Näkökulma

Lapsena koettu köyhyys vaikuttaa pitkälle nuoren kehitykseen ja hyvinvointiin. Köyhissä perheissä lapset alkavat helposti kantamaan vastuuta tilanteesta ja työntämään omia tarpeitaan syrjään välttääkseen vanhempien kuormitusta. Valitettavasti taloudelliset ongelmat kiristävät usein kodin ilmapiiriä ja aiheuttavat helposti riitatilanteita. Köyhyydestä johtuva stressi on kuluttavaa ja sen on todettu koventavan vanhempien kasvatuskäytäntöjä. Omassa perheessäänkin nuori saattaa tuntea ulkopuolisuutta pyrkiessään helpottamaan vanhempien pahaa oloa: ”yritän olla hiljaa ja poissa tieltä”.  

Köyhyys kapeuttaa elämää, rajaa mahdollisuuksia osallistua ja toteuttaa itseään. Se aiheuttaa sosiaalista ulkopuolisuutta. Ulkopuolisuuden kokemukseen voi yrittää eläytyä vaikka miettimällä, miltä tuntuisi olla jatkuvasti porukassa se, jolla on ns. muuta ohjelmaa, kun toiset lähtevät elokuviin, festareille tai yhdessä pizzalle? Tai se, joka ei koskaan pysty liittymään kavereiden keskusteluun lomareissuista ja uusista harrastuksista?

Nuorten ystävyyssuhteissa sosiaalisella medialla on suuri merkitys. Älypuhelin ei ole mikä tahansa kulutushyödyke, sillä se tarjoaa ominaisuuksia ilmaista itseään tavoilla, joilla ollaan läsnä nuorten sosiaalisessa todellisuudessa.

Koronan jälkeen on suuri vaara, että juuri köyhissä perheissä ongelmat kasautuvat pandemiasta aiheutuneen kiristyneen toimeentulon ja palveluvajeen vuoksi. Perheiden taloudelliset vaikeudet, yksinäisyys, vanhemmuuden ja parisuhteen haasteet sekä mielenterveysongelmat ovat perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten mukaan kasvaneet koronavuonna huomattavasti edellisvuoteen verrattuna.

Köyhissä perheissä elää maassamme 121 000 lasta ja nuorta. Määrä on kasvanut ja erityisen usein se koskee yksinhuoltajaperheitä. Köyhyyden vähentämiseksi on keinoja ja niistä päättäminen kuuluu julkiselle vallalle. Järjestöjen toiminta julkisen vallan rinnalla on itseisarvoista. Yhdistystoiminnan idea on, että ihmiset kohtaavat siellä toisensa tasavertaisina ihmisinä. Auttajana voi toimia monella tavalla, vaikka omat aineelliset resurssit olisivat vähäisempiä.

Järjestöjen työtä on tarvittu koronan aikana kipeästi niin sosiaaliseen kannatteluun esimerkiksi digitaalisilla kanavilla kuin aineelliseen ruoka-apuun. Viime vuodesta mieleen on jäänyt satojen ja tuhansien ruokapakettien jakelu lapsiperheille. On upea asia, että auttamisenhalua suomalaisilta on löytynyt.

Avun tarve ei ole vähentynyt. Tänä vuonna lapsen oikeuksien vuoden teemana on Sulla on väliä. Hyvä Joulumieli -keräys on yksi tapa osoittaa, että jokaisella on väliä. Jokaisen lapsen joulun tulisi olla päivä, jossa maistuu juhla, ystävyys ja toisesta välittäminen.

Milla Kalliomaa
Pääsihteeri
MLL

Hyvä Joulumieli on Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punaisen Ristin yhdessä Ylen kanssa toteuttama keräys kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi. Tämän vuoden tavoitteena on kerätä 2,5 miljoonaa euroa ja jakaa 36 000 kappaletta 70 euron arvoisia ruokalahjakortteja. Hyvä joulumieli -keräys toteutetaan jo 25. kerran. Keräysaika on 19.11.–24.12.2021. K-ryhmä on jälleen mukana tukemassa keräystä.  Anna sinäkin hyvä joulumieli, osallistu keräykseen.

Eläinten hyvinvointi ja vastuullisuus on yksi jatkuvasti kasvavista kiinnostuksen kohteista, myös ruokakaupassa. Se ei ole ihme, sillä ruoka on yksi helpoista tavoista tehdä hyviä valintoja. Meille Juustoportilla aihe on myös tärkeä. Jo vuosia sitten asetimme yhdessä tuottajiemme kanssa tavoitteeksemme maidon, joka on mahdollisimman hyvä ja eettinen. Tästä ajatuksesta syntyi vuonna 2015 Vapaan lehmän tuoteperhe, joka on nopeuttanut vastuullisuuden kehittymistä maitohyllyssä.

Kaikki hyvä ei kuitenkaan synny yhdessä yössä. Alussa hyvinvointi perustui mm. eläinten vapaaseen liikkumiseen pihatossa ja terveydenhuoltojärjestelmään kuulumiseen. Mutta jo pari vuotta myöhemmin otimme käyttöön eläinten hyvinvoinnin mittausmenetelmän Welfare Qualityn (WQ). Kansainvälisesti käytössä olevan menetelmän ovat kehittäneet yhteistyössä kymmenet eurooppalaiset ja eteläamerikkalaiset instituutit ja yliopistot. Tässä menetelmässä hyvinvoinnin arviointi koostuu noin kolmestakymmenestä eläinlajikohtaisesta mittarista, joilla hyvinvointia mitataan ensisijaisesti eläimestä itsestään. Kaikkien tilojen auditoimisen myötä Juustoportista tuli Euroopan ensimmäinen sertifioitu hyvinvointimeijeri. Kehitys ei suinkaan päättynyt tähän, vaan Vapaan lehmän maidosta tuli vuodesta 2019 alkaen hiilineutraalia. Lehmät pääsevät halutessaan myös laiduntamaan aiemman ympärivuotisen ulkoilun lisäksi.

Aito vastuullisuus on kokonaisvaltaista välittämistä siitä, että yritys toimii oikein ja tekee parempia valintoja. Se on myös sitä, että yritys valitsee vastuullisuuden myös silloin, kun se aiheuttaa kustannuksia. Me Juustoportilla olemme valintamme tehneet ja haluamme olla vastuullisia vuoden jokainen päivä. Nyt tehdyt toimet ovat osia tulevan rakentamisessa ja mahdollisuuksia kehittymiseen. Haluamme tehdä valitsemisen helpoksi: ostaessasi Vapaan lehmän tuotteen tiedät, että monenlaisia vastuullisuustekoja on tehty puolestasi.

Vastuullisuus ja tie eläinten hyvinvointiin on ennen kaikkea yhteinen matka. Sen takia on mielestämme erityisen hienoa, että K-ryhmä on osana tätä, tuoden Vapaan lehmän maitotuotteita laajasti kuluttajien saataville. Vastuullisessa kaupassa kuluttajien on helppo tehdä itselle sopivia hyviä valintoja ja olla matkassa parempaan huomiseen. Pienillä valinnoilla tehdään iso muutos.

Katso video Juustoportin Vapaan lehmän maidosta.

Niklas Keski-Kasari

Johtaja

Juustoportti

Lihaton lokakuu on jälleen meneillään. Havahduin siihen, ettei asiasta käydä enää erityisen vilkasta ja polarisoitunutta keskustelua. On jo melko laajasti tiedostettua, että lihatuotteet muodostavat ruokavaliomme ilmastovaikutuksista melko merkittävän osuuden, noin 45 prosenttia. Ja että korvaamalla lihaa esimerkiksi kasviproteiineilla voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Useat suomalaiset lihayhtiöt tekevät jo paljon töitä sen eteen, että lihatuotteiden takana olevissa toimitusketjuissa päästäisiin kohti merkittäviä päästövähennyksiä ja tavoitteena on saada ketjut hiilineutraaleiksi parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Mikäli tässä onnistutaan kulutustason hiilijalanjälkipohdinnat muuttuvat isosti. Hypätään kuitenkin nyt tähän päivään.

