Kaupan tekijä

Trendejä, ilmiöitä, palvelua ja arjen neuvoja, jotta kaupassa olisi kiva käydä.

Olen juuri aloittanut K-Supermarketin ketjujohtajana. Ensimmäiset havaintoni ovat erittäin positiivisia: tekemistä on paljon, mutta asiat sujuvat! Taustalla on tehty paljon yhteistyötä sen eteen, millaiset K-Supermarketit palvelevat asiakkaita tulevaisuudessa. Taustatyön pohjalta olemme tehneet valintoja ja keskitymme esimerkiksi asiakkaiden huomioimiseen, inspiroivuuteen ja vastuullisuuteen. Meillä on selkeä tahto palvella asiakkaita maan parhaana ruokakauppana.

Aloitin hetkenä, joka on varmasti K-Supermarketin historiassa yksi kiinnostavimmista. Tulemme yhdessä kahden seuraavan vuoden aikana muokkaamaan ketjustamme maailmanluokan ruokakauppaketjun. Uudistukset on aloitettu ja tämän vuoden loppuun mennessä uudistettuja kauppoja on avattu 150. Kahden vuoden sisällä meillä on yli 250 korkeatasoista ruokakauppaa kaikkialla Suomessa. Tulokset uudistuksista ovat lupaavia.

Asiakkaiden toiveet ja odotukset ovat koko ketjun uudistustyön perusta. Kauppojamme – kuten myös meitä kauppojen parissa työskenteleviä – yhdistää intohimoinen suhtautuminen ruokaan ja laadukkaisiin raaka-aineisiin. Kaupoissa se näkyy myös vahvana panostuksena sesonkituotteisiin, pien- ja lähituottajien tuotteisiin sekä henkilökunnan osaamiseen.

Kauppiaat kuuntelevat asiakkaita tarkasti, lisäksi seuraamme ja hyödynnämme asiakasdataa. Helsingissä se voi tarkoittaa, että kaupan valikoimissa on kampasimpukkaa tai ostereita, Lappeenrannassa täytyy hyllyssä olla lähileipomon tuoretta rieskaa. Tämän päälle tuomme asiakkaillemme parhaita ideoita ja vinkkejä maailmalta. Tulevaisuudessa meiltä vaaditaan entistä vahvempaa ruokaosaamista. Kaupoissamme työskentelee jo nyt satoja ruoka-, liha- kala- ja hevimestareita. K-ryhmällä on pitkät perinteet kaupan työntekijöiden koulutuksessa. Tarjoamme ajankohtaisia koulutuksia, jotta kaupan henkilökunta voi jatkuvasti päivittää osaamistaan.

Millainen on suomalaisten suhde ruokaan?

Osana uudistumistamme toteutimme vuoden 2018 alussa laajan tutkimuksen suomalaisten suhtautumisesta ruokaan, ja siitä kuinka laaja on suomalaisten ruokareviiri. Kuinka monta ruokaa arjessamme pyörii ja miten halukkaita Suomessa ollaan laajentamaan ruokareviiriä? Tutkimus teetettiin väestöä edustavalla otoksella ja siihen vastasi 1003 K-Plussa-asiakasta. Voit lukea tutkimuksesta lisää täältä.

Ruokareviirillä tarkoitamme tuttua ja turvallista aluetta, esimerkiksi arjen tuttuja reseptejä ja tuotteita, joihin ajoittain kaivataan vaihtelua. Me K-Supermarketissa haluamme lähteä laajentamaan suomalaista ruokareviiriä askel kerrallaan.

Suomalaisten ruokareviirin ytimessä on tyypillisimmillään 9 suosikkiruokalajia. Arkiruokaan tuo vaihtelua 3 eri ruokaa. Jotain aivan uutta tai jopa täysin totutusta poikkeavaa ollaan valmiita kokeilemaan muutamaa ruokalajia kerrallaan. Tutkimuksen perusteella suomalaiset ovat siis varsin valmiita ja halukkaita laajentamaan ruokareviiriään.

