Jos pelikoneet lähtevät, mistä päästä kannattaa aloittaa?

Keskustelu rahapelaamisesta ja pelikoneiden hajasijoittelusta käy kuumana. Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar uskoo, että rahapelaamisen digimurros on vasta alussa, ja tämä murros tuo mukanaan Suomeenkin lisää pelaamisen välineitä. PTY:n Kari Luoto peräänkuuluttaa päättäjiä huomioimaan mahdollisten muutosten vaikutukset suomalaiselle kauppa- ja palveluverkostolle – niin maaseudulla kuin lähiöissä. K-ryhmän palvelujohtaja Petri Toivonen korostaa asiakkaiden kuuntelua ja vastuullisten ratkaisujen kehittämistä yhteistyössä.

Takuusäätiön toimitusjohtaja ja vastikään Veikkauksen hallitukseen nimitetty Juha Pantzar tuntee työnsä puolesta suomalaisen peliongelman luonteen. Ensi vuonna 30 vuotta täyttävä Takuusäätiö on kotitalouksien talous- ja velkakysymysten asiantuntija, joka tarjoaa neuvontapalveluita, rakentaa apuvälineitä talouden hallintaan ja auttaa vapaaehtoisissa velkajärjestelyissä.

”Ajattelemme helposti sitä perjantaiyönä silmät kiiluen pelaavaa pokerinpelaajaa, joka häviää talonsa”, Pantzar sanoo. ”Toisessa ääripäässä ovat ihmiset, joilla ei edes ole diagnosoitavissa olevaa peliongelmaa, mutta jotka yksinkertaisesti käyttävät pelaamiseen enemmän rahaa kuin heidän kannattaisi.”

Pääasiassa Veikkauksen tuella toimivan Takuusäätiön Velkalinjaan tehdään vuosittain 40 000 soittoyritystä, joista noin 6 500 ihmistä säätiö kykenee palvelemaan. ”Tästä joukosta 9–12 % on velkaantunut riippuvuuden vuoksi. Riippuvuus voi tässä tarkoittaa muutakin kuin peliriippuvuutta, kuten päihde- tai ostoriippuvuutta”, Pantzar (kuvassa) avaa.

Suomalaiset ovat Pantzarin mukaan pelaamisen ja myös peliongelmien osalta eurooppalaisten kärkijoukoissa. Yksi syy voi löytyä yhteiskunnastamme, joka on läpeensä pelillistynyt. Arkemme vilisee panoksia, tuottoja ja muuta pelin logiikkaa noudattelevaa sanastoa.

Kaikista tyypillisin pelaaja on Pantzarin mukaan monipelaaja, joka pelaa ohi kulkiessaan kolikkopelejä, lottoaa, kenties harrastaa urheiluvedonlyöntiä ja hakee silloin tällöin jännitystä nettipokerista. Aina peliongelmaan ei liity raha: riippuvuudesta saattaa kärsiä myös tietokonepelaaja, jonka harrastus ei ehkä syö yhtään rahaa.

Pelikenttä on kuitenkin lyhyessä ajassa muuttunut aivan toisenlaiseksi, kun pelaamisen välineitä on tullut tarjolle enemmän ja samalla kulutusluotot ja pikavipit mahdollistavat hetkessä kuusinumeroisen velkaantumisen. Digipelaamisen kasvu on vasta alussa ja suurin muutos vielä näkemättä, Pantzar uskoo.

”Lottokupongin voi jo täyttää puhelimella. Oletettavaa on, että myös ohikulkupelaaminen kaupassa siirtyy kännykkään, jolloin pelaaminen onnistuu vaikka salaa kesken työpäivän”, Pantzar ennakoi.

Ruoan myynti ei riitä kannattelemaan pienimpiä kauppoja

Pantzarin mukaan kaikenlainen pelaaminen voi johtaa peliongelmaan, mutta tutkimusten mukaan tietynlaiset pelaamisen tavat ovat addiktoivampia kuin toiset. Matalan kynnyksen pelaamista edustavat esimerkiksi kaupoissa olevat pelikoneet. ”Kolikkokoneisiin voi lykätä aika paljon rahaa, mutta kansainväliselle nettikasinolle voi melkein hävitä omaisuutensa”, Pantzar sanoo.

