Näkökulma

Tyhjien pakkausten lajittelu on fiksu ja kannattava ilmastoteko, sillä kierrätykseen päätyvästä materiaalista jalostetaan uusia tuotteita tai pakkauksia. Kodin pakkausjäte päätyy nykyisin entistä paremmin kiertoon. Vuonna 2018 pakkauksista kierrätettiin 70 prosenttia, ja Ringin tuoreeseen kyselytutkimukseen vastanneista 43 prosenttia sanoi, että omassa kotitaloudessa lajitellaan halukkaammin kuin kaksi vuotta sitten. Lajittelusta on tullut yhä useammalle rutiinia ja luonteva osa arkea.

Joulun aikaan pakkausjätettä kertyy normaalia enemmän. Käytetyt pakkaukset kannattaa palauttaa keräykseen hyvissä ajoin ennen joulua tai vaihtoehtoisesti odottaa selkeästi pyhien yli. Näin välttää suurimmat ruuhkat keräyspisteillä ja pisteet säilyvät siisteinä. Taloyhtiöiden ja omakotikiinteistöjen omien jäteastioiden lisäksi kuluttajien käytössä on kartonki- ja lasipakkauksille sekä pienmetallille yli 1850 Rinki-ekopistettä, joista yli 650 pisteessä kerätään myös muovipakkauksia. Tyhjät pakkaukset voi palauttaa kiertoon mutkattomasti päivittäisostosten tekemisen yhteydessä. 408 Rinki-ekopistettä sijaitsee K-ruokakauppojen yhteydessä. 

Pakkauskeräys paranee entisestään

Lähitulevaisuudessa suomalaisten lajittelumahdollisuudet paranevat entisestään, kun suurella osalla pakkausten keräysastia sijaitsee entistä lähempänä kotia. Marraskuun lopulla Suomen hallitus pääsi sopuun uuden jätelain sisällöstä. Lakiuudistus tarkoittaa kotitalouksille entistä parempaa palvelua: pakkausjätteet kerätään jatkossa suoraan kaikilta kiinteistöiltä, joilla asuu vähintään 5 perhettä. Lisäksi kuluttajien lajittelumahdollisuuksia täydentävät valtakunnalliset Rinki-ekopisteet, joiden määrää ehdotetaan pienenennettäväksi nykyisestä, kun keräys kiinteistöillä lisääntyy. Rinki-ekopisteverkko palvelee kuitenkin myös jatkossa, ja usein pisteet sijaitsevat luontevasti kauppojen yhteydessä. Uutta on se, että muutosten myötä muovipakkauksia voi jatkossa palauttaa kaikille Rinki-ekopisteille. 

Lakiesityksen on tarkoitus mennä eduskunnan käsittelyyn vuoden 2021 alkupuolella ja se on tulossa voimaan aikaisintaan kesällä 2021. 

Juha-Heikki Tanskanen
toimitusjohtaja
Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy

Kun koronakriisi alkoi, monessa perheessä oli iso harmi siitä, että harrastukset jäivät väliin ja viikkorytmi meni uusiksi. Jokavuotinen lomareissukin peruuntui. Etätyö ei ollut helppoa, kun lapset sähläsivät omilla laitteillaan ja koululaisten tehtävissä auttamiseen meni paljon aikaa. Ruokaakin kului älyttömästi. Sen laittamiseen ei riittänyt aika eikä into, mutta onneksi lounaita pystyi tilaamaan kotiin. Oli se aikamoinen kevät!

Samaan aikaan toisessa perheessä piti selvittää, onko tietokone siinä kunnossa, että koululaiset saavat tehtävänsä tehtyä. Voimia neuvomiseen ei ollut. Kun työt loppuivat, kaikki energia meni sen miettimiseen, mistä saadaan rahat ruokaan. Piti laskea, monta päivää on seuraavaan lapsilisään ja toivoa, että toimeentulotukipäätös ehtii ennen vuokranmaksua. Tarjouseinekset eivät saaneet lapsilta taputuksia, mutta vatsat täyttyivät. No, siitäkin selvittiin.

