Ruokahävikki
Olemme sitoutuneet puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 lähtötasosta. Välitavoitteemme on saavuttaa 25 %:n hävikin vähennys vuoden 2025 loppuun mennessä.
Vuoden 2024 loppuun mennessä suhteellinen ruokahävikki K-ruokakaupoissa oli vähentynyt 21 % vuoden 2019 lähtötasosta.
Tärkeimpiä keinoja hävikin ennaltaehkäisyyn ovat K-ruokakaupoissa ja Kespron tukuissa tehtävä valikoimahallinta sekä ennuste- ja tarvesuunnittelu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että oikea määrä asiakkaiden haluamia tuotteita on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Hävikin ehkäisyn kannalta tärkeimmät päätökset tehdään jo valikoimaa muodostaessa.
K-ruokakaupat voivat myydä tuotteita alennetuilla hinnoilla niiden parasta ennen -päiväyksen tai viimeisen käyttöajankohdan lähestyessä. Valtaosa K-ruokakauppojen asiakkaista ostaa hävikkiuhan alla olevia punalaputettuja tuotteita. Punalaputettujen tuotteiden suuri suosio näkyy myös myyntidatassa. Vuonna 2024 K-ruokakaupoissa myytiin lähes 50 miljoonaa punalaputettua tuotetta (6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna), kappalemääräisesti eniten leipää, valmisruokaa ja lihaa.
Myös monessa kaupassa käyttöön otetut Vieläkin hyvää -hävikkihyllyt sekä leipähävikkikassit ja hevihävikkilaatikot ovat saavuttaneet suuren suosion ja ovat osaltaan vaikuttaneet ruokahävikin vähentämiseen kaupassa.
Hävikin vähentämiseksi kaupat ovat myös toteuttaneet omia innovatiivisia hävikkituotteitaan esimerkiksi tummuneista banaaneista.
K-ruokakaupat lahjoittavat elintarvikekelpoisia myynnistä poistettuja tuotteita paikallisille hyväntekeväisyysjärjestöille, jotka jakavat ne ruoka-apuna avun tarvitsijoille.
Johdonmukaiset toimenpiteet ovat tuottaneet tulosta erityisesti kauppojen ruokajätteen määrässä. Jätteeksi päätyvä ruokahävikki K-ruokakaupoissa laski 2 % vuonna 2024 edelliseen vuoteen verrattuna.
Hedelmien ja vihannesten varastointitoiminnoissa syntyy ajoittain hävikkiä. Hevi-tuotteisiin saattaa tulla kolhuja matkalla varastolle, ja osa taas ei mahdu vaadittuihin ulkonäköstandardeihin. Tällaiset syömäkelpoiset, mutta myyntiin kelpaamattomat hevi-tuotteet ovat erinomaista raaka-ainetta esimerkiksi keitoille.
Vuonna 2023 lanseerattiin Hyvis-tomaattijuustokeiton rinnalle vegaaninen Hyvis-paprika-linssikeitto. Hyvis paprika-linssikeitto hyödyntää raaka-aineena Keskon keskusvaraston hävikkipaprikoita. Keitto valittiin marraskuussa 2023 Suomen vastuullisin tuote -kilpailun voittajaksi Ruoka ja juoma -kategoriassa.
Vuonna 2023 kiertotaloustuotteiden ansiosta hyödynnettiin yli 17 000 kg myyntiin kelpaamattomia hävikkihedelmiä ja -vihanneksia.
Kespron noutotukuissa keskeisimpiä toimenpiteitä hävikin vähentämiseksi ovat dataan pohjautuva menekin ennakointi sekä löytötorit valikoimille poistuville tai vanhentumassa oleville tuotteille. Hävikkidatan systemaattinen seuraaminen, kuukausittaiset nostot onnistumisista ja aktiivinen viestintä hävikkiin liittyen ovat myös tunnistettu toimiviksi keinoiksi hävikin minimoimiseksi.
Vuonna 2024 Kespron 13 noutotukussa hävikkiprosentti eli hävikkiin menneiden kilojen osuus tukuissa myydyistä kiloista oli 1,4 %. Matalimman hävikkiprosentin saavuttivat vuonna 2024 Tampereen ja Vaasan tukut, joiden hävikkiprosentti oli vain 0,8 %. Noin 40 % tukkujen kirjatuista hävikkikiloista päätyi ruoka-apuun, joten varsinainen ruokajätteeksi päätyvä osuus hävikistä oli vain noin 0,8 %.
Kespro Erikoistukkuun kuuluvassa Kalatukku E. Erikssonissa aloitettiin vuonna 2024 ruoka-apulahjoitukset, joiden myötä noin 30 % vanhenevista tai muutoin hävikkiin päätyvistä elintarvikekelpoisista kalatuotteista saatiin ohjattua ruoka-apuun ja sitä kautta raaka-aineiksi hävikkiruokaravintoloihin.
Tukkujen lisäksi Kespro auttaa asiakkaitaan vähentämään ruokahävikkiä jakamalla asiantuntijatietoa aiheesta ja sparraamalla yhdessä asiakkaiden kanssa. Foodservice-alan osuus kaikesta ruokahävikistä on Suomessa noin 17 prosenttia. Lähes 60 prosenttia foodservice-alan hävikistä on tarjoiluhävikkiä, eli esimerkiksi buffeteista ylijäävää ruokaa. Hävikkiä voi vähentää esimerkiksi tekovaiheessa keittiön prosesseja tehostamalla sekä sopivilla astiaratkaisuilla ja esillepanoilla buffetissa.
Valmistamme yhteistyössä Gasumin kanssa syömäkelvottomasta ruokahävikistä biokaasua, jota hyödynnetään energiana uusien Pirkka-tuotteiden, esimerkiksi jäätelöiden ja karjalanpiirakoiden, valmistuksessa. Toimintamallissa on mukana kaksi Pirkka-tuotteiden valmistajaa, satoja K-ruokakauppaa, Kespron tukut ja Kesko Logistiikan keskusvarasto.