Veikkauksen pelien, kuten erilaisten lottojen ja pelikoneiden, tuomat tulot ovat yksi puro ruokakauppojen, kioskien ja liikenneasemien tulovirrassa. Kaupat ovat nykypäivänä monipalvelukeskuksia, joista löytyy Postin palveluita, pakettipalveluita, polttoainejakelua, käteisnostopalveluita – ja joskus jopa lääkekaappi tai Alkon noutopiste. Pienten lisäpalveluiden merkitys kaupoille on merkittävä, arvioi Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) toimitusjohtaja Kari Luoto.

”Palvelujen tärkeys tulee kahta kautta: toisaalta yrittäjät saavat tuottoja tarjotuista palveluista ja toisaalta ne tuovat kaupalle lisää asiakasvirtaa”, Luoto (kuvassa) sanoo.

Merkitys vaihtelee kaupan koon mukaan. Pienille ruokakaupoille lisäpalveluista saatava tuotto voi olla ratkaisevan tärkeä kannattavuudelle: vaikka ruoan myynti on niissäkin pääasiallinen tulonlähde, ei siitä syntyvä myyntikate välttämättä riitä kattamaan kaikkia kuluja. Luodon mukaan eri puolilta Suomea löytyy jo kauppoja, jotka eivät pysyisi kannattavina pelkällä ruoan myynnillä.

Vaikka näin helposti ajatellaan, kyse ei ole vain syrjäseutujen ja pienten kyläkauppojen asiasta. ”Asia koskettaa yhtä lailla esimerkiksi lähiöiden pieniä ruokakauppoja”, Luoto muistuttaa.

Päätöksenteossa huomioitava vaikutukset suomalaiseen kauppaverkostoon

Pelikoneiden sijoittelu ruokakauppoihin on herättänyt viime aikoina paljon keskustelua. Veikkaus ilmoitti syyskuun alussa vähentävänsä kauppoihin ja kioskeihin sijoitettujen pelikoneiden määrää nykyisestä noin 18 500:sta 3 000:lla. Pelikoneita kokonaan pois kaupoista, kioskeilta, ravintoloista ja huoltoasemilta vaatinut kansalaisaloite puolestaan keräsi 32 000 nimeä eikä edennyt eduskunnan käsiteltäväksi.

PTY:n Luodon mukaan tämänkaltaisilla isoilla kauppojen toimintaympäristöä muuttavilla päätöksillä voi olla merkittäviä vaikutuksia myös suomalaiseen kauppaverkostoon, ja niiden vaikutukset tulisi huomioida päätöksenteossa.

”Nyt kun on tehty päätös vähentää 3 000 pelikonetta, tulisi tarkasti harkita ja ymmärtää, minkälaiseen lopputulokseen erilaiset päätökset johtavat. Pelikoneita ei ainakaan tulisi viedä pois pienimmiltä ruokakaupoilta”, Luoto sanoo ja muistuttaa, miten suuri vaikutus ruokakaupan katoamisella voi olla koko vaikutusalueen elinvoimaan ja asuttavuuteen.

Luoto huomauttaa, että pelaamisen siirtyminen kaupoista ja kioskeista Veikkauksen Pelaamoihin aiheuttaisi kilpailun vääristymistä kauppojen välillä.

”Pelaamot sijaitsevat yleensä isoissa kauppakeskuksissa ja hypermarketeissa, joihin muutkin monopolien palvelut kuten Alkon myymälät on tyypillisesti sijoitettu. Se ohjaisi entisestään asiakasvirtoja kaupan isoimpiin yksiköihin.”

”Oikea ratkaisu olisi ollut aikaistaa pakollista tunnistautumista”

K-ryhmän palvelujohtaja Petri Toivonen korostaa, että kaupan on tärkeää seurata pelikoneita koskevaa keskustelua ja kuunnella asiakkaiden toiveita.