Laajennetaan ruokareviiriämme

Olemme rakentamassa K-Supermarket-ketjuun parhaimmat ruokakaupat, jotta voimme auttaa suomalaisia parhaalla mahdollisella tavalla laajentamaan ruokareviiriään. Haluamme, että jokainen löytää arkensa ruokapöytään uutta inspiraatiota ja tuemme siinä. Madallamme kynnystä kokeilla uusia ruoka-aineita, reseptejä ja tapoja tehdä ruokaa.

18.4. julkaistaan myös täysin uudenlainen Youtubessa esitettävä Ruokareality-sarja, jossa lähdemme haastamaan suomalaisten mielikuvia ja suhdetta ruokaan ja ruoanlaittoon.
Realityn avulla jokainen voi löytää uuden yhteyden ruokaan. Luvassa on koukuttavaa, viihdyttävää, opettavaista sekä ennen kaikkea, ajankohtaista ja innostavaa sisältöä! Kurkkaa tarkemmin täältä.

Itse aion kesän aikana laajentaa ruokareviiriäni grillaamalla ostereita ja hedelmiä. Haastan mukaan myös sinut! Miten sinä lähtisit laajentamaan ruokareviiriäsi?

Anne Hujala
K-Supermarket-ketjun johtaja

Neste K -uudistushanke on tänä vuonna siirtymässä uusien toimintatapojen käyttöönotosta ja opiskelusta kohti pysyvää laadukasta tekemistä. Lähdimme uudistamaan liikenneasemaverkostoa keväällä 2016 ja hankkeessa olemme uudistaneet jo 55 liikenneasemaa 71 asemasta.

Neste K -liikenneaseman uudistuksen lähtökohtana oli luoda Suomen paras liikenneasemakokemus maantiellä liikkujille, mikä tarkoittaa parasta ja nopeinta palvelua, viihtyisintä liikenneasemaa, mutta ennen kaikkea laadukkainta, tuoreinta ja houkuttelevinta ruokaa.

Uusien annoksien ja tuotteiden takana on tunnettu keittiömestari Pekka Terävä ja Food Camp Finland. Tuloksena on laadukkaita ravintolatasoisia ruoka-annoksia kohtuulliseen hintaan. Vitriinissä on vain raikkaita, tuoreita sämpylöitä eikä kelmuun käärittyjä vuorokauden vanhoja nahkiaisia. Pitkäjänteinen henkilökunnan koulutus uusiin valmistus- ja palvelutapoihin on Neste K:ssa jatkuvaa.

Laadukas kahvi on aina ollut hyvä laadukkaan pysähdyspaikan indikaattori. Neste K:ssa erikoiskahvit tuotetaan Nespresson kahvikoneella. Tämä sama kone sekä sama kahvilaatu löytyvät jokaiselta uudistetulta Neste K -asemalta, mutta myös 750:ltä maailman kaikista 2400 Michelin-tähden ravintoloista. Tätä laadukkaampaa kahvia et Suomesta helposti löydä.

Iso osa uudistusta on ollut asemien miljöömuutos. Raikkaus ja valoisuus sekä selkeys pohjoismaisella käden jäljellä toteutettuna luo myös vanhoihin kiinteistöihin tuntuvan piristyksen. Viihtyisässä tilassa on mukavampi ruokailla ja sinne on houkuttelevaa saapua.

Kun keväällä 2018 noin 70 % liikenneasemista on uudistunut, voidaan jo nähdä uudistuksesta saatuja tuloksia koko ketjun laajuudelta. Erityisesti konseptiuudistuksessa kehitetyt Neste K:n omat Koon Kahvila ja Keittiö ovat olleet menestyksiä. Laadukas ruoka tekee kauppansa ja tyytyväiset asiakkaat puhuvat puolestaan.

Neste K muuttaa pysyvästi suomalaista liikenneasemakulttuuria.

Mikko Paukkonen
Neste K -ketjujohtaja

Korvaako tekoäly ihmisen? Kuuluuko tieto yrityksissä johdon käsiin? Entä onko vastuullisuudessa kyse vain lainsäädännön noudattamisesta?

Tietoa käytetään ja tiedolla johdetaan tulevaisuudessa kaikkialla organisaatioissa. Kaupan alalla tieto on uusi normaali. Dataan, tekoälyyn ja tiedolla johtamiseen liittyy kuitenkin paljon myyttejä ja väärinkäsityksiä.