Suomalaiset perheet tuntuvat elävän kahdessa todellisuudessa, jotka harvoin kohtaavat. Suurimmalla osalla on asiat todella hyvin, mutta osalle vaikeudet kasaantuvat. Koronakin iski kovimmin niihin, joilla on jo entuudestaan ollut vaikeaa. Vaikeuksien takana on usein oma tai lapsen sairaus, epävarma työtilanne, pienet tulot tai yksinhuoltajuus. 

Jokainen elää omaa arkeaan ja katsoo asioita omista ja lähipiirinsä kokemuksista. Se on inhimillistä. Omaan kuplaan on helppo unohtua.

Jotta myötätunto vaikeassa tilanteessa olevia kohtaan ei hupenisi, tarvitaan muistutuksia. Joulukeräyksen yksi tehtävä on palauttaa mieleen, että hyvinvoivassa Suomessa on perheitä, joissa jouluherkut jäisivät ilman yllätyslahjaa hankkimatta.

Tänäkin vuonna 112 000 lasta kasvaa pienituloisissa perheissä. Lapsille se tarkoittaa harrastuksista luopumista, muiden seurasta poisjäämistä, käytettyjä vaatteita, riskiä tulla kiusatuksi, jopa ammattihaaveiden rajaamista, koska omat mahdollisuudet tuntuvat heikoilta.

Keräys ei pysty korjaamaan itse ongelmaa, mutta se tuo monelle perheelle helpotuksen joulumenoihin ja tärkeän kokemuksen siitä, että on ihmisiä, jotka välittävät ja haluavat auttaa. Hyvä joulumieli on auttamista ja saamista, mutta ennen kaikkea myötätuntoa toisiamme kohtaan.

Liisa Partio
johtava asiantuntija
Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lue Hyvä joulumieli -keräyksestä

Jokaisella tuotteella, joka päätyy kuluttajan kotiin, on oma tarinansa. Tarinaan saattaa kuulua työntekijä, joka haluaa rakentaa lapsilleen paremman tulevaisuuden, vaikka se tarkoittaisikin sitä, että hän näkee lapsiaan vain kerran vuodessa. Tai nuoria, jotka työpaikan perässä muuttavat ensi kertaa pois kotoaan. Tai perheitä, jotka tekevät työtä pelloilla tai kotonaan osana pitkää ketjua, jonka tuloksena syntyy tuotteita, joita käytämme päivittäin.

Tällaiset tuotantoketjut ovat luoneet lukemattomia työpaikkoja eri puolille Aasiaa, ja siinä missä työntekijät ovat riippuvaisia tuotantoketjuista ansaitakseen elantonsa, ovat yritykset yhtä lailla riippuvaisia työntekijöiden panoksesta.

COVID-19 käänsi kaiken päälaelleen. Kun tuotantoketjut pysähtyivät kuin seinään, työntekijät jäivät tyhjän päälle: ei tuloja, ei kouluja, ei lasten hoitopaikkoja, ei sosiaaliturvaa, ei tukea.

Pandemian puhjettua kansainvälinen lasten oikeuksia ajava CCR CSR -järjestö on ollut aktiivisesti yhteydessä työntekijöihin projektin kohdemaissa Aasiassa muodostaakseen kattavan kuvan siitä, kuinka pandemia on vaikuttanut työntekijöihin ja millaisin keinoin heitä voitaisiin auttaa.

