Tällä palstalla pureudutaan sijoittajia kiinnostaviin Kesko-aiheisiin blogikirjoituksissa ja podcasteissa.
Sami Kiiski on luotsannut Keskon toiseksi suurinta ja kaikkein kansainvälisintä toimialaa, rakentamisen ja talotekniikan kauppaa, lähes vuoden ajan. Lähtökohdat eivät ole olleet helpot, sillä rakentamisen markkina on ollut erittäin haastava kaikissa kahdeksassa toimintamaassa. Toimialan kannattavuus on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla, ja Kesko on investoinut liiketoimintaan ja sen kehittämiseen myös heikossa markkinassa. Kiiski uskookin, että markkinan kohentuessa Keskon rakentamisen ja talotekniikan kaupan asema on hyvä, ja että pitkällä tähtäimellä siitä voi jopa kasvaa Keskon suurin toimiala.
Inderesin Antti Järvenpää haastatteli Keskon rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialajohtajaa Sami Kiiskiä maaliskuun 2025 alussa
Sami Kiiski nimitettiin Keskon rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialajohtajaksi huhtikuussa 2024. Tätä ennen hän toimi Keskossa ensin vapaa-ajankaupan johtajana ja sitten autokaupan toimialajohtajana.
Analyysitalo Inderesin haastattelussa Kiiski kertoo muun muassa miten toimialalla on haettu kasvua sekä orgaanisesti että yritysostoin, miten kansainvälisissä yritysostoissa voidaan onnistua, ja millaisia kasvumahdollisuuksia toimialalla on jatkossa Suomessa ja ulkomailla.
Kokosimme sijoittajablogiin tärkeimmät haastattelussa käsitellyt aiheet – videohaastattelu kokonaisuudessaan on katsottavissa postauksen lopussa.
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa toimii kahdeksassa maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa sekä viime vuoden alusta lähtien myös Tanskassa.
Toimiala koostuu vain yritysasiakkaille suunnatusta teknisestä kaupasta ja sekä kuluttajille että yritysasiakkaille suunnatusta rautakaupasta. Liiketoiminnan painopiste on siirtynyt vuosi vuodelta vahvemmin yritysasiakaskauppaan, joka tuo jo yli 80 % koko toimialan myynnistä. Kiisken mukaan syy tähän on se, että rakennus- ja remontointityö teknistyy ja ammattimaistuu, osittain sääntelyn seurauksena.
Tällä hetkellä Kesko toimii sekä rautakaupassa että teknisessä kaupassa lähes kaikissa toimintamaissaan. Kiiski toteaa, että Puolassa Kesko aikoo jatkossakin keskittyä ainoastaan vahvaan tekniseen kauppaan, kun taas muissa toimintamaissa seurataan kiinnostavia kasvumahdollisuuksia sekä rautakaupassa että teknisessä kaupassa.
Kesko on kasvattanut rakentamisen ja talotekniikan kaupan liiketoimintaa merkittävästi yritysostoilla eri puolilla Pohjois-Eurooppaa.
Sami Kiiskin mukaan onnistuneen yritysoston taustalla on monia tekijöitä: ensinnäkin pitää tietää mitä on hakemassa. Esimerkiksi Keskossa on tehty valinta, että potentiaalisten ostokohteiden tulee keskittyä pääasiassa yritysasiakaskauppaan. Valmistautuminen on olennaista: on tärkeää perehtyä perusteellisesti ostokohteen markkinaan ja sen toimijoihin.
Kun yritysosto on saatu maaliin, on Kiiskin mukaan tärkeää arvostaa ostetun yhtiön toimivia konsepteja ja kulttuuria, eikä lähteä väkisin viemään Keskon toimintamalleja uuteen yritykseen. Keskon rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimintamaissa onkin omat maakohtaiset strategiat, jotka huomioivat kunkin markkinan erityispiirteet. Kesko-tason synergioita haetaan esimerkiksi suurten globaalien tavarantoimittajien kanssa neuvotellessa, mutta myös paikalliset hankintaorganisaatiot ovat tärkeitä.
Kiiski korostaa, että on tärkeää saada ostettavien yritysten johto ja muut avainhenkilöt sitoutumaan yritykseen myös Kesko-integraation jälkeen. Kiiskin mukaan esimerkiksi monille aiemmin perheomisteisille yhtiöille Keskon kaltainen teollinen toimija – joka on valmis sitoutumaan ostettavaan yhtiöön ja sen kehittämiseen pitkäjänteisesti – voi usein olla mieluisampi ostajakandidaatti kuin esimerkiksi pääomasijoittaja.
