Näkökulma

Muovipyörteet valtamerissä, rantojen roskat, mikromuovipartikkelit fleece-vaatteiden pesusta – aiheita, joihin jokainen meistä on viime aikoina törmännyt. Muovia pidetään ongelmia aiheuttavana pahiksena, materiaalina josta pitäisi päästä eroon. Mutta onko vika kuitenkaan materiaalissa? Mitä voimme tehdä? Ratkaisuiksi esitetään muovin käytön vähentämistä, muovin korvaamista muilla materiaaleilla sekä muovin kierrätyksen lisäämistä. 

Muovi on yhteiskunnassamme laajassa käytössä, ja siihen on syynsä. Muovi on monimuotoista, kevyttä, siitä saadaan tarvittaessa venyvää tai jäykkää, tiivistä tai hengittävää. Pakkaukset ovat muovin suurin käyttökohde ja siten myös suurin muovijätevirta. Pakkauskäyttöön on kehitetty sekä bioperäisiä että biohajoavia materiaaleja, joilla muovia halutaan korvata, mm. roskaantumisen vähentämiseksi. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä riittävästi näiden kokonaisvaikutuksista ympäristölle. Biohajoavuus testataan olosuhteissa, joita ei luonnosta juuri löydy, joten roskaantumisen torjujaksi ei näistä materiaaleista välttämättä ole.

Muovin aiheuttamat ongelmat johtuvat pitkälti siitä, että me ihmiset emme hallitse sen käyttöä ja kiertoa materiaalina. Meidän kaikkien tuleekin kiireesti kantaa kortemme kekoon muovikierron sulkemiseksi. Kotitalousmuovipakkausten keräys on käynnistynyt Suomessa viime vuonna ja erilliskerätylle ja lajitellulle kierrätysraaka-aineelle on kysyntää. Lajittelussa on silti vielä paljon tehostettavaa, sekä kuluttajilla että keräyksen järjestäjillä.

Muovituotteiden kirjo on runsas, joten niiden kierrätyskohteetkin ovat moninaisia. Kohteita kehitetään tutkijoiden toimesta mm. CIRCWASTE –hankkeessa (http://materiaalitkiertoon.fi). Kaikki muovit eivät välttämättä sovellu kierrätettäväksi niihin lisättyjen aineiden, kuten palonsuoja-aineiden tai pehmentimien takia. Näillä on saatu muovituotteelle haluttuja ominaisuuksia, mutta ne voivat vääränlaisessa käyttökohteessa jopa aiheuttaa ongelmia ihmisten terveydelle. Koska kuluttajan on vaikea tietää mitä eri muovit sisältävät, on muovien prosessointi käytöstä poiston jälkeen syytä jättää ammattilaisille olosuhteisiin missä terveydelliset haittatekijät voidaan hallita.

Muovien kierron hallintaan liittyy vielä paljon kysymyksiä, joihin vastaaminen vaatii tutkimus- ja kehitystyötä. Tuotesuunnittelijat ovat avainasemassa muovivirtojen hallinnan kehittämisessä: tuotteet tulee suunnitella kestäviksi, korjattaviksi ja kierrätettäviksi. Pakkauskeräyksestä vastuussa olevien tuottajien tulee kehittää ja laajentaa keräystä, jotta muovipakkauksia saadaan nykyistä suuremmassa määrin talteen ja kierrätykseen. Me kuluttajat voimme vaikuttaa valinnoillamme: ostaa tuotteita harkiten ja vain tarpeeseen, hankkia kestävää ja korjattavaa kertakäyttöisen sijaan. 

Erikoistutkija Helena Dahlbo
Suomen ympäristökeskus SYKE 

Marraskuun 20. päivänä juhlitaan kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää.  Päivän tarkoituksena on muistuttaa lasten asemasta ja lasten hyvinvoinnin tärkeydestä kaikkialla maailmassa. Me lastenoikeusjärjestö Planissa haluamme nostaa keskiöön erityisesti tytöt.