Olemme kuulleet kertomuksia siitä, kuinka perheet niin Kiinassa kuin Bangladeshissakin ovat joutuneet tinkimään riittävästä ruoan saannista. Tiedämme, että perheet velkaantuvat kattaakseen pelkästään välttämättömimmät päivittäiset hankinnat. Näin tapahtuu esimerkiksi Indonesiassa, missä monet rottingin kerääjät ovat olleet täysin ilman toimeentuloa maaliskuusta lähtien. Vanhemmat ovat huolissaan lastensa koulunkäynnistä ja tulevaisuudesta. Esimerkiksi Myanmarissa perheillä ei läheskään aina ole datayhteyksiä tai älylaitteita, joiden avulla lapset voisivat osallistua etäopetukseen. Osa lapsista ei palaa enää kouluun voidakseen työskennellä ja ansaita elantoa perheelleen. Kaiken epävarmuuden keskellä aikuiset kärsivät lisääntyvistä ahdistus- ja masennusoireista.

Jos viimeisen yhdeksän kuukauden ajalta olisi nimettävä yksi myönteinen asia, se olisi se, että näemme asiat nyt selkeämmin. Viimeistään nyt ymmärrämme, että tuotantoketjujen osana toimivat työntekijät ovat äärimmäisen haavoittuvassa asemassa, eikä heillä ole turvaverkkoja. On tullut entistäkin selvemmäksi, että kynnys lasten koulunkäynnin lopettamiselle ja lapsityöhön siirtymiselle on hälyttävän matala – tarvitaan vain yksi kriisi, ja loppuelämä huonopalkkaisissa töissä on totisinta totta. Olemme toisaalta myös havainneet, että yritykset ovat valmiita tukemaan tuotantoketjuunsa osallistuvia työntekijöitä epävarmoista ajoista huolimatta.

CCR CSR toimii yhteistyössä eri alojen suuryritysten ja johtavien brändien kanssa parantaakseen perheellisten työntekijöiden sekä perheiden ja lasten asemaa osana tuotantoketjua. Koronaviruspandemian seurauksena järjestön toimintaohjelmaa päivitettiin. Sen tavoitteena on nyt luoda pysyviä ja erilaisiin toimintaympäristöihin soveltuvia toimintamalleja keskeisillä avainalueilla kuten lapsityövoiman käytön ehkäisyssä, nuorisotyössä, perheystävällisten työympäristöjen luomisessa ja siirtotyöläisten vanhemmuuden tukemisessa.

Hyvänä esimerkkinä tästä ovat 53 Kiinassa ja Turkissa sijaitsevaa tehdasta, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä CCR CSR -järjestön kanssa perheystävällisten työympäristöjen kehittämisprojektissa. Kehittämistyön osa-alueita ovat muun muassa nuorisotyö, siirtotyöläisten vanhemmuuden tukeminen ja vastuullinen rekrytointi.

Jotkut yhteistyöhön osallistuvista tehtaista perustivat kesän 2020 aikana toimitiloihinsa päiväkoteja. Tehtaan tarjotessa työntekijöidensä lapsille turvallisen leikkiympäristön työntekijöiden ei ole tarvinnut lastensa vuoksi irtisanoutua tai ottaa ylimääräisiä vapaita, vaan he ovat voineet turvallisin mielin keskittyä työhönsä. 

CCR CSR -järjestö tarjoaa myös koulutusta, jolla tuetaan työntekijöiden vanhemmuutta ja parannetaan työläisten työturvallisuutta sekä heidän valmiuksiaan suojella perheitään koronaviruspandemian aikana.  Monilla ohjelmaan osallistuvista tehtaista on tämän vuoksi positiivinen maine paikallisyhteisönsä keskuudessa, ja ne ovat siksi haluttuja työpaikkoja. Tehtaiden maine perheystävällisinä työnantajina on tuonut niille myös kaupallista nostetta, ja ne ovat suosittuja yhteistyökumppaneita tilaajien keskuudessa.

Siirtyessämme kohti vuotta 2021 – jonka YK on julistanut lapsityön poistamisen kansainväliseksi teemavuodeksi – meillä kaikilla on nyt tilaisuus tehdä aidosti työtä lapsityön ehkäisemiseksi. Yrityksellä, joka on valmis ottamaan haasteen vastaan, on aina takanaan järjestömme täysi tuki.