Kasviproteiinituotteiden myyntilukujen kasvu hipoo pilviä. Uusia lihaa korvaavia vaihtoehtoja tulee kaupan hyllyille Suomessakin jatkuvalla syötöllä. Vaihtoehtoja lihalle kyllä halutessaan löytää. Suomalaisten lihankulutuksessa näkyy ensimmäistä kertaa pienehköjä pienentymisen merkkejä. Isommin muutos näkyy lihoista broilerinlihan kulutuksessa, joka on jo vuosia kasvanut nopeasti. Tämä tarkoittaa samalla kokonaisuudessaan punaisen lihan kulutuksen vähentymistä eli suunta on jo oikea. Tavoitteenahan ei ole esimerkiksi kaikille vegaaninen ruokavalio, vaan riittää hyvin että teemme vähittäistä siirtymää kohti vähähiilisempää, terveellisempää ja kestävämpää ruokavaliota, kukin tavallamme. Mahdollinen siirtymä kohti nykyistä kasvispainotteisempaa ruokavaliota tapahtuu kokeilujen kautta. Hiilijalanjäljen kannalta jo siirtyminen sianlihasta kotimaiseen broilerinlihaan tuo tuon vaihdon osalta jo noin 25-30 prosentin vähenemän lihan hiilijalanjäljen osalta.

Vedän parhaillaan LCAFoodprint-hanketta, jossa yhdenmukaistetaan ruokatuotteiden hiilijalanjälkilaskentaa. Kun erilaiset yritykset ja toimitusketjut toimivat hiilijalanjäljen arvioinnin osalta yhdenmukaisesti, voisivat kunkin elintarvikkeen hiilimerkinnät ilmaantua esimerkiksi tuotepakkauksiin sekä digitaalisiin ympäristöihin. Näin kunkin elintarvikkeen hiilijalanjälkitieto olisi helposti ja luotettavasti vertailtavissa. Jatkossa voisimme valita niin erilaisista kasvinproteiinilähteistä kuin jauhelihapaketeista aina sen vähähiilisimmän vaihtoehdon. Tämä näköpiirissä oleva kehitys voi myös kansallisen yhteistyön kautta entisestään vahvistaa kotimaisen ruoan ja ruokatuotteiden asemaa, koska luotettavasti mitattu hiilijalanjälkitieto jo itsessään voi luoda pohjaa kysynnälle.  K-ryhmä on jo tuonut asiakkaidensa käyttöön ruokaostosten hiilijalanjälkimittarin K-Ostokset-palvelussa. Tämä tarjoaa hyvää ylätason näkymää kullekin omien ruokaostosten hiilijalanjäljen ymmärtämiseksi.

Juha-Matti Katajajuuri

Erikoistutkija

Luonnonvarakeskus

Tiesitkö, että me suomalaiset olemme maailmanmestareita, mitä kahvin kulutukseen tulee? Rakastamme laadukkaita vaaleapaahtoisia kahveja ja erityisesti aamukahvi on meille niin tärkeä asia, että moni on valmis luopumaan esimerkiksi netin selailusta, suihkusta tai hampaiden pesusta saadakseen kahvia heti aamusta. Hyvä aamukahvi käynnistää onnistuneen päivän!

Minulle kahvihetkestä merkityksellisen tekee se, että saan työskennellä kahvin parissa, sillä kyseessä on yksi kiinnostavimmista tuotteista vastuullisuuden näkökulmasta. Kupilliseen kahvia tiivistyy paljon tunnetta ja yhteistyötä, jossa voi maistaa niin viljelijöiden arvokkaan työn alkuperämaassa, Pauligin maistotiimin kädenjäljen kuin kotona kahvia valmistavan henkilön taidokkuuden. Jokaisen yksittäisen kahvipavun eteen on siis tehty paljon töitä niin alkuperämaassa kuin täällä Suomessakin. Hyvä kahvi tulee vastuulliseksi varmennetuista lähteistä – ja ansaitsee tulla nautituksi viimeiseen pisaraan asti.

Tänä päivänä ilmastoasiat ovat kaikkien huulilla ja hyvä niin, sillä kyse on todella tärkeästä asiasta. Siksi meillä Pauligilla on tieteeseen perustuvat kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Haluamme toimia kestävästi, hillitä ilmastonmuutosta ja kunnioittaa luonnon monimuotoisuutta. Tähtäimessämme on vähentää vuoteen 2030 mennessä omien toimintojemme kasvihuonekaasupäästöjä 80 % ja arvoketjumme päästöjä 50 %.

Kahvituotannon hiilijalanjäljestä suurin osa muodostuu kahvipapujen viljelystä alkuperämaissa ja siksi etsimme yhdessä kumppaneidemme kanssa keinoja vähentää päästöjä kahvin viljelyssä. Lisäksi tuemme kumppanuushankkeidemme kautta kahvinviljelijöitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja erityisesti ilmaston lämpenemiseen. Työ on konkreettista ja keskittyy sadon turvaamiseen ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen. Tiloille istutetaan esimerkiksi uusia kahvipuita ja varjopuita. Kahvipuiden säännöllinen uusiminen parantaa tilan tuottavuutta ja varjopuilla on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Ne parantavat maaperän laatua sekä hillitsevät eroosiota ja veden haihtumista viljelmiltä. Varjopuut toimivat myös hiilinieluina ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Olemme käynnistäneet tänään kansainvälisenä kahvipäivänä yhteistyössä K-ruokakauppojen kanssa keräilykampanjan, jonka kautta voit tukea kestävää ja kannattavaa kahvinviljelyä. Minusta on hienoa, että voimme yhdessä torjua ilmastonmuutosta ja varmistaa kahvintuotannon jatkuvuuden.

Kampanjaan osallistumisen lisäksi vastuullisuustekoja voi ja kannattaa tehdä myös kotikeittiössä. Kahvintuotannossa toiseksi suurin ilmastovaikutus syntyy nimittäin kahvia keittäessä ja nauttiessa ja kahvihävikki muodostaa noin 13 % kotitalouksien vuosittaisesta ruokahävikistä. Suomalainen kahvinjuoja heittää siis pois lähes 2,5 litraa kahvia vuodessa. Tässä on mielestäni paikalla muutos ja haastan kaikki kahvinjuojat mukaan vähentämään hävikkiä ja hyödyntämään ilmastoystävälliset kahvinvalmistusvinkit.  

Me Pauligilla olemme työskennelleet kahvin parissa jo vuodesta 1876. Teemme kaikkemme, jotta kahvi olisi elinkeino ja nautinto myös tulevaisuudessa. Hankimme kahvipavut vastuulliseksi varmennetuista lähteistä ja paahdamme suomalaisten suosikkikahvit hiilineutraaleissa paahtimoissa, panostamme myös pakkauskehitykseen ja kiertotaloutta edistäviin hankkeisiin, kierrätämme esimerkiksi yhteistyökumppanimme kautta kahvijätteet uusiksi ainesosiksi kosmetiikkateollisuuteen ja funktionaalisia elintarvikkeita varten. Näin toimien pyrimme siihen, että kahvihetket jatkuvat myös tuleville sukupolville ja että niistä jää myös hyvä jälkimaku.

Maistuvaa arkea!

Lea Rankinen
Vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Paulig

Ilmastoystävälliset kahvin valmistusvinkit: 

1. Vältä hävikkiä: valmista kahvia vain sen verran kuin on juojia. Jos valmistat kerralla enemmän kahvia, kaada kahvi termoskannuun. Kahvi säilyy termarissa tuoreena puolisen tuntia. Ylijääneen kahvin voi myös pakastaa kahvijääpaloiksi, jotka sopivat kuuman kahvijuoman viilentämiseen tai nautittavaksi sellaisenaan esim. maidon kanssa. Kahvia voi lisäksi käyttää useissa erilaisissa kastikkeissa, dipeissä ja leivonnassa.  
    
2. Säästä sähkössä: Pidä kahvinkeitin päällä vain kahvin valmistuksen ajan. Älä seisota kahvia pannulla. 
    
3. Kierrätä kahvinpurut: kompostoi kahvipurut tai lajittele ne biojätteeseen – jos sinulla on omalla pihalla ruusupensas, voit viedä porot myös sen juurelle. Talvella kahvinpuruja voi käyttää hiekoitteena. Kahvinpurut soveltuvat myös kauneudenhoitoon, niitä voi käyttää esimerkiksi ihon kuorintaan. 
    
4. Kahvikupin ja pannun peseminen: pese kahvikupit ja pannu tiskikoneessa, suosi täysiä koneellisia. 
    
5. Kahvipaketista on moneksi: Kahvilaminaatti on kestävää askartelumateriaalia ja siitä voi askarrella arjen käyttöesineitä kuten kauppakasseja, leipäkoreja, koruja tai muita koriste-esineitä. Jos et hyödynnä pakettia askartelussa, lajittele tyhjä kahvipakkaus muovinkeräykseen.  

