Kaupan tekijä

Joulu on suomalaisille perinetinen juhla. Samat tavat näkyvät niin ruoassa kuin koristeluissakin ja siten myös kukissa. Joulun myydyimmät kukat ovat amaryllis, joulutähti, hyasintti sekä erilaiset jouluistutukset. K-kaupoissa myydyistä joulukukista yli 80 prosenttia on suomalaisia Pirkka-kukkia.

Kukilla on vankka asema suomalaisten sydämessä. Kun katsomme, kuka kukkia ruokakaupoista ostaa, siellä alikorostuvat tulevaisuuden potentiaaliset kuluttajat - sinkut ja nuoret aikuiset.

Kaipaamme vaihtelua - kukkiinkin!

Ei riitä, että kaupassa on ruukkukrysanteemia, vaan kukkien pitää olla kulloiseenkin sesonkiin ja sen värimaailmaan sopivaa: pääsiäiseksi keltaista, äitienpäivään vaaleanpunaista, halloweeniin oranssia. Uskon, että myös joulun kukkia voi uudistaa: Valitsisitko perinteisen joulutähden tai yksittäisen amarylliksen sijaan tänä jouluna vaikkapa amarylliksen, joka on valmiiksi istutettu kauniiseen ruukkuun tai hyasintista tehdyn modernin asetelman? Kätevää on, jos ne vielä saa muiden jouluostosten yhteydessä, ruokakaupasta.

Vastuullisia valintoja on jo mietitty puolestasi

Vastuullisuus ja ilmastonmuutos ovat päivän puheenaiheita, joihin kiinnitämme koko ajan entistä enemmän huomiota. Kukkien pakkauksia suunniteltaessa mietitään, miten voimme niissäkin vähentää muovia, kierrättää ja kompostoida. Esimerkiksi Pirkka-kukkien pakkaukset on jo muutettu kierrätettäväksi. Pakkauksesta selviää myös aina kukan alkuperä ja Reilun kaupan kukkiin olemme tuoneet tuottajan tarinoita mukaan.

Olemme onnistuneet, kun palaat kauppaan ostamaan uuden kukan

Haluamme varmistaa että, kun tartut kaupassa kukkapakettiin, tiedät miten sitä kannattaa hoitaa myös kotona, jotta kukkaloisto säilyy. Pakkauksissa on tietoa tuotteen hoitamisesta ja vinkkejä, miten kukan saa säilymään mahdollisimman pitkään kauniina. Olemme onnistuneet silloin, kun palaat uusille kukkaostoksille ja inspiroitumaan kukista ruokaostosten lomassa.

Liisa Myllylä
Kukkien osto- ja myyntipäällikkö
K-ryhmän päivittäistavaratoimiala

Every company wants to benefit from the ideas and skills of coders, designers and other tech types. They are, after all, the modern world’s key problem-solvers, and we need their expertise to build easy-to-use online stores, phone apps that really work, and software to support smooth processes. All of us, K-retailers included, can draw inspiration for our own work from these virtuosos of the modern world.

Photo credit: Junction

K Group is the biggest trading sector company in Finland, with a long history. The trading sector has an even longer history, and has remained pretty much unchanged for nearly 200 years: there’s a store selling products that customers buy. However, winds of change are blowing also in the retail sector: the brick and mortar store has been joined by the online store and other digital solutions. We believe that the store of the future is a seamless combination of brick and mortar and digital, which can provide customers with precisely the service that they want. This journey has only just begun and there are still plenty of tricks to learn.

Inspiration can help us learn these tricks. That is why I am so excited by this chance to gain inspiration from the brightest people in the tech sector, as we participate in Junction, a weekend event for the programming sector that is bringing together 1,300 coders, designers and tech types in the main building of Aalto University to solve the challenges set by the participating business partners.

For inspiration, I have made a list from the perspective of K-retailers of everyday things in programming circles that can help the retail sector (and others too) advance towards a future that is certain to be more digital.

1. Develop as a person

The world is changing at such a rate that we will all have the chance to gain and learn a whole host of new things and skills. So, it’s worth entering a cycle of continuous development, which is very normal in the tech world, as new ideas and the solutions to be learnt as a consequence tend to spring up like mushrooms.

2. Problems are made to be solved, so have a go!

When creating new things, you are bound to face some problems, and it might even feel like you’ve come up against a brick wall. Don’t lose hope, have a go! If you can’t solve the issue by turning over one stone, there is bound to be a second or a third stone you can look under, and eventually you will find a solution. It may not be the one that you expected, but if it works, so what! We all know that the programming sector can solve the strangest of problems – do you still remember the days when we found our way using paper maps?

3. Strength through cooperation and openness

The best ideas are produced by bouncing off each other, and often someone will have already though about the issue that we are frantically trying to solve. The tech world is a wonderful example of how to network across boundaries, come together over a common issue that interests us all, and hand out tips to each other. Junction is a prime example of this.

Interested in Junction? Check out K Group’s challenge for coders, designers and tech types!

Ihmisten elämäntavat ovat muuttumassa. Ruokakauppa on murroksessa. Kaupassakäynnissä ei enää ole kyse siitä, että kaupasta saa tuotteen, joka maksetaan rahalla. Kaupassa on yhä enemmän kyse myös palveluista. Siitä, kuinka aika, jonka käytät kaupassakäyntiin, vaihtuu arjen helpottumiseksi muissa asioissa.

Ruokaostosten yhteydessä saat samalla vinkit uuteen tapaan valmistaa lohta, maisteltua uutuuskahvia, ostettua lapselle uudet toppahousut, noudettua tilaamasi verkko-ostokset, hankittua lapsen luokkakaverille elämyslahjakortin syntymäpäivälahjaksi, ostettua Lotto-rivin, keskusteltua uudesta kännykkäliittymästä, käytyä pankkiautomaatilla ja vaihdettua kuulumiset samaan aikaan otoksille sattuneen vanhan ystävän kanssa. K-Citymarketien laajoista tuote- ja palveluvalikoimista saa aina varmasti sen, mitä on tullut hakemaan.

Sunnuntaista tulossa monelle viikon pääostopäivä

Elämä on hektistä. Aukioloaikojen vapauduttua uudet kauppapäivät ja iltatunnit ovat nopeasti löytäneet omat asiakkaansa. Ennustan, että monelle lapsiperheelle sunnuntaista on pikkuhiljaa muodostumassa viikon pääostopäivä, jolloin voidaan rauhassa varautua tulevan viikon tarpeisiin. Monelle on myös helpotus, kun ei tarvitse miettiä, milloin kaupat ovat auki. Tämä näkyy erityisesti siinä, kuinka ennen juhlapyhiä asiakkaita harmittaneet ruuhkat kaupoissa ovat tasaantuneet.

Tutkimuksemme* mukaan 36 % asiakkaistamme kertoo, että heidän aikansa harvoin tai ei koskaan riitä kaikkeen, mitä he haluaisivat arjessaan tehdä.Silloin, kun päivästä loppuvat tunnit kesken, voi ruokaostokset tehdä verkkokaupasta, tai suunnata kauppaan myöhään illalla tai jopa yöllä. K-Citymarketit ja muutkin K-ruokakaupat ovat lisänneet järjestelmällisesti aukioloaikoja niiden vapauduttua. Jatkossa kaikki K-Citymarketit ovat auki vuoden jokaisena päivänä. Poikkeuksena voivat olla erityistapaukset joinakin juhlapyhinä, esimerkkinä kauppakeskuksissa olevat kaupat, joiden auki pitämisen järjestäminen olisi hyvin hankalaa kauppakeskuksen aukioloajoista johtuen. Kaikkien K-Citymarketien aukioloajat löytyvät osoitteesta K-Ruoka.fi.

K-Citymarket Ruoholahti ja Easton auki 24 h

Pääkaupunkiseudun ostosmahdollisuudet laajenevat, kun K-Citymarket Helsinki Easton ja Ruoholahti pitävät maanantaiaamusta 12.11.2018 lähtien ovensa auki ympäri vuorokauden. Kauppojen vaikutusalueella asuu lähes miljoona pääkaupunkiseutulaista. Ympäri vuorokauden auki olevissa kaupoissa on laajat, noin 50 000 tuotteen valikoimat, iso vaikutusalue, helppo saavutettavuus ja hyvät kulkuyhteydet.

Vastaamme tällä uudistuksella hyvin laajan asiakasjoukon muuttuneen kuluttajakäyttäytymisen aiheuttamiin tarpeisiin. Asiakkaat vaativat kaupalta joustavampia palveluratkaisuja elämäntapojen muuttuessa yhä hektisemmiksi.

Aukioloaikojen laajentuminen on saanut asiakkailta vastakaikua

Olen tyytyväisenä seurannut, kuinka aukioloaikojen vapautumisen jälkeen monet kaupat ovat tehneet omia ratkaisujaan. Ne kaupat, joissa on lähdetty rohkeasti kokeilemaan palveluiden lisäämistä pidempään ja laajempaan, ovat kaikki saaneet positiivista vastakaikua asiakkailta. Tämä on puolestaan näkynyt suoraan kauppojen myynninkehityksissä.

Laajentuneilla aukioloajoilla on laajempikin yhteiskunnallinen merkitys. Ruokahävikki sekä kotitalouksissa että kaupoissa pienenee, kun esimerkiksi kauppojen myynnin ennustettavuus lisääntyy. Kauppojen logistinen tehokkuus kasvaa, kun tavaravirrat ovat tasaisempia. Ja onhan laajentuneilla aukioloajoilla myös työllistävä vaikutus.

* Arjen kiire ja onnellisuus, K-ryhmän Kylä-asiakasyhteisössä teettämä kyselytutkimus, johon vastasi otos K-Plussa-asiakkaista, n=1034. Tutkimuksen on toteuttanut Frankly Partners.

Omalla asuinympäristöllä ja sen palveluilla on yhä keskeisempi merkitys ihmisten arjessa. Muun muassa tämä tutkimustulos selvisi teettämästämme Kyläkauppatutkimuksesta, jossa selvitimme suomalaisten suhdetta asuinalueeseensa ja lähikauppaansa.

