
YK:n Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet ovat yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeva maailmanlaajuinen standardi, jota kaikkien yritysten edellytetään noudattavan.
Tällä sivustolla kuvataan, kuinka Keskon on pannut täytäntöön ohjaavien periaatteiden mukaisen arviointinsa sekä käytännöt, prosessit ja menettelyt, joiden avulla Kesko seuraa ja huolehtii toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista.
Ihmisoikeuksia koskeva sitoumus on hyväksytty Keskon konsernijohtoryhmässä 20.5.2016 ja Keskon hallituksessa 20.9.2016.
Keskon ihmisoikeusarviointi katselmoidaan joka kolmas vuosi konsernin vastuullisuuden johtoryhmässä ja päivitetään vastaavasti Kesko.fi-sivuille. Edellisen kerran ihmisoikeusarviointi katselmoitiin 17.4.2026.
Keskolla on yli 20 000 sellaista tavaran- ja palveluntoimittajaa, joilta ostetaan vuosittain vähintään 1 000 eurolla. Kesko-konsernin suomalaisten yhtiöiden tavaraostoista noin 80 % tehdään vuosittain Suomessa toimivilta tavarantoimittajilta ja alle 20 % muualta.
Kesko noudattaa ostotoiminnan eettisiä periaatteita, jotka perustuvat Kansainvälisessä Työjärjestössä (ILO) hyväksyttyihin työelämän perusoikeuksiin, YK:n ihmisoikeuksien julistukseen ja lapsen oikeuksien yleissopimukseen. Keskon päivittäistavarakauppa on sitoutunut eurooppalaisen elintarvikeketjun hyvän kauppatavan periaatteisiin.
Vaikutusten arviointi
Vuonna 2025 Kesko toteutti ihmisoikeusvaikutustenarvioinnin keskittyen hankintaketjuihin. Arviointi on linjassa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden (UNGP) kanssa. Kumppanin kanssa toteutettu arviointi keskittyi pääasiassa Keskon omien merkkien tuotteisiin, oman maahantuonnin valikoimiin sekä korkean riskin palvelukategorioihin. Analyysi kattoi kaikki Keskon toimialat - päivittäistavarakaupan, rakentamisen ja talotekniikan kaupan sekä autokaupan - ja epäsuorat palveluhankinnat, kuten siivous- ja turvallisuuspalvelut.
Arvioinnissa yhdistettiin sisäisiä haastatteluja, toimittaja- ja auditointiaineistoa sekä kansainvälistä tutkimustietoa merkittävimpien ihmisoikeusriskien tunnistamiseksi. Mahdolliset vaikutukset arvioitiin kansainvälisten standardien mukaisesti perustuen niiden vakavuuteen ja todennäköisyyteen.
Arvioinnin tuloksia ja tarvittavia toimenpiteitä käsitellään toimialoittain. Vaikutustenarviointi päivitetään ja toimenpiteet arvioidaan vuosittain.
Keskon hankintaketjujen merkittävimmät mahdolliset vaikutukset on kuvattu alla olevassa dokumentissa. Vuoden 2025 vaikutustenarviointi tehtiin aiempaa tarkemmalla tasolla, ja tulokset on esitetty tuotekategorioiden ja maantieteellisten riskialueiden ja haavoittuvien ryhmien mukaan. Lisäksi kuvaamme toteuttamiamme toimenpiteitä.
Vaikutusten hallinta
Kesko edellyttää tavaran- ja palveluntoimittajiensa sitoutuvan yhteistyökumppaneille suunnattujen K Code of Conduct -toimintaohjeiden vaatimuksiin. K Code of Conduct -toimintaohjeet sitouttavat yhteistyökumppanit kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja noudattamaan työoloihin liittyviä vaatimuksia. Keskolla on yhteistyökumppaneille, erityisesti tavarantoimittajille, osoitettu K Code Conduct -verkkokoulutus, jonka tavoitteena on varmistaa, että tavarantoimittajamme ymmärtävät ja noudattavat K-ryhmän vastuullisuusperiaatteita.