Myytti #1: Tieto ja päätöksenteko kuuluvat johtajille

Syvälle juurtuneen käsityksen mukaan data ja päätöksenteko kuuluvat organisaatioissa johtajille. Tulevaisuuden viisaus ei kuitenkaan asu yksin johtajissa, vaikka heillä olisi käytössään kaikki data.

Tieto kuuluu meille kaikille – esimerkiksi K-ryhmässä myös maito-osastolle. Kaikilla K-ruokakauppojen osastovastaavilla on käytössään omaa osastoa koskevat tunnusluvut, vertailutiedot muihin kauppoihin ja esimerkiksi hävikinhallintaa ja asiakaskokemuksen parantamista ohjaavat tuotetason tiedot sekä asiakaspalautteet. Kun jokaisella työntekijällä on helposti saatavilla omassa työssä tarvittava tieto, arkinen päätöksenteko paranee.

Tiedolla on suuri merkitys myös kokemuksessa oman työn merkityksellisyydestä. Ovatko tunnusluvut vihreällä vai punaisella? Mitä mieltä asiakkaat ovat? Jokainen meistä haluaa tietää – ja ansaitsee saada tietää – onko onnistunut omassa työssään. Kun hierarkiaa madalletaan ja tietoa jaetaan juuri sinne, missä päätöksiä kannattaa tehdä, siitä hyötyvät kaikki.

Myytti #2: Tekoäly korvaa ihmisen, tarvitsemme lisää insinöörejä ja matemaatikkoja

Asiakas kyseli meiltä hiljattain, voisiko tilaamista ruoan verkkokaupastamme kehittää vielä nopeammaksi – eli voisimmeko säästää asiakkaan aikaa. Verkkokaupan kehitystiimi oli tehnyt tilaamiseen jo lukuisia parannuksia, mutta voisiko tekoälystä olla tässä tapauksessa lisähyötyä?

Tekoäly ei voi ratkaista mitään yksin, mutta monipuolisella osaamisella varustettu tiimi voi.

Tällä hetkellä haastetta ratkovat matemaattisia malleja hallitseva asiantuntija, koodari, ohjelmistokehittäjä, palvelumuotoilija ja käyttöliittymäsuunnittelija. Odotan itsekin innolla sitä, kuinka hyvin juuri minulle osuvan, valmiin ja henkilökohtaisen ostoslistan saan jatkossa K-Ruoka-mobiilisovellukseen ja verkkokauppaan. Menisikö tilaukseni pian läpi muutamalla klikkauksella?

Myytti #3: Vastuullisuus tarkoittaa lainsäädännön noudattamista

Keskustelu tekoälyn etiikasta ja ihmiskeskeisestä henkilötietojen hallinnasta kiihtyy. Täällä K-ryhmässä hyödynnämme paljon tekoälyä ja algoritmeja esimerkiksi tarjotessamme asiakkaillemme kohdennettuja tuotesuosituksia, etuja ja sisältöjä.

Mitä vastuullisuus oikeastaan tarkoittaa tiedolla johtamisen ja tekoälyn näkökulmasta? Kyseessä ei missään tapauksessa ole vain lainsäädännön noudattaminen, vaan laajemmin toiminnan läpinäkyvyys ja eettisyys. K-ryhmässä periaatteenamme on, että kaikki rakentamamme algoritmit ovat asiakaslähtöisiä ja vastuullisia. Kunnioitamme ja pidämme huolta asiakkaan oikeudesta yksityisyyteen ja siitä, että asiakkaan tiedot ovat turvassa.

Periaate näkyy käytännössä esimerkiksi siten, että kun ruoan verkkokaupassa suosittelemme tekoälyalgoritmin avulla asiakkaalle sopivia tuotteita, tavoite on nimenomaan asiakkaan edussa eikä myynnin kannattavuuden parantamisessa. Vastuullisuus on myös läpinäkyvyyttä, ja siksi tarjoamme sekä verkkokaupassa että kivijalassa kaikki samat hinnat ja tarjoukset. Toivon, että voimme jatkossa myös tarjota asiakkaille entistä helpompia tapoja tehdä vastuullisia valintoja, sillä ne ovat yhä useammalle meistä entistä merkityksellisempiä.

