Näkökulma

Suomessa on maailman paras elintarviketurva, kertoi kansainvälinen vertailu jokin aika sitten. Suomi pärjäsi erityisesti elintarvikkeiden saatavuudessa. Meillä eivät kauppojen hyllyt tyhjenneet koronakriisinkään aikana.

Olisimmeko pärjänneet, jos tutkimus olisi selvittänyt asioinnin saavutettavuutta tai esteettömyyttä? Onko asioinnin esteettömyys ylipäätään riittävästi huomioitu kaupoissamme? Jos alisuoriutuisimme esteettömyysvertailussa, olisi se noloa. Mainehaitta ainakin.

Esteettömyys kertoo ajattelutavasta

Esteettömyyden huomioiminen kertoo asenteista ja arvoista. Se on vahva signaali asiakkaille: arvostamme ihmisten moninaisuutta ja toimimme sen mukaisesti. Huomiotta jättämisessä on useimmiten kysymys tietämättömyydestä, ei niinkään onneksi asenteesta.

Esteettömät ratkaisut sopivat kaikille. Niistä hyötyvät kaikki, eivät vain ns. erityisryhmät - lapsista ja lastenrattaiden tai raskaiden kauppakassien kanssa kulkevista aina ikäihmisiin asti. Esteettömyys ei ole vain liikkumisen esteettömyyttä. Siinä tulisi ottaa huomioon myös esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen ja kommunikaatioon liittyvät asiat.

Saavutettavuus liittyy digitaaliseen asiointiin. Erityisen tärkeää tämä on asiakkaille, joilla on näkövaikeuksia. Kun otetaan huomioon myös ikänäköä sairastavat ja tunnistetaan, että kenellä tahansa verkkopalvelun käyttäjällä voi olla haasteita palvelun käytössä, kasvaa esteettömyyttä ja saavutettavuutta arvostavien asiakasryhmien osuus suureksi. 

Esteettömässä myymäläympäristössä asiointi on sujuvaa

Esteettömyyden varmistaminen on usein pieniä asioita myymälässä ja myös sen ulkopuolella. Se ei ole kustannus- vaan tahtokysymys. Onko mainoskyltit helppo ohittaa? Ovatko myytävät tuotteet tai vaa’at siten, että pyörätuolissa oleva tai lyhyt henkilö voi niihin ylettyä? Ovatko sovituskopit tarpeeksi tilavat myös apuvälineen kanssa kulkevalle? Onko henkilökunta helposti kutsuttavissa asiointiapuun?

Tietoa esteettömään liiketoimintaan on tarjolla

Invalidiliitto haluaa kannustaa yrityksiä ja palveluntarjoajia kehittämään toimintaansa, jotta kaikki asiakkaat saisivat yhdenvertaista esteetöntä palvelua. Liitolta voi hakea Yhdenvertaista palvelua kaikille -merkkiä. Se on osoitus halusta kehittää toimitilojen, palvelun ja tuotteiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Tehdään yhdessä Suomesta esteettömän ja saavutettavan asioinnin mallimaa.

Janne Juvakka
Toimitusjohtaja
Invalidiliitto ry

Tulosta

Jaa