Vaikka kaikilla lapsilla maailmassa, asuinpaikkaan, ikään, ihonväriin, etnisyyteen tai sukupuoleen katsomatta, on oltava yhtäläiset mahdollisuudet hyvään ja turvalliseen elämään ja tulevaisuuteen, on tytöillä kuitenkin sukupuolensa takia poikia heikommat lähtökohdat toteuttaa oikeuksiaan ja mahdollisuuksiaan. Tytöt kärsivät poikia useammin aliravitsemuksesta, koulun jäämisestä kesken, väkivallasta, lapsiavioliitoista tai lapsikaupasta. Siirtolais- ja pakolaisvirroissa tytöt ovat kaikista haavoittuvimmassa asemassa, erityisesti joutuessaan eroon vanhemmistaan tai muista perheenjäsenistään. Yksi syy tähän on tyttöjen näkymättömyys; se, että heitä ei huomioida omana erityisenä ihmisryhmänään.

Tytöt ovat valitettavan usein näkymättömiä myös kansainvälisissä tilastoissa. Jotta tyttöjen asemaa voidaan aidosti ja kestävästi parantaa, tulee heidän erityislaatuinen tilanteensa ymmärtää myös tilastojen valossa. Olemme yhdessä kahdeksan muun toimijan kanssa perustaneet Equal Measures 2030 -hankkeen,  jonka tavoitteena on saada kaikki maailman naiset ja tytöt näkyviksi, myös tilastoissa. Hanke yhdistää kerätyn tiedon ja kokemuksen vaikuttamistyön ja toiminnan työkaluksi, jotta kestävän kehityksen tavoite numero 5 (sukupuolten välinen tasa-arvo) pystytään toteuttamaan vuoteen 2030 mennessä.

Teemme Keskon kanssa yhteistyötä Thaimaassa, ja tämä yhteistyö on ollut meille suuri ilo. Yhteistyö on osa laajempaa ohjelmakokonaisuutta, jossa olemme parantaneet kambodzhalaisten siirtolaisten ja heidän perheidensä asemaa, sosiaalista turvaverkkoa ja koulutukseen pääsyä. Olemme myös vahvistaneet kalateollisuuden toimittajien vastuullisuutta ja ihmisoikeuksien tuntemusta. Myös tässä hankkeessa olemme huomioineet erityisesti tytöt ja nuoret naiset varmistaaksemme, että he eivät jää näkymättömiksi. Yhteistyö on hyvä esimerkki siitä, kuinka yritykset voivat omassa toiminnassaan ja vastuullisuustyössään ottaa tarvittavat lisäaskeleet, jotta myös haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset voidaan huomioida liiketoimintoja suunniteltaessa sekä arvioitaessa.

Hyvää kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää!

Suvi Halttula, Senior Corporate Partnership Manager Plan International Finland

Arjessa vastuullisuus on pieniä tekoja, kuten pyöräilykypärän käyttö, palovaroittimen toiminnan varmistaminen tai kotimaisten sesonkijuuresten ostaminen. Yrityksen näkökulmasta vastuullisuus on mielestäni kuitenkin paljon enemmän kuin vain varoitustarroja ja huomioliivejä. Yritykselle vastuullisuus on ennen kaikkea vahva arvovalinta – valinta toimia aktiivisena osana yhteiskuntaa. Tämä arvovalinta sisältää päätöksen olla mukana rakentamassa hyvinvointia kaikilla niillä sektoreilla, joihin yrityksen toiminta vaikuttaa.

K-ryhmän kaltaisessa yrityksessä vastuullisuus on sitä, että asiakas asetetaan toiminnan keskiöön. Asiakkaalle tarjotaan laaja valikoima turvallisia ja laadukkaita palveluita sekä tuotteita, jotka on valmistettu vastuullisesti.

Koska yritys ei voi koskaan myöskään toimia yhteiskunnasta irrallaan, tarkoittaa vastuullisuus myös K-ryhmässä yhteiskunnallisiin epäkohtiin kantaa ottamista ja yhteiskunnallisessa keskustelussa mukana olemista. Esimerkiksi rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialalla tämä tarkoittaa osallistumista aktiivisesti työhön rakentamisen tuottavuuden parantamiseksi, keskittymistä tuoteturvallisuuteen, jotta asuminen olisi turvallista tulevaisuudessakin ja WWF:n kanssa yhteistyössä toteutettuun K-Kalapolut-hankkeeseen osallistumista. Heillä, joilla on mahdollisuus, tulisi olla myös halua vaikuttaa.

