Toimimme kestävästi luonnon monimuotoisuuden hyväksi
Ihmisten olemassaolo on riippuvainen luonnosta. Luonto ja sen rikas biodiversiteetti tarjoavat meille luonnonvaroja, kuten ruokaa, puhdasta vettä, energiaa ja raaka-aineita. Ihmisen toiminta aiheuttaa meneillään olevan kuudennen lajien massatuhon. Meidän on toimittava siten, että maan ja merien hyödyntäminen muuttuu kestäväksi.
Me K-ryhmässä olemme tunnistaneet biodiversiteettiin liittyvät sidoksemme, vaikutuksemme ja mahdollisuutemme. Ymmärrämme kaupan alan yrityksenä roolimme luonnon monimuotoisuuden turvaajana ja edistäjänä.
Vahvistamme biodiversiteettityötämme ja valmistelemme toimialakohtaisia tavoitteita luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Keskeiset periaatteet, joiden mukaan etenemme biodiversiteettityössämme, ovat:
-
Toimimme kestävästi luonnon monimuotoisuuden hyväksi.
-
Edistämme luonnonvarojen kestävää käyttöä omassa toiminnassamme ja arvoketjuissamme.
-
Rakennamme valikoimamme siten, että edistämme luonnon monimuotoisuuden säilymistä myymiemme tuotteiden koko elinkaaren ajan.
-
Noudatamme kestävän kehityksen hankintalinjauksiamme ehkäistäksemme luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvaa riskiä hankintaketjuissamme.
-
Mahdollistamme asiakkaillemme vastuullisen, kestävän ja terveellisen elämäntavan.
Suurimmat vaikutuksemme luonnon monimuotoisuuteen syntyvät myytävien tuotteiden elinkaaren aikana.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta kriittisiä raaka-aineita hankintaketjussamme ovat kalat ja äyriäiset, puu, palmuöljy, soija, kaakao sekä puuvilla. Näiden raaka-aineiden kestävää hankintaa ohjaamme kestävän kehityksen linjauksillamme.
Olemme sitoutuneet tukemaan toiminnassamme YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (Sustainable Development Goals, SDGs). Biodiversiteetin kannalta edistämme erityisesti näitä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita:
Keskon konsernijohtoryhmä hyväksyi biodiversiteettisitoumuksen 25.1.2021.
Olemme tehneet ekosysteemipalveluiden arvioinnin tunnistaaksemme, mitä luonnon tuottamia palveluita käytämme ja mihin voimme toiminnallamme vaikuttaa.
Tuotantopalvelut ovat ekosysteemien tuottamia hyödykkeitä, kuten ruokaa, tuotteiden raaka-aineita, energiaa ja vettä.
Säätely- ja ylläpitopalvelut ovat ekosysteemien prosesseja, joihin elämä maapallolla perustuu. Keskeisiä prosesseja ovat ilmasto ja ilman puhtaus, pölyttäminen, tuholaisten ja tautien torjunta, jätteiden käsittely, maaperän muodostuminen, fotosynteesi sekä ravinteiden ja veden kierto.
Kulttuuripalvelut ovat luonnon tarjoamia aineettomia hyötyjä, muun muassa luonnon kauneus, puhdas luonto ja monimuotoinen, elinvoimainen maaseutumaisema.
Suurimmat vaikutuksemme luonnon monimuotoisuuteen syntyvät myytävien tuotteiden elinkaaren aikana.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta kriittisiä raaka-aineita hankintaketjussamme ovat kalat ja äyriäiset, puu, palmuöljy, soija, kaakao sekä puuvilla. Näiden raaka-aineiden kestävää hankintaa ohjaamme kestävän kehityksen linjauksillamme.
Olemme luokitelleet toimialakohtaisesti tuotteet ja investoinnit, jotka ovat ilmaston ja/tai luontokirjon kannalta kestäviä. Määrittelemme kestäviksi sellaiset tuotteet, joiden ilmasto- tai luontokatovaikutus on verrokkituotetta merkittävästi pienempi tai joilla on merkitystä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tai luontokadon torjunnassa. Raportoimme investoinnit, jotka pienentävät oman toimintamme tai asiakkaiden toiminnasta aiheutuvia päästöjä.