Suomessa K-Rauta ja Onninen ovat kumpikin markkinajohtajia omalla alallaan: K-Raudan markkinaosuus Suomen rautakaupasta on 52 % ja Onnisen osuus teknisestä kaupasta 44 %.
K-Raudan menestyksen taustalla Suomessa on muun muassa K-ryhmän kauppiasliiketoimintamalli ja kauppakohtaiset liikeideat: K-rautakauppiaat pystyvät räätälöimään oman kauppansa paikallista asiakaskuntaa ja tarpeita vastaaviksi. Keskolla on puolestaan voimaa investoida ja kehittää ketjun toimintaa. Onnisen etuja teknisessä kaupassa ovat puolestaan laajat valikoimat, tehokas logistiikka ja hyvä toimitusvarmuus. Onninen on myös erittäin vahva digitaalisissa palveluissa ja sen tuotteiden myyntiriveistä jo 80 % tulee digitaalisten kanavien kautta.
Vahvan markkina-aseman vuoksi Suomessa ei haeta kasvua yritysostoilla, mutta Kiiski vakuuttaa, että orgaaninen lisäkasvu on paitsi mahdollista myös tähtäimessä. Esimerkiksi K-Rauta pystyy kasvamaan vielä lisää yritysasiakaskaupan puolella. Onniselle lisää vauhtia tuo Hyvinkäälle parhaillaan rakentuva uusi logistiikkakeskus Onnela, joka tekee varastoinnista keskitetympää ja mahdollistaa korkeamman automatisaatioasteen sekä asiakkaille räätälöityjen tuotteiden toimitukset. Kummassakin ketjussa toimintaa pystytään Kiiskin mukaan myös tehostamaan vielä lisää.
Rakentamisen markkina on ollut erittäin haastava kaikissa kahdeksassa toimintamaassa jo muutaman vuoden ajan. Toimialan kannattavuus on kuitenkin pystytty pitämään tasolla, jota voidaan pitää kansainvälisessäkin vertailussa hyvänä. Sami Kiiskin mukaan taustalla ovat muun muassa hyvät asiakassuhteet ja asiakastarpeiden ymmärtäminen sekä kyky toteuttaa vaativiakin projekteja. Lisäksi kaikissa toimintamaissa ja toiminnoissa on karsittu kuluja ja tehostettu toimintaa. Pidemmällä aikavälillä toimialan tavoitteena on 6-8 %:n liikevoittomarginaali.
Kiiski huomauttaa, että heikosta rakentamisen markkinasta huolimatta toimialan kehittämistä on jatkettu ja Kesko tehnyt sekä kasvustrategian mukaisia yritysostoja että merkittäviä investointeja muun muassa logistiikkaan eri toimintamaissa. Markkinan kohentuessa Kiiski uskookin Keskon olevan hyvissä asemissa. Kesko haluaa jatkossakin olla johtava toimija Pohjois-Euroopan rakentamisen ja talotekniikan kaupassa. Tavoitteena on kasvattaa kansainvälistä liiketoimintaa ja olla eri toimintamaissa suurimpien markkinatoimijoiden joukossa. Kiiski sanoo uskovansa, että rakentamisen ja talotekniikan kaupasta voi tulla Keskon suurin toimiala.
Katso koko haastattelu alla tai Youtubessa täällä.
Kuunteltavissa myös podcastina Spotifyssa.
Pääjohtaja Jorma Rauhala kertoo Inderesin tulospäivähaastattelussa Keskon vuoden 2024 tuloksesta sekä viimeisellä vuosineljänneksellä nähdystä tuloskäänteestä.
Haastattelussa keskustellaan lisäksi muun muassa vuodenvaihteessa käynnistyneestä hintaohjelmasta K-ruokakaupoissa, rakentamisen markkinan kehittymisestä Keskon eri toimintamaissa sekä teköälyn hyödyntämisen kohteista.
Katso videohaastattelu alla tai Youtubessa täällä.
Haastattelun aiheet järjestyksessä:
Tuloskäänteen aika
Jorma Rauhalan ensimmäinen vuosi pääjohtajana
Tekoälyn hyödyntäminen Keskossa
Rakennusmarkkinan käänne
Kesko voittaa markkinaa autokaupassa
Norjassa 40 milj. euron alaskirjaus Byggmakkerissa
Suomen heikko talouskasvu Keskon silmin
Yrityskaupat ulkomailla
Riittääkö 50 milj. euron hintasatsaus ruokakaupassa?
Asiakkaat vaihtavat pienistä kaupoista suurempiin
Tokmannin ja Sparin vaikutus markkinaan
Pääomien allokointi ja mahdolliset omien osakkeiden ostot
Keskon Hanna Jaakkola nimettiin IRNM-kyselyssä sekä Suomen että Pohjoismaiden parhaaksi sijoittajasuhdejohtajaksi
Keskon sijoittajasuhteiden eteen tehty työ on viime viikkoina saanut tunnustusta sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
Ruotsalaisen Regin tekemä IRNM on Pohjoismaiden suurin pörssiyhtiöiden sijoittajasuhteita koskeva tutkimus, jossa yli 1,000 sijoitusanalyytikkoa Pohjoismaista, EU:sta, Isosta-Britanniasta ja Yhdysvalloista arvioi pörssiyritysten sijoittajasuhdetyötä 21 kriteerin perusteella.
Tämän vuoden IRNM-tutkimuksessa:
Keskon Hanna Jaakkola arvioitiin sekä Suomen että koko Pohjoismaiden parhaaksi sijoittajasuhdejohtajaksi.
Keskon sijoittajasuhdetoiminta kokonaisuudessaan arvioitiin sekä Suomen että Pohjoismaiden toiseksi parhaaksi.
Lisäksi Pörssisäätiön vuotuisessa Pörssigaalassa Keskon sijoittajille suunnatut verkkosivut palkittiin vuoden kolmanneksi parhaina suuryritysten sarjassa.
”Olen erittäin iloinen näistä tunnustuksista, ja kiitän erityisesti loistavaa tiimiäni ja hienoja kollegoitani, sillä sijoittajaviestintä on mitä suuremmissa määrin tiimityötä”, toteaa Keskon sijoittajasuhdejohtaja Hanna Jaakkola.
”Työtäni helpottaa se, että Kesko on yhtiö, jossa tapahtuu paljon ja josta voi ylpeänä kertoa muillekin. Kesko on vastuullinen yhtiö ja meillä laadukkaaseen sijoittajaviestintään on panostettu. Kaikki suomalaiset tuntevat K:n, ja Keskoa omistavien kotitalouksien määrä on kasvanut tasaista tahtia viime vuosina”, toteaa Jaakkola.
”Työni ehdoton suola on sijoittajien ja analyytikkojen kanssa työskentely, keskustelut ja palaute. Parasta on, jos onnistuu lisäämään ymmärrystä yhtiöstä ja toimintaympäristöstä. Koen tämän palveluammatiksi”, sanoo Jaakkola, joka on aiemmin palkittu myös mm. "Vuoden 2023 sijoittajasuhdejohtajana" Pörssigaalassa.
Lisätietoa IRNM-tutkimuksesta
Yksi Keskon kesällä päivitetyn strategian mukaisista tavoitteista on voittaa päivittäistavarakaupan toimialalla markkinaosuutta kannattavasti. Tärkeimmät toimenpiteet tämän eteen ovat
kauppakohtaisten liikeideoiden vahvistaminen: keskitytään vahvistamaan K-kauppojen kilpailuetuja ja nostamaan entisestään kauppojen tasoa
kauppapaikkaverkoston kehittäminen: tehdään kohdennettuja investointeja kauppaverkostoon, painopiste kasvukeskuksissa; sekä
hintakilpailukyvyn parantaminen: vahvistetaan K-ruokakauppojen hintakilpailukykyä ja parannetaan niiden hintamielikuvaa.
Päivittäistavarakaupassa Kesko on laatujohtaja Suomen päivittäistavarakaupan markkinassa ja laadusta ei tingitä, päinvastoin siihen panostetaan. Tammikuun alussa kerroimme uudesta hintaohjelmasta, jossa alennetaan yli 1 200 tuotteen hintaa K-ruokakaupoissa. Hintojen lasku kohdistuu noin 1 000 tuttuun arjen merkkituotteeseen sekä noin 200 suosittuun K-ryhmän omaan Pirkka-tuotteeseen, eli arjen perustuotteeseen, joita kuluttajat ostavat usein ja joiden osuus myynnistä on merkittävä. Merkkituotteiden hintojen alennukset ovat keskimäärin 4–6 prosenttia, mutta parhaimmillaan alennukset voivat olla jopa 15–20 prosenttia. Pirkka-tuotteiden osalta hintojen alennukset ovat puolestaan keskimäärin 9-12 prosenttia. Kampanjat ja tarjoukset kuuluvat K-kauppojen DNA:han ja niitä jatketaan normaalisti myös vuonna 2025, mutta hintaohjelma on pitkäkestoinen ja siinä panostetaan merkittävästi kauppojen perushintatasoon.