Ellen Schliebitz

Director of Communications, CCR CSR 

CCR CSR -järjestön toiminnasta ja yritysyhteistyöstä lapsen oikeuksien edistämiseksi voi lukea lisää osoitteesta www.ccrcsr.com. Lue viimeisimmät uutiset ja päivitykset Twitterissä, Linkedinissä ja Facebookissa.

Kesko on lastenoikeuksia ajavan the Center of Child Rights and Corporate Social Responsibility (CCR CSR) -organisaation jäsen. Vuonna 2019 Kesko avasi siirtotyöntekijöiden lapsille kesäpäiväkodin työmaavalaisintehtaan yhteyteen Kiinassa yhteistyössä CCR CSR:n kanssa. Kyseessä oli CCR CSR -järjestön ChildFriendly Space (CFS) -hanke, jonka avulla mahdollistettiin tehtaan siirtotyöläisten lasten muuttaminen lähelle työssäkäyviä vanhempiaan tarjoamalla lapsille hoitopaikka tehtaan lähellä. 

Luonnon monimuotoisuudella eli biodiversiteetilla tarkoitetaan maapallon lajien ja eliöyhteisöjen kirjoa. Vaikka viime vuosikymmeninä moni kestävän kehityksen mittari on kääntynyt hyvään suuntaan, luonnon hyvinvointia kuvaavat käyrät ovat edelleen laskussa.

Tilanne on huolestuttava: WWF:n Living Planet -raportin mukaan maailman selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 68 prosenttia 1970-luvulta vuoteen 2016. Hallitustenvälinen luontopaneeli (IPBES) on arvioinut, että miljoonaa kasvi- ja eläinlajia uhkaa sukupuutto. Käynnissä onkin maailmanlaajuinen sukupuuttoaalto, joka on ensimmäistä kertaa ihmisen aiheuttama.

Mutta miten tähän tilanteeseen on tultu? Pessimistien suosiman sanonnan mukaan lupaukset on tehty rikottaviksi. Vaikka olen pesunkestävä optimisti, ajoittain sanonnassa tuntuu olevan vinha perä. Luonnon suojelemiseksi on nimittäin solmittu runsaasti kansainvälisiä sopimuksia. Moneen sopimukseen on kirjattu, että niiden kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan vuoteen 2020 mennessä.

Elämme vuotta 2020, ja minulla on ikäviä uutisia: monia tavoitteita ei saavuteta kuluvan vuoden aikana. Ylikalastus jatkuu EU:n alueella, luonnon monimuotoisuus hupenee yhä eikä maapallon maapinta-alasta saada suojeltua 17 prosenttia vuoden loppuun mennessä. Lupaukset on rikottu, koska löysät sopimustekstit ovat antaneet siihen mahdollisuuden.

Tulevina vuosina kirjoitetaan uusiksi monta luonnon turvaksi solmittua sopimusta, ja siksi elämme poikkeuksellisen tärkeitä aikoja. Esimerkiksi ensi vuonna uudistettavan YK:n kansainvälinen biodiversiteettisopimuksen on oltava nykyistä huomattavasti sitovampi, jotta luonnon köyhtyminen voidaan pysäyttää. Ilmastokriisin torjunnan kannalta ratkaisevat askeleet otetaan Glasgow’n ilmastokokouksessa niin ikään ensi vuonna. Ilmaston lämpeneminen on rajoitettava 1,5 asteeseen luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Suomella on mahdollisuus vaikuttaa tehokkaiden kansainvälisten sopimusten syntymiseen. Luonnon hätä on noussut viime vuosina yhä voimakkaammin julkiseen keskusteluun. Olen optimistinen ja vakuuttunut, että tämä paine pakottaa päättäjät siirtymään vihdoin sanoista tekoihin. Yritykset hallitsevat valtaosaa maailman taloudesta, joten niillä on paitsi mahdollisuus myös vastuu huolehtia luonnonvarojemme kestävästä kulutuksesta.  Monimuotoisen luonnon turvaaminen on otettava nyt huomioon kaikessa päätöksenteossa ja kannustan yrityksiä myös vaatimaan päättäjiltä selkeitä kestävän kehityksen mukaisia linjauksia ja konkreettisia toimenpiteitä.

