Näkökulma

Kasvispainotteinen ruokavalio on terveellisempää ihmiselle ja kestävämpää ympäristölle. Lihankulutuksen vähentämisestä on puhuttu muutaman viime vuoden aikana paljon, mutta kovin voimakasta muutosta ei vielä ole tapahtunut. Nuoriso kuitenkin muuttaa pian tilanteen, ainakin jos heihin itseensä on uskominen.

Toteutimme ScenoProt-hankkeessa viime vuonna tutkimuksen, jossa selvitettiin nuorison näkemyksiä ravinnosta, ruokavaliosta ja siitä, mihin suuntaan ruokailu on kehittymässä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kyselyyn vastasi 300 iältään 16–22-vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea.

Tutkimuksen mukaan suuri enemmistö nuorista uskoo syövänsä tulevaisuudessa enemmän kasviksia ja kasviproteiineja. Puolet vastaajista arvioi vähentävänsä lihansyöntiä.

Tutkimuksessamme selvisi, että nuorilla on varsin järkevät ja todellisuuteen perustuvat ajatukset siitä, mitä terveellisyys on ja keskimäärin kohtalaisen hyvät tiedot ravinnosta: Vastaajia pyydettiin ensin kertomaan oma näkemyksensä omasta tietotasostaan ja sen jälkeen vastaamaan kysymyksiin, jotka tietotasoa mittasivat. Tietotaso oli suurimmalla osalla vastaajista melko hyvä, mutta kasvisruoasta kiinnostuneilla keskimäärin hieman muita parempi. Tuloksissa on selkeä korrelaatio, mutta kausaliteetti jäi tässä vielä avoimeksi.

Selvästi suurin osa vastaajista on sekasyöjiä. Jonkinasteisiksi kasvissyöjiksi itsensä mieltää noin 7 % vastaajista (vegaaneja ~1-2 %) ja noin 20 % syö usein kasvisruokia tai pitää kasvisruokapäiviä vähintään viikoittain. Vastaavia prosenttiosuuksia on saatu tuloksiksi yleisesti myös muissa saman aihepiirin tutkimuksissa viime vuosina.  Nuoret naiset ovat selvästi kiinnostuneempia kasvispohjaisesta ruoasta kuin nuoret miehet. Ottaen huomioon sen, että THL:n FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan aikuisten – erityisesti vielä miesten – ruokailutottumukset ovat tällä hetkellä kaukana suosituksista, on helppo tunnistaa joitakin ruokajärjestelmämme keskeisiä haasteita.

Toimijoiden olisi keksittävä toimenpiteitä, joilla nuoret miehet saadaan syömään terveellisemmin. Tuputtaminen harvoin johtaa toivottuihin lopputuloksiin, keinot on keksittävä muualta. Tuotteiden valikoimaa, tuoteviestintää sekä asemointia on monipuolistettava niin, että ne vetoavat entistä laajempiin kohderyhmiin.

Uusille kasvispohjaisille (ja muillekin) elintarvikeinnovaatioille nuoret ovat suopeita. Tämän tutkimuksen mukaan yli 80 % vastaajista on vähintään jokseenkin kiinnostunut kokeilemaan uusia elintarvikkeita, kun se tehdään heille riittävän helpoksi. Viidesosa näkee mielellään jopa hieman vaivaa päästäkseen kokeilemaan uusia tuotteita.

Maaperä kasvipohjaisille elintarvikkeille on siis hyvä, ja suomalaiselle elintarvikeketjulle se avaa paljon uusia mahdollisuuksia. Toivottavasti suomalaisia ruokainnovaatiota saadaan myös vietyä ulkomaille entistä enemmän.

Antti Isokangas,

Development Manager,

Makery Oy

Tulosta

Jaa