Soijalinjaus

Maailmanlaajuisesti kymmenen prosenttia soijasta tuotetaan suoraan ihmisten ravinnoksi. Suurin osa soijasta käytetään tuotantoeläinten rehujen raaka-aineena ja päätyy ruokapöytään liha- ja maitotaloustuotteiden sekä kananmunien kautta. Suomessa soijarehua käytetään pääasiassa sikojen ja siipikarjan sekä munintakanojen ravintona. Nautojen ravintona Suomessa ei juurikaan käytetä soijarehua.

Soijan viljelyalueiden jatkuvan laajenemisen suurimmat ympäristövaikutukset erityisesti Etelä-Amerikassa liittyvät metsäkatoon, kasvihuonekaasupäästöjen kasvuun, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja eroosioon. Soijan viljelyn on raportoitu aiheuttavan sosiaalisia ongelmia muun muassa maanomistukseen ja tulojen jakaantumiseen liittyen. 

Kesko on Round Table on Responsible Soy (RTRS) -järjestön jäsenenä sitoutunut edistämään pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti vastuullisuutta soijan tuotantoketjussa. Vastuullisen soijan tuotannossa on huomioitava niin taloudelliset, sosiaaliset kuin ympäristönäkökohdat.

Omien tuotemerkkien soijaperäisissä ainesosissa suositellaan käytettävän koko toimitusketjun ajan fyysisesti erillään pidettyä RTRS-sertifioitua soijaa tai ProTerra, Donau Soja/Europe Soya tai Reilu kauppa -sertifioitua soijaa. 

Soijalinjaus on julkaistu 19.2.2016 ja päivitetty 12.2.2025.

Soijalinjauksen tavoitteiden edistyminen 2024

Vuonna 2024 myytyjen Pirkka, Pirkka Parhaat ja K-Menu -elintarviketuotteiden ainesosana oleva soija oli 100 % vastuullisen tuotannon piirissä: 58 % oli RTRS, Donau Soja/Europe Soya tai ProTerra -sertifioitua ja loput RTRS-kreditoitua.

Kespron Menu-elintarvikkeiden ainesosana oleva soija oli 100 % vastuullisen tuotannon piirissä: 71 % oli RTRS, Donau Soja/Europe Soya tai ProTerra -sertifioitua ja loput RTRS-kreditoitua. Eläinperäisten Pirkka, Pirkka Parhaat, K-Menu- ja Menu- elintarvikkeiden tuotantoon käytetystä soijarehusta 76 % oli tuottajien omien sertifiointimenettelyjen piirissä ja 24 %:lle hankimme itse RTRS-kreditit.

Edistyminen 2020-2024: