Kaupan tekijä

Ruoan hinta on puhuttanut aina, mutta tänä vuonna aiheesta on inflaation myötä tullut päivittäinen keskustelunaihe. Tämä ei ole ihme, sillä aihe koskee kuluttajina meistä jokaista.

Ruoan hinnan nousun taustalla on muun muassa maatalouden tuotantopanosten, kuten energian ja lannoitteiden hintojen nousu. Kustannukset ovat kuitenkin kasvaneet elintarvikeketjun joka portaalla: esimerkiksi energian hinnan nousu vaikuttaa niin alkutuottajien, elintarviketeollisuuden kuin kaupan toimintaan.

Ruoan lopullinen hinta määräytyy aina markkinassa, ja kauppojen vähittäismyyntihintoihin vaikuttaa myös kilpailu. Se on ruokakaupan alalla kovaa, minkä osoittaa muun muassa se, että ilman arvonlisäveroa tarkasteltuna ruoan hinta on Suomessa alle EU-keskiarvon.

Ymmärrän, että tämä tieto ei kuitenkaan ole päällimmäisenä kuluttajan mielessä kaupan hyllyjen välissä. Siksi pyrimme K-ryhmässä huolehtimaan siitä, että kaupoissamme on tarjolla runsaasti myös edullisia vaihtoehtoja. Olemme muun muassa lisänneet huokeiden K Menu -tuotteiden osuutta valikoimissamme ja panostaneet tarjoustuotteisiin vielä tavanomaista enemmän. Ruoan hintatasoa seurataan erilaisin puolueettomin hintavertailuin ja panostuksemme edullisiin hintoihin  ovat näkyneet hyvänä menestyksenä useammassa viimeaikaisessa hintakoritutkimuksessa.

Hinta on nyt hyvästä syystä vahvasti esillä, mutta asia ei ole täysin mustavalkoinen. Myös laadulle ja premiumille on havaintojemme mukaan edelleen ostajakuntansa. Useat kuluttajat tekevät myös priorisointia painottaen yhdessä tuotteessa laatua ja toisessa hintaa. Tämä on hyvä muistutus siitä, että ruoalla on hinnan lisäksi myös muita kuluttajien tärkeinä pitämiä ominaisuuksia. Esimerkiksi kotimaisuudella on tiivis yhteys paitsi laatuun myös työllistävyyteen ja omavaraisuuteen.

Reagointi akuuttiin tilanteeseen tuonut tulosta, mutta tehtävää riittää

Kaupan alan yhtiöiden tulokset ja kannattavuus ovat olleet tänä syksynä esillä ruoan hinnasta puhuttaessa. Esimerkiksi Keskossa päivittäistavarakaupan kannattavuus syntyy monista tekijöistä: niin myynnin kasvusta ja neliötehokkuuden parantumisesta, kansainvälisestikin vertaillen tehokkaasta logistiikasta kuin systemaattisesta datan käytöstä toiminnan kehittämisessä. Tuloskeskustelussa usein myös unohtuu, että Kesko toimii kolmella eri toimialalla, ja kehitys rakentamisen ja talotekniikan toimialallakin on ollut hyvää.

Laajemmassa kuvassa kauppa on käynyt 2000-luvulla läpi rakenneuudistuksen, jonka taustalla on markkinoiden muuttuminen ja tarve vastata kansainvälisen toimintaympäristön haasteisiin. Uudistuminen on alasta ja toimijasta riippumatta edellytys toiminnan jatkuvuudelle – eikä sen myötä syntyneen menestyksen pitäisi olla huono asia. On koko elintarvikeketjun tulevaisuuden kannalta tärkeää, että meillä on vahva kotimainen kauppa, jolle kotimaisten elintarvikkeiden myyminen on merkittävä arvo.

Olemme Keskossa käyneet tänä vuonna entistä tiiviimpää keskustelua paitsi pääasiallisen yhteistyökumppanimme eli elintarviketeollisuuden, myös suoraan alkutuottajien kanssa. Tilannekuva on selvä: kustannusten noustua alkutuottajien asema on vaikea. Reagoimme jo keväällä tilanteeseen avaamalla yli 200 kotimaisen tavarantoimittajan kanssa neuvottelut, joissa tavoitteena oli hakea tuottajien tilannetta helpottavia sopimusmuutoksia. Olemme sparranneet kesäjakson muutosten toimivuutta kumppaneiden kanssa ja haemme myös jatkoon joustavuutta yhteisen näkymän kautta. Tilastot osoittavat, että reagointi on tuonut tulosta: edellisvuoteen verrattuna tuottajahinnat ovat olleet viime kuukaudet lähes 40 % korkeammalla tasolla, kun samaan aikaan kuluttajahintojen nousu on ollut noin 10-15 %.

Pidemmällä tähtäimellä ratkaisuja on kuitenkin haettava yhdessä koko ruokaketjun kesken. Avainasemassa on kotimaisen kysynnän lisääminen ja viennin merkittävä kasvattaminen. Elintarvikeviennissä olisi meillä paljon parannettavaa: Suomessa ruokaviennin arvo oli viime vuonna 1,8 miljardia euroa siinä missä Tanskassa arvo oli 16 miljardia ja huomattavasti pienemmässä Irlannissa 13 miljardia. Kaupalla on olemassa vahvat hankintakanavat ja yhteistyöverkostot maailmalle. Voisiko niitä hyödyntää viennin kehittämisessä nykyistä paremmin?

Vienti- sekä laajemmin ruokaketjun haasteiden ratkaiseminen on monitahoinen asia. Mikäli haaste olisi yksinkertaisempi, se olisi oletettavasti jo selvitetty. Olemme Keskossa ja K-ryhmässä edelleen vahvasti sitoutuneet yhteistyöhön ja ratkaisujen hakemiseen. Työ jatkuu, joka päivä.

Ari Akseli
toimialajohtaja
Keskon päivittäistavarakauppa

Tulosta

Jaa