Näkökulma

Näkökulma on blogi, jossa eri kirjoittajat ottavat vuorollaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Uusi Näkökulma-kirjoitus julkaistaan noin kuukauden välein.

Kirjoituksia voi tarjota osoitteeseen pirjo.nieminen@kesko.fi. Kirjoituksen enimmäispituus on 2000 merkkiä.

Kasvispainotteinen ruokavalio on terveellisempää ihmiselle ja kestävämpää ympäristölle. Lihankulutuksen vähentämisestä on puhuttu muutaman viime vuoden aikana paljon, mutta kovin voimakasta muutosta ei vielä ole tapahtunut. Nuoriso kuitenkin muuttaa pian tilanteen, ainakin jos heihin itseensä on uskominen.

Toteutimme ScenoProt-hankkeessa viime vuonna tutkimuksen, jossa selvitettiin nuorison näkemyksiä ravinnosta, ruokavaliosta ja siitä, mihin suuntaan ruokailu on kehittymässä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kyselyyn vastasi 300 iältään 16–22-vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea.

Tutkimuksen mukaan suuri enemmistö nuorista uskoo syövänsä tulevaisuudessa enemmän kasviksia ja kasviproteiineja. Puolet vastaajista arvioi vähentävänsä lihansyöntiä.

Tutkimuksessamme selvisi, että nuorilla on varsin järkevät ja todellisuuteen perustuvat ajatukset siitä, mitä terveellisyys on ja keskimäärin kohtalaisen hyvät tiedot ravinnosta: Vastaajia pyydettiin ensin kertomaan oma näkemyksensä omasta tietotasostaan ja sen jälkeen vastaamaan kysymyksiin, jotka tietotasoa mittasivat. Tietotaso oli suurimmalla osalla vastaajista melko hyvä, mutta kasvisruoasta kiinnostuneilla keskimäärin hieman muita parempi. Tuloksissa on selkeä korrelaatio, mutta kausaliteetti jäi tässä vielä avoimeksi.

Selvästi suurin osa vastaajista on sekasyöjiä. Jonkinasteisiksi kasvissyöjiksi itsensä mieltää noin 7 % vastaajista (vegaaneja ~1-2 %) ja noin 20 % syö usein kasvisruokia tai pitää kasvisruokapäiviä vähintään viikoittain. Vastaavia prosenttiosuuksia on saatu tuloksiksi yleisesti myös muissa saman aihepiirin tutkimuksissa viime vuosina.  Nuoret naiset ovat selvästi kiinnostuneempia kasvispohjaisesta ruoasta kuin nuoret miehet. Ottaen huomioon sen, että THL:n FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan aikuisten – erityisesti vielä miesten – ruokailutottumukset ovat tällä hetkellä kaukana suosituksista, on helppo tunnistaa joitakin ruokajärjestelmämme keskeisiä haasteita.

Toimijoiden olisi keksittävä toimenpiteitä, joilla nuoret miehet saadaan syömään terveellisemmin. Tuputtaminen harvoin johtaa toivottuihin lopputuloksiin, keinot on keksittävä muualta. Tuotteiden valikoimaa, tuoteviestintää sekä asemointia on monipuolistettava niin, että ne vetoavat entistä laajempiin kohderyhmiin.

Uusille kasvispohjaisille (ja muillekin) elintarvikeinnovaatioille nuoret ovat suopeita. Tämän tutkimuksen mukaan yli 80 % vastaajista on vähintään jokseenkin kiinnostunut kokeilemaan uusia elintarvikkeita, kun se tehdään heille riittävän helpoksi. Viidesosa näkee mielellään jopa hieman vaivaa päästäkseen kokeilemaan uusia tuotteita.

Maaperä kasvipohjaisille elintarvikkeille on siis hyvä, ja suomalaiselle elintarvikeketjulle se avaa paljon uusia mahdollisuuksia. Toivottavasti suomalaisia ruokainnovaatiota saadaan myös vietyä ulkomaille entistä enemmän.

