Näkökulma
Näkökulma on blogi, jossa eri organisaatioiden edustajat ottavat vuorollaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Uusi Näkökulma-kirjoitus julkaistaan noin kuukauden välein.
Kirjoituksia voi tarjota osoitteeseen viestinta@kesko.fi. Kirjoituksen enimmäispituus on 2000 merkkiä.
Kari Herlevi: Kiertotalous muuttaa kuluttajaa ja kauppaa
Kiertotalous on rantautunut Suomeen vauhdilla viimeisen vuoden aikana. Kiertotalous on hallituksen yksi kärkihankkeista ja muutosta vauhdittavat yritysten halu omaksua uusia tapoja tehdä liiketoimintaa. Mutta mitä kiertotalous oikeastaan on ja miten se koskettaa meitä jokaista?
Mitä on kiertotalous?
Väestönkasvu ja luonnonvarojen niukkeneminen nostavat tulevaisuudessa raaka-aineiden hintoja ja heikentävät niiden saatavuutta. Kiertotalous auttaa Suomea varautumaan tähän kehitykseen.
Kiertotalous tarkoittaa hyvin suunniteltua taloutta, jossa materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen on minimoitu. Resurssien ja materiaalien käyttö tehostuu niin, että raaka-aineet ja niiden arvo säilyvät kierrossa entistä paremmin. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuotteen suunnittelussa on varmistettu materiaalien eroteltavuus ja kierrätettävyys.
Kiertotaloudessa muhii iso potentiaali
Materiaalivirtoja tai jätteitä arvokkaampia mahdollisuuksia kiertotaloudessa ovat laitteiden huolto, uudelleenkäyttö ja uudelleenvalmistus. Kysymys ei siis ole kierrätyksestä, jossa jätteelle pyritään löytämään uusia käyttötarkoituksia. Sitran selvityksien mukaan resurssien kierron tehostaminen tarjoaa Suomen kansantaloudelle ainakin kolmen miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin vuoteen 2030 mennessä.
Kuluttajat muutoksen vauhdittajina?
Kiertotaloudessa materiaalien arvoa lisäävät uudenlaiset palvelut. Kuluttamisen painopiste onkin siirtymässä yhä vahvemmin palveluihin. Useimpia esineitä ei tarvitse niin usein, että ne pitäisi omistaa ja siten huolehtia itse säilytyksestä tai huollosta. Liisauspalveluissa tuotteet palautuvat liisaajalle ja esimerkiksi niiden nopeasti kuluvat tai teknologisesti nopeasti vanhentuvat osat voidaan vaihtaa uusiin.
Kuluttajat voivat siirtyä kiertotalouteen esimerkiksi laittamalla varastossa olevat käyttämättömät tavarat kiertoon, lisäämällä kasvisten määrää ruokavaliossa ja vähentämällä ruokahävikin määrää. Eniten ruokaa menee hukkaan kotitalouksissa, noin kaksinkertaisesti kauppoihin nähden.
Vähittäiskaupassa osataan ruokajätteen minimointi
Kaupan osuus ruokahävikin kokonaismäärästä on noin 65–76 miljoonaa kiloa vuosittain, eli 4-5 % kaikesta ruokahävikistä. Myynnistä poistettua ruokaa saa Suomessa nykyisin lahjoittaa myös hyväntekeväisyyteen. Pääkaupunkiseudulla hävikkileipää hyödynnetään ST1:n bioetanolilaitoksella.
Keskeisiä kaupan ruokajätteen minimoinnin keinoja ovat tehokas ennuste- ja tilausprosessi sekä logistiikka, rajattu tuotteiden esillepano, vanhentuneiden tuotteiden alennukset sekä osaava henkilökunta. Hävikin vähentäminen tuottaa merkittäviä säästöjä suurille vähittäismyyjille.
Ruotsissa avataan syksyllä voitollista toimintaa tavoitteleva social supermarket, josta voi ostaa hieman vaurioituneita hedelmiä ja vihanneksia sekä ruokaa, jonka Parasta ennen -päiväys on mennyt tai juuri menossa ohi.
Kari Herlevi vetää Sitrassa kiertotalousaluetta. Sitran tavoitteena on luoda Suomelle yhteinen tahtotila kiertotalouteen siirtymiselle. Sitrallaon käynnissä toimenpiteitä mm. tekstiilialalle, ravinteiden kiertoon sekä teknologia- ja vientipainotteisille yrityksille.