Kesko hallitsee tunnistamiaan ihmisoikeusvaikutuksia sosiaalisen vastuun auditointien ja sertifiointien avulla. Periaatteenamme on tehdä yhteistyötä vain sellaisten suorien riskimaatavarantoimittajien kanssa, jotka ovat sosiaalisen vastuun auditointien piirissä. Keskon päivittäistavarakaupassa auditointeja voidaan edellyttää riskiperustaisesti omien merkkien toimittajilta myös silloin, kun tuote valmistetaan riskimaassa.
Kesko käyttää riskimaatavarantoimittajien sosiaalisen vastuun arvioinnissa ensisijaisesti amfori BSCI Code of Conduct -periaatteisiin perustuvia amfori BSCI -auditointeja. Hyväksymme myös muita arviointijärjestelmiä, jos niiden kriteerit vastaavat amfori BSCI -auditoinnin tasoa ja auditoinnin on suorittanut riippumaton osapuoli. Auditoinneista saadaan tietoa työntekijöiden työoloista, muun muassa tuotannon työolojen turvallisuudesta, työntekijöiden palkkauksesta ja työajoista sekä järjestäytymis- ja neuvotteluoikeuden toteutumisesta.
Kesko ohjaa sosiaalisen vastuun kannalta kriittiseksi tunnistettuja raaka-aineita sisältävien tuotteiden hankintaa vastuullisuuslinjauksilla. Linjauksilla kaakaon, kahvin, teen, palmuöljyn, soijan, tekstiilien, sekä puun ja paperin hankinnalle pyrimme vähentämään niiden tuotantoon liittyviä ihmisoikeushaasteita. Kyseiset linjaukset ohjaavat omien tuotemerkkien tuotteiden ja niiden raaka-aineiden hankintaa pääasiassa kansainvälisesti hyväksyttyjen sertifiointijärjestelmien mukaisesti tuotettuina. Sertifiointistandardit sisältävät kriteereitä työntekijöiden työolojen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi. Uusia linjauksia kehitetään tarpeen mukaan.
Esimerkiksi tekstiilituotteiden osalta Kesko on mukana International Accord for Health and Safety in the Textile and Garment Industry -sopimuksessa, joka edistää bangladeshilaisten vaate- ja tekstiilitehtaiden työterveyttä ja -turvallisuutta. Edellytämme, että omien tuotemerkkien vaatteita ja kodintekstiilejä valmistavat bangladeshilaiset tehtaat ovat mukana International Accord -prosessissa.
Jäsenyydet ja yhteistyöt
Kesko on kestävää liiketoimintaa edistävän amfori-järjestön jäsen ja hyödyntää amfori BSCI -auditointeja hankintaketjuissaan. Osallistumme aktiivisesti amforin Suomen verkoston toimintaan.
Kesko on sitoutunut UN Global Compact -aloitteeseen ja on aloitteen Suomen verkoston jäsen. UN Global Compact on YK:n yritysvastuualoite ja maailman suurin yritysvastuuverkosto. Osallistumme aktiivisesti UN Global Compactin järjestämiin tapahtumiin ja vastuullisuuskoulutuksiin.
Kesko tekee yhteistyötä lasten oikeuksia edistävän The Centre for Child Rights and Business -organisaation kanssa. Organisaation työryhmän jäsenenä Kesko saa ajankohtaista tietoa lapsityöstä ja sen ehkäisemisestä säännöllisissä kokouksissa.
Keskon päivittäistavarakaupalla on ollut laaja yhteistyösopimus Reilu kauppa ry:n kanssa jo yli 20 vuoden ajan. Yhteistyö Reilun kaupan kanssa keskittyy maataloustuotteiden globaaleihin tuotantoketjuihin ja riskien vähentämiseen alkutuotannossa.
Henkilöstön näkemyksiä selvitetään mm. henkilöstötutkimuksen tulosten perusteella. Tulosten perusteella laaditaan yksikkökohtaiset toimenpidesuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan.