***

Keskustelu datasta, tiedolla johtamisesta ja tekoälyn etiikasta on vasta alkanut. Tulevaisuudessa tieto ohjaa, tietoa käytetään ja tiedolla johdetaan kaikkialla organisaatiossa. Kun tiedolla johtaminen ja asiakasdatan käyttö perustuvat asiakkaan tarpeeseen, siitä hyötyy paitsi asiakas, myös yritys.

Minna Vakkilainen
VP, Head of Analytics and Customer Data, K Digital

Jos tyhjentäisimme K-ruokakauppojen hyllyiltä kaikki kotimaiset tuotteet, jäljelle ei jäisi kovin paljoa. Pahimmin kato kävisi yllättäen valmisruokahyllyllä, jossa kotimaisten tuotteiden osuus on yli 95 prosenttia. Maito- ja lihahyllyilläkin kotimaisen ruoan osuus on noin 90 prosenttia.

Tämä ei ole sattumaa: me K-ryhmässä näemme, että puhdasta ja turvallista kotimaista ruokaa kannattaa tarjota. Olemme aina halunneet nostaa esille suomalaisen ruoan merkitystä, ja olemme tehneet sitä myös taloudellisesti huonompina aikoina. Nyt kun taloudessa on näkyvissä valopilkkuja, uskomme asiaan entistäkin vankemmin.

Alkutuottajien menestyminen ja pärjääminen on puhtaan, kotimaisen ruoan menestyksen kannalta avainasemassa, ja siksi tuomme suomalaista ruokaa esille kaikin tavoin. Valikoiman lisäksi tuemme kotimaista ruoantuotantoa erilaisin kampanjoin.

Esimerkiksi Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja vuosina 2014-2016 toi esille suomalaisen ruoan merkitystä työpaikkojen luomisessa, Lähiruokatreffeillä saatamme yhteen K-kauppiaita ja alueen pientuottajia. Lisäksi hyllyiltämme löytää aina Tuottajalle kiitos -tuotteita, joista maksetaan merkittävä lisäsiivu sen tuottajalle.

On tärkeää miettiä, miten varmistamme, että Suomessa syödään myös tulevaisuudessa puhdasta ja turvallista suomalaista ruokaa. Yksi tärkeimmistä tekijöistä on se, että suomalaiset arvostavat ruoassa muutakin kuin halpaa hintaa. Pohjoisen olot eivät suosi mallia, jossa tavoitteena on tuottaa jotakin mahan täytettä mahdollisimman halvalla.

Tämän osalta olemme olleet jo jonkin aikaa matkalla hyvään suuntaan. Tutkimusten mukaan suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa nyt enemmän kuin koskaan. Ruoan alkuperä ja maku ovat arvossaan, ja ravintoloissa syömisen suosio kasvaa. Luomun ja lähiruoan myynti kasvoivat parikymmentä prosenttia jopa taantuman aikana, ja nyt talouden elpyessä kehitys on vain voimistunut. Ihmiset kaipaavat tuotteita, joilla on tarina. Yhä enemmän matkustavat suomalaiset ovat myös huomanneet, että Suomessa sekä ruoan maku, puhtaus että turvallisuus on huipputasoa.

Uusimmista tutkimustuloksista saa paljon vihjeitä siihen, miten suomalaisen ruoan kilpailukyky turvataan: pidetään kiinni puhtaudesta, turvallisuudesta ja mausta – ja jatketaan sirkkatuotteiden kaltaisten ennakkoluulottomien tuotteiden kehittämistä.

Ari Akseli
Toimialajohtaja
K-ryhmän päivittäistavaratoimiala

Kirjoitin edellisessä blogikirjoituksessani siitä, miten maltti on valttia kaupan juomavalikoiman uudistamisessa.

Nyt muutosten astuttua voimaan näyttää ainakin ensikokemusten perusteella siltä, että maltillisuus on konkretisoitunut kaupan käytävillä: vuoden ensimmäisenä päivänä kauppoihin ei suuntautunut yleisöryntäystä, uudet tuotteet ovat oma pieni osansa kaupan muuta valikoimaa, eivätkä alkoholituotteiden hinnat myöskään tulleet rytinällä alas.