Antti Isokangas,

Development Manager,

Makery Oy

Elän kiertotaloutta sekä kotona että töissä. Pullojen, tölkkien, pakkausmateriaalien, lehtien kierrätys kuuluu kahden hengen perheeni arkeen. Mies hoitaa juomapakkaukset, minä loput. Töissä Sinebrychoffin panimolla olen ylpeä siitä, että kaikki materiaali kiertää ja että olemme vähentäneet muovin käyttöä.

Suomessa on helppo ja vaivaton juomapakkausten kierrätysjärjestelmä. Kauppa ja panimot ovat tehneet ison työn pannessaan valtakunnallisen palautusjärjestelmän pystyyn. Se on yksi kestävän Suomen peruspilareita, josta monet maat ottavat mallia. PET-pullot ovat Suomen kierrätetyin muovipakkaus: 90 % pulloista käytetään materiaalina uudelleen. Tähdätään 100 % palautukseen - Pystymme siihen!

Tänä vuonna 200 vuotta täyttävässä työpaikassani, Sinebrychoffilla, kaikki materiaali kiertää. Oluen valmistuksen sivutuotteet mäski ja hiiva kierrätetään rehuvalmisteiksi nautakarjalle ja possuille, oluen käymisessä syntyvä hiilidioksidi otetaan talteen ja puhdistetaan ja siitä saadaan Coca-Colaan hiilihappo. Lisäksi prosessilämmöllä lämmitetään Keravalla sijaitseva kiinteistömme, joka on kooltaan 16 jalkapallokentällistä.

Virvoitusjuomissa käytämme eniten alumiinitölkkejä ja muovipulloja. Molemmat ovat kevyitä materiaaleja verrattuna lasiin. Pakkausmateriaalit sitovat luonnonvaroja, joten mitä vähemmän materiaalia tarvitaan, sen pienempi hiilijalanjälki pakkauksella on. Joskus pienilläkin innovaatioilla on suuri merkitys, kun jotain tehdään paljon. Parisen vuotta sitten päätimme lyhentää Coca-Cola-juomien pullojen kaulaa 4 millimetrillä. Samalla korkit kevenivät hieman. Tällä tavoin vähensimme muovin käyttöä vuonna 2018 lähes 500 000 kilolla, mikä vastaa yli 20 miljoonaa puolen litran muovipulloa.

Coca-Colan puolen litran pulloissa on 50 % kierrätysmuovia ja 15 % kasvipohjaista muovia.  Lyhyet pullonkaulat säästävät muovin käyttöä merkittävästi.

Muovisten juomapullojen hiilijalanjälkeä voidaan pienentää myös materiaalivalinnoilla. Tästä syystä Coca-Cola-pulloissa käytetään kierrätettyä muovia ja biopohjaista muovia. Kierrätetyillä PET-pulloilla on pienempi hiilijalanjälki kuin vastaavan kokoisilla lasi- tai alumiinipakkauksilla.  

Marja-Liisa Weckström

Viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja

Sinebrychoff

 

 

Pudotat muoviroskat kauppareissulla keräysastiaan. Valitset kaupan hyllyllä kierrätysmuovista valmistetun siivousvälineen. Tulevaisuutta? Ei, vaan tätä päivää. Sinituote antaa suomalaisten muoviroskille uuden elämän siivousvälineessä, joka kestää käytössä vuosia. 

 

Sinituote

Luonnon kuormittuminen ja muoviroskan lisääntyminen on globaali ongelma, jota jokainen voi omilla valinnoillaan hillitä. Muovipakkaukset kuuluu kierrättää, ja kiertotaloudessa muovimateriaalia voidaan käyttää uudelleen. Muovilla on tällä hetkellä paha maine, mutta oikein käytettynä ja kierrätettynä muovi on erinomainen materiaali. Kiertotalouden ympyrä sulkeutuu, kun kierrätysmuovinen tuote on otettu käyttöön.