Lisätäksemme toimitusketjujemme läpinäkyvyyttä kerromme Tuotteiden jäljillä -sivustollamme tuotteiden alkuperästä ja reitistä K-kaupan hyllylle.
Kerromme muun muassa kaikkien Pirkka- ja K-Menu-tonnikalasäilykkeiden, mywear t-paidan sekä Pirkka Reilun kaupan ruusujen alkuperästä ja reitistä K-kaupan hyllylle. Suomalaisista tuotteista avaamme ensimmäisenä PROF Timber -puutavaran matkan metsästä sahoille ja edelleen K-Rautoihin. Jatkossa sivustolle on tarkoitus lisätä asiakkaita ja muita sidosryhmiä erityisen paljon kiinnostavia tuotteita.
Tuotteiden jäljillä -sivuston tuotteet ovat K-ryhmän omien merkkien tuotteita. Valitsemme sivustolle erityisesti tuotteita, joiden raaka-aineiden kestävään tuotantoon liittyy haasteita ja joiden hankintaa ohjataan K-ryhmän kestävän kehityksen linjauksilla.
Luontokadon vähentämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi tarvitaan pitkälti samoja toimenpiteitä kuin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä: elämäntapoja on muutettava kestävämmiksi.
K-ryhmän kaikilla toimialoilla on mahdollisuus tarjota asiakkailleen ratkaisuja ilmastovaikutusten pienentämiseksi, sillä asuminen, ruoka ja liikkuminen ovat suurimmat yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat.
K-ryhmän tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2025. Päästöjä vähennetään systemaattisesti siten, että oma toiminta ja kuljetukset ovat päästöttömiä vuoteen 2030 mennessä. Vuosien 2025-2030 aikana kompensoimme tuolloin jäljellä olevat päästöt. Tähtäämme siihen, että kompensaatiosta voidaan lopulta luopua ja oma toimintamme on päästötöntä vuoteen 2030 mennessä.
Kiertotalous ja jätehuolto
Kiertotalouteen siirtyminen vaatii yhä tehokkaampaa materiaalien kiertokulkua. Tarjoamme asiakkaillemme monipuolisia pakkausten, jätteiden ja tavaroiden keräyspalveluita. Kehitämme aktiivisesti yhteistyökumppaneidemme kanssa ratkaisuja, joissa hyödynnetään esimerkiksi tuotannon sivuvirtoja tai ruokahävikkiä.
Jätteet hyötykäyttöön
Tavoitteemme on minimoida jätteen synty kaikessa toiminnassa ja toimittaa kaikki jätteet hyötykäyttöön. Vuonna 2023 Suomessa syntyvän jätteen kierrätysaste oli yli 81 % ja muissa toimintamaissa 46,2 %.
Ruokahävikki
Olemme sitoutuneet puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 tasosta. Tärkeimpiä keinoja hävikin ennaltaehkäisyyn ovat valikoimahallinta sekä ennuste- ja tarvesuunnittelu. Myös kuljetus- ja myymälälogistiikka on optimoitu niin, että hävikkiä syntyy mahdollisimman vähän.
Minimoimme kauppapaikkahankkeiden ilmasto- ja luontovaikutukset
Kaikissa kauppojen uudisrakennushankkeissa lasketaan koko elinkaaren aikainen hiilijalanjälki ja pyritään ohjaamaan suunnittelua hiilipäästöjen minimoimiseksi. Huippuluokan energiatehokkuus ja luonnolliset kylmäaineet ovat avainasemassa kaupparakennuksen elinkaarenaikaisten päästöjen minimoinnissa.
Selvitämme merkittävimmät luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja lisäämiseen liittyvät konkreettiset toimenpiteet rakennushankkeissa ja kauppojen kunnossapidossa. Tavoitteenamme on mahdollisuuksien mukaan lisätä luonnon monimuotoisuutta myös kauppojen kunnossapitotyössä.