Olemme saaneet viime päivinä useita kyselyjä juuri hinnoitteluun liittyen, ja aihe on ollut monin paikoin isosti esillä. Tässäkin keskustelussa suosisin maltillisuutta ja siksi pyrin avaamaan tässä hinnoittelun perusteita.

Kuten vuodenvaihteen muutoksessa muutenkin, meillä K-ryhmässä hinnoittelun lähtökohtana on ollut vastuullisuus, ja sen lisäksi kaiken hinnoittelun peruslähtökohta eli järkevän tuottotason turvaaminen. Mitä vastuullisuuteen tulee, näkemyksemme mukaan ei esimerkiksi ole vastuullista käyttää vahvoja alkoholituotteita ns. kärkituotteina.

Kun tarkastellaan alkoholin hinnoittelua tarkemmin, muistuttaisin jo lähtökohtaisesti tietyistä raameista: vero ja pantit muodostavat hinnasta keskeisen osan. Kuten eräs kauppiaamme havainnollisti, oluen 24-packissa, joiden hinta voi kaupoissa olla alle 20 euroa, oli jo ennen vuodenvaihteessa tehtyä alkoholiveron korotusta 15 euroa veroja ja 3,60 euroa pantteja. Ennen kuin voidaan pohtia katetta, pitää huomioida vielä edellisten päälle tulevat tuotteen ostohinta kaupalle sekä logistiset kustannukset.

Hintakeskustelua voi hämmentää vielä tällä hetkellä myös kauppiaan mainitsema veronkorotus, joka astui voimaan vuoden alussa. Mikäli varastossa on vielä viime vuoden puolella vanhalla verokannalla ostettuja tuotteita, voidaan nämä tuotteet myydä vielä vanhan veroprosentin mukaisella hinnalla.

Nyt vuoden alussa hinnat varmasti vielä elävät ja hakevat tasoaan, ja lopulta ne asettuvat markkinatilanteeseen pohjautuen. Meillä K-ryhmässä sen lopullisen, hyllyn hintalapussa olevan luvun päättää aina kauppias: kauppiaalle annetaan ketjuvalikoimiin kuuluville tuotteille katto-, eli enimmäisvähittäishinta, jolla tuotteen saa maksimissaan myydä, mutta hän voi kuitenkin oman päätöksensä mukaan halutessaan alittaa tämän hinnan. Hinnat vaihtelevatkin sekä markkinatilanteesta että alueesta riippuen.

”Hintakeskustelun tuoksinassa melkein unohtunut se, mikä oli muutoksessa merkittävintä”

Viime päivinä käydyn hintakeskustelun tuoksinassa on melkein päässyt unohtumaan se, mikä oli muutoksessa kuitenkin merkittävintä: vuodenvaihteen jälkeen asiakkaille on voitu tarjota kaupoissa huomattavasti aikaisempaa laajempi ja laadukkaampi juomavalikoima.

Kuluttajien halu suosia laatua sekä kokeilla eri makuja on yksi keskeinen tekijä Suomessa tapahtuneessa juomakulttuurin muutoksessa. Haluamme olla mukana kehittämässä suomalaista ruoka- ja juomakulttuuria eurooppalaiseen suuntaan. Tästä syystä panostamme erityisesti esimerkiksi korkealaatuisiin pienpanimoiden valmistamiin tuotteisiin, joissa maku saa nyt muutoksen myötä olla parhaimmillaan.

Positiivinen havainto on ollut se, että suomalaiset asiakkaat ovat omalla ostamisellaan osoittaneet vastuullisuutta ja positiivista harkittua kokeilunhalua myös uusien aavistuksen vahvempien juomien osalta. Vaikuttaa siis vahvasti siltä, että joidenkin tahojen ennustamat pahimmat möröt alkoholinkulutuksen hallitsemattomasta kasvusta eivät ole toteumassa.

Ari Akseli
Toimialajohtaja
Keskon päivittäistavaratoimiala

Takaisin ylös