Alla olevaan taulukkoon on poimittu henkilöstötutkimuksesta erityisesti ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyvät kysymykset:
|
Kysymys |
2025 |
2024 |
| Pystyn vaikuttamaan omaa työtäni koskeviin asioihin | 80 % | 78 % |
| Pystyn yleensä pitämään työ- ja yksityiselämäni tasapainossa | 87 % | 85 % |
| D&I-indeksi* | 88 % | 87 % |
| Kannamme yhteiskunta- ja ympäristövastuumme | 90 % | 90 % |
| Yksikköni toimii K Code of Conduct -periaatteiden mukaisesti |
92 % | 91 % |
| Vastaajien lukumäärä (koko konserni) | 13 243 (81 %) |
12 857 (78 %) |
*Mukana kysymykset:
1. Minulla on työssäni aidosti mahdollisuus osoittaa osaamiseni ja taitoni
2. Tunnen olevani hyväksytty ja osa työyhteisöä omana itsenäni
3.Työyhteisössämme arvostetaan erilaisia mielipiteitä ja ideoita
4. Esihenkilöni kohtelee minua oikeudenmukaisesti ja kunnioittavasti
5. Erilaisista taustoista olevia ihmisiä arvostetaan ja kohdellaan työyhteisössämme yhdenvertaisesti
Vaikutusten arviointi
Keskon toiminnan keskeiset vaikutukset henkilöstöön on kuvattu alla olevassa dokumentissa.
Asiakkaat
Asiakkaita kuullaan muun muassa päivittäisissä asiakaskohtaamisissa (noin 2 miljoonaa kohtaamista/päivä), asiakaspalautekanavien ja K-kuluttajapalvelun kautta sekä asiakastutkimusten avulla.
Keskon asiakkaiden käytettävissä on lukuisia palautekanavia, muun muassa K-Plussan asiakaspalvelu, K-Kuluttajapalvelu sekä ketjukohtaiset palautekanavat. Vaikka nämä kanavat ovatkin tarkoitettu arkisempia palautteita varten, niin jonkin verran niihin tulee myös ihmisoikeuksiin liittyviä yhteydenottoja.
Henkilöstö
Henkilöstöä kuullaan päivittäisessä esihenkilötyöskentelyssä, kehityskeskustelujen ja henkilöstötutkimusten avulla sekä työsuojelu- ja luottamushenkilöiden kautta. Keskossa on monia henkilöstöfoorumeita, joissa työntekijöiden ja työnantajan vuoropuhelu on säännöllistä. Keskustelua käydään suoraan työntekijöiden, heidän edustajiensa ja esihenkilöiden kanssa. Kesko ei rajoita henkilöstön ammatillista järjestäytymistä.
K Code of Conduct -koulutus on osa Keskon perehdytysohjelmaa, ja tämän lisäksi vastuullisiin toimintatapoihin perehtymiseen ja kertaamiseen on olemassa verkkokoulutusohjelma, joka on pakollinen koko henkilöstölle. Lisäksi luottamushenkilöille järjestetään säännöllisesti tilaisuuksia, joissa käydään läpi vastuullisia toimintatapoja ja K Code of Conductia.
Keskon intranetissä toimii henkilöstön sähköinen palautefoorumi Viva Engage, jonka avulla voi antaa palautetta ja kysyä mistä tahansa Keskon tai sen tytäryhtiöiden toimintaan liittyvästä asiasta. Yhteydenoton voi tehdä myös nimettömänä. Kaikki palautteet vastauksineen julkaistaan intranetissä, jotta myös muu henkilöstö voi seurata käytyjä keskusteluja. Kaikki palautteet käydään tarkkaan läpi ja hyödynnetään Keskon toiminnan kehittämisessä.
