Kiertotalous
Kiertotalouden, jätelain hengen ja K-ryhmän vastuullisuustavoitteiden mukainen tavoitteemme on vähentää poltettavan jätteen määrää ja ohjata materiaalit kierrätykseen.
Olemme sitoutuneet elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumukseen, jossa tavoitteemme on vähentää ruokahävikkiä ja nostaa oman toimintamme sekä K-ruokakauppojen jätteiden kierrätysastetta 4 % vuoden 2026 loppuun mennessä vuoden 2019 lähtötasosta, jolloin kierrätysaste oli 74 %. Vuoden 2023 lopussa keskitetyn jätesopimuksen piirissä olevien ruokakauppojen kierrätysaste oli 79 %. Lisäksi olemme sitoutuneet puolittamaan aiheuttamamme ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 lähtötasosta.
Olimme ensimmäinen kaupan alan yritys, joka liittyi mukaan Rakentamisen muovit green deal -sopimukseen. Sen tavoitteena on vauhdittaa muovien kiertotaloutta vähentämällä muovin käyttöä sekä edistää muovin kierrätystä rakennusalalla. Lisäksi olemme sitoutuneet annospakkausten kulutuksen vähentämistä tavoittelevaan SUP green deal -sitoumukseen, jossa vähennämme päivittäistavarakaupassa kertakäyttömuovin määrää annospakkauksissa sekä kehitämme uusia pakkausratkaisuja yhdessä kumppaniemme kanssa.
Tarjoamme Suomessa kaikille K-ryhmän ruoka- ja rautakaupoille mahdollisuuden osallistua valtakunnalliseen, keskitettyyn jätehuollon puitesopimukseen eli kiertotaloussopimukseen. Vuoden 2023 lopussa kiertotaloussopimuksen piirissä oli 876 K-ryhmän kauppaa ja toimipaikkaa. Kohteissa syntyvien jätteiden kierrätysaste oli 76 %.
Kiertotaloussopimukseen kuuluu myös kiertotalousmanagerin palvelut. Kiertotalousmanageri käy vuosittain noin 150–170:ssa kiertotaloussopimukseen kuuluvassa K-kaupassa kouluttamassa henkilökuntaa ja auttamassa kauppiasta suunnittelemaan kaupalle toimivat, uudistuneen jätelain mukaiset jätehuoltoratkaisut. Näin varmistetaan, että kaupassa lajitellaan lain mukaisesti ja kustannustehokkaasti. Tehokkailla jätehuoltoratkaisuilla parannetaan esimerkiksi muovin, paperin ja pahvin kierrätystä ja vähennetään sekajätteen määrää.
Vuonna 2023 aloitimme kaupoissa syntyvien muovipakkausten erilliskeräyksen jalkauttamisen K-ruokakaupoissa, K-Rauta-kaupoissa ja Onnisen myymälöissä. Uuden muovipakkausjakeen ja kirkkaan kalvomuovin erilliskeräyksen tehostamisen ansiosta vuonna 2023 muovijätettä kerättiin 17 % enemmän edelliseen vuoteen verrattuna.
Asiakkaat voivat viedä kotitalouksien pakkausjätteet K-ruokakauppojen yhteydessä oleviin Rinki-ekopisteisiin. Vuoden 2023 lopussa kauppojen yhteydessä oli yhteensä 398 Rinki-ekopistettä, joissa asiakkaat voivat lajitella kartongin, lasin ja metallin. Lisäksi muovia kerättiin 318 ekopisteessä. Ekopisteisiin tuotiin vuoden 2023 aikana yhteensä yli 16 400 tonnia jätettä.
K-Rauta-kaupat tarjoavat asiakkailleen mahdollisuutta tilata remonttikohteeseen Helpposäkki tai Helppolava -palvelun yhteistyössä L&T:n kanssa. Helpposäkit soveltuvat puutarha- ja remonttijätteille sekä muulle sekalaiselle romulle. Lue lisää: Opas jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen - K-Rauta.
Kespro tarjoaa asiakkailleen paluulogistiikkapalveluja, joiden ansiosta ravintolat voivat säästää jätemaksuissa ja omalta osaltaan edistää kiertotaloutta.