Edelläkävijän rohkea esimerkki kannustaa muita ja tarjoaa samalla edelläkävijälle parhaat mahdolliset puitteet luoda uusia vastuullisia liiketoimintamalleja. Yrityksessä, jossa vastuullisuuskäytänteet ovat strategian ytimessä, uudet liiketoimintamallit nähdään mahdollisuutena parantaa asiakaskokemusta sekä rakentaa luottamusta yrityksen ja asiakkaiden välille. Ilman yrityksen strategian sitouttamista vastuullisuuskäytäntöihin jää yrityksen vastuullisuustoiminta pinnalliseksi. Tällöin vastuullisuuskäytänteet koetaan kuluksi sen sijaan, että tuottaisivat lisäarvoa yritykselle itselleen, saati asiakkaalle. Parhaimmillaan strategiaan sidotut vastuullisuuskäytänteet johtavat innovatiivisiin liiketoimintamalleihin ja onnellisiin asiakkaisiin, jotka tulevat ostoksille toistekin.

Yritys puolestaan muodostuu työntekijöistä ja jokainen työntekijä on työnantajansa lähettiläs. Sillä, mitä sinä ja minä teemme arjessa on siis merkitystä. Kun yritys, jossa työskentelemme, on tehnyt arvovalinnan ja sitoutunut strategiassaan vastuullisuuteen, on meidän helppoa olla tekijöitä, toimijoita, ideoijia ja toteuttajia, sillä arjessa vastuullisuus on lopulta kuitenkin niitä toimiston sammutettuja valoja, iloisia tervehdyksiä, tehdasauditointeja, tuoteturvallisuuden varmistamista, kasvislounaita, pyöräiltyjä työmatkoja ja monia muita pieniä ihmisen kokoisia tekoja. 

Susanna Huittinen
K Trainee, Keskon rakentamisen ja talotekniikan kauppa

Pian laitamme kumisaappaat jalkaan ja kädet saveen, ja lähdemme yhdessä ympäristöjärjestö WWF:n kanssa pelastamaan Suomen uhanalaisia vaelluskalakantoja.

Osana laajaa ja monivuotista yhteistyötä kartoitamme eri puolilta maata löytyviä kalojen kutuesteitä ja lähdemme avaamaan niitä talkoohengessä yhdessä maanomistajien, paikallisten K-kauppiaiden ja vapaaehtoisten kanssa. Tavoitteenamme on myös lisätä tietoisuutta Suomen uhanalaisista vaelluskalakannoista. Kala ei ehkä kerää pörröisyys- ja sympatiapisteitä, mutta totuus on, että kaikki Suomen vaelluskalat ovat uhanalaisia. Meritaimen on jopa uhanalaisempi kuin saimaannorppa.

Yhteistyö on jatkoa pitkäjänteisesti tekemällemme työlle kestävien kalakantojen turvaamiseksi. Noudatamme WWF:n Kalaoppaan suosituksia, eikä kauppojemme valikoimissa ole Kalaoppaassa punaisella liikennevalolla merkittyjä uhanalaisia lajeja. Oma kala- ja äyriäislinjauksemme täyttää ensi vuonna jo kymmenen vuotta.

Aktiivisena yhteiskunnallisena toimijana olemme ottaneet kantaa kala-asioihin laajemminkin. Muutamia vuosia sitten kalasoppa oli kiehua yli, kun sitkeä pitäytymisemme WWF:n Kalaoppaan suosituksissa aiheutti suoranaisen markkinahäiriön. WWF oli asettanut villilohen punaiselle listalle, ja me pidimme kiinni suosituksesta. Kun poistimme uhanalaisen lajin valikoimistamme, alettiin jopa puhua meidän käynnistämästämme markkinahäiriöstä.

Maa- ja metsätalousministeriö kutsui koolle kansallisen lohi- ja meritaimenstrategiatyöryhmän, jossa olimme alusta alkaen mukana. Työryhmä saavutti yhteisymmärryksen mittavista toimenpiteistä, ja merilohikanta lähtikin elpymään niin lupaavasti, että WWF saattoi siirtää sen pois punaiselta listalta.