Kylä- ja korttelikaupat mahdollistavat sellaisten palvelujen jatkumisen ihmisten lähiympäristössä, jotka saattaisivat muutoin alueelta loppua. Ruokakaupan asiakasvirtojen kyljessä erilaiset palvelut jatkavat elämäänsä joko itsenäisesti tai kaupan operoimina.

K-Marketit pystyvät tarjoamaan monia arkea helpottavia palveluita, kuten pakettipalvelun, postin sekä mahdollisuuden käteisnostoihin. Ruokakaupalle ja erilaisille palveluille onkin muodostunut symbioosi, todellinen win-win tilanne. Sekä ruokakauppa että lisäpalvelut tukevat toisiaan ja mahdollistavat toistensa menestyksen ja joskus jopa olemassaolon.

Ruokakaupoista onkin tullut pienten taajamien monipuolisia palvelukeskuksia. Uskon, että tulevaisuudessa lähikauppojen rooli kyläkeskusten palvelutarjonnan ylläpitäjänä kasvaa edelleen, erityisesti haja-asutusalueilla.

Suomen kaupungistumiskehitys jatkuu edelleen ja kaupungeissa tapahtuu suuria demografisia muutoksia seuraavien vuosien aikana. Sekä ikääntyvien asiakkaiden että pienten talouksien määrät jatkavat kasvamistaan. Oheispalveluiden lisääntyminen korttelikauppojen yhteydessä auttavat myös kaupungeissa asuvia palveluiden nopeamman tavoitettavuuden kautta.

K-Marketit muodostavat Suomen kattavimman lähikauppaverkoston ja edellä mainittujen megatrendien ymmärtäminen on meille erityisen tärkeää. Megatrendit vaikuttavat strategisiin valintoihimme, joiden pohjalta kauppaverkostoamme kehitetään ja ylläpidetään.

Toisaalta Kyläkauppatutkimus kertoo myös, että suomalaiset haluavat lähikaupaltaan palveluiden lisäksi sosiaalista vuorovaikutusta. Tutkimuksen mukaan tulevaisuuden moderni lähikauppa on alueellaan aktiivinen ja persoonallinen toimija, joka osallistuu paikallisesti tärkeiden asioiden edistämiseen yhteisön jäsenenä. Tämä tutkimustulos on mieleistä luettavaa, sillä K-kauppiasmallissa vahva sosiaalinen vuorovaikutus asiakkaiden kanssa on ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Ketkä muutkaan järjestäisivät omalla kaupallaan yhtä persoonallisia kylätapahtumia, tai laittaisivat yhtä aktiivisesti omaa persoonaansa peliin kuin K-kauppiaat.

Erilaisten tapahtumien ja asiakkaita osallistavien toimenpiteiden kautta voidaan rakentaa tiiviimpää yhteisöllisyyttä kaupan asiakaskunnan parissa. Tapahtumat rakentavat paikallisia verkostoja ihmisten välille: mitä verkostoituneempi paikallisyhteisö, sitä elinvoimaisempi paikkakunta ja sitä elinvoimaisempi ruokakauppa.

Kyläkauppatutkimuksen tutkimustulokset vahvistavat, että K-Market-ketjun strategiset valinnat ovat oikeilla urillaan. K-Market-kauppiaille uskon tutkimuksen luovan rakennuspalikoita oman näköisen tulevaisuuden modernin kylä- tai korttelikaupan luomiseen.

Nähdään lähikaupassa!

Jesper Åberg
Ketjujohtaja
K-Market

P.S. Tutustu Kyläkauppatutkimukseen, kertomuksiin ja blogeihin täältä:
https://www.k-ruoka.fi/artikkelit/kylakauppatarinat?_ga=2.203407441.1384620609.1539005636-1517528691.1536135670

"Ministeriö selvittää tekoälyaikaan siirtymistä" (Verkkouutiset 25.9.2018)
"Adobe: Virtuaalinen tekoälyanalyytikko tekee sadan tutkijan työt" (Uusi Teknologia 1.10.2018)
"Valtio hankkii tekoälyalustan" (TiVi 28.9.2018)
"Tuntuuko, että mainokset lukevat ajatuksesi? Tekoäly ennustaa kuluttajan tarpeet hämmentävän tarkasti, ja tämä on vasta alkua" (HS 2.10.2018)

Tekoälystä kohistaan tänä päivänä paljon. Usein on kuitenkin vaikea hahmottaa, mitä tekoälyllä oikeasti tarkoitetaan ja mitä merkitystä sillä on omaan elämään. Jotkut voivat myös muistaa, että tekoälystä ja neuroverkoista on puhuttu jo useiden kymmenien vuosien ajan. Onko tässä kaikessa siis mitään uutta?

Suuri osa tekoälyn matematiikasta on ollut olemassa jo pitkään. Tekoälyn huima kehitys viime vuosina onkin johtunut suurelta osin muista syistä. Tekoäly vaatii paljon laskentatehoa ja kriittinen tekijä tekoälyn yleistymisessä on ollut laskentatehon kasvaminen ja helppo saatavuus esimerkiksi pilvipalveluiden kautta. Ehkä tärkein tekijä on kuitenkin se, että yritykset keräävät yhä kasvavissa määrin dataa. On arvioitu, että viimeisimmän kymmenen vuoden aikana maailmassa kerätyn datan määrä on kasvanut liki kymmenkertaiseksi. Tekoäly vaatii paljon dataa oppiakseen hyödyllisiä ilmiöitä – usein sanotaankin, että data on tekoälyn polttoainetta.

Nämä samat tekijät mahdollistavat tekoälykehityksen myös K-ryhmässä. Jotta voimme rakentaa asiakkaan arkea helpottavia tekoälysovelluksia, tarvitsemme asiakasymmärrystä, jota kertyy useasta eri lähteestä. Yksi merkittävä tietolähde on kanta-asiakasjärjestelmämme K-Plussan avulla saatu tieto ostotapahtumista. Jo yksinomaan päivittäistavarakaupan kuittiriveistä kertyy joka päivä yli seitsemän miljoonaa riviä dataa tekoälyn polttoaineeksi! Tämän ymmärryksen avulla me K AI -tiimissä olemme kehittäneet K-ryhmän omaa tekoälyä aktiivisesti jo useamman vuoden ajan, ja tänä päivänä tekoäly on osa arkea myös K-ryhmässä.

K AI osaa jo monia asioita. K AI:ta käytetään tällä hetkellä muun muassa K-Ruoka-verkkokaupassa ja K-Ruoka-sovelluksessa asiakaskokemuksen henkilökohtaistamisessa. Asiakas saa henkilökohtaisia etuja ja juuri hänelle räätälöityjä reseptisuosituksia K-Ruoka-sovelluksella, sähköpostilla ja ohjelmallisen markkinoinnin avulla. Esimerkiksi minä pizzan rakastajana saan suosituksia pizzaresepteistä ja henkilökohtaisia alennuksia omasta suosikkimozzarellastani. Myös K-Ruoka.fi:n haku on personoitu asiakkaan mieltymysten mukaan. Kun itse kirjoitan hakukenttään "maito", saan ensimmäisenä hakutuloksena Pirkka Luomu kevytmaidon, joka on oma suosikkimaitoni. Näin K AI luo sujuvamman asiakaskokemuksen huomioimalla asiakkaan tarpeen.

Maailman vastuullisimpana kaupan alan yrityksenä meille K-ryhmässä on tärkeää, että eettisyys ohjaa kaikkea tekoälyyn liittyvää työtä. Asiakas päättää aina itse, mitä dataa hän meidän käyttöömme antaa. Suojaamme asiakkaidemme tiedot ja kerromme läpinäkyvästi, missä ja miten tietoa hyödynnetään. Asetamme tekoälyratkaisuja kehittäessämme aina asiakkaan edun etusijalle, jotta voimme tuoda asiakkaan arkeen aitoa lisäarvoa. Emme myöskään piiloudu teknologian taakse – K-ryhmässä ihminen kantaa aina vastuun tekoälyn ratkaisuista. Pitämällä asiakaslähtöisyyden ja inhimillisyyden etusijalla luomme yhteistä hyvää koko yhteiskunnalle.

Vaikka monia tekoälyn toteutuksia on jo käytössä, olemme ottamassa vasta ensimmäisiä askelia tekoälyn hyödyntämisessä asiakaskokemuksen parantamiseksi. Opettelemme jatkuvasti uutta ja kokeilemme erilaisia keinoja, joilla voimme parantaa asiakaskokemusta tekoälyn avulla. Uusia ominaisuuksia kehittäessä on upeaa kuulla asiakkailta, missä olemme onnistuneet ja mitä voisimme tehdä vielä paremmin. Kehitämme tekoälyä asiakkaitamme varten, joten asiakkaan kokemuksen ymmärtäminen on meille kaikki kaikessa.

Tekoälykehitys on parhaimmillaan yhteistyötä tekoälykehittäjien, asiakkaiden ja liiketoiminnan osaajien välillä. Tekoälyn perusteet ovatkin tärkeä tulevaisuuden työelämätaito jokaiselle. Yksi tapa ottaa tekoälyn perusteet haltuun on suorittaa Helsingin yliopiston ja Reaktorin järjestämä tekoälyn alkeiskurssi The Elements of AI. On ollut ilo nähdä moni K-ryhmäläinen suorittamassa kurssia, sillä me uskomme vahvasti, että tulevaisuudessa tekoäly kuuluu suomalaisten perustaitoihin.

Niilo Latva-Pukkila
Chief Data Analyst, K Digital

Kirjoittaja vastaa tekoälykehityksestä K-ryhmässä. Sydäntä lähellä ovat liikunta, napolilainen pizza sekä tekoälyn tuomien konkreettisten hyötyjen näkeminen käytössä.

Girls Takeover on Planin kansainvälinen tempaus, jossa tytöt ympäri maailmaa valtaavat vaikutusvaltaisten johtajien paikkoja kansainvälisenä Tyttöjen päivänä 11. lokakuuta. Minä pääsin valtaamaan K-ryhmän ja haastamaan pääjohtaja Mikko Helanderia.

Osana valtausta pidin puheenvuoron K-ryhmän konsernijohtoryhmälle siitä, miten K-kaupat voisivat olla vielä vastuullisempia tulevaisuudessa ja miten minä näen asiat tulevaisuuden kuluttajana. 