Kansainvälistä Maailman sydänpäivää vietetään vuosittain syyskuun 29. päivänä. Vuonna 2021 päivän teemana Suomessa on verenpaine. Mitäpä jos viikon viimeinen puristus tarkoittaisikin työrypistyksen sijasta verenpainemansetin puristusta olkavarressa? Mittaa verenpaineesi säännöllisesti, vaikka aina perjantaisin!

Viikon viimeinen puristus

Verenpaineen kohoaminen iän myötä on hyvin tavallista, ainakin meillä suomalaisilla. Lähes kahden miljoonan suomalaisen verenpaine on kohonnut, kun taas ihanteellinen verenpaine on vain joka viidennellä. Tärkeää on, että kohonnutta verenpainetta ei jäädä vain seurailemaan.

Mitkä tekijät vaikuttavat verenpaineeseen?

Verenpaineeseen vaikuttavat sekä perinnölliset tekijät että elintavat, joista keskeisimmät ovat suola, ylipaino, alkoholi, liikunta ja stressi. Omia elintapojaan kannattaa tarkastella viimeistään, kun verenpaine ylittää ihanteelliset lukemat eli 120/80 mmHg. Verenpaineelle suotuisat elintavat on hoidon perusta, mutta on tavallista, että lisäksi tarvitaan lääkitystä. Mitä aikaisemmin kohonnut verenpaine huomataan ja se hoidetaan kuntoon, sen paremmin sen aiheuttamia vakavia haittoja pystytään ehkäisemään.

Mittaa niin tiedät

Verenpaineen kohoaminen ei yleensä aiheuta oireita. Verenpainetaso selviää siis vain mittaamalla.  Onneksi verenpaineen mittaus on tänä päivänä helppoa, koska sen voi tehdä kotona kaikessa rauhassa. Kotimittaus on paitsi helppoa, se on oikein tehtynä myös luotettavampaa kuin lääkärin tai hoitajan vastaanotolla tehtävä mittaus. Tarkista ensin kuitenkin, että sekä mittari että mittaustekniikka ovat kunnossa. 

Jos verenpaineesi on ihanteellinen, yksittäinen mittaus silloin tällöin riittää. Mutta jos verenpaine ylittää kohonneen verenpaineen rajan eli se on kotimittauksissa 135/85 mmHg tai enemmän, mittaa verenpaine aamuin illoin muutaman päivän ajan. Näiden mittaustulosten keskiarvosta saat selville todellisen verenpainetason.

Katso video ja lue lisää kohonneesta verenpaineesta. Katso myös video, kuinka mitata verenpaine kotona. 

Mari Blek-Vehkaluoto
Kehittämispäällikkö
Suomen Sydänliitto ry

Päivittäistavarakaupan pitäminen ei ole umpimielisen henkilön hommaa, sillä kassan kautta voi kulkea kaikkia maailman kansallisuuksia ja kulttuureja. Niinpä kauppias tulee todennäköisesti jossain vaiheessa uraansa kohtaamaan viittomakielisiä kuurojakin.

Yksi kuuro ei ehkä erotu asiakasmassasta, mutta kahden tai useamman kuuron kauppareissun kyllä huomaa. He viittovat toisilleen reippaasti, katsovat ihmisiä silmiin ja ovat epäsuomalaisen ilmeikkäitä. Ilmeet ja katsekontakti ovat kuurojen yhteinen ominaisuus, joka ylittää valtioiden ja kansakuntien rajat. Kuurot voivat uppoutua pitkäksikin aikaa vilkkaaseen keskusteluun perunalaarin tai leipähyllyn äärellä. Toisin kuin voisi kuvitella, he eivät keskustele perunalajikkeista tai paahtoleipien makuvivahteista, vaan urheilusta, kulttuurista, taiteesta ja yhteisten tuttaviensa edesottamuksista. Ja niitä tuttavia löytyy kaikkialta Australiasta Amerikkaan ja Ruotsista Raja-Jooseppiin.

Siinä missä kuuleville kuuron kohtaaminen on usein erikoistilanne, kuurolle kuulevan kohtaaminen on varsin arkipäiväinen asia. Viittomakieltä käyttävä peruskuuro tietää kokemuksesta, miten kuulevien kanssa toimitaan. Kuuroille itselleen kuurous ei tunnu vammalta, varsinkaan silloin, kun kuurot ovat toistensa kanssa tekemisissä. Vammojen merkitys korostuu, kun joutuu näkemään vaivaa päästäkseen osalliseksi yhteiskunnasta ja sen palveluista. Kun palvelut ovat saavutettavia, vamma haalistuu taka-alalle.

Mitä kauppias voi tehdä, jotta omasta kaupasta tulisi entistä viihtyisämpi myös kuuroille asiakkaille? Yksi mainio keino on navigoida itsensä suvi.viittomat.net-sivustolle ja opetella sieltä muutama käytännön viittoma: kiitos, hei, näkemiin, hyvää päivää. Nämä saavat hymyn kuuron huulille. Kuuron kanssa voi kommunikoida eleillä eteläeurooppalaiseen tapaan tai kirjoittamalla paperille tai puhelimen tekstiviestikenttään.

Käyhän sinäkin opettelemassa, miten viitotaan ”Hyvää kansainvälistä kuurojen viikkoa”: https://suvi.viittomat.net.

Kirjoittaja Salla Fagerström on Kuurojen Liiton verkkotoimittaja.
Sallan kuvan on ottanut Minna Alavahtola.

Elintarvikeala on sitoutunut vähentämään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia yhteisellä materiaalitehokkuuden sitoumuksella. Sitoumus tuo yhteen elintarviketeollisuuden, kaupan alan ja pakkausteollisuuden toimijat vähentämään hävikkiä.

Me Motivassa seuraamme tavoitteiden toteutumista vuosittain ja tarvittaessa sparraamme yrityksiä materiaalitehokkuuden tavoitteiden asettamisessa sekä mittaamisessa. On ollut hienoa seurata, kuinka yritykset ovat ottaneet materiaalitehokkuuden osaksi toimintaansa ja pystyneet vähentämään niin raaka-aine-, ruoka- kuin pakkausmateriaalihävikkiä sekä parantamaan toiminnasta syntyvien sivu- ja jätevirtojen kierrätystä.

Sitoumustoiminnassa vaikuttavuutta mitataan useilla indikaattoreilla, jotka kertovat yksiselitteisesti luvuin sen, mitä yritykset ovat materiaalitehokkuustoimillaan saavuttaneet. Sitoumukseen osallistuneet yritykset esimerkiksi vähensivät ruokahävikkiä lähes 6 miljoonaa kiloa ja muovin käyttöä yli 600 000 kiloa vuonna 2020. Näiden lukujen taustalle on runsaasti erilaisia toimenpiteitä, jotka mahdollistavat syntyneet säästöt.

Tuotantoprosessien ja toimitusketjun kehittämisen lisäksi useissa yrityksissä on panostettu henkilöstön kouluttamiseen materiaalitehokkuudesta ja viestitty materiaalitehokkuustoimenpiteistä. Materiaalitehokkuus on osassa yrityksistä kytketty kiinteäksi osaksi yritysten toiminnan johtamista asettamalla materiaalitehokkuuden eri osa-alueille tavoitteita. Perusta tuotannon ja toimitusketjun hävikin vähentämiselle syntyy yritysten arvoista, ja toimet ovat mielekkäitä yrityksille itselleen niin vastuullisuustyön kuin taloudenkin näkökulmasta.

Elintarvikeketjussa tärkeänä lenkkinä ovat myös kuluttajat, jotka kulutustottumuksillaan ja toimintatavoillaan osaltaan vaikuttavat elintarvikeketjun toimintaan ja syntyvään hävikkiin. Sitoumukseen osallistuneet yritykset osaltaan tukevat kuluttajia ruokahävikin vähentämisessä viestinnällään ja pyrkivät helpottamaan esimerkiksi ruokapakkausten lajittelua ja kierrättämistä pakkaussuunnittelun ja pakkausmerkintöjen keinoin. Lisäksi päivittäistavarakauppojen yhteydessä olevat pakkausalan tuottajayhteisöjen ylläpitämät ekopisteverkostot mahdollistavat lajiteltujen elintarvikepakkausten helpon kierrätyksen.

