Näkökulma

Mitä tapahtuu, kun halvat fossiiliset polttoaineet loppuvat? Se selviää pian. Maailman öljyntuotannon kasvu pysähtyi vuonna 2005, ja myös kivihiilen ja maakaasun tuotanto osoittaa hiipumisen merkkejä. Kukaan ei tiedä mistä saadaan tarpeeksi energiaa sitten, kun halpa fossiilienergia loppuu.

Kiusallista kyllä, fossiilipolttoaineet ovat aivan loistavia energianlähteitä. Etenkin öljy ja kivihiili ovat tiukkaan pakattua tavaraa ja niitä on helppo käyttää, kuljettaa ja varastoida. Uusiutuvat energianlähteet ovat paljon tehottomampia. Pienen hiilivoimalan korvaamiseen tarvitaan 500 tuulivoimalaa.  

Ongelmista huolimatta tulevaisuuden yhteiskunta pyörii epäilemättä uusiutuvan energian varassa. Mutta väistämätöntä siirtymävaihetta on lykätty liian pitkään. Tuuli- ja aurinkoenergia eivät ehdi hätiin, kun fossiilienergiasta tulee pulaa. Seuraukset ovat järisyttävät, sillä talouskasvu on suoraan riippuvainen energian määrästä. Maailman energiantuotanto ja BKT nousevat ja laskevat käsi kädessä. 

Taloustieteilijät vähättelevät energian merkitystä, koska energian osuus valtioiden budjeteista on melko pieni, esimerkiksi 10 prosenttia. Mutta jos sähköt menevät poikki ja bensapumput pysähtyvät, talous ei supistu 10 prosenttia – se pysähtyy. Mitään ei tapahdu ilman energiaa, se kirjaimellisesti pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä.

Monien tutkijoiden mukaan öljyn ennätyshinta vuonna 2008 oli yksi syy finanssikriisin puhkeamiseen. Jotkut väittävät, että halvan ja helposti porattavan öljyn loppumisen vuoksi maailman talous ei enää toivu nykyisestä kriisistä. Väite on radikaali, mutta vastakkainen todistusaineisto puuttuu – kukaan ei ole esittänyt, miten energiantuotanto voisi jatkaa paisumistaan ja pitää talouden kasvua yllä entiseen malliin.
 
Kun fossiilienergia käy vähiin, ainoa järkevä teko on investoida massiivisesti uusiutuvaan energiaan – nimenomaan sen puutteiden vuoksi. Energian säästeliäästä käytöstä tulee normi, joka ohjaa kaikkea toimintaa. Lisäksi on alettava äkkiä miettiä, miten toimii sellainen talous joka ei kasva. Ilmaston vinkkelistä se on juuri mitä tarvitaan. Kasvu myrkyttää ilmaston, koska se perustuu likaiseen energiaan. Talouskasvu ei myöskään tietyn rajan jälkeen lisää onnellisuutta. Kasvun loppu ei ole maailmanloppu, mutta siihen pitäisi äkkiä alkaa valmistautua.

Viimeisen 250 vuoden aikana tapahtunut talouden suunnaton kasvupyrähdys on pitkälti halvan fossiilienergian ansiota. Kasvusta tuli vallitseva olotila, ja jossain vaiheessa keksittiin ajatus, että se jatkuu ikuisesti. Samalla unohtui, että ennen vuotta 1750 talous ei juuri kasvanut. Energiapulasta johtuva kasvun pysähtyminen onkin tavallaan paluuta normaalitilaan.

Jussi Laitinen on energiaan ja ilmastoon erikoistunut journalisti, tietokirjailija ja kouluttaja. Hänen uusin kirjansa Valomerkki – Energiapula ja makean elämän loppu julkaistiin syyskuussa. http://atena.fi/kirjat/kirja/504