Tätä kirjoitusta varten pyysin K-ryhmän vastuullisuusjohtaja Matti Kalervolta sekä vastuullisuudesta ja henkilöstöstä vastaavalta johtajalta Matti Mettälältä vastauksia muutamiin pohtimiini kaupan ja K-ryhmän vastuullisuuteen liittyviin kysymyksiin.

Uskon, että tulevaisuudessa kuluttajat haluavat vertailla tuotteiden vastuullisuutta ostotilanteessa entistä enemmän. Miten tämä onnistuu K-kaupassa jo nyt?

Vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo vastaa:
Kaiken lähtökohtana on, että asiakas voi kauppoihimme tullessaan luottaa siihen, että hän voi tehdä luottavaisin mielin vastuullisia ostoksia. Pidämme hänen puolestaan huolta siitä, että valikoimamme ovat kestäviä; esimerkiksi kalatiskeillämme ei myydä uhanalaisia kalalajeja.

Lisäksi vastuullisuus näkyy pakkausten vastuullisuusmerkintöinä. Esimerkiksi Pirkka-sarjassa oli vuonna 2017 muun muassa 37 Pirkka Reilun kaupan tuotetta, 76 Joutsenmerkittyä tuotetta ja 137 Avainlippu-tuotetta. Meidän tulee jatkossa panostaa siihen, että vastuullisuus näkyy kaupassa paremmin esimerkiksi hyllymerkinnöissä. Digiratkaisujen edelleen kehittyessä toivomme voivamme tarjota tuotetietoa nykyistä läpinäkyvämmin. 

Uskon, että tulevaisuudessa kuluttajat haluavat ymmärtää entistä paremmin, mikä vaikutus omilla ostoilla on koko hankintaketjuun ja erityisesti niiden alkupäähän. Miten K-ryhmä auttaa hankintaketjujen alkupäässä työskenteleviä ihmisiä jo nyt?

Vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo vastaa: 
K-ryhmän hankintaketjut ulottuvat eri puolille maailmaa ja yrityksenä K-ryhmä on sitoutunut hankkimaan ja myymään vastuullisesti. Toimitusketjun vastuullisuuden varmentaminen on meille tärkeää, ja sen eteen on tehty töitä jo pitkään. Hankintaketjuissa kiinnitämme erityistä huomiota ihmisoikeuskysymyksiin ja työoloihin. Tavarantoimittajien arvioinneissa käytämme kansainvälisiä tehdasarviointijärjestelmiä, kuten amfori BSCI -auditointia.

Olemme jo pitkään tukeneet hankintaketjujemme alkupäässä työskenteleviä ihmisiä sekä heidän paikallisyhteisöjään esimerkiksi rakentamalla oppimiskeskuksia Thaimaahan, tarjoamalla naisille mahdollisuuksia ansaita lisärahaa Keniassa ja sitoutumalla parantamaan naisvaltaisten alojen työturvallisuutta Bangladeshissa.

Uskon, että tulevaisuudessa K-ryhmän kannattaa kiinnittää huomiota rooliinsa monimuotoista henkilöstöä tukevana työnantajana K-ryhmän toimintamaissa ja myös osana koko hankintaketjua. Miten K-ryhmässä tuetaan henkilöstön monimuotoisuutta jo nyt? 

Vastuullisuudesta ja henkilöstöstä vastaava johtaja Matti Mettälä vastaa:
Työyhteisönä haluamme tarjota mielekkäitä ja monipuolisia työtehtäviä sekä mahdollisuuksia kehittyä kaikille työntekijöillemme. Esimerkiksi naisten osuus Keskon ylimmässä johdossa on kasvanut viime vuosina. Uskon, että naisten osuus K-ryhmän johtotehtävissä jatkaa kasvuaan, mutta meidän on ehdottomasti myös tehtävä systemaattisesti töitä naisten mahdollisuuksien edistämiseksi kaikkialla siellä, missä toimimme.

Vastuullisuus kaupan alan yrityksillä on tärkeää, sillä tuotantoketjut ulottuvat hyvin pitkälle, vaikuttaen monien ihmisten elämään. Ilman vastuullista ajattelua, monien ihmisoikeuksia loukattaisiin ja työntekijöiden ja sidosryhmien koko potentiaali ei pääsisi päivänvaloon. Vastuullisuus mahdollistaa niin kuluttajalle kuin tuotantoketjun sidosryhmille varmuuden kaikkien osapuolien oikeudenmukaisesta kohtelusta. 

Ronja Holopainen
K-ryhmän Girls Takeover -valtaaja, joka lainasi tyttöjen päivän ajaksi pääjohtaja Mikko Helanderin saappaita
18-vuotias IB-lukiolainen ja Planin lastenhallituksen jäsen

Ihminen muuttuu biologisesti suhteellisen hitaasti – meidän on yhä syötävä ja nukuttava sekä tunnettava itsemme turvalliseksi, rakastetuksi ja kyettävä toteuttamaan itseämme. Uusia trendejä syntyy jatkuvasti - tulee uusia tapoja palvella näitä vanhoja tarpeitamme. Tulevaisuuden ruokakauppakin on siis rakennettava niin, että se löytää uusia tapoja palvella tarpeitamme. Näiden tulee kuitenkin olla asiakkaillemme kiinnostavia ja relevantteja – millaisia asiakaslähtöisiä tapoja tarpeiden tyydyttämiseen on tulevaisuuden kaupassa?

Tulevaisuuden kuluttaja on hybridikuluttaja

Yksi muutoksen voimakkaimmista ajureista on individualismin nousu, jota ruokkii niin elintasokehitys yhteiskunnassa kuin digitaalisen aikakauden ja läpinäkyvyyden kautta kasvaneet odotukset. Jo vuonna 2016 tekemässämme Hybridikuluttajan aikakausi -tutkimuksessa  kaksi kolmesta käyttäytymistään muuttaneista suomalaisista sanoo tekevänsä tänä päivänä tietoisempia valintoja ostamansa ruoan suhteen. Tietoisempien valintojen suunta ei kuitenkaan kaikille ole sama, sillä eri ihmisille arvoa tuottavat hyvin erilaiset asiat: tämän päivän kuluttajaa voidaankin kutsua hybridikuluttajaksi ja hänen tarpeitaan on vaikeampi ennustaa kuin koskaan aikaisemmin. Kuluttaja on samaan aikaan rationaalinen ja epärationaalinen, hinta- ja laatutietoinen, kulutus- ja säästämishaluinen ja vieläpä ekologinen sekä nautinnonhaluinen. Yhdessä hetkessä hän haluaa elämyksellisyyttä, toisessa haluaa vetäytyä rauhoittumaan. Hän on valmis hankkimaan uusia tuotteita hinnasta piittaamatta, mutta toisaalta myös käytettyinä vertaiskaupan piiristä.

Kohti tulevaisuuden kauppaa

Olemme K-ryhmässä tehneet paljon kuluttajatutkimusta viimeisten vuosien aikana, eri hankkeisiin on osallistunut lähes 26 000 suomalaista. Tämän tiedon pohjalta visioimme tulevaisuuden kauppaa yhdessä 60 asiantuntijamme kanssa. Työssä muodostettiin näkemys viidestä kauppaa muokkaavasta kehityssuunnasta. Tulevaisuuden kauppa raporttiin voi tutustua kaikessa laajuudessaan helposti täällä. 

Todellinen asiakaslähtöinen, monikanavainen kauppa tekee tuloaan ja sen automatisoidessa monia asioinnin rutiineja kauppa jakaantuu voimakkaammin kahtia automatisoituun ja elämykselliseen osaan. Tämä mahdollistaa kaupalle uusia toimintoja ja palveluja. Todennäköisesti myös kauppa ja ravintola lähenevät toisiaan entistäkin enemmän. Uskomme siihen, että käsillä tekeminen ei katoa. Suomalainen ruokakulttuuri monipuolistuu kovaa vauhtia esimerkiksi pien- ja lähituottajien ansiosta, mutta suomalaiset omaksuvat nopeasti myös globaaleja ruokatottumuksia. Esimerkiksi Järvenpään K-Citymarket myy 42 000 asukkaan kaupungissa lähes 60 000 palaa kaupassa valmistettua sushia viikoittain! Artesaanikulttuuria on vaalittava, jotta perinteet säilyvät sukupolvilta seuraaville, mutta se saa myös uusia mielenkiintoisia muotoja. Ruoanlaiton kasvaessa harrastuksena, ennustamme myös kaupan kasvavaa roolia ruoanlaittotaitojen kehittäjänä. Visioissamme kaupassa voisi olla kokkikursseja järjestäviä opetuskeittiöitä synnyttäen näin myös uusia työpaikkoja kaupan alalle.

Tietoisuuden jatkaessa kasvuaan, vastuulliset valinnat helpottuvat entisestään. Maailman vastuullisimpana kaupan alan yrityksenä (The Global 100 Most Sustainable Corporations in the World) K haluaa jatkaa tämän kehityksen edelläkävijänä tehden konkreettisia tekoja vastuullisuuden eteen. Kaikki käyttämämme energia on jo nyt uusiutuvaa ja olemme Suomen suurin aurinkovoimala – tulevaisuudessa asiakkaamme voivat ladata sähköautojaan ostosten teon yhteydessä entistä useammassa K-ruokakaupassa. 80 % kaupassamme myytävästä valikoimasta on suomalaista ja teemme työtä muun muassa uhanalaisten kalalajien säilyttämiseksi K-Kalapolut hankkeessa. Kiertotalouden mahdollisuudet kasvavat entisestään, joista nykypäivän esimerkkinä muovijätteestämme valmistettu Pirkka Essi-kiertokassi.

Digitaalisuus muokkaa räätölöidyn ostosreissun

Palataan kuitenkin takaisin individualismiin ja sen luomiin uusiin odotuksiin. Uskon mielenkiintoisemman muutoksen tulevaisuuden kaupassa tapahtuvan siinä, miten siirrymme entistäkin henkilökohtaisempaan ostoskokemukseen digitaalisten ratkaisujen avittamana. Jo nyt K-Ruoka-mobiilisovellus mahdollistaa asiakkaillemme tekoälyllä ostoshistorian pohjalta suositellut tarjoukset ja reseptisuositukset. Toinen näkyvä evoluutio on maksamisen muutoksessa, jossa jo nyt itsepalvelukassat ja skannerit tekevät tuloaan kauppoihin. Tulevaisuudessa maksaminen tapahtuu lennossa, sillä ostokset tunnistetaan kerätessä.