Suomi on sitoutunut puolittamaan ruokahävikin määrän vuoteen 2030 mennessä ja pakkausjätteestä 70 % tulee kierrättää vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja tavoitteiden saavuttaminen ei onnistu yksittäisen toimijan tai toimialan toimenpitein vaan tarvitsee meidän jokaisen toimia.

Aki Finér
Kiertotalouden asiantuntija
Motiva Oy

Mikä materiaalitehokkuuden sitoumus?

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus on ministeriöiden ja elintarvikealan välinen vapaaehtoinen kolmivuotinen sopimus, jonka on allekirjoittanut kaikkiaan 17 elintarvikealan yritystä. Suurimmat päivittäistavarakaupan toimijat kuten Kesko, S-ryhmä ja Lidl, ovat mukana sitoumuksessa. Elintarviketeollisuuden yrityksistä sitoumukseen on liittynyt yli 20 prosenttia alan yrityksistä liikevaihdon volyymissa mitattuna. Mukana on myös Suomen pakkausyhdistyksen jäsenyrityksiä.  

Sitoumukseen liittyneet yritykset raportoivat Motivalle ruokahävikin, elintarvikejätteen sekä energia- ja sekajätteen määrän vähenemän sekä niistä seuranneet kustannussäästöt ja kasvihuonekaasupäästöjen vähenemän.

Yritykset sitoutuvat yhteisiin mitattaviin tavoitteisiin, mutta saavat valita toimet niihin pääsemiseksi itse.

Lisätietoja sitoumuksesta www.motiva.fi/matsit/elintarvikeala

Maitotilallisena tuntuu erityisen merkityksellistä, että voimme omalla työllämme vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen ihan konkreettisesti. Koen, että olemme osaltamme taistelemassa globaalia lajikatoa ja kuudetta sukupuuttoaaltoa vastaan, vaikka pinta-alamme ovatkin pieniä verrattuna lajikadon vauhtiin.

Pidän mieheni kanssa 34 lehmän maitotilaa Hämeessä. Olemme panostaneet viime vuosina paljon laidunnukseen ja se näkyy paitsi eläinten hyvinvoinnissa myös ympäristön monimuotoisuudessa. Meillä tehtiin lajikartoitus viime kesänä ja erityisesti laitumien yhteydessä oleva koivuhaka oli arvokasta perinnebiotoopiksi luokiteltavaa aluetta. Ilman lehmiä meillä ei olisi mahdollisuutta ylläpitää sen ja muiden alueiden monimuotoisuutta, vaan ne pusikoituisivat ja menettäisivät monimuotoisen lajistonsa.

Meillä on ajatus, että luonto pärjää ilman meitä, mutta me emme pärjää ilman luontoa. Siksi työtapamme täytyy olla kestävä. Kaikki lähtee maaperästä, sen pitää voida hyvin. Maaperän elämä on valtavan monipuolinen ja iso kokonaisuus, jonka vaaliminen on maanviljelyssä kaikkein tärkeintä. Kun maaperä voi hyvin, kaikilla on mukavampaa. Vaikutukset ulottuvat aina lähiympäristön linnuista lehmiemme kautta meidän ihmisten vuotuiseen työmäärään.

Lehmät ovat meillä koko laidunkauden ajan kiertolaidunnuksessa. Se tarkoittaa sitä, että jokaiselta lypsyltä lähdetään syömään uutta laidunaluetta. Näin muut laitumen osat saavat levätä, lehmät saavat parasta mahdollista ruokaa, ja lehmänlantakin jakautuu nurmelle tasaisesti. Myös hiilensidonta ilmasta maaperään on tällä tavalla tehokasta.

Rotaatiolaidunnuksessa aitoja pitää siirtää päivittäin.

Kiertolaidunnus takaa lehmille laadukkaan ruoan koko laidunkauden ajalle ja edistää siten osaltaan eläintemme hyvinvointia. Se on meille myös tärkeä arvo ja navetan jokaisen lehmän eteen olemme valmiit paiskimaan hartiavoimin töitä vaikka keskellä yötä. Talvisin lehmämme ulkoilevat säännöllisesti, ja niiden hyvinvoinnista huolehtii myös oma terveydenhuoltoeläinlääkäri.

Kun katson kesäillassa laitumella laiduntavia lehmiämme pääskyjen suihkiessa nurmen yllä, voin ihan reilusti sanoa, että meiltä lähtee kuluttajille sellaista maitoa, josta voimme olla ylpeitä.

Seuraa Pelto-Mattilan tilan elämää Instagramissa osoitteessa @peltomattilantila.

Katri Salovaara
Pelto-Mattilan tila

Merkittävä osa elintarvikkeiden ilmastovaikutuksesta syntyy alkutuotannossa. Peltojen hiilensidonnan edistäminen on erinomainen työkalu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hiilensidonnan mittaaminen on tärkeää, sillä mitä ei voi mitata, sitä ei voi parantaa.

HKScan on yhteistyökumppaneineen kehittänyt mittausmenetelmän, jolla voidaan seurata erilaisten peltolohkojen ja niillä kasvavien kasvien hiilensidontaa kasvukauden aikana. Menetelmä on syntynyt viljelijöiden, laitevalmistajien, neuvonta-ammattilaisten ja elintarviketeollisuuden yhteistyönä.

Ilmakehällä, maaperällä ja kasvillisuudella on keskinäinen yhteys

Hiilivuolla tarkoitetaan hiilidioksidin kulkeutumista ilmakehän ja maaperän sekä kasvillisuuden välillä. Mitattaessa hiilidioksidipitoisuuden muutoksia kontrolloiduissa olosuhteissa, voidaan mitattavasta kohteesta selvittää, onko kyseessä hiilidioksidin nielu vai lähde. Yksinkertaistaen kyse on kasvuston sitoman hiilidioksidin määrän (yhteyttäminen) ja maasta vapautuvan hiilidioksidin määrän (maahengitys) erotuksesta.

Mittauskammioissa saadut hiilidioksidipitoisuuden arvot muutetaan edelleen vuoarvoiksi huomioimalla mittauksessa käytetty aika ja mitattavan kohteen pinta-ala. Näin saadaan luotettavasti vertailtavia sekä toistettavissa olevia arvoja koko kasvukauden ajalta. Lisäksi tulosten tulkinnassa huomioidaan mm. valon määrä, ilman lämpötila sekä maaperän kosteus.

Kiihkeimmän kasvun aikana syntyy hurjia hiilensidonta-arvoja

Kesällä 2020 tekemissämme mittauksissa vertailimme erilaisten nurmi- ja viljakasvustojen hiilensidontaa. Huippusidonta saavutettiin kasvien kiihkeimmässä kasvuvaiheessa, jolloin tunnin aikana yksi peltohehtaari sitoi yli 40 kg hiilidioksidia tunnissa!  Koetuloksemme osoittivat myös kerääjäkasvien suuren merkityksen. Muokatut tai sängellä olevat pellot muuttuivat syksyllä hiilipäästöiksi, kun taas pellon vihreänä pitäneet apilakasvustot jatkoivat sidontaa pitkälle syksyyn.

Johtopäätökset ovat varsin selkeät: peltojen maaperästä huolehtiminen, oikeat muokkaus- ja lannoitustekniikat sekä mahdollisimman kattava kasvipeitteisyys ovat avainasioita, joilla peltojen hiilensidontaa voidaan edelleen parantaa.

HKScanissa rakennamme osaltamme tulevaisuutta vastuulliselle ruoantuotannolle Itämeren alueella. Kaikki edellä kerrotut ovat keinojamme, kun pienennämme edelleen HK®- ja Kariniemen®-tuotteiden hiilijalanjälkeä, ja edistämme HKScanin Zero Carbon-tavoitetta koko ruokaketjumme hiilineutraaliudesta.  

Katso video hiilensidonnasta. 

Heikki Aro
Tutkimuspäällikkö
HKScan

Neljän viime vuoden ajan K-kauppiaita on voinut bongata lapiot kädessään ja Kuteminen kuuluu kaikille -paita päällään jokien ja purojen varrelta. Mikä on saanut kauppiasyrittäjät joukolla talkoisiin luonnon hyväksi?

Kuva: Janne Tolonen, Valonia

K-ryhmä ja ympäristöjärjestö WWF aloittivat vuonna 2017 monivuotisen K-Kalapolut-yhteistyön Suomen uhanalaisten vaelluskalakantojen pelastamiseksi. Yhteistyön tunnistaa "Kuteminen kuuluu kaikille" -sloganista. Työsarkaa meillä on ollut edessä riittämiin, sillä Suomen vaelluskalat ovat uhanalaisia, koska pienet puromme ja jokemme ovat täynnä kutuesteitä.