Kespro siirtyi vuonna 2021 toimituksissaan pahvilaatikoista pantillisiin kestomuovilaatikoihin, minkä ansiosta toimitettavan pahvin määrä vähentyi vuositasolla yli 50 tonnilla. Kestolaatikoiden lisäksi Kespron kuljettaja voi napata paluulogistiikan mukaan ravintolalta esimerkiksi rullakoita, pahvia ja kirkasta kalvomuovia. Kespron keräämästä kirkkaasta kalvomuovista jalostetaan L&T:n toimesta muovigranulaattia, joka korvamerkitään ja käytetään Keskon pehmopapereiden käärepakkausten valmistamiseen.
Lisäksi asiakkaille on Kespron kumppanipalveluiden kautta tarjolla veloituksettomat keräyspalvelut käytetyille kasviöljyille, kahvinporoille ja viinipullonkorkeille. Käytettyjä kasviöljyjä voi palauttaa myös Kespron noutotukkuihin. VG-EcoFuel Oy valmistaa kierrätysöljyistä biopolttoaineita esimerkiksi suomalaisille rahtialuksille. Käytetyistä kahvinporoista taas valmistetaan kotipuutarhan ravinteikasta kahvi- ja kesäkukkamultaa ja viinipullonkorkit voidaan jatkojalostaa esimerkiksi orkideakasvualustoiksi.
Kespron noutotukut kuuluvat K-ryhmän keskitettyyn jätehuollon puitesopimukseen. Kiertotalousmanageri kouluttaa tukun henkilökuntaa ja auttaa tukkuja suunnittelemaan toimivat ratkaisut jätehuoltoon.
Kesko järjestää runsaasti vastuullisuuskoulutusta sisäisellä eLearning-alustallaan. Esimerkiksi kiertotalouskoulutuksessa käsiteltäviin aiheisiin kuuluvat jätteiden lajittelu, kierrätys ja kiertotalouden perusteet. Koulutuksen osallistujien määrää seurataan kiertotaloussopimuksen ohjausryhmässä. Lisäksi kiertotalousmanageri käy kouluttamassa kaupan työntekijöitä kaupoissa.
Keskon päätoimitalo Helsingissä on osa WWF:n Green Office -verkostoa. Green Office -ohjelma pyrkii esimerkiksi parantamaan toimiston kierrätysastetta erilaisilla toimenpiteillä, kuten jätteiden lajittelukoulutuksella ja jätteiden erilliskeräyskampanjoilla.
Pakkaus- ja muovilinjauksissamme on asetettu tavoitteet pakkaamisen ja muovin käytön vähentämiseen sekä pakkausten kierrätettävyyden parantamiseen:
- Tavoitteemme on vähentää muovia pakkauksissa 20 % vuoden 2025 loppuun mennessä vuoden 2019 lähtötasosta.
- Tavoitteemme on, että vuoden 2025 loppuun mennessä kaikki pakkauksemme ovat kierrätettäviä tai uudelleen käytettäviä.
Muovin vähennystavoitteemme kuuluu myös Ellen MacArthur Foundationin ja YK:n The New Plastics Economy Global Commitment -sitoumukseen, jonka tavoitteena on turhan muovin kulutuksen vähentäminen.
Vuonna 2023 vähensimme 29 tonnia muovia omien tuotemerkkiemme pakkauksissa. Määrä vastaa 27,6 miljoonaa Pirkka-kierrätysmuovikassia. Vuoden 2019 lähtötasoon verrattuna olemme vähentäneet muovia omissa pakkauksissamme yhteensä 11,7 %. Teimme vuoden 2023 aikana pakkaus- ja muovilinjauksen mukaisia pakkausmuutoksia yhteensä 93 oman merkin tuotepakkaukseen.
K-ryhmä on sitoutunut Kaupan liiton ja ympäristöministeriön vuonna 2016 solmimaan muovikassisopimukseen, jolla pyritään vähentämään Suomessa kulutettavien muovikassien määrää enintään 40 muovikassiin henkeä kohti vuodessa vuoden 2025 loppuun mennessä (v. 2023: kulutus 64 kassia henkeä kohden vuodessa).
PTY ja joukko jäsenyrityksiä – myös K-ryhmä – kampanjoivat muovikassien kulutuksen vähentämiseksi yhteisten tunnusten alla toukokuussa 2024 ja palaavat asiaan vielä syyskuussa.