Sinituote

Suomalainen siivousvälinevalmistaja Sinituote on tehnyt vuosien ajan kehitystyötä, kuinka kierrätysmuovin käyttöä voidaan lisätä. Sinituote onkin edelläkävijä kierrätysmuovin käytössä – tavoitteena on käyttää 30 % muovin raaka-aineesta kierrätysmuovia vuoteen 2021 mennessä. Tällä hetkellä kolme tuttua tuotetta, SINI-vaihtopäätiskiharja, SINI wc-harja ja SINI-teippiharja valmistetaan kierrätysmuovista.

Kierrätysmuovista valmistetut siivousvälineet ovat aivan yhtä kestäviä kuin tavallisestakin muovista valmistetut tuotteet. Kuluttajan kannalta hyvä uutinen on myös, etteivät tuotteiden hinnat nouse. Jokaisella on nyt aito mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua ympäristötalkoisiin kierrättämällä muovipakkausroskat ja valitsemalla kierrätysmuovista valmistettu tuote. 

Oikein käytettynä muovi on korvaamaton materiaali. Tehokas muovin kierrätys ja muovituotteiden hyvä suunnittelu ovat avaintekijöitä muovin ympäristövaikutusten pienentämisessä myös tulevaisuudessa. Siinä Sinituote haluaa olla täysillä mukana. 

Marika Karppinen
tuotepäällikkö, Sinituote Oy
www.sinituote.fi/vinkit/muovin-matka-roskasta-sini-siivousvalineeksi/

Marja-Riitta Kottila: Luomu on fiksu valinta

Marja-Riitta Kottila | 28.01.2019

Moni meistä haluaa tehdä arjessa hyviä valintoja. Niitä, jotka pitävät huolta omasta ja läheisten sekä luonnon ja tuotantoeläinten hyvinvoinnista. Mutta mistä voi tietää, mikä on hyvää? Ja voiko siihen luottaa?

Luomutuotteet tarjoavat helpon ratkaisun. Luomutuottajat sitoutuvat noudattamaan tavanomaista tiukempia ehtoja ympäristön ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin sekä mahdollisimman luonnollisten elintarvikkeiden turvaamiseksi.

Ehdot tarkoittavat muun muassa sitä, että luomupeltoa ei lannoiteta teollisilla väkilannoitteilla eikä viljelyssä käytetä kemiallisia torjunta-aineita. Myrkyttömyys tarjoaa hyvät olosuhteet rikkaalle eliölajistolle maan alla ja päällä. Tutkimusten mukaan luomupelloilla elää lähes kolmannes enemmän kasvi- ja eläinlajeja kuin tavanomaisesti viljelyillä pelloilla. Luomuviljely auttaa lisäksi hillitsemään ilmastonmuutosta, sillä sen menetelmät kerryttävät maahan orgaanista ainesta, joka sisältää hiiltä. Myös luomupellon ravinnepäästöt vesistöihin ovat tavanomaista vähäisemmät.

Luomueläimet saavat käyttäytyä lajilleen tyypillisesti. Siat voivat tonkia, kanat kuopsutella ja vasikat elää ryhmissä ikätoveriensa kanssa. Kaikki luomueläimet pääsevät kesäisin ulkoilemaan ja luomulehmät laitumelle, jossa niiden lantaläjät tarjoavat ravintoa ja suojaa hyönteisille ja kuoriaisille. Ne taas ovat pikkulintujen ravintoa.

Luomueläimet syövät luonnonmukaisesti tuotettua rehua. Säästät siis luontoa kemikalisoitumiselta ja vesistöjä ravinnepäästöiltä myös nauttiessasi luomulihaa tai -maitoa.

Luomu ei lopu maatilan portille, vaan ulottuu elintarvikkeiden valmistukseen. Luomutuotteissa saa käyttää vain murto-osaa muissa elintarvikkeissa sallituista lisä- ja apuaineista. Esimerkiksi keinotekoiset makeutus- ja väriaineet on luomussa kielletty.