Kalojen nousun virtavesiin voivat pysäyttää pienimmillään esimerkiksi tierumpu tai vanha myllypato. Yhden esteen avaaminen saattaa parhaimmillaan elvyttää kilometrikaupalla kutukelpoista virtavesistöä.

Olemme nyt neljän vuoden ajan avanneet nousuesteitä ja tehneet kutusoraikkoja talkoohengessä yhdessä paikallisten toimijoiden, maa- ja vesialueenomistajien, K-kauppiaiden ja vapaaehtoisten kanssa. Olemme saaneet kokea lukemattomia kertoja, että yhteistyössä on voimaa. On ollut upeaa nähdä, miten järjestö, yritys, yrittäjät ja paikalliset toimijat ovat yhdessä järjestäneet unohtumattoman ja yhteisöllisen talkoopäivän paikallisille vapaaehtoisille.

K-kauppiaiden halu lähteä mukaan talkoisiin on ylittänyt kaikki odotuksemme. Monesti kuulemme kauppiailta, että talkoiden tuloa omalle paikkakunnalle on pitkään toivottu. Jo yli 60 K-kauppaa on ollut mukana talkoissa, muutama kauppias jo useamman kerran.

Mikä parasta, olemme saaneet asiakkaatkin innostumaan mukaan: vuosina 2017-2020 olemme järjestäneet reilut 30 talkootapahtumaa, joihin kuhunkin on työn laajuudesta riippuen osallistunut 10-30 talkoolaista. Sivustomme kautta kiinnostuksestaan talkoisiin on ilmoittanut yli 1 000 henkilöä!

Pirkanmaalla järjestimme erittäin onnistuneet K-Kalapolut-talkoot syksyllä 2018. Tuolloin K-ryhmä, WWF ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY) kunnostivat uhanalaiselle taimenelle lisääntymis- ja poikasalueita Myllypuroon Ylöjärvellä. Talkootyön ohessa järjestimme myös erilaisia kala-aiheisia aktiviteetteja, joiden avulla halusimme lisätä ihmisten tietoisuutta vaelluskalojen uhanalaisuudesta.

”Tällainen yhdessä tekeminen on tärkeää ja arvostettavaa toimintaa. On hienoa nähdä ja kuulla asiantuntijoilta, miten taimenen elinoloja voidaan parantaa. Minulle oli yllätys havaita, miten matalassa vedessä taimen viihtyy. Olen ylpeä siitä, että K-ryhmä on mukana tällaisessa työssä luonnon hyväksi”, kertoi nykyisin K-Citymarket Tampere Linnainmaan kauppiaana toimiva Mikko Salmia talkoissa.

Kuvassa Ylöjärven talkoissa mukana olivat kuvassa vasemmalta K-Citymarket Linnainmaan kauppias Mikko Salmia, K-Kalapolut-kohdekoordinaattori Inka Karjalainen, WWF:n Panda-hahmo, K-Supermarket Ratinan kauppias Marko Laaksonen, K-Supermarket Ratinan kalamestari Tom Nordman ja viestinnän asiantuntija Miia Ilomäki K-ryhmästä.

K-ryhmän ja WWF:n yhteistyön tulokset näkyvät jo ensimmäisten vuosien kohteilla: uhanalainen taimen kutee ja lisääntyy kalojen aiemmin saavuttamattomissa olleissa virtavesissä.

Tämä vuosi on viisivuotisen yhteistyömme viimeinen, mutta vielä ehdit mukaan. Tällä kaudella olemme suunnitelleet talkoilevamme koronarajoitusten salliessa 7-8 paikkakunnalla. Ilmoitamme paikkakunnat ja päivämäärät K-Kalapolut-sivustollamme sitä mukaa kun ne varmistuvat.

Lähde mukaan K-Kalapoluille ja ilmoittaudu sivustollamme.

Lue lisää Ylöjärven talkoista

Kirjoittaja Matti Kalervo on K-ryhmän vastuullisuusjohtaja, joka edistää työssään luonnon monimuotoisuutta, kestävää kalastusta ja vastuullisia valikoimia kaupoissa. 

Yritykset voivat toimia yhdessä WWF:n kanssa monin eri tavoin. Voit esimerkiksi keskittyä oman yrityksesi ja toimialasi kestävyyden edistämiseen, tehdä royalty-yhteistyötä tuotteisiin ja palveluihin liittyen, rakentaa työpaikallesi ympäristöjärjestelmän ja tukea luonnonsuojelutyötä lahjoituksin. Tutustu yhteistyömahdollisuuksiin WWF:n sivuilla. 

Lisätietoja WWF:n Juuso Lautiaiselta, 045 188 4648 / juuso.lautiainen[at]wwf.fi

Tämä blogikirjoitus on julkaistu aiemmin Pirkanmaan Yrittäjien blogissa.

Mitä tekemistä Joutsenmerkillä on luonnon monimuotoisuuden kanssa? Paljonkin. Siitä on hyvä puhua Maailman ympäristöpäivänä.

Ylikulutus ja elinympäristöjä tuhoava maankäyttö ovat suurimpia syitä luonnon monimuotoisuuden kadon taustalla. Tuhon pysäyttämiseksi tarvitaan rakenteellisia muutoksia suurien poliittisten linjausten muodossa, mutta jokainen voi myös kuluttajana kantaa kortensa kekoon.

Tärkeää on kulutuksen vähentäminen. Olisi hyvä miettiä, tarvitseeko oikeasti haluamaansa tavaraa. Kun tarvitsee, olisi hyvä suosia vastuullisia vaihtoehtoja.

Elinkaaripohjaiset kriteerit keskiössä

Pohjoismaisen ympäristömerkin eli Joutsenmerkin avulla kuluttajien on helppo tehdä vastuullisia valintoja. Joutsenmerkin elinkaariperustaiset kriteerit sisältävät biodiversiteetin säilyttämisen kannalta olennaisia vaatimuksia.

Monimuotoisuuden kannalta haitalliset raaka-aineet pyritään Joutsenmerkin kriteereissä lähtökohtaisesti kieltämään. Esimerkiksi palmuöljyä ei sallita tuoteryhmissä, joissa sen käyttö on mahdollista välttää, kuten ajoneuvojen polttoaineissa ja kynttilöissä. Joissakin teknokemian tuotteissa korvaavia raaka-aineita ei ole laajasti saatavilla, joten näissä käytetään kestävämpää RSPO-sertifioitua palmuöljyä.

Kaikissa puuraaka-aineita sisältävissä tuoteryhmissä on vaatimukset kestävälle metsänhoidolle. Puuvaatimus, jossa kielletään esimerkiksi siperianlehtikuusen ja monien trooppisten puiden käyttö, edistää laajojen koskemattomien metsäalueiden säilymistä.

Joutsenmerkin kriteereissä noudatetaan varovaisuusperiaatetta GMO:n suhteen, sillä geenimuunneltujen raaka-aineiden käytöllä voi olla kielteinen pitkäaikaisvaikutus monimuotoisuuden säilymiselle. Myös ruokahävikki vaikuttaa luontokatoon. Joutsenmerkityissä ravintoloissa hävikkiä ehkäistään ahkerasti ja sen määrää mitataan sekä dokumentoidaan. Ravintoloissa suositaan luomu- ja kasvisruokaa.

Joutsenmerkityt Pirkka-tuotteet

Olen iloinen, että Joutsenmerkittyjä Pirkka-tuotteita on paljon - noin 80. Asiakas voi valita kaupassa Joutsenmerkittyä Pirkan wc- ja talouspaperia, tiskiainetta, konetiskiainetta, pyykinpesuainetta, leivinpaperia, servettejä ja kynttilöitä, jotka ovat takuuvarmasti parempia valintoja luonnon kannalta.

Hyvää Maailman ympäristöpäivää!

Riikka Holopainen

Kirjoittaja on Ympäristömerkintä Suomen toimitusjohtaja
www.joutsenmerkki.fi

Muovi on termi, joka viittaa materiaalin ominaisuuksiin ja tarkoittaa, että materiaali on lämmöllä muovattavissa. Muoveja on olemassa monenlaisia eri käyttötarkoituksiin ja se on usein ominaisuuksiltaan ylivoimainen verrattuna muihin materiaaleihin – kevyt, kestävä, läpinäkyvä ja helposti muovattavissa. Muovin käytöstä aiheutuneista ympäristöongelmista huolimatta muovin kysynnän odotetaan ainakin tuplaantuvan vuoteen 2050 mennessä. Kysynnän kasvu on seurausta muun muassa väestönkasvusta ja kaupungistumisesta.