K:n visiona on, että tulevaisuudessa asiakkaan valintoja tukee digitaalinen kauppakaveri personal trainerin tapaan. Kauppakaveri ja sen ratkaisut muokkaavat asiakkaalle räätälöidyn ostosreissun, jonka avulla pystymme vastaamaan entistä paremmin yksilöllisiin tarpeisiin ja vaivattomuuden sekä yhteisöllisyyden mahdollisuuksiin – tyydyttämään vanhoja tarpeita uusin, ennennäkemättömän yksilöllisin ja inspiroivin tavoin.

Mitä tämä voisi tarkoittaa käytännössä? Matti perheineen on tunnistanut tarpeen sokerin vähentämiseksi ruokavaliostaan tai Venla haluaisi lisätä vastuullisesti tuotettujen brändien osuutta ostoskorissaan. Kauppakaveri tukee yksilöllisiä arvoja suositellen tekoälyn ja aiemman ostoshistorian avulla siihen sopivia valintoja, joilla tavoitteet saavutetaan. Matin perheelle ehdotetaan vähäsokerisempia vaihtoehtoja, joita tuetaan hyvinvointiin liittyvillä palveluilla. Venla taas saa vinkkejä K:lta ja voi osallistua vaikuttajana yhteisöön, jossa niin kuluttajat, K ja teollisuus rakentavat parempaa huomista yhdessä innovoiden.

Tulevaisuuden asiakas muuttuu tuotteita ja palveluita ostavasta kuluttajasta aktiiviseksi vaikuttavaksi toimijaksi. Toiminnan taso voi vaihdella oman perheen hyvinvoinnista koko yhteiskuntaa kehittäväksi – kukin meistä päättää, millä tasolla haluaa vaikuttaa.

Heidi Jungar
asiakasnäkemysjohtaja
K-ryhmän päivittäistavarakauppa

Liikenneasemien rooli on muuttunut Suomessa paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tyypillisellä maantiellä liikkujalla loppuu puhti ennemmin itsestään kuin autostaan. Yleismaailmallisen trendin mukaisesti itsensä huoltaminen laadukkaasti lisääntyy ja vaatii laadukasta tarjontaa myös liikenneasemalta.

Asiakaskysynnän muutoksesta johtuen liikenneasemat ovat liikkuneet peruspaikan asemasta vähitellen laadukkaan palvelun ja ruoan keitaiksi. Aseman menestyksen ratkaisee esimerkiksi laadukkaasti ajatellut ja toteutetut ravintolakonseptit ja taukopaikan kokonaistunnelma.

Neste K -ketjussa tämä muutosmatka kestää vielä vuoden loppuun, kun viimeinenkin Neste K -liikenneasema on uudistettu. Tällöin jokainen Neste K -liikenneasema tarjoaa uudistetut kahvilan tai ravintolan palvelut, viihtyisät ruokailu- ja oleskelutilat, Suomen moderneimman autopesun, uudistetun K-ruokakaupan sekä ylivoimaisesti viihtyisimmän kokonaiskokemuksen.

Samalla erikoistuminen paikallisia asiakastarpeita vastaavaksi korostuu jokaisen liikenneaseman kohdalla. Neste K -kauppiaiden on mitoitettava asemansa oman asiakaskunnan tarpeita vastaavaksi, eivätkä kaikki ketjun asemat voi olla toistensa kopioita. Ketjun yhteisten konseptien lisäksi Neste K -liikenneasemat myyvät myös omia paikalliseen kysyntään erikoistuneita palvelujaan, kuten peräkärryn vuokrausta, korjauspalveluja ja jopa seminaaritilan vuokrausta. Myös perinteinen ruokakaupan roolin suuruus vaihtelee asemalta toiseen – kioskimaisesta tarjonnasta market-luokan tarjontaan.

Toinen liikenneasemaliiketoimintaa koskeva kehityskulku liittyy hektiseen elämänrytmiin ja asiakkaiden oman ajan arvostamiseen. Asiakkaat haluavat tehdä liikenneasemalla asioinnista mahdollisimman nopeaa. Tämä asettaa haasteita tulevaisuudessa – miten pystymme vakuuttamaan asiakkaamme palvelujemme ylivertaisesta laadusta, jotta asiakas valitsee meidät myös seuraavalla kerralla. Toisaalta, miten pystymme rakentamaan palvelukonseptimme niin houkutteleviksi, että asiakas viihtyy liikenneasemalla pidempäänkin.

Yksilöllisten ja laadukkaiden palvelujen arvostuksen kasvu on johtanut siihen, että asiakkaat saavat liikenneasemilta yhä parempaa laatua yhä henkilökohtaisemmin – ja nopeammin.

Mikko Paukkonen
Ketjujohtaja
Neste K

Lähes päivälleen vuosi sitten kerroimme, että aloitamme ruoan verkkokaupan Kiinassa yhdessä maailman suurimman verkkokauppayhtiö Alibaban kanssa.

Alusta asti mukana olleena voi sanoa, että takana on hektinen, mutta mahtava vuosi. On ollut hienoa olla mukana avaamassa tietä ja edistämässä suomalaisten elintarvikkeiden vientiä kansainvälisille markkinoille. Hankinnan parissa pitkään työskennelleenä olen löytänyt itseni aivan uudesta tilanteesta, kun olen saanut istua neuvottelupöydän toiselle puolelle.

Varsinaisia yllätyksiä vuosi ei juurikaan ole tuonut, sillä olemme alun perinkin lähteneet liikkeelle huolellisen taustatyön jälkeen ja start up -hengessä. Oppia on tullut sitäkin enemmän.

Opittua: elämyksellisyyteen ja visuaalisuuteen panostettava

Yksi suurimmista opeista on ollut se, miten verkkokaupan ostokokemukseen Kiinassa panostetaan. Kiinalainen kuluttaja kiertää tottuneesti ruoan verkkokauppoja ja selailee hyvin yksityiskohtaisesti esillä olevia tuotetietoja. Tuotteista löytyy niin kuva- kuin videomateriaalia, ja niiden ohella tarjotaan reseptiikkaa sekä demotaan eri käyttötapoja. Vuoden kuluessa olemmekin huomattavasti muokanneet tuotesivujamme palvelemaan kuluttajia paremmin.

Myös tuotteiden visuaalisella ilmeellä on suuri merkitys kiinalaisille kuluttajille. Kirkkaat ja värikkäät pakkaukset ovat suosittuja, kun taas Suomessa suositaan maanläheisiä ja luonnollisia värejä. Tämän vuoksi kehitämme tuotteita myös suoraan Kiinan markkinaan sopiviksi.

Ei kuitenkaan riitä, että tuotteet on esitelty verkkokaupassa tarkasti ja houkuttelevasti – pitää löytää myös keinoja tehdä ne tutuksi. Kiinassa sosiaalisella medialla sekä tunnettujen vaikuttajien mielipiteillä on havaintojemme mukaan valtavan iso rooli päätöksenteossa. Sen takia olemme itsekin juuri avanneet Wechat- ja Weibo-kanavat sekä tehneet yhteistyötä muutamien tunnettujen kiinalaisten bloggaajien kanssa.

Valikoima kasvamassa – peruslähtökohdat pysyvät

Verkkokauppamme tuotevalikoima on kasvanut vuoden takaisesta, mutta sen lähtökohdat – terveellisyys, puhtaus ja laatu – ovat pysyneet samoina. Ne ovat Kiinassakin kasvavia trendejä, joiden perusteella valikoimaa kehitetään myös jatkossa. Otamme asiakkaidemme palautteet huomioon ja tutkimme asiakkaita mahdollisesti kiinnostavia tuoteryhmiä kumppaniemme kanssa.

Lähtökohdat laadukkaan valikoiman rakentamiselle ovat olleet loistavat, sillä kumppaneiksi on lähtenyt suuri joukko suomalaisia elintarvikeyrityksiä. Mitä valikoiman kokoon tulee, uskomme sen laajenevan noin 100 tuotteeseen tämän vuoden loppuun mennessä. Lisäksi selvitämme parhaillaan muun muassa pakasteiden lisäämistä valikoimaamme.

Tekemistä riittää siis jatkossakin. Toiseen vuoteen lähdenkin paitsi nöyrällä, myös innostuneella mielellä – takataskussa on paljon uusia ideoita. Tähänastisesta matkasta kiitoksia sekä yhteistyökumppaneillemme että erittäin osaavalle tiimillemme.

Tuuli Luoma
Osto- ja vientipäällikkö, K-ryhmän päivittäistavaratoimialan tavarakauppa

Ps. Ne suosituimmat tuotteet – niitä kysytään meiltä usein. Lähes alusta alkaen listan kärjessä ovat olleet aamiaistuotteet sekä marja- ja suklaatuotteet. On mielenkiintoista nähdä, miten tulevaisuudessa.

Tekstin kuvat ovat Karoliina Korhosen piirtämiä. Korhosen Finnish Nightmares -sarjakuva on noussut Kiinassa ilmiöksi, josta ovat kirjoittaneet muun muassa The New York Times ja Helsingin Sanomat . Korhonen on piirtänyt yhteistyön myötä K-ryhmän käyttöön useamman kuvan sarjan.

Vaikka erilaiset digitaaliset ratkaisut ovat olleet osa arkeamme jo vuosikymmeniä, tuntuu usein siltä, että odotamme tulevaisuudelta suorastaan digitalisaation ihmettä. Todellisuudessa digitalisoituminen on hyvin arkinen asia, joka rakentuu pala palalta. Esimerkiksi ruokaostosten hoitaminen on jo tänä päivänä vahvasti digitaalinen kokemus, asioimmepa sitten kivijalassa tai verkkokaupassa.

