Näkökulma

25 vuotta sitten aloitin ympäristönsuojeluopinnot Helsingin yliopistossa täysin vakuuttuneena siitä, että olin tullut oikeaan paikkaan. Ensimmäisenä päivänä meille kerrottiin, että meistä tulee tulkkeja, eräänlaisia sillanrakentajia eri tieteenalojen edustajien välille. Meidän oli tärkeä oppia ymmärtämään erilaisia näkökulmia ympäristöasioihin ja tarkastelemaan niitä myös kriittisesti. Ympäristöongelmia ei voida ratkaista yksin luonnontieteiden avulla.

Viikin ympäristötalo on Suomen energiatehokkain toimistotalo. Viime kesästä lähtien olemme varastoineet aurinkoenergiaa ja käyttäneet sitä sähköauton lataamiseen. Kokeilu on syntynyt yhteistyössä ilmastokumppaneiden kanssa.

Ilmastonmuutos koskettaa jo kaikkia

25 vuotta myöhemmin koordinoin Ilmastokumppaneita, Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän yhteistyötyöverkostoa, johon on liittynyt parin vuoden aikana 45 jäsentä. Verkostossa on eri alojen isoja ja keskisuuria yrityksiä, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia ja tietysti Helsingin kaupunki. Kaikki ovat tehneet omat sitoumuksensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, joka on allekirjoitettu yhdessä kaupunginjohtaja Jussi Pajusen kanssa. Sitoumusten lisäksi verkoston tavoitteena on tehdä konkreettisia kokeiluja ja hankkeita yhdessä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Oloni on tässä verkostossa mitä kotoisin.

Eri alojen yhteistyö ilmastonmuutoksen hillitsemisessä tai siihen sopeutumisessa on tänä päivänä itsestäänselvyys, ainakin sen pitäisi olla. Ilmastonmuutos vaikuttaa yritysten liiketoimintaedellytyksiin yhä enenemässä määrin. Sijoittajien usko fossiilisten polttoaineiden kannattavuuteen heikkenee. Kuluttajat äänestävät ostopäätöksillään. Useat meistä tavallisista tuntee omantunnon pistoksen ohittaessaan luomulihahyllyt, vaikka tietää, että uutta kotimaista luomukanatuotantoa pitäisi tukea. Palkkapäivänä sitten, huomaan lupaavani itselleni – hintaa ei voi sivuuttaa.

Isot muutokset syntyvät yhdessä

Yksilön, yrityksen ja kaupungin teot eivät vielä yksin riitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tarvitsemme isoja systeemitasoisia muutoksia rakentamiseen, liikenteeseen ja energiantuotantoon. Isot muutokset syntyvät ns. sosioteknisistä innovaatioista, joissa yhdistyy teknologiaan, käyttäytymiseen ja liiketoimintamalleihin vaikuttavat innovaatiot. Vähähiilisessä yhteiskunnassa energiatehokkuus, ihmisten hyvinvointi ja taloudellinen kestävyys kulkevat samaan suuntaan. 

Parhaat asiat syntyvät erilaisten ihmisten ja toimijoiden yhteistyössä. Ilmastokumppanit-verkosto pyrkii omalla toiminnallaan edesauttamaan sitä, että näitä parhaita asioita pääsee syntymään.

Kokeileminen oikeassa ympäristössä on paras tapa

Uusia systeemitasoisia innovaatioita on vaikea kokeilla laboratorioympäristössä. Kaupunki kokeiluympäristönä ja testialustana onkin mainio ja sitä on jo päästy kokeilemaan Helsingissä uudella Kalasataman alueella ja Viikin ympäristötalossa onnistuneesti. Kalasataman älykonttikokeilu tarjosi kivuttomasti asukkaille palveluita, joita ei vielä ollut saatavilla. Viikissä testataan aurinkosähkön varastointia ja sen tuomia uusia mahdollisuuksia.

Haasteita voi tulla joskus kaupungin hitaamman päätöksenteon (mitä voidaan joskus kutsua myös demokratiaksi tai harkinnaksi) ja yritysmaailman kvartaalitalousajattelun välillä. Vaaditaan suurta rohkeutta tavalliselta virkamieheltä kokeilla jotain täysin uutta ratkaisua veronmaksajien rahoilla.

- Mitä jos se ei onnistu? Mistä löytyvät rahat asioiden korjaamiseen? Montako kertaa haluaisit mennä valtuustoon selittämään epäonnistunutta kokeilua?, kysyy apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, kuitenkin jatkaen, että  näin meidän kuitenkin pitäisi tehdä, jotta isot muutokset tulevat mahdolliseksi.

Kokeilukulttuurin ilmapiiriä pitää kannatella myös vaalikauden tai neljännesvuosikatsauksen yli. Yritysten ja yliopistojen sitoutuminen yhteiskunnallisen ongelman ratkaisuun voisi olla juuri se malli, millä pitkällä aikavälillä syntyisi uusia kansainvälisesti levitettäviä liiketoimintamalleja. Kokeilukulttuurin riskit tarkoittavat samalla isoja mahdollisuuksia kaikille.

Matka taittui mukavasti polkupyörillä Pasilasta kaupungintalolle Ilmastokumppaneiden seminaariin.

Sekä rinnakkain että yhdessä

Ilmastokumppanit ovat sitoutuneet vähentämään päästöjään kukin tahollaan. Kaikki voivat vähentää päästöjään kuitenkin vain tiettyyn rajaan saakka, mutta yhteistyöllä voidaan päästä vielä pidemmälle tai nopeammin. Toisen jäte on toisen arvokas raaka-aine tai uusi palvelu voi täydentää puuttuvan palan, josta muodostuu vähäpäästöisempi ratkaisun vaikkapa liikkumiseen. Ilmastokumppanit verkostossa eri alat törmäävät ja uuden vähähiilisen yhteiskunnan rakentaminen mahdollistuu. Uskalletaan kokeilla!

www.ilmastokumppanit.fi

Kirjoittaja Mira Jarkko on Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristösuunnittelija ja Ilmastokumppanit -verkoston koordinaattori.

Tulosta

Jaa