Tyypillisesti muovit valmistetaan öljystä, mutta niiden raaka-aineina voidaan käyttää myös uusiutuvia luonnonvaroja. Siirryttäessä fossiilisista raaka-aineista uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön puuta voidaan hyödyntää vastuullisesti. Selluloosa on lisäksi yleisin orgaaninen polymeeri maailmassa. Suomessa kehittämämme Woodly-materiaali on muovi, jonka valmistamisessa käytetään puuselluloosaa. Woodly toimii entiseen tapaan tuotannossa ja tuotteissa, mutta on 100 % hiilineutraali ja vähentää tarvetta fossiilisten raaka-aineiden käytölle. Tavoitteemme on lanseerata useita eri pakkauksia ja tuotteita lähitulevaisuudessa ja auttaa yrityksiä irtautumaan fossiilitaloudesta, pienentämään hiilijalanjälkeä ja tukemaan kiertotaloutta.

Tuotteen ympäristövaikutuksia arvioitaessa on aina huomioitava tuotteen koko elinkaari. Woodlyn elinkaariarviointi on tehty ISO 14040 ja ISO 14044 -standardien mukaisesti ja sen on toteuttanut elinkaariarviointeihin erikoistunut suomalainen konsulttiyritys AFRY. Tutkimus esittää tosiasioihin perustuvan arvion Woodlyn ympäristövaikutuksista ja osoittaa muun muassa, että käyttämämme puuselluloosan ansiosta materiaaliin on varastoitunut ilmakehästä enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin sen valmistuksessa vapautuu. Woodly on siis hiilineutraali materiaali, jonka avulla voidaan pienentää hiilidioksidipäästöjä.

K-ryhmä oli ensimmäinen toimija, joka toi Woodlyn kuluttajien saataville Pirkka ruusubegonian pakkauksissa keväällä 2020 ja tänä kesänä yhteistyö jatkuu. Meille oli todella merkittävä asia saada lanseerata Woodly-materiaalista valmistetut pakkaukset juuri K-ryhmän kanssa. Sillä on ollut positiivinen vaikutus myös muihin meneillään oleviin projekteihimme, kun kauppa toimii suunnannäyttäjänä vastuullisuudessa.

Kuluttajille haluamme tehdä vastuullisuudesta mahdollisimman helppoa tuotteiden laadusta tinkimättä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kuluttaja voisi löytää kaupasta tutut tuotteet entistä ekologisemmin pakattuna ja tunnistaa niissä käytetyn Woodly-materiaalin pakkausmerkinnöistä.

Tutustu tarkemmin Woodlyyn sekä yhtiönä että materiaalina osoitteessa www.woodly.fi

Jaakko Kaminen
Toimitusjohtaja
Woodly Oy

Suomessa on maailman paras elintarviketurva, kertoi kansainvälinen vertailu jokin aika sitten. Suomi pärjäsi erityisesti elintarvikkeiden saatavuudessa. Meillä eivät kauppojen hyllyt tyhjenneet koronakriisinkään aikana.

Olisimmeko pärjänneet, jos tutkimus olisi selvittänyt asioinnin saavutettavuutta tai esteettömyyttä? Onko asioinnin esteettömyys ylipäätään riittävästi huomioitu kaupoissamme? Jos alisuoriutuisimme esteettömyysvertailussa, olisi se noloa. Mainehaitta ainakin.

Esteettömyys kertoo ajattelutavasta

Esteettömyyden huomioiminen kertoo asenteista ja arvoista. Se on vahva signaali asiakkaille: arvostamme ihmisten moninaisuutta ja toimimme sen mukaisesti. Huomiotta jättämisessä on useimmiten kysymys tietämättömyydestä, ei niinkään onneksi asenteesta.

Esteettömät ratkaisut sopivat kaikille. Niistä hyötyvät kaikki, eivät vain ns. erityisryhmät - lapsista ja lastenrattaiden tai raskaiden kauppakassien kanssa kulkevista aina ikäihmisiin asti. Esteettömyys ei ole vain liikkumisen esteettömyyttä. Siinä tulisi ottaa huomioon myös esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen ja kommunikaatioon liittyvät asiat.

Saavutettavuus liittyy digitaaliseen asiointiin. Erityisen tärkeää tämä on asiakkaille, joilla on näkövaikeuksia. Kun otetaan huomioon myös ikänäköä sairastavat ja tunnistetaan, että kenellä tahansa verkkopalvelun käyttäjällä voi olla haasteita palvelun käytössä, kasvaa esteettömyyttä ja saavutettavuutta arvostavien asiakasryhmien osuus suureksi. 

Esteettömässä myymäläympäristössä asiointi on sujuvaa

Esteettömyyden varmistaminen on usein pieniä asioita myymälässä ja myös sen ulkopuolella. Se ei ole kustannus- vaan tahtokysymys. Onko mainoskyltit helppo ohittaa? Ovatko myytävät tuotteet tai vaa’at siten, että pyörätuolissa oleva tai lyhyt henkilö voi niihin ylettyä? Ovatko sovituskopit tarpeeksi tilavat myös apuvälineen kanssa kulkevalle? Onko henkilökunta helposti kutsuttavissa asiointiapuun?

Tietoa esteettömään liiketoimintaan on tarjolla

Invalidiliitto haluaa kannustaa yrityksiä ja palveluntarjoajia kehittämään toimintaansa, jotta kaikki asiakkaat saisivat yhdenvertaista esteetöntä palvelua. Liitolta voi hakea Yhdenvertaista palvelua kaikille -merkkiä. Se on osoitus halusta kehittää toimitilojen, palvelun ja tuotteiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Tehdään yhdessä Suomesta esteettömän ja saavutettavan asioinnin mallimaa.

Janne Juvakka
Toimitusjohtaja
Invalidiliitto ry

Huvitun aina, kun säätiedotuksissa puhutaan mökkeily- tai lomakeleistä, vaikka säät ovat tärkeitä ihmisten ruoan saannille. Olisi katastrofi Suomen ruokatuotannolle, jos sateiden ja kylmyyden takia tulisi katovuosi.

Rainingon Luomutilan pellot sijaitsevat Paimionjoen välittömässä läheisyydessä Liedossa. Isämme vuonna 1946 ostamat pellot ovat olleet luomuviljelyssä vuodesta 1995 alkaen.

Tuolloin ajattelimme, että luomu on hyvä vaihtoehto, koska haluamme pitää yllä pellon monimuotoisuutta. Runsas mikrobikanta ja pieni määrä rikkakasvejakin kuuluvat luomupellolle, sillä maaperän elinvoima on olennainen tekijä kaikessa viljelyssä.

Luomupellon voi tunnistaa siitä, että kevätkylvöjen aikaan runsas lokkiparvi vierailee pellolla syömässä tiettyjä lieroja, jotka ovat hävinneet tavanomaisilta pelloilta lähes kokonaan.

Maaperässä on oltava kaikki kunnossa ja työvaiheet tehtävä huolella, jotta voimme tuottaa laadukasta raaka-ainetta jalostavalle osapuolelle.

Veljeni Karin ohella puolisoni Terhi työskentelee tiiviisti mukana, samoin poikani Tapani, jolla on omakin tila hoidettavanaan. Sofia-tyttäremme osallistuu tarvittaessa tilan töihin.

Viljelemme luomuna ruokahernettä, puhdaskauraa, rapsia, apilaa ja hieman ruistakin, mutta kvinoa on meille tärkeä tuote. Sen viljelyn aloitimme 2009.

Muutaman vuoden opeteltuamme aloimme uskoa, että kvinoan viljely kannattaa Suomessakin. Se on hyvin herkkä kasvi, siksi kylvön jälkeen taimettumista on seurattava päivittäin.

Kun siementä kertyi varastoon riittävästi, päätimme alkaa kehittää jatkotuotteita. Hankimme laitteet ja rakensimme osan niistä itse. Onnistuimme myös poistamaan kitkerää makua antavan saponiinin siementen pinnoilta lähes täysin.

Ensimmäinen teollisesti valmistettu tuotteemme oli suurimo, eli ”puurokvinoa”, jota myydään kilon pusseissa K-kaupoissa.