Kuluttajat ovat nykyisin yhä tiedostavampia, ja haluamme auttaa kuluttajia tekemään kestäviä valintoja. Keväällä toimme kauppoihimme Pirkka saaristolaiskalapihvin, joka saavutti nopeasti suuren suosion. Saaristolaiskalapihvin raaka-aineena käytetään John Nurmisen Säätiön kestävään kalastukseen tähtäävän Lähikalahankkeen lahnaa. K-Citymarketeissa ja K-Supermarketeissa on myynnissä Benella-kirjolohta, jonka kasvatuksessa ympäristönäkökohdat on vahvasti huomioitu. K-kauppiaat tekevät myös paljon yhteistyötä paikallisten kalastajien kanssa, ja kauempana kotoa yhteistyömme Plan Internationalin kanssa Thaimaan kalateollisuuden vastuullisuuden ja siirtotyöläisten aseman parantamiseksi jatkuu.

Kumisaappaisiin sonnustautuminen ja lapioon tarttuminen yhdessä maailman arvostetuimpiin kuuluvan ympäristöjärjestön kanssa on siis loogista jatkumoa pitkäjänteiselle tekemisellemme. Pidämme huolta siitä, että asiakas voi tehdä K-kaupoissa luottavaisin mielin ostoksia, mutta maailman vastuullisimpana kaupan alan yrityksenä meille on itsestäänselvää ulottaa kädenjälkemme myös kauas kaupan seinien ulkopuolelle.

Tärkeää vapaaehtoistyötä kutuesteiden avaamiseksi on Suomessa tehty jo pitkään. Nyt haluamme kutsua koko maan talkoisiin vaelluskalakantamme pelastamiseksi. Näissä talkoissa tarvitaan kaikkia. Käy lukemassa lisää vaelluskaloista tai vaikka ilmoittautumassa talkooporukkaan sivulla Kalapolut.fi.

Matti Kalervo
Vastuullisuusjohtaja

Alkoholin myyminen on herättänyt vilkasta keskustelua kevään aikana. Myös kaupan ikärajavalvonta ja sen onnistuminen on ollut aktiivisesti esillä. Ja hyvä niin, sillä kaupan ikärajavalvonta pitää jämäkästi. Nuoret saavat nimittäin alkoholia pääasiassa täysi-ikäisen ostamana.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Nuorten päihteiden käyttö Suomessa 1995–2015 -tutkimuksen mukaan 37 % nuorista raportoi saaneensa edellisellä alkoholinkäyttökerrallaan juomansa kavereiltaan ja sisaruksiltaan. Myös omat vanhemmat ja vieraat aikuiset ostavat edelleen nuorille alkoholia. Lähes 60 % kerroista, jolloin nuori juo alkoholia, juomat on saatu sisaruksilta, kavereilta, vanhemmilta tai tuntemattomilta täysi-ikäisiltä. Vain 1 % ostaa juomansa itse kaupasta. Yhä harvempi alaikäinen edes yrittää ostaa itse alkoholia kaupasta. Tästä kiitos kaupan kassahenkilökunnalle ja asiakasviestinnälle, joiden ansioista nuoret tietävät ikärajavalvonnan pelisäännöistä entistä enemmän.

Kauppa panostaa tehokkaaseen ikärajavalvontaan paljon. Omavalvontaa kehitetään jatkuvasti. Henkilökunnan koulutuksen avuksi on rakennettu ikärajapassi, jonka on suorittanut yli 120 000 kassatyöntekijää. Myös alkoholin ja tupakkatuotteiden viiteikärajaa korotettiin 23 vuodesta 30 vuoteen vuonna 2013. Viiteikärajan nostolla haluttiin madaltaa henkilökunnan kynnystä tarkistaa asiakkaan ikä. Mitä enemmän täysi-ikäisiltäkin asiakkailta kysytään paperit, sitä vähemmän alkoholia päätyy alaikäisille itse ostettuna. Uudistus oli onnistunut. Lähes 70 % suomalaisista katsoo, että kauppa on onnistunut ikärajavalvonnassa hyvin (Suomi Syö 2016). Myös kaupan kassatyöntekijät pitävät korkeaa viiteikää hyvänä työkaluna.