Ruoan verkkokauppa on sujuvamman arjen asialla

Ruoan verkkokauppa Suomessa on kasvanut hitaasti, mutta varmasti. Nyt verkkokauppakokemus on jo kehittynyt sen verran laadukkaaksi, että yhä useampi hoitaa ruokaostokset klikkailemalla. Me K-ryhmässä ennustamme, että ruoan verkkokauppamme kasvaa tänä vuonna lähes 100 %.  Jo 140 K-ruokakauppaa tarjoaa verkkokaupoissaan asiakkaillemme pääsääntöisesti samat tuotteet kuin kivijalassa. Arkea sujuvoittaa kummasti se, että säännöllisesti ostoslistalla esiintyvät tuotteet löytyvät tutun K-ruokakaupan verkkokaupan etusivulta, joku kaupan tuotteet perinpohjaisesti tunteva on valinnut ostokset, ja shoppailut tuodaan vielä kotiin asianmukaisesti pakattuna.

Digitaalinen kauppakaveri auttaa tekemään täsmäostoksia ja säästämään rahaa

Yhä useammalla asiakkaallamme on ruokaostoksilla mukanaan digitaalinen kauppakaveri: K-Ruoka-sovellukseen voi tehdä tarkan ostoslistan tuotetasolla ja sieltä löytyy valtava valikoima reseptejä, joista voi rakentaa koko viikon ruokalistan. Parilla klikkauksella reseptissä tarvittavat tuotteet siirtyvät suoraan ostoslistalle, jonka voi jakaa vaikkapa samassa Plussa-taloudessa asuvalle puolisolle ja päivittää reaaliaikaisesti. Lisäksi tämä digitaalinen kauppakaveri tarjoaa Plussa-asiakkaillemme henkilökohtaisia etuja, jotka perustuvat kunkin Plussa-asiakkaan ostohistoriaan. Samalla sovellus varmistaa sen, että vakiokaupan muut tarjoukset eivät mene ohi. Uskomme, että tällä tavalla pystymme tarjoamaan asiakkaillemme parempaa ja henkilökohtaisempaa palvelua.

Digitaalisten ratkaisujen avulla asiakkaan ääni ohjaa kaikkea kaupan tekemistä

Me K-ryhmässä saamme asiakkailtamme 1,2 miljoonaa palautetta vuosittain. Otamme suurella kiitollisuudella vastaan kaikki kommentit! Palautteet sisältävät ruusuja ja risuja, kaupan valikoimaa koskevia toiveita sekä ideoita, joilla palveluita voisi parantaa. Kaikki asiakkaidemme ajatukset käydään läpi ja ohjataan oikeaan paikkaan. Tuotetoiveen tekeminen johtaa useimmiten siihen, että tuote ilmestyy lähikaupan valikoimaan. Samaan aikaan 3,6 miljoonalla suomalaisella on Plussa-kortti, jonka käytöstä kertyvän ymmärryksen perusteella kauppias osaa valita kauppaansa juuri ne tuotteet, joita asiakkaat haluavat. Parhaimmillaan datan ja digitaalisten ratkaisujen avulla asiakkaiden toiveet huomataan jo ennen kuin he lausuvat toivettaan ääneen.

Täksi viikoksi olemme saaneet K-ryhmään erityisiä vieraita, kun kehitämme viikon ajan tulevaisuuden asiakaskokemusta ja asiakasuskollisuutta rakentavia ratkaisuja yhdessä yhdeksän startupin kanssa. Haluamme tarjota asiakkaillemme palveluita, jotka sujuvoittavat arkea. Varmaa on, että digi on vahvasti läsnä kehitystyössä, mutta tiukasti rinnalla kulkee asiakkaidemme jokapäiväinen arki, jota eletään sekä fyysisessä että digitaalisessa todellisuudessa. Mikäli yhteistyömme startupien kanssa kiinnostaa, Twitterissä kannattaa ottaa seurantaan #KLoyalty.

Anni Ronkainen
Chief Digital Officer, EVP, K-ryhmä

Ruoan arvostus ja lähiruoka ovat vallitsevia ja kasvavia trendejä niin Suomessa kuin maailmallakin. Samaan aikaan juuri tänä syksynä monia on kuitenkin huolestuttanut suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuus. Huono sato on koetellut viljelijöitä ja heidän toimeentuloaan.

Suomalainen ruoka on meille tärkeää ja haluamme sen säilyvän jatkossakin. Suomalainen ruokakulttuuri on melko nuori. Se on konstailematonta ja samalla myös melko vaatimatonta. Tässä voisimme ottaa oppia maailmalta, monessa maassa ruokaan liittyy vahva ylpeys omia perinteisiä valmistustapoja ja raaka-aineita kohtaan. Kun arvostus kasvaa, rakennetaan samalla myös suomalaisen ruoan tulevaisuutta.

K-Supermarketit ovat tehneet pitkäjänteistä työtä sen eteen, että kaupoissamme on laaja valikoima suomalaisia tuotteita - laadukasta ruokaa, joka tuo myös työtä ja toimeentuloa Suomeen. Kannustamme kauppiaita ottamaan paikallisia tuotteita valikoimiin ja paikallinen tuote onkin usein etusijalla, kun valitaan tuotteita.

Suomalaisten suhde ruokaan ja ruokareviiri 2018 -tutkimuksen mukaan 48 prosenttia suomalaisista sanoo, että paikallisten tuotteiden ostamista ja löytämistä kaupasta pitäisi helpottaa. Tässä on meillä kauppana vielä siis tehtävää. Meillä on jo saman katon alla laaja valikoima paikallisia tuotteita – ne on syytä nostaa vielä paremmin esiin kaupassa.

K-Supermarketeista on vuodesta 2016 saakka järjestetty Paikallista sinulle -tapahtumia. Yhteensä tapahtumia on järjestetty jo lähes 200.  Itse uskon siihen, että yksi keino tehdä lähiruoka tutuksi, on maistamalla. Mikä olisi parempaa, kuin että tuotteen tekijä itse on kertomassa tuotteestaan. Todennäköisesti tutun tuottajan tuotteet löytyvät jatkossa helpommin kaupastakin. Tämä on yksi konkreettinen tekomme suomalaisen ruoan puolesta.

Anne Hujala
K-Supermarket-ketjun johtaja

Paikallista sinulle -lähiruokatapahtuma K-Supermarket Postitalossa Helsingin keskustassa. 

Tulevaisuuden liikkumisesta tehdään monia arvioita, mutta yhteistä niille kaikille on muutos. Erään arvion mukaan vuoteen 2030 mennessä jo neljännes Yhdysvaltojen henkilökuljetuksista teillä tehdään sähköisillä, autonomisilla yhteiskäyttöautoilla. Sähköautojen osuuden maailman myynnistä arvioidaan nousevan merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Suomessa valtio on asettanut tavoitteekseen saada teillemme vuoteen 2030 mennessä 250 000 ladattavaa autoa.

Vuosiluku voi tuntua kaukaiselta, mutta muutos on jo vireillä. Automaailmassa puhutaan neljästä megatrendistä, jotka mullistavat autoalaa ja vaikuttavat yhä enemmän ihmisten liikkumistapoihin. Yhteiskäyttöautoilu ja erilaiset auton omistusmuodot monipuolistuvat, ja autojen liitettävyyden arvioidaan lisääntyvän ja tuovan kuluttajille aivan uudenlaisia palveluja. Myös autonomiset autot tekevät hiljalleen tuloaan, ja niissä tarvittavaa teknologiaa hyödynnetään paljon jo nyt myytävissä autoissa.

Autoalan neljäs suuri megatrendi on sähköautoilu, jonka ennakoidaan lähtevän maailmanlaajuiseen kasvuun 2020-luvulla. Sähköautoilun kasvavalle suosiolle on monia syitä: autonvalmistajien uudet, monipuolisemmat sähköautomallistot, akkujen hintojen lasku, pidemmät toimintamatkat ja kasvava julkinen latausverkosto.

K-ryhmä on päättänyt pehmittää tietä sähköautojen aikakaudelle ja tehdä sähköauton lataamisesta helpon osan suomalaista arkea. Rakennamme tämän ja ensi vuoden aikana koko maan kattavan sähköautojen latausverkoston. Vuoden 2019 lopussa sähköauton lataaminen onnistuu jo lähes 400 latauspisteellä yli 70 K-kaupassa.

Uusista latauspisteistämme 100 on pikalatauspisteitä, joilla täyssähköauton voi ladata lähes täyteen kauppareissun aikana. Verkostomme kasvattaa julkisten pikalatauspisteiden määrää Suomessa yli 50 %. Kuluttajan näkökulmasta tilanne muuttuu merkittävästi, kun sähköauton lataaminen nivoutuu osaksi muuta arkea.

Kiinnostus sähköautoja kohtaan kasvaa päivä päivältä. K-ryhmän asiakkaista 44 %* pitää ajatusta täyssähköauton hankkimisesta jo nyt erittäin tai melko kiinnostavana. Kun ostoskärryn ja akun täyttäminen onnistuu jatkossa helposti samalla reissulla, sähköautoilusta voi toden teolla tulla osa suomalaisten arkea. Silloin vuosi 2030 on lähempänä kuin uskommekaan.

Tervetuloa tulevaisuuden kauppaan!

Heikki Ahdekivi
K-Auton uusista liiketoiminnoista ja latausverkostosta vastaava johtaja

*Lähde: K-ryhmän Kylä-asiakasyhteisölle toteutettu online-kysely (17.–24.4.2018, N=1171)

Hyvässä kaupassa on aina kyse palvelusta. Kehitämme jatkuvasti uusia tapoja palvella asiakkaitamme – yksin ja yhdessä kumppaniemme kanssa. Voimakkaassa kasvussa oleva palveluliiketoiminta on yhtenä merkittävänä osana K-ruokakauppojen tarjontaa.

K-ruokakaupoissa tarjotaan päivittäistavaran lisäksi erilaisia asiakkaan arkea helpottavia palveluita kasvavissa määrin. Me Keskon Lähipalvelut-yksikössä kehitämme kauppojen palveluliiketoimintaa, tiiviissä yhteistyössä ketjujen ja kauppiaiden kanssa. Vastuullemme lukeutuvat muun muassa, paketti- ja postipalvelut ja Osta & Nosta, sekä helpot viihdepalvelut, kuten pelaamisen palvelut ja lahjakortit. Lisäksi kauppiailla on K-ryhmän toimintamallin mukaisesti erilaisia omia paikallisia palveluita.