SpeakUp-ilmoituskanava
SpeakUp on K-ryhmän luottamuksellinen ilmoituskanava. Ilmoituskanavan avulla voidaan ylläpitää työntekijöiden, asiakkaiden ja sidosryhmien luottamusta Keskon ja K-ryhmän liiketoimintaan. Sen kautta K-ryhmän työntekijät sekä tavarantoimittajat, asiakkaat ja muihin sidosryhmiin kuuluvat henkilöt voivat ilmoittaa Kesko-konsernia tai K-ryhmää koskevia havaintojaan mahdollisista väärinkäytös- ja rikosepäilyistä tai K Code of Conductin vastaisesta toiminnasta. Kanava mahdollistaa täysin anonyymin ilmoittamisen.
Lue lisää SpeakUp-ilmoituskanavasta.
Hankintaketjut
Hyödynnämme toimittajien arvioinnissa seulontatyökalua, jonka avulla tunnistamme mahdolliset yhteydet pakotteisiin, korruptioon, rikollisuuteen ja haitalliseen julkisuuteen. Lisäksi jatkuva mediaseuranta kattaa ESG-sääntelyyn ja OECD:n ohjeisiin liittyviä aiheita, kuten ihmisoikeudet ja työstandardit.
Korjaustoimenpiteet ja niiden seuranta sisältyvät sosiaalisen vastuun auditointiprosessiin. Vuonna 2025 amfori BSCI -auditointien piirissä olevien tavarantoimittajiemme tehtaista 81:lla oli korjaavien toimenpiteiden suunnitelma. Suunnitelmiin sisältyi eniten toimenpiteitä työterveyden ja -turvallisuuden parantamiseksi ja sosiaalisen vastuun hallintajärjestelmän kehittämiseksi. Amfori BSCI -auditointiprosessiin kuuluu Zero Tolerance -toimintamalli, jonka mukaan toimitaan, kun auditoija tekee auditoinnin aikana erityisen kriittisen havainnon. Jos Keskon arvoketjussa havaitaan lapsityövoiman käyttöä, käytössä on The Centre for Child Rights and Business -organisaation korjaavien toimenpiteiden malli.
Vakavissa ihmisoikeuksiin ja työoloihin liittyvissä loukkaustilanteissa hankintaketjussa toimimme käsittelyprosessimme mukaisesti. Prosessin mukaisesti vakavat loukkaukset käsitellään Kesko-konsernin Governance, Compliance & Ethics -toiminnon kanssa. Ongelmat pyritään korjaamaan ensisijaisesti toimittajan kanssa sovittavilla korjaavilla toimilla. Korjaavien toimenpiteiden tehokkuutta arvioidaan esimerkiksi seuranta-auditointien kautta. Jos tavarantoimittaja ei sitoudu korjaamaan määriteltyjä epäkohtia sovitussa aikataulussa, suhde voidaan keskeyttää tai päättää. Päätökset dokumentoidaan ja raportoidaan keskeisille johdon tahoille.
Keskon mahdollisuudet välittää tieto K-ryhmän omasta ilmoituskanavasta Keskon toimintamaiden ulkopuolella sijaitseville hankintaketjujen työntekijöille ovat rajalliset. Keskon on pyrittävä yhdessä tavarantoimittajiensa, paikallisten ammattiliittojen, kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten kanssa luomaan toimivia valitusmekanismeja.
Keskon oman ilmoituskanavan lisäksi amforin ylläpitämä ilmoituskanava amfori Speak For Change on työntekijöiden käytettävissä Vietnamissa, Turkissa, Bangladeshissa ja neljällä alueella Intiassa niillä Keskon tavarantoimittajien tehtailla, jotka ovat amfori BSCI -auditointien piirissä.
Viestintä ja raportointi
Osana vuosiraporttiaan Kesko julkaisee vuosittain kestävyysselvityksen. Keskon kestävyysselvitys on laadittu noudattaen EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) ja siihen sisältyvien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (European Sustainability Reporting Standards, ESRS) periaatteita. Keskon toiminnan sosiaalisista vaikutuksista henkilöstön, arvoketjun ja kuluttajien suhteen raportoidaan ESRS S -standardien mukaisesti.