Mutta mitä kauppa tekee osaltaan alaikäisille välittämisen estämiseksi? Kassahenkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti välitysyrityksiin puuttumisesta. Lisäksi kauppa kampanjoi parhaillaan. Ole koutsi, älä pelikaveri -kampanja starttasi maaliskuussa lähes kaikissa ruokakaupoissa ja kioskeissa ympäri Suomen. Valmentaja Jukka Jalonen koutsaa täysi-ikäisiä sanomaan EI alkoholin välitykselle. Kampanja herättelee nuoria ja vanhempiakin aikuisia huomaamaan, että alkoholi vaarantaa nuoren ihmisen terveyden ja turvallisuuden, ja että alkoholin välittäminen alaikäiselle on rikos. Kampanjan materiaaleihin voi käydä tutustumassa osoitteessa www.olekoutsi.fi.

Kauppa on sitoutunut ikärajavalvontaan ja sen tehostamiseen vahvasti. On ollut hienoa nähdä, että henkilökunta sekä asiakkaat suhtautuvat siihen myös positiivisesti.

Anna Salminen
elintarvikeasiantuntija
Päivittäistavarakauppa ry

Itsensä hemmottelu on tärkeä osa hyvinvointia, ja kurinalaiseenkin elämäntyyliin mahtuu yleensä silloin tällöin aikaa herkuttelulle. Herkkuhetkiin suhtaudutaan vakavasti ja niistä nautitaan kunnolla. Monen motto tuntuukin olevan, että silloin kun herkutellaan, todellakin herkutellaan. Parhaat hetket syntyvät silloin, kun niiden tietää olevan hyväksi myös jollekin toiselle.

Näihin erityisiin hetkiin valitaan usein täyteläisiä, korkealaatuisia tuotteita ja nautiskelu on kokonaisvaltaista: kaikkia aisteja hemmotellaan. Herkkuhetki on parhaimmillaan, kun voimme tuntea tuoksun, ihailla katseellamme, ottaa valokuvan tai pari ja sitten nautiskella mausta - joko tutusta ja varmasta tai uudesta kiehtovasta yhdistelmästä.

Mutta riittääkö sekään? Voimmeko täysin heittäytyä nauttimaan suklaan samettisuudesta tai vaniljajäätelön pehmeydestä, jos emme tiedä, mistä ne ovat peräisin? Mikä merkitys on sillä reitillä, niillä kaikilla ihmisillä, joita matkan varrelle on mahtunut ennen herkkujäätelöpurkin päätymistä sohvapöydällemme?

Tuotteiden matka ostoskoriin kiinnostaa yhä useampia. Esimerkiksi Reilun kaupan tuotteiden ostamisen arvo kasvoi viime vuonna Suomessa 9,5 %, mikä kertoo, että alkuperällä on meille väliä. Korkea laatu merkitsee yhä useammin paitsi raaka-aineiden, kuten vaniljan tai kaakaopapujen laatua, myös niiden viljelijöiden elämänlaatua, ja lusikkaan osuva brownie maistuu makeimmalta, kun tiedämme sen leipojan saaneen ehkä elämänsä ensimmäisen työpaikan.

Emma Georgette, Ecookim-viljelijäosuuskunta. Ecookim on seitsemän osuuskunnan liittouma, joka toimii neljällä eri alueella Norsunluurannikolla. Ben & Jerry’s ostaa jäätelöihinsä kaakaota muun muassa Ecookimiin kuuluvilta viljelijöiltä.

Yhä useampi meistä haluaa valita tuotteita, jotka on tehty ihmisiä, eläimiä ja ympäristöä kunnioittaen, ja apunamme valintojen tekemisessä ovat erilaiset eettiset sertifikaatit. Reilun kaupan merkki pakkauksessa kertoo, että raaka-aineiden viljelijät, kuten Emma Georgette Ecookim-osuuskunnasta ovat saaneet tuotteistaan reilun hinnan ja Reilun kaupan lisää yhteisönsä sosiaaliseen tai taloudelliseen kehittämiseen.