Uuden logistiikkakeskuksen rakentamisessa huomioidaan ympäristö- ja luontoarvot
Kesko rakennuttaa uutta logistiikkakeskusta teknisen tukkukaupan yhtiönsä Onnisen ja K-Auton käyttöön. Hanke on Keskon historian suurin yksittäinen rakennushanke ja kuutioissa suurin Suomessa meneillään oleva rakennushanke. Uusi logistiikkakeskus valmistuu vaiheittain vuosien 2025–2030 aikana. Onnela tulee korvaamaan useamman nyt erillään olevan kiinteistön yhteen energiatehokkaaseen jakelukeskukseen.
Onnelaksi nimetyn logistiikkakeskuksen suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota logistiikkakeskuksen energiankulutuksen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen, mikä vähentää kustannuksia ja päästöjä kiinteistön pitkän elinkaaren aikana.
Paikan päällä tehdyissä betonivaluissa on käytetty vähähiilistä betonia. Rakennuksen seinien ja kattojen eristykseen ja tiiviyteen on panostettu erityisen paljon. Kiinteistön lämmitystä, jäähdytystä ja valaistusta ohjaavassa talotekniikassa hyödynnetään mahdollisimman paljon energiaa säästävää automatiikkaa. Onnelan päälämmitysmuoto on maalämpö. Kaikki logistiikkakeskuksessa käytettävä sähkö on uusiutuvaa, ja tontille valmistuu oma aurinkovoimala. Tavoitteena on saada rakennukselle Very Good -tason BREEAM-ympäristöluokitus.
Myös ympäristö- ja luontoarvot on huomioitu logistiikkakeskuksen rakentamisessa alusta lähtien. Hankkeeseen nimetty ekologi on inventoinut tontin luontoarvot ja tutkii yhteistyössä kaupungin kanssa vaihtoehtoja luontoarvojen kompensoimiseksi.
Seuraavassa kuvaamme tunnistamiamme K-ryhmän toimintaan ja arvoketjuun vaikuttavia, luonnon monimuotoisuuteen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia.
Riskit
K-ryhmän toimintaan ja arvoketjuun vaikuttavia, luonnon monimuotoisuutta uhkaavia riskejä ovat:
- Lajikato
- Pölyttäjien väheneminen; 70 % viljelykasveista on riippuvaisia pölyttäjistä
- Metsäkato
- Pula vedestä; maaperän kuivuminen ja eroosio
- Saastuminen ja rehevöityminen
- Tuholaisten ja tautien, kuten zoonoosien lisääntyminen
Lisääntyvä biodiversiteettia ja lajikatoa suojeleva sääntely edellyttää muutoksia liiketoimintaan ja aiheuttaa lisäkustannuksia, kuten esimerkiksi:
- EU Deforestation Regulation
- Kalastuskiintiöt ja –kiellot
Mahdollisuudet
Mahdollistamme asiakkaillemme kestävän ja terveellisen elämäntavan.
Edistämme jo nyt luonnonvarojen kestävää käyttöä omassa toiminnassamme.
- Ilmastonmuutoksen hillintä: Hiilineutraali K
- Kiertotalouden edistäminen ja ruokahävikin minimointi
- Luonnon ennallistaminen: K-Kalapolut
Rakennamme valikoimamme siten, että edistämme luonnon monimuotoisuuden säilymistä myymiemme tuotteiden koko elinkaaren ajan.
- Kestävät tuotteet
- Kestävän kehityksen linjaukset
Vuonna 2018 teimme laajan selvityksen oman avokadonhankintamme vesiriskeistä. Selvityksen tavoitteena oli tunnistaa toimitusketjussa ne alueet, joilla esiintyy veden niukkuuteen tai saastumiseen liittyviä ongelmia.
Yhden avokadokilon tuottamiseen tarvitaan jopa 400–2 000 litraa vettä, minkä vuoksi avokadon vesijalanjälki on merkittävä.