Etsimme yhteistyökumppaneidemme kanssa ratkaisuja, joissa hyödynnetään tuotannon sivu- ja materiaalivirtoja. Esimerkkejä yhteistyöstä:
- Keväällä 2024 käynnistyneessä kiertotalousyhteistyössä Lassila & Tikanojan ja Sinituotteen kanssa K-kauppoihin kertyviä leikkokukkaämpäreitä hyödynnetään raaka-aineena siivoustuotteiden valmistuksessa.
- Teemme yhteistyötä Touchpointin ja Resterin kanssa K-ryhmän käytöstä poistuneiden työvaatteiden kierrättämiseksi.
- Kierrätämme yhteistyössä Lassila & Tikanojan ja Amerplastin kanssa kauppojemme kuljetusmuoveja Pirkka-pehmopaperien pakkauksiin.
- Hyvis paprika-linssikeitossa hyödynnetään Keskon keskusvaraston hävikkipaprikoita. Keitto valittiin Suomen vastuullisin tuote -kilpailun Ruoka ja juoma -kategorian voittajaksi vuonna 2024.
- Keskitetyn jätehuoltosopimuksen piirissä olevissa K-ryhmän kohteissa syntyvä biojäte ohjataan biokaasun tuotantoon Gasumin biokaasulaitoksiin. Biokaasua hyödynnetään energiana uusien Pirkka-tuotteiden, esimerkiksi jäätelöiden ja karjalanpiirakoiden, valmistuksessa.
- Yhteistyössä Olvin kanssa toimme kauppoihimme Olvi Iisalmi alkoholittoman appelsiinilonkeron, joka saa makunsa käsintehdystä appelsiinitisleestä, jonka valmistuksessa on hyödynnetty K-ryhmän keskusvaraston ylijäämä-appelsiineja ja K-kauppojen appelsiinimehukoneiden appelsiininkuoria.
Katso video - Bernerin kanssa tehtävässä kiertotalousyhteistyössä Neste K -liikenneasemilla syntyvät kahvinporot hyödynnetään Pirkka Kaffe -kasvumullan ja -kasvuravinteen raaka-aineena. Pirkka Kaffe -kasvumulta valittiin Vastuullisin tuote -sarjan voittajaksi European Private Label Awards -kilpailussa vuonna 2024.
Suomen jätelaki uudistettiin vuonna 2021. Jätelain ja sitä täydentävien asetuksien tavoitteena on vähentää jätteen määrää ja lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on lajiteltava ja kerättävä erikseen kierrätystä varten. Erilliskerättyä jätettä ei enää saa viedä kaatopaikalle eikä poltettavaksi.
Jäte on erilliskerättävä, jos jätteen haltija tuottaa:
- muuta biojätettä kuin puutarha- tai puistojätettä 10 kg viikossa
- muovipakkausjätettä 5 kg viikossa
- paperi- ja kartonkipakkausjätettä 5 kg viikossa
- lasipakkausjätettä 2 kg viikossa
- metallipakkausjätettä ja muuta pienikokoista metallijätettä yhteensä 2 kg viikossa
Jätelain kohdan 15a mukaisesti erilliskerättyä jätettä ei enää saa viedä kaatopaikalle eikä poltettavaksi.
Päivittäistavaroiden verkkokaupan ja noutoruoan kasvavan kulutuksen vuoksi kertakäyttöpakkausten kysyntä on kasvanut, ja täten myös pakkausjätteen määrä on kasvanut merkittävästi. Tähän etsitään ratkaisua VTT:n ja Vaasan yliopiston johtamassa Reusify-tutkimushankkeessa, joka yhdistää yli 20 avainaloilla toimivaa suomalaisyritystä. Tarkoituksena on kehittää järjestelmä, joka mahdollistaa pakkausten uudelleenkäytön Suomessa.
K-ryhmä on mukana kokeilussa, jonka tavoitteena on määritellä ja pilotoida yhdessä arvoketjun toimijoiden kanssa toteuttamiskelpoinen ja kuluttajalähtöinen uudelleenkäytettävien take away -pakkausten järjestelmä. Järjestelmän toteutuessa voidaan vähentää käytettäviä pakkausmateriaaleja, valmistuksessa käytettäviä fossiilisia raaka-aineita sekä pakkausjätettä. Kahden ja puolen vuoden projektin rahoittaa pääosin Business Finland.