Hinnanalennukset on tehty tiiviissä yhteistyössä Keskon, K-kauppiaiden sekä tavarantoimittajien kanssa. Kesko ja K-kauppiaat yhdessä investoivat ohjelmaan lähes 50 miljoonaa euroa vaiheittain vuoden 2025 aikana. Tuttujen brändituotteiden hinnanalennukset istuvat Keskon strategiaan paremmin kuin esimerkiksi ulkomaisten halpatuotteiden valikoimien lisääminen. Hintapainostuksista huolimatta laadusta ei aiota jatkossakaan tinkiä.
Perushintatasoon tehtyjen panostuksien lisäksi K-ryhmän ruokakauppaketjut tarjoavat jatkossakin suosittuja OmaPlussa-mobiilietuja, yli 2 600 tuotetta käsittävän oman laadukkaan ja sopivan hintaisen Pirkka-sarjan sekä muita tarjouksia ja kampanjoita.
Kuten strategiassamme on todettu, hinta- ja kauppapaikkainvestoinneilla on olemaan lievä vaikutus päivittäistavarakaupan toimialan kannattavuuteen tulevina vuosina, mutta investoinneista huolimatta liikevoiton kehitys on kuitenkin tasaista, ja tavoitteena on, että päivittäistavarakaupan toimialan kannattavuus pysyy selvästi yli 6 % strategiakaudella 2024-2026.
Kesko julkaisee vuoden 2024 tilinpäätöstiedotteen keskiviikkona 5. tammikuuta noin kello 8.00. Suomenkielinen tiedotustilaisuus sijoittajille ja medialle järjestetään samana päivänä kello 10.30 ja se on katsottavissa täällä.
Pääjohtaja Jorma Rauhala palkitussa Karon Grilli -haastattelusarjassa. (video)
Pääjohtaja Jorma Rauhala esittelee Keskoa sijoituskohteena Sijoittaja 2024 -tapahtumassa. (tallenne ja esitys pdf-muodossa)
Keskon Q4-roadshow-esitys sijoittajille. (englanninkielinen esitys pdf-muodossa)
Keskon myynti lokakuussa. (tiedote)
Keskon myynti marraskuussa. (tiedote)
Joulukuun myyntiluvut julkistetaan tammikuun puolivälissä.
Kesko valittiin jälleen kerran mukaan Dow Jonesin kestävän kehityksen indekseihin. Kesko on DJSI Europe -indeksin paras yritys toimialallaan (Consumer Staples Distribution & Retail) kolmatta perättäistä kertaa. Maailmanlaajuisessa DJSI World -indeksissä Kesko on toimialansa neljänneksi paras yritys. (uutinen)
Keskon vastuullisuusstrategia päivitettiin lokakuussa. Vastuullisuuden painopistealueita ovat jatkossakin ilmasto ja luonto, arvoketju, ihmiset sekä hyvä hallinto. Jatkossa panostetaan vielä vahvemmin toimitusketjun vastuullisuuteen, vastuulliseen veden käyttöön sekä luonnon monimuotoisuuteen. Kesko asettaa toiminnalleen vuoteen 2034 ulottuvat päästövähennystavoitteet. (uutinen)
Uusi K-Citymarket avattiin Helsingissä. Itä-Helsingin Vuosaaressa avattu K-Citymarket Vuokki on ensimmäinen seitsemästä vuosina 2024-2028 avattavasta uudesta hypermarketista. Kesko investoi vahvasti ruokakauppaverkostonsa kehittämiseen erityisesti kasvukeskuksissa. (uutinen)
K-ruokakaupat saivat jälleen kansainvälistä tunnustusta: brittiläinen tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio Institute of Grocery Distribution (IGD) nimesi K-Citymarket Jumbon Vantaalla kuukauden kaupaksi marraskuussa (uutinen), ja K-Market Iso Omena Espoossa nousi IGD:n vuoden 2025 "Must-see stores" -listalle (uutinen).
Keskon K-Auto vahvistaa asemaansa Suomen autokaupan johtavana toimijana ja käynnistää kaksi merkittävää rakennushanketta pääkaupunkiseudulla: Helsingin Herttoniemen automyymälä uudistetaan täysin ja Vantaalle rakennetaan huippumoderni vauriokorjauksen suuryksikkö. Hankkeiden kokonaisinvestointi on muutamia kymmeniä miljoonia euroja. (uutinen)
Autokaupan toimialajohtaja Johanna Ali kertoo Inderesin videohaastattelussa kannattavuuden tärkeydestä Keskon autokaupan liiketoiminnoissa sekä autokaupan tämänhetkisistä haasteista ja mahdollisuuksista ja Keskon kilpailueduista muuttuvassa markkinassa. (sijoittajablogi)