Kvinoassa on poikkeuksellisen laaja kirjo eri ravintoaineita, esimerkiksi kaikki välttämättömät aminohapot, joita on maidossa. Myös arginiini-aminohappoa on runsaasti. Se osallistuu kehossa typpioksidin tuotantoon, jota tarvitaan muun muassa sydämen toimintaan ja lihasten aktivaatioon. Löydöksistä myönnettiin Lääketieteen Nobel 1998.

Kvinoassa on B-vitamiineja, mineraaleja ja hivenaineita, antioksidantteja, rasvahappoja ja kuituja. Gluteenittomana se sopii keliaakikoille, ja eräiden tutkimuslähteiden mukaan kvinoa auttaa tasaamaan verensokeria ja on hyödyksi korkeasta kolesterolista kärsiville.

Vuonna 2014 osallistuimme ensi kertaa Naantalin Lähiruokatreffeille, missä esittelimme ja maistatimme kvinoaa. Sattumalta eräs K-ryhmän edustaja tykästyi makuun ja tuotteeseen ja halusi sen ketjun jakeluun. Yhteistyömme käynnistyi.

Tällä hetkellä K-ryhmän valikoimissa puurokvinoan ohella on kaksi muuta helppokäyttöistä tuotettamme: nopeasti valmistuva Lisukekvinoa ja lisäaineeton Raksui-murotuote. Viiden kilon kvinoapussit menevät Kespron kautta HoReCa-sektorin tarpeisiin.

Olen sitä mieltä, että jos haluaa olla mukana elintarvikeliiketoiminnassa, pitää olla mukana myös kauppaketjun jakeluverkostossa.

Uusi kylvökausi lähestyy. Mielestäni parasta keväässä on se, kun menee tuonne muokatulle pellolle, niin ympärillä pörräilee monenlaisia hyönteisiä ja ilmassa leijuu muheva mullan tuoksu. Silloin tulee tunne, että nyt kaikki on kunnossa.

Juha Raininko
Rainingon Luomutila Lieto

Päivittäisillä ruokavalinnoillamme on suuri vaikutus tulevaisuuteen - jokainen vastuullinen ostopäätös on askel kohti parempaa huomista. Kotimaisissa sienissä yhdistyvät sekä yksilön että ympäristön kannalta hyvät vaikutukset.  

Perheyrityksemme Mikkolan Sienituote Oy on kasvattanut luomusieniä Salossa jo yli 30 vuoden ajan. Tärkein pääraaka-aineemme on läheltä korjattu kotimainen koivu, joka jauhetaan sienirihmastolle sopivaan muotoon. Mukaan lisätään pitkäaikaisten luotettavien viljelijöiden viljelemää luomuvehnää, joka toimii energiana sienirihmaston kasvun alkumetreillä. Kasvualustan kruunaa maailman puhtain suomalainen vesi.

Rihmasto, sienen siemen on tärkeä osa tarinaamme. Reilu viisi vuotta sitten tehtyäni ensimmäisen matkani Japaniin, näin Kaukoidän osaamisen tason ja sienten laadun. Pitkien neuvotteluiden jälkeen pääsimme yhteistyöhön japanilaisen huipputason laboratorion kanssa. Tuotantomme on lisenssein suojattu, eikä vastaavia tuotteita saa muualta Euroopasta.

Kestävä kehitys huomioidaan toimintamme jokaisella tasolla. Läheltä hankituista raaka-aineista valmistetut, luomuviljellyt sienet pakataan kierrätettävään RPET-rasiaan. Sienien tuotanto vaatii vain vähän energiaa ja tuotannon sivuvirrat hyödynnetään niin, että jätettä ei juurikaan synny. Tuotantotiloissa käytetään LED-valaistusta ja kaikki käyttämämme sähkö on tuotettu uusiutuvalla energialla. Myös käytettyjen kasvualustojen kohtalo on ratkaistu; tuotannon jälkeen alustat aumataan ja kompostoituneet alustat hyödynnetään läheisillä maissipelloilla.  

Sienet ovat paitsi ekologinen, myös terveellinen ja turvallinen valinta, jotka eivät sisällä antibiootti- tai kemikaalijäämiä. Antibiootti- ja kemikaalivapaa ruoka ei ole vain puhdasta ruokaa, vaan se on perusta turvalliselle elämälle ja ympäristölle myös tulevaisuudessa. Olemmekin investoimassa tuotantoon ja kehittämässä toimintaamme uusien kansainvälisten ammattilaisten kanssa.

Pääsy K-kauppojen valikoimiin vuonna 2017 on ollut hyvin kehittyneen myynnin peruskivi, jonka päälle rakennetaan myös tulevaisuuden sienimarkkinoita tiiviissä vuorovaikutuksessa K-ryhmän kanssa. On ollut ilo nähdä, että sienet ovat löytäneet tiensä suomalaisten ruokapöytiin enenevässä määrin, sillä tulevaisuuden maailmaa rakennetaan jo nyt kaupan hyllyjen välissä!

Juha Mikkola
Mikkolan Sienituote MST Oy

K-ryhmän vastuullisuustyö on saanut runsaasti tunnustusta – ja syystäkin. Reilu kauppa on kulkenut vastuullisuuskumppanina K-ryhmän rinnalla jo parikymmentä vuotta. Pitkäjänteisen yhteistyömme tuloksena K-ruokakaupoissa on tarjolla jo yli 200 erilaista Reilun kaupan tuotetta. 

Kahvi on Reilun kaupan tuotteista suosituin.
Kuva: Roger van Zaal

Luotettavat ulkopuoliset arviot komppaavat, että Reiluun kaupan valikoimaan panostaminen on ollut viisasta:

• Kolmannen osapuolen riippumattomia sertifiointeja pidetään parhaana tarjolla olevana ratkaisuna oman toimitusketjun vastuullisuuden varmistamiseen.
• Sertifioinneista Reilu kauppa on tutkitusti laajin, kunnianhimoisin ja vaikuttavin.

Riskimaihin ulottuvien toimitusketjujen haasteet ovat tänä päivänä niin suuria, ettei kaikkia ongelmia ratkaise paraskaan sertifiointi. Ilmastonmuutos heikentää jo nyt kahvin, kaakaon ja monen muun tuotteen viljelyedellytyksiä. Myös elämiseen riittävän palkkatason saavuttaminen edellyttää lisäponnisteluja. Tämä siitäkin huolimatta, että Reilu kauppa ainoana sertifiointina asettaa tuotteille takuuhinnan, joka luo alkutuottajalle turvaa markkinahintojen heilahtelulta.

Reilu kauppa on paljon enemmän kuin pelkkä sertifiointi. Kun sertifiointi ei esimerkiksi pysty yksin ratkaisemaan lapsityövoiman hyväksikäytön kaltaisia ihmisoikeusrikkomuksia, Reilu kauppa tarjoaa tuottajayhteisöille lisätukea ongelmien ratkaisemiseen. Mikäli sertifiointivaatimukset eivät yksin tuo viljelijöille ja työntekijöille elämiseen riittäviä ansioita, etsimme yhdessä yrityskumppaneidemme kanssa räätälöityjä ratkaisuja yhteiseen haasteeseen.

Tulevaisuudessa Reilu kauppa kirittää yritysten vastuullisuutta niin sertifiointia kehittämällä kuin sen ylittävää toimintaa laajentamalla. K-ryhmälle kuin muillekin yrityksille on tarjolla entistä monipuolisempaa ja kunnianhimoisempaa yhteistyötä toimitusketjuhaasteiden ratkomiseen. Reilun kaupan kumppanina K-ryhmällä on täten erinomaiset eväät tehdä vastuullisuustyöstään entistä tuloksellisemmaksi.

Janne Sivonen, toiminnanjohtaja
Reilu kauppa ry

Koronapandemian myötä kotivarasta tuli kiinnostavaa. Martat ovat neuvoneet kotivarasta vuosikausia, mutta pandemian alettua Marttojen kotivara-sivuston vierailut moninkertaistuivat lyhyessä ajassa. Kun vuonna 2019 kotivara-sivullamme oli reilut 9000 käyntiä, vuonna 2020 käyntejä oli lähes noin 146 000. Varautuminen ja kotivara ovat olleet esillä mediassa ja laajasti myös muiden järjestöjen toimesta.