K-ryhmä on jo nyt kaupan palveluliiketoiminnan markkinajohtaja. Olemme tarjonnassa kilpailijoitamme edellä, ja tästä etulyöntiasemasta aiomme myös pitää kiinni. Esimerkiksi paketti- ja postipalveluita tarjoamme jo 850 K-ruokakaupassa, ja verkoston hallittu kasvattaminen jatkuu. Moni ei ehkä tule ajatelleeksi, että K-ruokakaupat toimivat kivijalkana tuhansille verkkokaupoille, joiden valikoiman tuomme lähelle asiakkaitamme.

Kokoamalla palvelut selkeäksi ja kilpailijoista erottuvaksi kokonaisuudeksi, pystymme nostamaan palvelutarjonnan ylivoimatekijäksemme. Tavoitteenamme on tarjota asiakkaille ylivoimainen kauppakokemus, helposti samalla kauppakäynnillä ruokaostokset ja parhaat palvelut. Tässä tavoitteessa K palvelee –konseptin ja palveluverkoston levitys sekä osaamisen ja tarjonnan kehitys ovat avainasemassa.

Kaikki lähtee asiakkaasta ja laadusta

Palveluliiketoiminnan kehitystyö lähtee meille kaikille tutuista asioista: asiakkaasta ja laadusta. Pitkän aikavälin tavoitteenamme on tilanne, jossa K-ruokakaupoista löytyy luotettavasti ja monikanavaisesti ylivoimainen palvelutarjonta, joka on saatavilla helposti ruokaostosten yhteydessä. Tekemistä riittää, mutta olemme oikealla polulla.

Kauppiaat ja asiakkaat kiinnostuneita palvelutarjonnasta

Lähipalvelut-yksikkömme ensimmäiseen vuoteen mahtui paljon. Vuoden aikana rakensimme muun muassa systemaattisen ja tehokkaan johtamismallin, joka perustuu hyvään yhteistyöhön ketjujen ja K-kauppiaiden kanssa.

Vuoden suurimpiin onnistumisiin kuuluu pakettipalveluiden verkostokehitys. Pakettiverkostomme muuttui vuoden kuluessa paljon – etupäässä vanhassa Lähikauppa-verkostossa tapahtuneiden muutosten johdosta. Muutosten keskellä avasimme viime vuonna yli sata uutta pakettipistettä yhteistyössä Matkahuollon ja Postin kanssa – työ jatkuu tänä vuonna. Lisäksi syyskuussa aloitettu yhteistyö uuden pakettikumppanimme DB Schenkerin kanssa on levinnyt maaliskuussa jo yli 300 K-kauppaan, positiivisen palautteen siivittämänä. Nyt Matkahuollon ja Schenkerin toimittamat paketit voi noutaa saman palvelun kautta suoraan K-ruokakauppojen kassalta. Tätä ovat K:n noutopistepalvelut – saumattomasti ja helposti ruokaostosten yhteydessä.

Isoimpiin onnistumisiin kuului myös täysin uuden lahjakortti-kategorian saavuttama myynnin taso ensimmäisenä vuonnaan, ja Veikkauksen menestyksekkäät kampanjatoimenpiteet. Olemme myös pilotoimassa aivan uudenlaista kaikille avointa pakettipalvelua muutamassa kaupassa Tampereella yhdessä suomalais-saksalaisen Smartmilen kanssa. Jatkossa asiakkaillamme on enemmän valinnanvaraa ja useampia syitä asioida K-ruokakaupoissa.

Vuoden kuluessa on ollut ilo nähdä, kuinka kauppiaat ja asiakkaat ovat laajemmin heränneet palvelutarjonnan mahdollisuuksiin. Tämä on ilolla todettu myös kaikkien K-ruokakauppa-ketjujen kanssa. Palvelut toimivat kaupoissamme hyvin. Tämä ei ole itsestäänselvyys, vaan toimivia prosesseja on rakennettu kovalla työllä, ja olemme panostaneet myös osaamisen kehittämiseen ja palvelukokemuksen parantamiseen kaupoissamme.

Yksi konkreettinen asia kehityksestä ovat kauppiaiden somepostaukset, joita on alkanut näkyä yhä enemmän. Asiakkaat arvostavat hyviä lisäarvoa tuovia palveluja kaupankäynnin yhteydessä, ja kauppiaat ovat tämän huomanneet. Pakettipalveluissa ja lahjakortti-/lippupalveluissa kasvu on nyt erittäin kovaa, mutta positiivisesti myös iso Veikkaus-myyntimme on kasvanut entisestään alkuvuonna.

Petri Toivonen

Palvelujohtaja
K-ryhmän päivittäistavarakauppa

Me olemme kiinnostuneita siitä, miten suomalaiset suhtautuvat ruokaan. Teimme tammikuussa laajan tutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten ruokareviiriä ja suhdetta ruokaan.

Tutkimus tarkensi visiotamme siitä, että ruoka on suomalaisille kokonaisvaltainen kokemus. Ruoka ja ravitsemus kiinnostavat suomalaisia – ei ole vain yhtä tapaa rakastaa ruokaa. Ei tarvita palavaa intohimoa ruoanlaittoon, jotta voi olla kiinnostunut siitä, miten ruoka vaikuttaa vaikkapa omaan hyvinvointiin. Ruokasuhteen taustalla onkin monenlaisia syitä. Yhdelle ruoka on tapa rakentaa omaa identiteettiään, kehittyä ja oppia uutta. Toinen valitsee tietoisesti ruokaa, joka on valmistettu vastuullisesti tai tukee valinnoillaan paikallista tuotantoa.

Kuvateksti: ei ole vain yhtä tapaa rakasta ruokaa.

Suhde ruokaan syvenee vaiheittain: ensin kiinnostus herää, ruoasta tulee elämäntapa ja ylimmällä portaalla ruoka on keino kehittää itseään ja ilmaista omaa identiteettiä. Elämänkaarenaikainen ruokasuhde ei kuitenkaan aina välttämättä kulje yhteen suuntaan, vaan se voi myös laimentua.

Miksi suosikit pitävät pintansa?

Selvittäessä suomalaisten ruokareviirin kokoa, paljastui että arjessa pyörii vain 9 ruokalajia.

Jos suomalainen laitetaan tilanteeseen ”mistä et ainakaan luopuisi” on luonnollista, että tutusta ja turvallisesta pidetään kiinni. Suosikkiruokalistalle nousi annoksia, jotka ovat pysyneet suomalaisten arkiruokien ykkösinä vuosikymmeniä. Muutoksia suosikkeihin tapahtuu, mutta hitaasti.

Vaikka suomalaisten ruokareviiri on suhteellisen pieni, moni on kiinnostunut laajentamaan sitä. Uuden kokeilussa pätee usein sääntö, että 25 prosenttia on tuttua ja turvallista, 75 prosenttia uutta. Vanhasta hyvästä ei olla valmiita luopumaan, vaan uusi tulee vaihteluna tähän rinnalle. Osana löydöksiä selvisi, että suomalaisten arkiruokiin tuo vaihtelua tyypillisimmin kolme ruokaa ja jotain aivan uutta ollaan valmiita kokeilemaan muutamaa ruokalajia kerrallaan.

Tuunaus on yleisin tapa kokeilla uutta

Jotain uutta top 10 -listalle hakeutui paljon uudella tavalla tuunattavia ruokia, kärkipäähän valikoituivat esimerkiksi ribsit thaimaustettuna ja avokado grillattuna. Suomalaiset ovatkin omineet avokadon itselleen, se on jo myyntitilastoissa suosituimpia hedelmiä!  Mitä pidemmälle tulevaisuuteen mennään, sitä todennäköisemmin suomalaiset ovat valmiita päästämään irti suosikeista. Ruoissa, joita suomalaiset olisivat kiinnostuneet kokeilemaan tulevaisuudessa, on silti edelleen myös tuttua. Tulevaisuuden ruoka -listan kakkossijalta löytyvät suolistoa hellivät aamiaispuurot. Sehän on tuttua ja turvallista kaurapuuroa!

Kysyimme myös syitä, mikä estää kokeilemasta uutta. Jo aiemmin tehtyjen tutkimusten mukaan suomalainen suhtautuu muuta Eurooppaa varauksellisemmin uuden kokeiluun. Esimerkiksi Ruotsissa ollaan jo yleisesti ottaen valmiimpia kokeilemaan uutta, jos verrataan suomalaisia ja ruotsalaisia. Yleisimmät syyt, jotka meitä estävät ovat:

• Ei ole aikaa etsiä tai kokeilla uusia reseptejä
• Uutuuksien kokeileminen on liian kallista
• Omat taidot eivät riitä

Kaupalla on keskeinen rooli suomalaisen ruokakulttuurin kehittämisessä. K-Supermarketissa ruoka on intohimo, joten ketju on päättänyt pureutua suomalaisten innostamiseen ja toisaalta tarttua  esimerkiksi edellä mainittuihin syihin, jotka estävät meitä innostumasta ruoasta ja purkaa niitä. Hihat on jo kääritty, kevään ja kesän aikana esimerkiksi 11 paikkakunnalla järjestetään ruokareviirin laajennusoperaatio.

Grillit kuumaksi!

Nyt kesän kynnyksellä suomalaisia kiinnostaa grillaaminen, Se on jo lähes kansallisruokaa. Tekemässämme selvityksessä grillaus mainittiin kesän ruokasesongin kolmen parhaan asian kärjessä. Vain uudet perunat ja tuoreet raaka-aineet ohittavat grillauksen, kun suomalaisilta kysyttiin, mikä on parasta kesän ruokasesongissa.  

Tutkimuksemme paljasti myös, että 61 prosenttia suomalaisista laittaisi mieluiten grilliin kasviksia. Kakkosena tulevat kana (54 %) tai porsaanliha (43 %). Tämä tulos on positiivinen yllätys. Makkarakansa on valmis muuttamaan tapojaan, laajentamaan ruokareviiriään!

Kun seuraavan kerran suunnittelet grilliateriaa, suosittelen ehdottomasti kokeilemaan osteria grillissä. Et tainnut heti ajatella tätä? Kokeilin itse viikonloppuna, ja osteri popsahti nätisti auki grillissä – resepti toimi oikein mainiosti. Jopa niin hyvin, että nelivuotias synttärisankarimme söi kaikki minunkin osterini!

