Näkökulma

Ekologisesti kestävä kulutus ja tuotanto ovat mahdollisia, mikäli kaikki eri osapuolet ryhtyvät toimiin. Kenellä on sitten vastuu ryhtyä toimiin? Jos vastuu on kaikilla, se ei ole kenelläkään.

Tällä hetkellä ihmiset odottavat, että hallinto asettaa lainsäädännön kautta eri toimijoille kestävät pelisäännöt. Hallinto taas odottaa markkinoiden ratkaisua. Ja markkinoilla toimivat yritykset puolestaan vetoavat siihen, että asiakkaat ja sijoittajat eli ihmiset ratkaisevat sen, miten toimitaan. Seurauksena on vastuun ulkoistamisen kehä, jossa kukaan ei tee yhtään mitään.

Mitä ihmettä sitten pitäisi tehdä? Yksilön näkökulmasta asiaan voi vaikuttaa tietysti kiinnittämällä huomiota omiin kulutusvalintoihin, vaikuttamalla hallintoon vaaleissa ja niiden välissä. Hallinnolla on kaikki keinot esimerkiksi julkisten hankintojen, tuki- ja veropolitiikan myötä muuttaa sitä, miten ihmiset ja yritykset toimivat.

Yritykset taas voivat toimia edelläkävijöinä uusien markkinoiden luomisessa ja lainsäädäntöön vaikuttamisessa. Edelläkävijät kun määrittelevät usein tulevaisuuden pelisäännöt, joihin perässähiihtäjät joutuvat sopeutumaan.

Vastuullisen yrityksen voi tunnistaa ainakin kahdesta seikasta. Ensinnäkin vastuullisuus näkyy niin pienissä kuin suurissa teoissa. Yritys ei hae hyväksyntää omalle toiminnalleen sillä, että toiminta on pienimuotoista tai markkinoilla on suurempia pelureita. On moraalisesti kestämätöntä oikeuttaa toiminta sitä kautta, että jossain muualla joku muu toimii vielä huonommin.

Toisekseen vastuullisuus on enemmän kuin lainsäädännön toteuttamista. On toki vastuutonta rikkoa lainsäädäntöä, mutta lain noudattaminen ei ole vielä riittävä ehto vastuulliseen toimintaan.

Kysyin asiaa myös ystäviltäni sosiaalisessa mediassa. Vastaukset vaihtelivat rajusti. Joku oli sitä mieltä, että vastuullista yritystä ei ole olemassakaan. Toiselle vastuullisuuden kriteeriksi riitti se, että yritys toimii lakien mukaan ja maksaa työntekijöilleen palkat. Kolmas taas kiinnitti huomiota siihen, että vastuu voidaan arvioida tuotteen eliniän pituuden perusteella tai takuuajan jälkeen. 

Toisaalta asia nähtiin myös niin, että yritykset sinällään eivät ole vastuullisia tai vastuuttomia. Kyse on yritysten sisällä toimivista ihmisistä. Pienenkin kyselyn pohjalta voi sanoa, että vastuullisuus tarkoittaa eri ihmisille hyvin eri asioita.

Euroopan komission määritelmän mukaan vastuullinen yritys sisällyttää liiketoimintaansa yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointiin liittyviä näkökohtia ja on vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Tiukemman määritelmän mukaan vastuullisen yrityksen pitää toimia aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, köyhyyden vähentämiseksi, ihmisoikeuksien turvaamiseksi ja luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi.

Vaikka käsite on vaikea, eettinen kuluttaja kyllä tunnistaa vastuullisen yrityksen. Hän on itsenäinen ja rationaalinen toimija, joka perehtyy hyvin taustoihin ja on valmis näkemään vaivaa. Aika usein eettinen kuluttajuus alkaa ruokakaupasta. Siellä kun monet meistä asioivat päivittäin tai viikoittain.

Tunnettu antropologi Margared Mead on todennut: Ei kannata koskaan epäillä, etteikö pieni joukko ajattelevia, omistautuneita kansalaisia voisi muuttaa maailmaa – itse asiassa ne pienet joukot ovat ainoita, jotka koskaan ovat tehneet niin.

Kirjoittaja on Luonto-Liiton pääsihteeri. Hänen bloginsa (www.leostranius.fi) on valittu Suomen ympäristöblogien ykköseksi.