Viimeistään tulevaisuudessa tieto siitä, että valitsemamme kaikkein korkealaatuisimmat herkut tekevät hyvää myös muille, ei enää vain viimeistele hemmotteluhetkiämme. Se tulee olemaan jopa edellytys niiden onnistumiselle.

Hanna Lehtisalo, tuotepäällikkö, Ben & Jerry’s, Unilever Finland Oy
www.benjerry.fi, @benjerrysuomi 

Alkuvuonna 2017 Suomi sai kansallisruoan. Valituksi tuli ruisleipä. Kansallisruokaäänestys järjestettiin halusta lisätä suomalaisten ymmärrystä omasta ruokakulttuuristamme. Taju omasta kulttuurista lisää ruoan arvostusta ja kiinnostusta myös muiden kulttuurien erikoispiirteitä kohtaan.

Kun suomalaiset saivat kesällä 2016 vapaasti ehdottaa mitä tahansa ruokaa, saatiin lista tuhansista erilaisista ruoka-aineista tai -lajeista. Osa ehdokkaista oli paikallisia erikoisuuksia: mustamakkara, rössypottu, veripalttu, kalakukko, mykyrokka, rasvapannu, klimppisoppa jne.

Vapaassa äänestyksessä eniten ääniä saivat perinteiset suomalaiset ruokalajit, jotka ovat jääneet elämään tähän päivään: karjalanpaisti, hernekeitto, ruisleipä, mämmi, lohikeitto, paistettu kotimainen kala. Myös läskisoossi ja poronkäristys olivat monen suosikkeja.

Kansallisruoka-nimitys johdatti monet perinteisten ruokalajien äärelle. Yllättävän vähän ääniä saivat Suomen suosituimmat kotiruoat: jauhelihakastike, makaronilaatikko, lasagne, makkara ja uunilohi. Pizzan, kebabin ja hodarin saamat äänet kertovat äänestäjistä, jotka halusivat uhmata perinneruokaeetosta.

Kun asiantuntijaraati valitsi 12 finalistia eniten ääniä saaneiden joukosta, listalle valittiin ruokia, joita tehdään vielä tänä päivänäkin. Moderneista suomalaissuosikeista raati kelpuutti listalle piirakkaperinteeseemme sopivan pizzan.

Finalistien valinnan jälkeen syntyi pieni mediamyrsky. Osa pahoitteli oman suosikin poisjääntiä. Pizzan mukanaolo listalla sai jotkut ruokaharrastajat raivostumaan. Jossain keskusteluketjuissa arvosteltiin sitä, että listalla olevista suurta osaa valmistetaan nykyään elintarviketeollisuudessa.

Ruisleipää äänesti 25 % suomalaisista. Karjalanpiirakan tavoin se oli erityisesti alle 30-vuotiaiden äänestäjien ylivoimainen suosikki. Yli 60-vuotiaiden joukossa äänestettiin eniten karjalanpaistia ja paistettuja muikkuja tai silakoita muusilla. Moni huokasi helpotuksesta, kun pizzan äänisaalis jäi alle 1000 äänen. Mustikkapiirakka oli suosituin jälkiruoka kaikenikäisten keskuudessa. Raadin oma suosikki oli sesonkeihin soveltuva kalakeitto, joka sopii tarjoiltavaksi aina ruisleivän kanssa.

Äänestyksen jälkeen keskustelu suomalaisista ruokaerikoisuuksista on lisääntynyt. Ruisleivän ikoninen asema on kasvanut. Kansallinen itsetuntomme ja ymmärrys on piirun verran lisääntynyt. Monet maakunnat ovat herättäneet henkiin omat erikoisuutensa. Ruisleipää, karjalanpiirakoita ja mämmiä valmistetaan innolla kotonakin. Kansallisruoka innostaa syömään yhdessä ja puhumaan ruoasta.

Seija Kurunmäki
toimitusjohtaja
ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö

Äänestys 1.10-6.12.2016, yhteensä 38500 ääntä.

Alle 1000 ääntä saivat seuraavat: Pizza, graavi kala, viili ja maksalaatikko.