Kurkkaa lisää vinkkejä miten voit laajentaa omaa ruokareviiriäsi  täältä.

Heidi Jungar

Asiakasnäkemysjohtaja
K-ryhmän päivittäistavarakauppa

Olen juuri aloittanut K-Supermarketin ketjujohtajana. Ensimmäiset havaintoni ovat erittäin positiivisia: tekemistä on paljon, mutta asiat sujuvat! Taustalla on tehty paljon yhteistyötä sen eteen, millaiset K-Supermarketit palvelevat asiakkaita tulevaisuudessa. Taustatyön pohjalta olemme tehneet valintoja ja keskitymme esimerkiksi asiakkaiden huomioimiseen, inspiroivuuteen ja vastuullisuuteen. Meillä on selkeä tahto palvella asiakkaita maan parhaana ruokakauppana.

Aloitin hetkenä, joka on varmasti K-Supermarketin historiassa yksi kiinnostavimmista. Tulemme yhdessä kahden seuraavan vuoden aikana muokkaamaan ketjustamme maailmanluokan ruokakauppaketjun. Uudistukset on aloitettu ja tämän vuoden loppuun mennessä uudistettuja kauppoja on avattu 150. Kahden vuoden sisällä meillä on yli 250 korkeatasoista ruokakauppaa kaikkialla Suomessa. Tulokset uudistuksista ovat lupaavia.

Asiakkaiden toiveet ja odotukset ovat koko ketjun uudistustyön perusta. Kauppojamme – kuten myös meitä kauppojen parissa työskenteleviä – yhdistää intohimoinen suhtautuminen ruokaan ja laadukkaisiin raaka-aineisiin. Kaupoissa se näkyy myös vahvana panostuksena sesonkituotteisiin, pien- ja lähituottajien tuotteisiin sekä henkilökunnan osaamiseen.

Kauppiaat kuuntelevat asiakkaita tarkasti, lisäksi seuraamme ja hyödynnämme asiakasdataa. Helsingissä se voi tarkoittaa, että kaupan valikoimissa on kampasimpukkaa tai ostereita, Lappeenrannassa täytyy hyllyssä olla lähileipomon tuoretta rieskaa. Tämän päälle tuomme asiakkaillemme parhaita ideoita ja vinkkejä maailmalta. Tulevaisuudessa meiltä vaaditaan entistä vahvempaa ruokaosaamista. Kaupoissamme työskentelee jo nyt satoja ruoka-, liha- kala- ja hevimestareita. K-ryhmällä on pitkät perinteet kaupan työntekijöiden koulutuksessa. Tarjoamme ajankohtaisia koulutuksia, jotta kaupan henkilökunta voi jatkuvasti päivittää osaamistaan.

Millainen on suomalaisten suhde ruokaan?

Osana uudistumistamme toteutimme vuoden 2018 alussa laajan tutkimuksen suomalaisten suhtautumisesta ruokaan, ja siitä kuinka laaja on suomalaisten ruokareviiri. Kuinka monta ruokaa arjessamme pyörii ja miten halukkaita Suomessa ollaan laajentamaan ruokareviiriä? Tutkimus teetettiin väestöä edustavalla otoksella ja siihen vastasi 1003 K-Plussa-asiakasta. Voit lukea tutkimuksesta lisää täältä.

Ruokareviirillä tarkoitamme tuttua ja turvallista aluetta, esimerkiksi arjen tuttuja reseptejä ja tuotteita, joihin ajoittain kaivataan vaihtelua. Me K-Supermarketissa haluamme lähteä laajentamaan suomalaista ruokareviiriä askel kerrallaan.

Suomalaisten ruokareviirin ytimessä on tyypillisimmillään 9 suosikkiruokalajia. Arkiruokaan tuo vaihtelua 3 eri ruokaa. Jotain aivan uutta tai jopa täysin totutusta poikkeavaa ollaan valmiita kokeilemaan muutamaa ruokalajia kerrallaan. Tutkimuksen perusteella suomalaiset ovat siis varsin valmiita ja halukkaita laajentamaan ruokareviiriään.

Laajennetaan ruokareviiriämme

Olemme rakentamassa K-Supermarket-ketjuun parhaimmat ruokakaupat, jotta voimme auttaa suomalaisia parhaalla mahdollisella tavalla laajentamaan ruokareviiriään. Haluamme, että jokainen löytää arkensa ruokapöytään uutta inspiraatiota ja tuemme siinä. Madallamme kynnystä kokeilla uusia ruoka-aineita, reseptejä ja tapoja tehdä ruokaa.

18.4. julkaistaan myös täysin uudenlainen Youtubessa esitettävä Ruokareality-sarja, jossa lähdemme haastamaan suomalaisten mielikuvia ja suhdetta ruokaan ja ruoanlaittoon.
Realityn avulla jokainen voi löytää uuden yhteyden ruokaan. Luvassa on koukuttavaa, viihdyttävää, opettavaista sekä ennen kaikkea, ajankohtaista ja innostavaa sisältöä! Kurkkaa tarkemmin täältä.

Itse aion kesän aikana laajentaa ruokareviiriäni grillaamalla ostereita ja hedelmiä. Haastan mukaan myös sinut! Miten sinä lähtisit laajentamaan ruokareviiriäsi?

Anne Hujala
K-Supermarket-ketjun johtaja

Neste K -uudistushanke on tänä vuonna siirtymässä uusien toimintatapojen käyttöönotosta ja opiskelusta kohti pysyvää laadukasta tekemistä. Lähdimme uudistamaan liikenneasemaverkostoa keväällä 2016 ja hankkeessa olemme uudistaneet jo 55 liikenneasemaa 71 asemasta.

Neste K -liikenneaseman uudistuksen lähtökohtana oli luoda Suomen paras liikenneasemakokemus maantiellä liikkujille, mikä tarkoittaa parasta ja nopeinta palvelua, viihtyisintä liikenneasemaa, mutta ennen kaikkea laadukkainta, tuoreinta ja houkuttelevinta ruokaa.

Uusien annoksien ja tuotteiden takana on tunnettu keittiömestari Pekka Terävä ja Food Camp Finland. Tuloksena on laadukkaita ravintolatasoisia ruoka-annoksia kohtuulliseen hintaan. Vitriinissä on vain raikkaita, tuoreita sämpylöitä eikä kelmuun käärittyjä vuorokauden vanhoja nahkiaisia. Pitkäjänteinen henkilökunnan koulutus uusiin valmistus- ja palvelutapoihin on Neste K:ssa jatkuvaa.

Laadukas kahvi on aina ollut hyvä laadukkaan pysähdyspaikan indikaattori. Neste K:ssa erikoiskahvit tuotetaan Nespresson kahvikoneella. Tämä sama kone sekä sama kahvilaatu löytyvät jokaiselta uudistetulta Neste K -asemalta, mutta myös 750:ltä maailman kaikista 2400 Michelin-tähden ravintoloista. Tätä laadukkaampaa kahvia et Suomesta helposti löydä.

Iso osa uudistusta on ollut asemien miljöömuutos. Raikkaus ja valoisuus sekä selkeys pohjoismaisella käden jäljellä toteutettuna luo myös vanhoihin kiinteistöihin tuntuvan piristyksen. Viihtyisässä tilassa on mukavampi ruokailla ja sinne on houkuttelevaa saapua.

Kun keväällä 2018 noin 70 % liikenneasemista on uudistunut, voidaan jo nähdä uudistuksesta saatuja tuloksia koko ketjun laajuudelta. Erityisesti konseptiuudistuksessa kehitetyt Neste K:n omat Koon Kahvila ja Keittiö ovat olleet menestyksiä. Laadukas ruoka tekee kauppansa ja tyytyväiset asiakkaat puhuvat puolestaan.

Neste K muuttaa pysyvästi suomalaista liikenneasemakulttuuria.

Mikko Paukkonen
Neste K -ketjujohtaja

Korvaako tekoäly ihmisen? Kuuluuko tieto yrityksissä johdon käsiin? Entä onko vastuullisuudessa kyse vain lainsäädännön noudattamisesta?

Tietoa käytetään ja tiedolla johdetaan tulevaisuudessa kaikkialla organisaatioissa. Kaupan alalla tieto on uusi normaali. Dataan, tekoälyyn ja tiedolla johtamiseen liittyy kuitenkin paljon myyttejä ja väärinkäsityksiä.

Myytti #1: Tieto ja päätöksenteko kuuluvat johtajille

Syvälle juurtuneen käsityksen mukaan data ja päätöksenteko kuuluvat organisaatioissa johtajille. Tulevaisuuden viisaus ei kuitenkaan asu yksin johtajissa, vaikka heillä olisi käytössään kaikki data.

Tieto kuuluu meille kaikille – esimerkiksi K-ryhmässä myös maito-osastolle. Kaikilla K-ruokakauppojen osastovastaavilla on käytössään omaa osastoa koskevat tunnusluvut, vertailutiedot muihin kauppoihin ja esimerkiksi hävikinhallintaa ja asiakaskokemuksen parantamista ohjaavat tuotetason tiedot sekä asiakaspalautteet. Kun jokaisella työntekijällä on helposti saatavilla omassa työssä tarvittava tieto, arkinen päätöksenteko paranee.

Tiedolla on suuri merkitys myös kokemuksessa oman työn merkityksellisyydestä. Ovatko tunnusluvut vihreällä vai punaisella? Mitä mieltä asiakkaat ovat? Jokainen meistä haluaa tietää – ja ansaitsee saada tietää – onko onnistunut omassa työssään. Kun hierarkiaa madalletaan ja tietoa jaetaan juuri sinne, missä päätöksiä kannattaa tehdä, siitä hyötyvät kaikki.

Myytti #2: Tekoäly korvaa ihmisen, tarvitsemme lisää insinöörejä ja matemaatikkoja

Asiakas kyseli meiltä hiljattain, voisiko tilaamista ruoan verkkokaupastamme kehittää vielä nopeammaksi – eli voisimmeko säästää asiakkaan aikaa. Verkkokaupan kehitystiimi oli tehnyt tilaamiseen jo lukuisia parannuksia, mutta voisiko tekoälystä olla tässä tapauksessa lisähyötyä?