Norjan toimintojemme ihmisoikeustyöstä raportoimme Norjan kansallisen lainsäädännön (Transparency Act LOV-2021-18-99) mukaisesti.
Jatkotoimet ja katselmointi
Keskon ensimmäinen YK:n ohjaavien periaatteiden mukaisesti tehty ihmisoikeusarviointi julkaistiin vuonna 2016. Ihmisoikeusarviointi katselmoidaan joka kolmas vuosi konsernin vastuullisuuden johtoryhmässä ja päivitetään vastaavasti Kesko.fi-sivuille.
Globaaleissa hankintaketjuissa elämiseen riittävät palkat ja ansiot ovat iso ja monimutkainen ongelma. Kehittyvissä maissa lakisääteiset minimipalkat eivät usein ole riittäviä työntekijöiden ja heidän perheidensä tavallisten menojen, kuten asumisen, ravitsevan ruoan ja koulutuksen kattamiseksi.
Riittämättömän palkan ja ansioiden seurauksena työntekijät ja heidän perheensä elävät köyhyydessä ja moni tekee ylitöitä turvatakseen toimeentulonsa. Matala palkkataso aiheuttaa riskin työntekijöiden ja heidän perheidensä hyvinvoinnille ja lisää esimerkiksi lapsityön ja pakkotyön riskiä. (lähde: amfori living wage briefing)
Elämiseen riittävien palkkojen ja ansioiden saavuttamiseksi tarvitaan kaikkien hankintaketjun eri osapuolten, kuten yritysten, työntekijäjärjestöjen, teollisuuden, hallitusten, kansalaisyhteiskunnan ja tutkimuksen yhteistyötä. (lähde: Global Living Wage Coalition). Työntekijöiden järjestäytymis- ja neuvotteluoikeuden edistäminen on erityisen tärkeää.
Elämiseen riittävää palkkaa ei ole virallisesti määritelty, mutta siitä vallitsee laaja yhteisymmärrys. Kesko määrittelee hankintaketjuissa elämisen riittävän palkan Anker-metodologian mukaisesti. Ankerin metodologia on laajasti hyväksytty ja kansainvälisen Global Living Wage Coalition -yhteenliittymän tunnistama. Myös Keskon merkittävät sidosryhmät amfori ja Reilu kauppa hyödyntävät Ankerin määritelmää.
Ankerin määritelmän mukaan elämiseen riittävä palkka on:
Elämiseen riittävä palkka tarkoittaa, että työntekijä ansaitsee normaalien viikkotyötuntien aikana riittävästi turvatakseen itselleen ja perheelleen kohtuullisen elintason. Kohtuullinen elintaso kattaa ruoan, veden, asumisen, koulutuksen, terveydenhuollon, kuljetuksen, vaatteet ja muut välttämättömät tarpeet sekä odottamattomien tapahtumien aiheuttamat kulut.
Elämiseen riittävä palkka koskee palkattuja työntekijöitä. Se ei ole sama kuin lain määrittämä vähimmäispalkka, joka ei useissa maissa takaa elämiseen riittävää toimeentuloa. Arvio tehdään paikallisesti tietylle alueelle ja laskelmassa huomioidaan, että perheissä on usein enemmän kuin yksi työssä käyvä aikuinen (Lähde: Global Living Wage Coalition)
Vastaavana määritelmänä itsensä työllistäville yrittäjille ja maanviljelijöille puhutaan elämiseen riittävistä ansiosta. Reilun kaupan mukaan elämiseen riittävä ansio on:
Elämiseen riittävä ansio tarkoittaa tulotasoa, joka kattaa yksinkertaisen mutta säällisen asumisen, vaatteet, ruuan, terveydenhuollon, koulutuksen, liikkumisen, pienen varautumisen yllätyksellisiin menoihin sekä vakuutusmaksut viljelijälle ja hänen perheelleen – edellyttäen, että viljelykustannukset on ensin katettu.