Seija Kurunmäen kuvan kuvaaja: Vesa Laitinen

Kemikaalit kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän. Moni mieltää olevansa tuoksuherkkä ja saa oireita erilaisista tuoksuista ja hajuista ja se näkyy myös hajusteettomien tuotteiden suosiona. Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat vahvasti myös trendit ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa leviävien kemikaalihysterioiden vaikutukset. Naisilla tuoksuherkkyys on miehiä yleisempää. Tuoksujen aiheuttamia lieviä oireita ovat esimerkiksi pääsärky tai pahoinvointi. Syitä tuoksuherkkyyden syntymiseen ei vielä tunneta. Tutkimusta tarvitaan paljon lisää, jotta voidaan arvioida, että ovatko naiset altistuneet esimerkiksi jokapäiväisten ja pitkäaikaisten kemikaalialtistusten vuoksi herkkyydelle miehiä useammin. Kosmetiikka, hajuvedet, pesuaineet, siivousaineet….siinä on jo liuta hajustealtistuksia.

Allergia -ja astmaliitto on terveysjärjestönä myöntänyt tuotteille yli 20 vuotta Allergiatunnusta. Alusta alkaen kriteerinä on ollut hajusteettomuus. Tuoksukemikaaleja ei saa käyttää edes hitusta raaka-aineiden ominaistuoksuja peittämään, vaan se on edellyttänyt valmistajalta perehtymistä siihen, että kuluttajille tuotettaisiin oikeasti hyviä hajuttomia tuotteita.

Omaa tuoksukuormaa kannattaa pohtia, sillä moniko tuote oikeasti on kotona tarpeen olla hajustettu? Lapsiperheessä, jossa leikitään paljon lattialla, on hajusteeton pesuaine vastuullinen valinta. Entä astianpesuaine, mihin oikeasti tiskiaineessa on hajusteelle tarvetta? Lautanen sitä ei tarvitse eikä tiskikone. Kemikaalit ovat kosketuksissa aistikanaviemme lisäksi ihomme kanssa ja päätyvät veden mukana lopulta luontoon.

Valitsemalla tuoksuttomia tuotteita, vaikuttaa omaan tuoksukuormaan, mutta myös ympärillä olevien ihmisten hyvinvointiin. Voimakkaiden hajusteiden käyttö ei ole tänä päivänä enää kovin trendikästä, sillä silloin ei huomioi muita. Koko elämää ei kannata tuoksuttomaksi muuttaa, mutta olemalla vastuullinen kuluttaja, voi lisätä monen hyvinvointia, myös ympäristön.

Niki Alanko, johtaja, viestintäpalvelut, Allergiatunnus
Allergia- ja Astmaliitto ry

Vastuullisuus on tänä päivänä useille yrityksille arkipäivää. Mutta mitä lupauksia vastuullisiksi ilmoittautuvat ihmiset ja yritykset antavat sidosryhmilleen? Vastuullisuus voi tarkoittaa monenlaisia asioita: uusiutuvaa energiaa, työntekijöistä huolehtimista, kierrättämistä, paikallisuutta, hyvän laadun takaamista. Voisiko vastuullisuus rakentua hyveiden varaan ja olla muutakin kuin teknisten normien saavuttamista? Hyveet ovat eettisesti ja moraalisesti arvokkaita luonteenpiirteitä. Miten Antiikin Kreikan neljä hyvettä: käytännöllinen viisaus, rohkeus, oikeamielisyys ja kohtuullisuus sopisivat liiketoiminnan vastuullisuuden kehittämiseen?