Tekoäly ei voi ratkaista mitään yksin, mutta monipuolisella osaamisella varustettu tiimi voi.

Tällä hetkellä haastetta ratkovat matemaattisia malleja hallitseva asiantuntija, koodari, ohjelmistokehittäjä, palvelumuotoilija ja käyttöliittymäsuunnittelija. Odotan itsekin innolla sitä, kuinka hyvin juuri minulle osuvan, valmiin ja henkilökohtaisen ostoslistan saan jatkossa K-Ruoka-mobiilisovellukseen ja verkkokauppaan. Menisikö tilaukseni pian läpi muutamalla klikkauksella?

Myytti #3: Vastuullisuus tarkoittaa lainsäädännön noudattamista

Keskustelu tekoälyn etiikasta ja ihmiskeskeisestä henkilötietojen hallinnasta kiihtyy. Täällä K-ryhmässä hyödynnämme paljon tekoälyä ja algoritmeja esimerkiksi tarjotessamme asiakkaillemme kohdennettuja tuotesuosituksia, etuja ja sisältöjä.

Mitä vastuullisuus oikeastaan tarkoittaa tiedolla johtamisen ja tekoälyn näkökulmasta? Kyseessä ei missään tapauksessa ole vain lainsäädännön noudattaminen, vaan laajemmin toiminnan läpinäkyvyys ja eettisyys. K-ryhmässä periaatteenamme on, että kaikki rakentamamme algoritmit ovat asiakaslähtöisiä ja vastuullisia. Kunnioitamme ja pidämme huolta asiakkaan oikeudesta yksityisyyteen ja siitä, että asiakkaan tiedot ovat turvassa.

Periaate näkyy käytännössä esimerkiksi siten, että kun ruoan verkkokaupassa suosittelemme tekoälyalgoritmin avulla asiakkaalle sopivia tuotteita, tavoite on nimenomaan asiakkaan edussa eikä myynnin kannattavuuden parantamisessa. Vastuullisuus on myös läpinäkyvyyttä, ja siksi tarjoamme sekä verkkokaupassa että kivijalassa kaikki samat hinnat ja tarjoukset. Toivon, että voimme jatkossa myös tarjota asiakkaille entistä helpompia tapoja tehdä vastuullisia valintoja, sillä ne ovat yhä useammalle meistä entistä merkityksellisempiä.

***

Keskustelu datasta, tiedolla johtamisesta ja tekoälyn etiikasta on vasta alkanut. Tulevaisuudessa tieto ohjaa, tietoa käytetään ja tiedolla johdetaan kaikkialla organisaatiossa. Kun tiedolla johtaminen ja asiakasdatan käyttö perustuvat asiakkaan tarpeeseen, siitä hyötyy paitsi asiakas, myös yritys.

Minna Vakkilainen
VP, Head of Analytics and Customer Data, K Digital

Jos tyhjentäisimme K-ruokakauppojen hyllyiltä kaikki kotimaiset tuotteet, jäljelle ei jäisi kovin paljoa. Pahimmin kato kävisi yllättäen valmisruokahyllyllä, jossa kotimaisten tuotteiden osuus on yli 95 prosenttia. Maito- ja lihahyllyilläkin kotimaisen ruoan osuus on noin 90 prosenttia.

Tämä ei ole sattumaa: me K-ryhmässä näemme, että puhdasta ja turvallista kotimaista ruokaa kannattaa tarjota. Olemme aina halunneet nostaa esille suomalaisen ruoan merkitystä, ja olemme tehneet sitä myös taloudellisesti huonompina aikoina. Nyt kun taloudessa on näkyvissä valopilkkuja, uskomme asiaan entistäkin vankemmin.

Alkutuottajien menestyminen ja pärjääminen on puhtaan, kotimaisen ruoan menestyksen kannalta avainasemassa, ja siksi tuomme suomalaista ruokaa esille kaikin tavoin. Valikoiman lisäksi tuemme kotimaista ruoantuotantoa erilaisin kampanjoin.

Esimerkiksi Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja vuosina 2014-2016 toi esille suomalaisen ruoan merkitystä työpaikkojen luomisessa, Lähiruokatreffeillä saatamme yhteen K-kauppiaita ja alueen pientuottajia. Lisäksi hyllyiltämme löytää aina Tuottajalle kiitos -tuotteita, joista maksetaan merkittävä lisäsiivu sen tuottajalle.

On tärkeää miettiä, miten varmistamme, että Suomessa syödään myös tulevaisuudessa puhdasta ja turvallista suomalaista ruokaa. Yksi tärkeimmistä tekijöistä on se, että suomalaiset arvostavat ruoassa muutakin kuin halpaa hintaa. Pohjoisen olot eivät suosi mallia, jossa tavoitteena on tuottaa jotakin mahan täytettä mahdollisimman halvalla.

Tämän osalta olemme olleet jo jonkin aikaa matkalla hyvään suuntaan. Tutkimusten mukaan suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa nyt enemmän kuin koskaan. Ruoan alkuperä ja maku ovat arvossaan, ja ravintoloissa syömisen suosio kasvaa. Luomun ja lähiruoan myynti kasvoivat parikymmentä prosenttia jopa taantuman aikana, ja nyt talouden elpyessä kehitys on vain voimistunut. Ihmiset kaipaavat tuotteita, joilla on tarina. Yhä enemmän matkustavat suomalaiset ovat myös huomanneet, että Suomessa sekä ruoan maku, puhtaus että turvallisuus on huipputasoa.

Uusimmista tutkimustuloksista saa paljon vihjeitä siihen, miten suomalaisen ruoan kilpailukyky turvataan: pidetään kiinni puhtaudesta, turvallisuudesta ja mausta – ja jatketaan sirkkatuotteiden kaltaisten ennakkoluulottomien tuotteiden kehittämistä.

Ari Akseli
Toimialajohtaja
K-ryhmän päivittäistavaratoimiala

Kirjoitin edellisessä blogikirjoituksessani siitä, miten maltti on valttia kaupan juomavalikoiman uudistamisessa.

Nyt muutosten astuttua voimaan näyttää ainakin ensikokemusten perusteella siltä, että maltillisuus on konkretisoitunut kaupan käytävillä: vuoden ensimmäisenä päivänä kauppoihin ei suuntautunut yleisöryntäystä, uudet tuotteet ovat oma pieni osansa kaupan muuta valikoimaa, eivätkä alkoholituotteiden hinnat myöskään tulleet rytinällä alas.

Olemme saaneet viime päivinä useita kyselyjä juuri hinnoitteluun liittyen, ja aihe on ollut monin paikoin isosti esillä. Tässäkin keskustelussa suosisin maltillisuutta ja siksi pyrin avaamaan tässä hinnoittelun perusteita.

Kuten vuodenvaihteen muutoksessa muutenkin, meillä K-ryhmässä hinnoittelun lähtökohtana on ollut vastuullisuus, ja sen lisäksi kaiken hinnoittelun peruslähtökohta eli järkevän tuottotason turvaaminen. Mitä vastuullisuuteen tulee, näkemyksemme mukaan ei esimerkiksi ole vastuullista käyttää vahvoja alkoholituotteita ns. kärkituotteina.

Kun tarkastellaan alkoholin hinnoittelua tarkemmin, muistuttaisin jo lähtökohtaisesti tietyistä raameista: vero ja pantit muodostavat hinnasta keskeisen osan. Kuten eräs kauppiaamme havainnollisti, oluen 24-packissa, joiden hinta voi kaupoissa olla alle 20 euroa, oli jo ennen vuodenvaihteessa tehtyä alkoholiveron korotusta 15 euroa veroja ja 3,60 euroa pantteja. Ennen kuin voidaan pohtia katetta, pitää huomioida vielä edellisten päälle tulevat tuotteen ostohinta kaupalle sekä logistiset kustannukset.

Hintakeskustelua voi hämmentää vielä tällä hetkellä myös kauppiaan mainitsema veronkorotus, joka astui voimaan vuoden alussa. Mikäli varastossa on vielä viime vuoden puolella vanhalla verokannalla ostettuja tuotteita, voidaan nämä tuotteet myydä vielä vanhan veroprosentin mukaisella hinnalla.

Nyt vuoden alussa hinnat varmasti vielä elävät ja hakevat tasoaan, ja lopulta ne asettuvat markkinatilanteeseen pohjautuen. Meillä K-ryhmässä sen lopullisen, hyllyn hintalapussa olevan luvun päättää aina kauppias: kauppiaalle annetaan ketjuvalikoimiin kuuluville tuotteille katto-, eli enimmäisvähittäishinta, jolla tuotteen saa maksimissaan myydä, mutta hän voi kuitenkin oman päätöksensä mukaan halutessaan alittaa tämän hinnan. Hinnat vaihtelevatkin sekä markkinatilanteesta että alueesta riippuen.

”Hintakeskustelun tuoksinassa melkein unohtunut se, mikä oli muutoksessa merkittävintä”

Viime päivinä käydyn hintakeskustelun tuoksinassa on melkein päässyt unohtumaan se, mikä oli muutoksessa kuitenkin merkittävintä: vuodenvaihteen jälkeen asiakkaille on voitu tarjota kaupoissa huomattavasti aikaisempaa laajempi ja laadukkaampi juomavalikoima.

Kuluttajien halu suosia laatua sekä kokeilla eri makuja on yksi keskeinen tekijä Suomessa tapahtuneessa juomakulttuurin muutoksessa. Haluamme olla mukana kehittämässä suomalaista ruoka- ja juomakulttuuria eurooppalaiseen suuntaan. Tästä syystä panostamme erityisesti esimerkiksi korkealaatuisiin pienpanimoiden valmistamiin tuotteisiin, joissa maku saa nyt muutoksen myötä olla parhaimmillaan.

Positiivinen havainto on ollut se, että suomalaiset asiakkaat ovat omalla ostamisellaan osoittaneet vastuullisuutta ja positiivista harkittua kokeilunhalua myös uusien aavistuksen vahvempien juomien osalta. Vaikuttaa siis vahvasti siltä, että joidenkin tahojen ennustamat pahimmat möröt alkoholinkulutuksen hallitsemattomasta kasvusta eivät ole toteumassa.

Ari Akseli
Toimialajohtaja
Keskon päivittäistavaratoimiala