“Vastuullisuus on K-ryhmälle tärkeää kaikessa toiminnassa, myös rahapelien tarjoamisessa asiakkaille. Toisaalta vastuullisuus tarkoittaa myös kaupan palveluiden tarjoamista kaikkialla Suomessa, niin kaupungeissa kuin haja-asutusalueella”, Toivonen sanoo.

“Pelikoneiden kohdalla asiakkaiden odotukset ovat osin ristiriitaisia. Pelikoneet ovat asiakkaiden toivoma lisäpalvelu, mutta osalle asiakkaista riippuvuutta aiheuttava ongelma. Tällaisessa tilanteessa olennaista on kehittää tiiviissä yhteistyössä Veikkauksen ja PTY:n kanssa vastuullisia tapoja pelaamiseen, kuten nyt tehdäänkin muun muassa tunnistautumiseen liittyen. Samalla noudatamme viranomaisten ohjeita, valvomme kauppojemme yhteydessä olevien pelikoneiden käyttöä ja koulutamme kassatyöntekijöitämme ongelmien ehkäisemiseksi.”

Tuore päätös pelikoneiden vähentämisestä lähti PTY:n Luodon mukaan liikkeelle mainoskampanjan aiheuttamasta kohusta. Luoto pohtii, miksei jo aiemmin päätetyille uudistuksille ja vuoteen 2022 mennessä voimaan astuvalle pelikoneiden pakolliselle tunnistautumiselle annettu ensin mahdollisuutta. Tehtiinkö päätös pelikoneiden vähentämisestä hätiköiden?

”Päätös pakollisesta tunnistautumisesta oli valmisteltu huolellisesti sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, jossa myös THL oli mukana. Nyt otettiin seuraava steppi ennen kuin edellistä oli saatu edes pantua toimeen”, Luoto sanoo. ”Tässä tilanteessa olisi ollut oikea ratkaisu aikaistaa pakollista tunnistautumista entisestään.”

Tunnistautuminen tuo kuluttajille apuvälineitä pelaamisen hallintaan ja tehostaa samalla merkittävästi kauppojen ikärajavalvontaa, jossa Luodon mukaan onkin parannettavaa verrattuna esimerkiksi hyvälle tasolle nostettua alkoholin ikärajavalvontaa.

”Kaupan keskeisin vastuu on ikärajavalvonta, ja se tulee hoitaa hyvin”, Luoto painottaa. ”Muiden maiden kokemuksista tiedetään, että pakollinen tunnistautuminen johtaa pelaamisen vähenemiseen ja sitä kautta alentaa myös kaupan saamia tuottoja pelikoneista.”

Takuusäätiön Juha Pantzar näkee parannettavaa Veikkauksen toiminnassa, mutta myös Pantzar antaisi aikaa tunnistautumiselle.

”On tärkeää saada matalampaa kynnystä tunnistautumiseen ja palveluiden pariin ohjaamiseen. Myös Veikkauksen markkinoinnin puolella on aivan varmasti paljon sellaista, jota pitäisi laittaa asiallisemmaksi, ja pelikoneiden sijoittelunkin kohdalla on pohdittavaa. Haluaisin nähdä ensin nyt tehtyjen ratkaisujen vaikutukset. Ne ovat oikean suuntaisia.”

Suomalaisten rahapelaamisesta on parhaillaan käynnissä tutkimuksia. Pantzarin mielestä niille onkin kysyntää, sillä tutkitun ja ajantasaisen tiedon puute tekee keskustelusta haastavaa. Viimeisimmät THL:n tekemät tutkimukset ovat ajalta ennen nykymuotoista Veikkausta.

“Pelikoneita ja Veikkausta koskeva keskustelu herättää oikeutetusti kysymyksiä myös kaupan roolista”, K-ryhmän Toivonen sanoo. “Kokonaisuus on moniulotteinen ja aihepiiristä keskusteluun tarvitaan lisää tietoa, myös jo päätettyjen kehitystoimien vaikutuksista."

Takaisin ylös