Viisaus hyveenä on harkintaa, pohdintaa ja ajattelevaisuutta. Suomessa tunnemme ilmiön kansanviisaus tai maalaisjärki, joka syntyy elämänkokemuksen kautta, sitä voi havaita kun kuuntelee ja jututtaa erilaisia ihmisiä. Viisaus on uusiutuvaa, se on asiakkaan arjesta lähtevää käytännöllistä tietoa; sitä on ympärillämme eikä sitä kannata jättää hyödyntämättä. Oikeamielisyyden hyve tarkoittaa vilpittömyyttä, puolueettomuutta ja reiluutta. Se luo pohjan ihmisten ja organisaatioiden keskinäiselle luottamukselle. Rohkeus on kestävyyttä, uskallusta ottaa riskejä ja sinnikkyyttä pyrkimyksissä kohti tavoitteita. Se vahvistaa vastuullisuutta ja edistää uusien, kestävien toimintatapojen omaksumista, myös lujittaa uskoa ja vastoinkäymisten sietämistä jos toivottu lopputulos ei olekaan heti valmiina. Kohtuullisuus viittaa kykyyn toimia maltillisesti ja nöyrästi, tehdä rajauksia ja tarpeen vaatiessa kieltäytyä. Se voi ohjata luonnonvarojen säästämiseen, ylensyönnin ja tuhlailun välttämiseen, kohtuulliseen kuluttamiseen ja oman talouden hallinnassa pitämiseen.

Hyveiden perustalle rakennettu vastuullinen toiminta, innovaatio, tuote tai palvelu erottuu kilpailijoista ja luo asiakkaille arvoa. Asiakkaat ansaitsevat tulla arvokkaasti kohdelluiksi. Siksi hyveiden noudattaminen voisi olla meille kaikille kunnia-asia. Samalla rakennamme parempaa maailmaa kaikille.

Outi Uusitalo
Professori
Jyväskylän yliopisto

Vastuullisuudesta ja energiatehokkuudesta on tullut termejä, joita media, päättäjät ja yritykset viljelevät tehokkaasti. Kuluttajat ja yritysasiakkaat ovat alkaneet vaatia vastuullisuutta niin tuotteiden valmistajilta kuin kauppiailta. Yritykset ovat solmineet energiatehokkuussopimuksia sitoutuen tavoitteisiin, jotka vaativat toiminnan kehittämistä ja merkittäviä investointeja. Mutta mitä tämä kaikki käytännössä tarkoittaa? Mikä on muuttunut?

Tähän on hyvin yksinkertainen vastaus: Vastuullisuudesta on tullut kannattavaa liiketoimintaa, josta kaikki osapuolet hyötyvät. Energiatehokkuus, päästövähennykset ja taloudellinen kannattavuus kulkevat käsi kädessä. Teknologian kehityksen myötä on vaadittavien investointien kannattavuus saavuttanut tason, johon pääomasijoittajat ovat tyytyväisiä. Taloudellinen kannattavuus on vauhdittanut investointien toteutumista samalla kasvattaen hankkeiden kokoa.

Keskon kaltaiset edelläkävijät ovat havainneet tavoitteiden saavuttamiseen vaadittavien investointien olevan hyvin tuottavia sijoituksia. Kokemukset investoinneista ovat olleet positiivisia kannustaen ratkaisuiden laajamittaiseen käyttöönottoon. Tästä hyvänä esimerkkinä K-ryhmän panostus K-Citymarket- ja K-Supermarket-ruokakauppojen aurinkovoimaloihin.

Kesään mennessä K-ryhmä on rakennuttanut 16 aurinkovoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 4,3 MWp. Voimaloiden vuosituotanto on 3,6 GWh, joka vastaa 180 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutusta.  Rakennettujen voimaloiden joukossa ovat Suomen suurimmat 900 kWp:n aurinkovoimalat K-Citymarket Länsikeskuksen ja K-Citymarket Kupittaan katoilla. Aurinkovoimalat tuottavat sähköä edullisesti kiinteistön omaan kulutukseen yli 30 vuoden ajan.

Vuodessa Kesko on noussut Suomen suurimmaksi aurinkosähkön tuottajaksi ja käyttäjäksi näyttäen esimerkkiä muille yrityksille. Aurinkovoimalahankkeet ovat vain yksi esimerkki Keskon panostuksista vastuullisuuteen liiketoiminnassaan. Kesko onkin yksi maailman vastuullisimmista kaupan alan yrityksistä. Vastuullisuudesta on tullut kilpailuetu, jonka toteuttamiseen vaadittavat toimenpiteet ovat taloudellisesti kannattavia investointeja.

Vastuullisuus ei ole enää trendi, vaan siitä on tullut pysyvä toimintamalli.

Arttur Kulvik
Hallituksen puheenjohtaja
Solnet Green Energy Oy
www.solnet.fi