Tänä keväänä poikkeusolot eivät ole aiheuttaneet ainakaan meille Martoille yhtä suurta kysymysten tulvaa kuin edellisen kevään tilanne. Kertooko tämä siitä, että selviytyminen edellisestä keväästä on osittain vienyt huoltamme pois vai siitä, että kotivara on yhä laajemmin tullut meille kaikille tutuksi?

Vaikka toivon ja uskon, että tietoisuus on lisääntynyt, on edelleen tiedossa, että kotivara ei ole etenkään nuoremmille kaupunkilaisille täysin tuttu käsite: kotivara tarkoittaa sitä kotona olevaa ruoan ja juoman varastoa, joka riittää 72 tunniksi eli kolmen vuorokauden ajalle koko perheelle. Kolmen vuorokauden suositus on viranomais- ja järjestöyhteistyön tuloksena pohdittu suositus. Kotivaraa tarvitaan, jos ei syystä tai toisesta pääse kauppaan. Tällaisia poikkeuspäiviä voi aiheutua karanteenista, sairastumisesta tai vaikka sähkökatkosta.

Varsinainen varasto kotivara ei kuitenkaan ole. Kotivaran on tarkoitus koostua niistä elintarvikkeista, joita kotona käytetään muutenkin. Eli toisin sanoen, kotivara muuttuu koko ajan. Omaa jääkaappia ja kuiva-ainekaappeja kannattaa täydentää sillä ajatuksella, että aina tuon kolme vuorokautta pärjäisi. Kotivara kannattaa siis pohtia kuntoon niistä raaka-aineista ja elintarvikkeista, joita käyttää muutenkin. Näin ruokahävikkiä ei synny, kun kotivara ei vanhene. Toisaalta jos kotivaralle tulee todellisuudessa käyttöä, sen kanssa pärjää paremmin, kun elintarvikkeet ovat tuttuja.

Kotivara voi sisältää tuoreita hedelmiä, kasviksia ja juureksia sekä säilykkeitä. Leivistä erityisesti näkkileivät ja korput säilyvät pidempään. Pähkinät, siemenet, hillot, murot, myslit ja hiutaleet sekä mehut pysyvät pitkään hyvinä ja tulevat käytetyksi myös arjessa. Voisiko kotivaraasi kuulua myös papu- tai linssisäilykkeitä sekä kotimaista järvikalaa, joka on muuten fiksu valinta joka tapauksessa? Tärkeää on muistaa, että perheen erityisruokavaliot ja allergiat on huomioitu kotivarassa.

Ruoan lisäksi kotivara sisältää juomaa eli pullotettua vettä ja muita juomia. Sähkökatkojen tai vedenjakeluun liittyvien häiriöiden varalta jokaisessa kotitaloudessa on hyvä pitää myös pullovettä pahan päivän varalle.

Vaikka pandemia aikanaan päättyykin, kotivaran ajankohtaisuus ei mene ohi. Tulevaisuudessa ilmastonmuutos lisää erilaisia poikkeusoloja, joihin on varauduttava. Koronapandemia painaa jokaisen mieltä nyt, mutta tulee myös aika, jolloin vielä tarkemmin pohditaan, mitä tästä ajasta opimme. Ehkä yksi tärkeä oppi on, että yhä useammalla on kotivara kunnossa? Se taas kasvattaa osaltaan resilienssiämme selvitä myös tulevaisuuden haasteista, miten yllättäviä ne ikinä ovatkin.

Emmi Tuovinen
Kehittämispäällikkö
Marttaliitto ry

Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana paristot ja akut ovat vallanneet arkemme – niitä on melkein mihin vain katsommekin. Samalla teknologia on kehittynyt niin, että yhä suuremman energiamäärän voi pakata yhä pienempiin akkuihin esimerkiksi älylaitteissa ja kulkuvälineissä. Akkujen ja niissä tarvittavien raaka-aineiden määrän on ennustettu kasvavan niin suureksi, että nykyiset kaivokset eivät pysty tarpeeseen vastaamaan.

Syy #1 onkin ympäristö ja kestävät akkumateriaalit. Kaikkien paristojen ja akkujen sisältämistä materiaaleista 50–90 % kierrätetään uudelleen käytettäviksi muissa tuotteissa. Esimerkiksi akuissa tärkeää kobolttia on Euroopan maaperässä vähän, joten sitä louhitaan pääasiassa Kongon alueella usein alkeellisissa oloissa. Kierrätetyn nikkelin käyttäminen taas säästää jopa 75 prosenttia energiaa neitseellisen materiaalin louhintaan verrattuna. Vaikka pulaa ei olisi, voidaan paristoissa käytetyille materiaaleille antaa kierrätyksen avulla antaa uusi tehtävä. Käytetyistä alkaliparistoista Suomessa valmistetulla luomulannoitteella voidaan ravita tehoviljelyn köyhdyttämää maaperää.

Syy #2 on turvallisuus. Pieneen tilaan pakattuun energiaan liittyy myös riskejä. Energia voi purkautua tahattomasti, jos akku esimerkiksi kolhiintuu tai paristojen virtanavat osuvat toisiinsa. Nämä oikosulut on helppo estää käsittelemällä akkua helläkätisesti sekä teippaamalla paristojen ja akkujen virtanavat piiloon heti käytöstä poistamisen jälkeen. Näin akkua ei myöskään vahingossa enää ladata, sillä kauan käyttämättömänä olleen tai vahingoittuneen akun lataaminen voi aiheuttaa sisäisen oikosulun.

Syy #3 on helppous. Paristot ja pienet akut voi kierrättää näppärästi kaikissa paristoja ja akkuja myyvissä K-ryhmän kaupoissa. Isommat akut, esimerkiksi sähköpyöristä ja mopoista kannattaa viedä suoraan lähimpään aluekeräyspisteeseen, joista lähimmän löydät osoitteesta: kierrätys.info.

Tee siis jo tänään helppo ympäristöteko ja vie laatikoiden pohjalle kertyneet käytetyt paristot ja akut virtanavat teipattuina kierrätykseen!

Toimitusjohtaja Liisa-Marie Stenbäck
Recser Oy

Ymmärrän nyt tämän lauseen paremmin kuin milloinkaan ennen oltuani reilu puoli vuotta uudessa työssäni Ronald McDonald Lastentalosäätiössä. Työni parhaita ja samalla myös koskettavimpia hetkiä on kuulla meillä Ronald McDonald Talossa asuvien perheiden tarinoita. Kauniit, yli 100-vuotiaat hirsirunkoiset talomme sijaitsevat aivan Uuden lastensairaalan vieressä Meilahden huvila-alueella.

Lapsi ei tarvitse vanhempiaan missään niin paljon kuin sairaalassa, sanoi lääketieteen tohtori ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen ollessaan meillä vieraana viime lokakuussa. Me mahdollistamme perheille tämän, sillä kaikki vaativimmat lasten erikoishoidot on keskitetty Helsinkiin Uuteen lastensairaalaan ja siksi meille tullaan hyvinkin pitkien matkojen päästä ympäri Suomea.

Jotta toimintamme on mahdollista, tarvitsemme ympärillemme yrityksiä mukaan tukemaan tärkeätä työtämme myös taloudellisesti. Yhteiskuntavastuu on hyvinvointivaltion ja yritysten kesken jaettua vastuuta. Yhdessä vastuu on aina helpompi kantaa ja miten hienoa on myös yhdessä kokea se merkityksellisyyden tunne, kun konkreettisesti näkee kaiken sen hyvän minkä on saanut aikaiseksi toiselle. Toimintamme ei saa julkista tukea, ainakaan vielä.

Yhdessä K-Market Töölöntorin kauppiaiden, Ollin ja Tarun, avulla saimme perheille arkeen paljon helpotusta ruokaostoksien tekemiseen ja kuljettamiseen taloille. Talojen läheisyydessä ei ole ruokakauppaa ja monesti täällä Talossa arkena on vain toinen vanhemmista lapsensa tukena toisen vanhemman pyörittäessä arkea potilaan sisaruksien luona omassa kodissaan. Erityisen arvokkaaksi tämän yhteistyön tekee perheille se, että kuljetukset ovat heille maksuttomia. Perheiden ollessa jopa kuukausia täällä lapsensa luona näkyy se väkisinkin myös perheen taloudessa.

Yhteiskuntavastuu on aina hyvä teko ja tekoja ei itsekseen tapahdu, niitä pitää tehdä!

Johanna Huhtariihi
Ronald McDonald Lastentalosäätiön toiminnanjohtaja

Lue lisää Ronald McDonald Lastentalosäätiöstä ja ruokaostosyhteistyöstä