Ymmärrämme toimintamme vaikutuksen maapallon luontoon ja lajeihin. Nyt meiltä kysytään selkärankaa toimia! Yhdessä voimme luoda maapallon, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa, sillä ratkaisut ovat olemassa.

Liisa Rohweder
pääsihteeri, WWF Suomi

Suomessa luonnontilaisista virtavesistämme on jäljellä enää muutama prosentti ja lähes kaikki suomalaiset vaelluskalalajit ovat uhanalaisia. WWF ja K-ryhmä tekevät jo neljättä vuotta yhteistyötä uhanalaisten vaelluskalojen pelastamiseksi poistamalla vaellusesteitä ja kunnostamalla elinympäristöjä. Lue lisää K-Kalapolut-yhteistyöstä: https://www.kesko.fi/kalapolut

Kevään koronakriisi koetteli lapsiperheitä kovalla kädellä. Jopa 100 000 lasta lisää tipahti taloudelliseen niukkuuteen. Kriisi koetteli myös niitä perheitä, jotka jo ennen kriisiä kamppailivat päivittäisen toimeentulon kanssa, sillä monessa perheessä laskupinojen lisäksi kasautuivat jaksamisen haasteet. Arki vaati enemmän kuin koskaan ennen eikä epävarmuus taittunut vaivatta toivoksi. Tuen tarve jatkuu vielä pitkään.

”Suurin apu on ollut toivo paremmasta. Olette vaatettaneet lapsiani ja mahdollistaneet heille harrastuksia. Perheemme on saanut paljon iloa kaikesta tuesta ja avusta.”

Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry avustaa vuosittain tuhansia vähävaraisia lapsiperheitä ympäri Suomen. Teemme todeksi unelmaa siitä, että lapsilla olisi Suomessa tasa-arvoisemmat mahdollisuudet hyvään arkeen. Jaamme vaate- ja tavaralahjoituksia, tuemme lasten ja nuorten harrastamista sekä mahdollistamme arjen pieniä virkistyshetkiä, jotta perustarpeiden täyttymisen lisäksi lapsilla ja nuorilla olisi voimia unelmoida ja kulkea kohti unelmiaan.

”12-vuotiaan unelmien täyttyminen oli iso juttu. Hän kuvasi sitä hämmentyneenä "Halusiko joku siis auttaa juuri minua?"

Onneksi on ihmisiä, jotka haluavat auttaa. Me nimittäin uskomme, että toiveikkuus kasvaa pieniä hyviä tekoja tekemällä ja merkityksellisyyden kokemukset syntyvät yhdessä toimien.  Sinulle tarpeeton tavara tai antamasi aika voi olla toiselle toiveiden täyttymys ja arjen helpotus. Apua tarvitaan nyt aiempaa enemmän, sillä viime kevät koetteli rajusti monen arkea.

”Olemme käytännössä pudonneet pohjalle.”

Kun kevään mittaan tulot vähenivät lomautusten sekä työttömyyden myötä ja menot kasvoivat kouluruuan puuttuessa, perheiden tilanteet kriisiytyivät. Vähävarainen perhe ei säästänyt vaikkapa lomamatkasta, sillä lomamatkaan ei olisi ollut varaa normaalitilanteessakaan. Rankan kevään jälkeen yhteydenottojen määrät ovat kasvaneet. Elokuussa saimme avunpyynnön 3000 perheeltä.

Toimintamme perustuu vapaaehtoistoimintaan. Sadat auttavat kädet ahertavat toimipisteissämme, kun lahjoitusvaatteet lajitellaan hyllyihin ja jaetaan eteenpäin tai kun luomme yhteistyötä eri tahojen kanssa. Mukana auttamassa onkin meille hyvin tärkeitä yrityskumppaneita. Muun muassa Keskon lahjoituksen avulla saimme koronakriisin keskellä jakaa ruokalahjakortin 800 perheelle.

