Näkökulma

Näkökulma on blogi, jossa eri organisaatioiden edustajat ottavat vuorollaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Uusi Näkökulma-kirjoitus julkaistaan noin kuukauden välein.

Kirjoituksia voi tarjota osoitteeseen viestinta@kesko.fi. Kirjoituksen enimmäispituus on 2000 merkkiä.

Seija Kurunmäki: Mitä kansallisruokaäänestys kertoo meistä?

Seija Kurunmäki | 25.04.2017

Alkuvuonna 2017 Suomi sai kansallisruoan. Valituksi tuli ruisleipä. Kansallisruokaäänestys järjestettiin halusta lisätä suomalaisten ymmärrystä omasta ruokakulttuuristamme. Taju omasta kulttuurista lisää ruoan arvostusta ja kiinnostusta myös muiden kulttuurien erikoispiirteitä kohtaan.

Kun suomalaiset saivat kesällä 2016 vapaasti ehdottaa mitä tahansa ruokaa, saatiin lista tuhansista erilaisista ruoka-aineista tai -lajeista. Osa ehdokkaista oli paikallisia erikoisuuksia: mustamakkara, rössypottu, veripalttu, kalakukko, mykyrokka, rasvapannu, klimppisoppa jne.

Vapaassa äänestyksessä eniten ääniä saivat perinteiset suomalaiset ruokalajit, jotka ovat jääneet elämään tähän päivään: karjalanpaisti, hernekeitto, ruisleipä, mämmi, lohikeitto, paistettu kotimainen kala. Myös läskisoossi ja poronkäristys olivat monen suosikkeja.

Kansallisruoka-nimitys johdatti monet perinteisten ruokalajien äärelle. Yllättävän vähän ääniä saivat Suomen suosituimmat kotiruoat: jauhelihakastike, makaronilaatikko, lasagne, makkara ja uunilohi. Pizzan, kebabin ja hodarin saamat äänet kertovat äänestäjistä, jotka halusivat uhmata perinneruokaeetosta.

Kun asiantuntijaraati valitsi 12 finalistia eniten ääniä saaneiden joukosta, listalle valittiin ruokia, joita tehdään vielä tänä päivänäkin. Moderneista suomalaissuosikeista raati kelpuutti listalle piirakkaperinteeseemme sopivan pizzan.

Finalistien valinnan jälkeen syntyi pieni mediamyrsky. Osa pahoitteli oman suosikin poisjääntiä. Pizzan mukanaolo listalla sai jotkut ruokaharrastajat raivostumaan. Jossain keskusteluketjuissa arvosteltiin sitä, että listalla olevista suurta osaa valmistetaan nykyään elintarviketeollisuudessa.

Ruisleipää äänesti 25 % suomalaisista. Karjalanpiirakan tavoin se oli erityisesti alle 30-vuotiaiden äänestäjien ylivoimainen suosikki. Yli 60-vuotiaiden joukossa äänestettiin eniten karjalanpaistia ja paistettuja muikkuja tai silakoita muusilla. Moni huokasi helpotuksesta, kun pizzan äänisaalis jäi alle 1000 äänen. Mustikkapiirakka oli suosituin jälkiruoka kaikenikäisten keskuudessa. Raadin oma suosikki oli sesonkeihin soveltuva kalakeitto, joka sopii tarjoiltavaksi aina ruisleivän kanssa.

Äänestyksen jälkeen keskustelu suomalaisista ruokaerikoisuuksista on lisääntynyt. Ruisleivän ikoninen asema on kasvanut. Kansallinen itsetuntomme ja ymmärrys on piirun verran lisääntynyt. Monet maakunnat ovat herättäneet henkiin omat erikoisuutensa. Ruisleipää, karjalanpiirakoita ja mämmiä valmistetaan innolla kotonakin. Kansallisruoka innostaa syömään yhdessä ja puhumaan ruoasta.

Seija Kurunmäki
toimitusjohtaja
ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö


Äänestys 1.10-6.12.2016, yhteensä 38500 ääntä.


Alle 1000 ääntä saivat seuraavat: Pizza, graavi kala, viili ja maksalaatikko.

Seija Kurunmäen kuvan kuvaaja: Vesa Laitinen

Takaisin ylös