Luomuehtojen noudattamista valvotaan vuotuisin tarkastuksin, Suomessa valvonnan tekevät viranomaiset. Valvonnan läpäisseet toimijat merkitsevät tuotteensa EU:n luomumerkillä, jonka  avulla luomutuote on helppo tunnistaa. Luomuvalikoiman laajentuessa vastuullisten valintojen tekeminen on entistä helpompaa.

Marja-Riitta Kottila
toiminnanjohtaja, Pro Luomu ry
https://proluomu.fi/

K-ryhmä tunnetaan vahvana vastuullisena toimijana. Meillä gasumlaisilla on ollut ilo päästä tekemään kestävyystarinaa K-ryhmän kanssa yhdessä. Gasum tunnetaan kotimaisena energia-alan asiantuntijana, ja koko ajan paremmin myös toimistaan kiertotalouden edistäjänä, sekä puhtaamman ympäristön tekijänä. Olemme auttaneet viime vuosina teollisuutta ja liikennettä ottamaan merkittäviä harppauksia kohti vähähiilistä tulevaisuutta Suomen lisäksi myös Ruotsissa ja Norjassa. Kaikkea toimintaamme yhdistää yhteinen elementti – metaanimolekyyli.

Otamme vastaan noin miljoona tonnia biomassaa vuosittain ja tuotamme siitä biokaasua ja kierrätysravinteita sekä lannoitteita asiakkaillemme. Biokaasua voi myös hyödyntää elintarviketuotannossa. Tiesitkö, että Turengin jäätelötehtaalla valmistettavat K-ryhmän Pirkka-jäätelöt valmistetaan kotimaisella ja uusiutuvalla, Gasumin tuottamalla biokaasulla? Jäätelön valmistuksessa Turengin tehtaalla käytetty biokaasu on valmistettu K-ruokakaupoissa syntyvästä syömäkelvottomasta biojätteestä, jonka Lassila & Tikanoja toimittaa biokaasulaitoksellemme.

Kaiken lisäksi Stora Enso valmistaa Pirkka-jäätelöpakkaukset käyttäen kartonkitehtaansa polttoaineena myös biokaasua. Upean kiertotaloustarinan täydentävät vielä K-ryhmän kaasukäyttöiset rekat, jotka kuljettavat lastia puhtaasti kaasulla. Energian ohella K-ryhmän biojätteistä syntyy orgaanisia kierrätysravinteita.

Biokaasun tuotantoprosessissa typpi, fosfori, kalium ja hiili saadaan uudelleen luonnon kiertokulkuun uutta satoa kasvattamaan. Hyödyntämällä prosessissa syntyneitä kierrätysravinteita vähennetään myös fossiilisten ja tuontilannoitteiden käyttöä. Biokaasun tuotantoprosessista syntyneet ravinteet sopivat koostumukseltaan hyvin esimerkiksi teollisuuden prosesseihin savukaasupäästöjen hillitsemiseksi sekä pelloille ympäristöystävälliseksi lannoitteeksi. Turun biokaasulaitokseltamme syntyvistä rejektivesistä prosessoidaan haihdutustekniikan avulla ammoniakkiliuosta, jota esimerkiksi Algol Chemicals jakelee teollisuuden loppukäyttäjille kierrätystuotteena.

Kiertotalouden periaatteena on hyödyntää aikaisemmin hukkaan mennyt materiaali ja energia uudelleen. Tämä tarjoaa luonnollisen ratkaisun maailman kantokyvyn ongelmille energiankäytön ja väestönmäärän kasvaessa. Biokaasu on loistava esimerkki kiertotalouden ratkaisuista – se on kotimainen polttoaine, joka tuotetaan lähellä ja jota hyödyntämällä minimoidaan sekä hukkaan heitetyn jätteen että päästöjen määrä.

Kirjoittajana on Gasumin biokaasun myyntijohtaja Jussi Rinttilä

Ps. Kiertotaloutta edistetään aina yhteisvoimin. Viimeksi K Team -päivillä Tampereella pidimme yhteistä osastoa yhteistyökumppaniemme Lassila &Tikanojan ja Stora Enson kanssa. Metaanista on moneksi ja se yhdistää.

Takaisin ylös