Voit auttaa kanssamme antamalla aikaasi, tekemällä vaate- ja tavaralahjoituksen tai lahjoittamalla rahaa. Valitse sinun elämääsi tällä hetkellä sopiva tapa. Se riittää.
www.hopeyhdistys.fi

Sitaatit ovat Hopen asiakaskyselystä (elokuu 2020).

Eveliina Hostila
toiminnanjohtaja
Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry

Korona-pandemia uhkaa paitsi terveyttämme myös toimeentuloamme, suomalaista työtä. Yritysten toimitusketjut katkeilevat, alihankkijoilla on vaikeuksia toimittaa komponentteja ja materiaaleja. Työntekijöitä sairastuu ja joutuu karanteeniin tai he ovat pakotettuja hoitamaan läheisiään kodeissaan.

Suurin uhka yrityksille on kuitenkin kassavirran ehtyminen. Kun asiakkaat eivät osta, yrityksen kassavirta ehtyy, samalla kun kustannukset säilyvät entisellään.

Ketjun jokaisella osalla on merkitystä

Jokaisen kaupasta ostamamme tuotteen taustalla on ketju, jonka kaikkien osien saumaton yhteistyö ja jatkuva toiminta on tarpeen, jotta tuote löytää tiensä käyttöömme. Ruoan osalta matka pellolta pöytään alkaa maatilalta, tuottajan työstä ja kulkee raaka-aineita jalostavan elintarviketeollisuuden kautta kauppaan, joka tarjoaa kullekin meistä laajan valikoiman suomalaista ruokaa, lähituotteista koko kansan rakastamiin klassikkoihin.

Käyttötavarapuolella koko toimitusketju on myös hyvin monipuolinen. Raaka-aineita ja puolivalmisteita ja kokonaisia komponentteja lopputuotteisiin hankitaan, tuotteita suunnitellaan ja kehitetään turvallisiksi ja kestäviksi ja monen yrityksen osalta valmistus tapahtuu myös Suomessa.

Kaupalla on keskeinen rooli ketjussa. Se hankkii ja kuljettaa ja valitsee ne tuotteet, jotka ovat meille päivittäin tarjolla. Kaupan ala työllistää kaikkinensa melkein 300 000 suomalaista ja sillä on aivan keskeinen rooli ketjussa – sekä työn että hyvinvoinnin osalta.

Ketjun tärkein lenkki on kuitenkin kuluttaja, kukin meistä, joka asioi kaupassa. Valitsemalla suomalaisen tuotteen voimme vaikuttaa suoraan siihen, että meidän hienot suomalaiset yritykset jatkavat toimintojansa ja tarjoavat jatkossakin sadoille tuhansille suomalaisille työpaikkoja.

Ole osa hyvän ketjua suomalaisen työn puolesta

Tässä tilanteessa jokainen meistä voi tehdä vastuullisuusteon suomalaisen työn puolesta ja olla osa hyvän ketjua. Jos oma tilanne sallii, ostetaan edelleen suomalaisten yritysten tuotteita ja palveluita. Kun käymme kaupassa, ostetaan välttämättömien tarvikkeiden lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös kotiimme kaunistusta ja toimivuutta ja viihtyvyyttä tuovia tuotteita. Rakennetaan ja remontoidaan, kunnostetaan pihojamme. Aina kun mahdollista, kohdistetaan valintamme suomalaiseen ja asioidaan kivijalkaliikkeissä ja verkkokaupoissa, jotka ovat osa hyvän ketjua suomalaisen työn puolesta.

Olemme Suomalaisen Työn Liitossa laskeneet, että jos jokainen suomalainen käyttää 10 euroa lisää kuussa kotimaisiin tuotteisiin ja palveluihin, pitää se 10.000 suomalaista töissä. Pienellä valinnalla on valtava merkitys.

Tero Lausala
toimitusjohtaja
Suomalaisen Työn Liitto