Osana riskiarviointityötä kävimme ympäristöjärjestö WWF:n vesiriskityökalua hyödyntäen yksitellen läpi kaikki ne 280 alkutuottajaa eri puolilla maailmaa, joiden avokadoja Kesko toimittaa K-ruokakauppoihin. Selvitys kertoi meille muun muassa sen, että vesiriski voi vaihdella merkittävästi yksittäisen maan tai pienemmänkin alueen sisällä.
Selvityksen pohjalta painotamme hankintaa yhä vahvemmin alueille, joilla vesiriski on vähäisin. Hankinnat ongelmallisimmalta alueelta Chilen Petorcasta lopetettiin vuonna 2018.
Kaikki hankkimamme avokadot ovat GlobalGAP-sertifioituja. Hyvän maataloustuotannon GlobalGAP-sertifioinnin ympäristövaatimukset sisältävät vaatimuksen hyvästä veden käytöstä.
BIODIFUL-hanke
Kesko on mukana Turun yliopiston johtamassa Biodiversity-respectful Leadership -hankkeessa (BIODIFUL), jossa tarkastellaan luonnon monimuotoisuutta eri tekijöiden, kuten kulutuksen, liiketoiminnan ja koko yhteiskunnan kannalta.
Monitieteinen BIODIFUL rakentuu neljän yliopiston ja tutkimuslaitoksen yhteistyöstä. Mukana ovat Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto sekä Luonnonvarakeskus ja Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus.
Tavoitteena on uudistaa ja muokata liiketoiminta-ajattelua, institutionaalisia käytänteitä sekä kuluttajakäyttäytymistä kohti luonnon monimuotoisuutta kunnioittavaa johtajuutta. Erityisesti keskitytään ruokajärjestelemään ja luonnon virkistyskäyttöön, jotka ovat keskeisiä ihmisten ja koko elonkirjon hyvinvoinnille.
FIBSin ja Sitran pilottiohjelma
Kesko on mukana FIBSin ja Sitran järjestämässä pilottiohjelmassa, jossa yritykset pääsevät testaamaan ensimmäisten joukossa maailmassa Science Based Targets Network -verkoston (SBTN) kehitteillä olevaa uutta ohjeistoa omien tiedeperusteisten luontotavoitteidensa asettamiseksi. Vuoden lopulla julkaistavan ohjeiston tavoitteena on vauhdittaa yritysten toimenpiteitä kiihtyvän luontokadon pysäyttämiseksi.
Kansainvälinen Science Based Targets Network -verkosto (SBTN) kehittää parhaillaan yrityksille ja kaupungeille suunnattua ohjeistoa tieteeseen pohjautuvien luontotavoitteiden asettamiseksi.
FIBS toimii Sitran rahoittaman pilottihankkeen toteuttajana Suomessa. Huhtikuussa 2022 käynnistyneeseen pilottiohjelmaan valittiin yhteensä kymmenen yritystä.
K-Kalapolut
Vuosina 2017-2021 teimme ympäristöjärjestö WWF:n kanssa laajaa K-Kalapolut-yhteistyötä Suomen uhanalaisten vaelluskalakantojen pelastamiseksi. Kaikki Suomen vaelluskalat ovat uhanalaisia, koska puromme ja jokemme ovat täynnä vaelluksen katkaisevia esteitä, kuten tierumpuja
tai vanhoja myllypatoja.
Yhteistyön aikana avasimme 27 kutuvaelluksen tiellä ollutta estettä ja teimme 300 kutusoraikkoa talkoohengessä yhdessä paikallisten toimijoiden, maa- ja vesialueenomistajien, K-kauppiaiden ja vapaaehtoisten kanssa. Näin vapautimme yli 100 kilometriä elin- ja kutuympäristöä uhanalaisille vaelluskaloille. Järjestimme yhteistyön aikana 35 K-Kalapolut-talkoot,
joihin osallistui yhteensä yli 1 000 vapaaehtoista sekä yli 70
K-kauppaa ja K-kauppiasta.
