Ihmisoikeussitoumus ja -arviointi
YK julkisti vuonna 2011 ”Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet: Yhdistyneiden kansakuntien suojele-kunnioita-korjaa –kehyksen täytäntöönpano”.
Ohjaavat periaatteet ovat yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeva maailmanlaajuinen standardi, jota kaikkien yritysten edellytetään noudattavan.
Tällä sivustolla kuvataan, kuinka Keskon on pannut täytäntöön ohjaavien periaatteiden mukaisen arviointinsa sekä käytännöt, prosessit ja menettelyt, joiden avulla Kesko seuraa ja huolehtii toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista.
Ihmisoikeuksia koskeva sitoumus
- Kesko kunnioittaa kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia.
- Kesko on huolellisuusvelvoitteen mukaisesti rakentanut ja rakentaa menettelytapansa ja käytäntönsä siten, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen tulee huomioiduksi kaikessa Keskon toiminnassa.
- Keskon toiminnalla on erityisen keskeistä vaikutusta neljän ryhmän ihmisoikeuksiin: asiakkaat, henkilökunta, hankintaketjut sekä yhteisöt, joissa toimimme.
- Kesko kuuntelee sidosryhmiensä näkemyksiä ihmisoikeuksista ja huomioi ne kehittäessään toimintaansa.
- Kesko edellyttää yhteistyökumppaniensa kunnioittavan kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia.
Ihmisoikeuksia koskeva sitoumus on hyväksytty Keskon konsernijohtoryhmässä 20.5.2016 ja Keskon hallituksessa 20.9.2016.
Keskon ihmisoikeusarviointi katselmoidaan joka kolmas vuosi konsernin vastuullisuuden johtoryhmässä ja päivitetään vastaavasti Kesko.fi-sivuille. Edellisen kerran ihmisoikeusarviointi katselmoitiin 15.12.2022. Norjan toimintojemme ihmisoikeustyöstä raportoimme vuodesta 2023 alkaen Norjan kansallisen lainsäädännön (Transparency Act LOV-2021-18-99) mukaisesti.
Keskon hankintaketjut
Kesko toimii kolmella toimialalla: päivittäistavarakaupassa, rakentamisen ja talotekniikan kaupassa sekä autokaupassa. Lisätietoa toimialoista.
Keskolla on yli 20 000 sellaista tavaran- ja palveluntoimittajaa, joilta ostetaan vuosittain vähintään 1 000 eurolla. Kesko-konsernin suomalaisten yhtiöiden tavaraostoista noin 80 % tehdään vuosittain Suomessa toimivilta tavarantoimittajilta ja alle 20 % muualta.
Globaalit hankintaketjut ovat usein moniportaisia, ja mentäessä hankintaketjuja portaittain syvemmälle voidaan K-ryhmän hankintaketjujen katsoa ulottuvan lähes joka puolelle maailmaa.
Keskon varmennusmenettelyt
Kesko kiinnittää erityistä huomiota hankintaketjun ihmisoikeuskysymyksiin ja työoloihin. Tavarantoimittajien valvonnassa keskitytään ensisijaisesti riskimaihin, joissa on olemassa kohonnut riski ihmisoikeuksien ja työoikeuksien loukkaamiselle. Hankintamaiden riskiarvioinnissa hyödynnetään amforin riskimaaluokitusta, joka perustuu Maailmanpankin julkaisemiin Worldwide Governance -indikaattoreihin.
Vuosittain suorat ostot riskialueiden tavarantoimittajilta ovat noin 1 % Keskon kaikista ostoista. Suoran riskimaatuonnin osuus Keskon tuonnista Suomeen on noin 14 % vuosittain. Luvut koskevat suoria ostoja Suomesta; muiden toimintamaiden suoraa riskimaatuontia ei ole tilastoitu.
Riskimaissa tyypillisesti tuotettavia tuotteita ovat vaatteet ja kodintekstiilit, kengät, työkalut, urheiluvälineet, lelut, maataloustuotteet (esimerkiksi kahvi, tee, kaakao, hedelmät, vihannekset, viinit) sekä kala-, hedelmä- ja vihannessäilykkeet.
Kesko julkaisee riskimaissa sijaitsevat omien tuotemerkkien vaatteiden, kenkien ja laukkujen valmistustehtaat vuosittain nettisivuillaan. Toimitusketjun läpinäkyvyyden edistämiseksi listalla kerrotaan tehtaiden nimet ja osoitteet sekä työntekijöiden määrä.
Riskimaatoimittajien sosiaalisen vastuun arviointi
Kesko on kestävää liiketoimintaa edistävän amfori-järjestön jäsen vuodesta 2005 ja osallistuu amfori BSCI:hin. Kesko hyödyntää riskimaatoimittajien arvioinnissa kansainvälisiä sosiaalisen vastuun auditointi- ja sertifiointijärjestelmiä, ensisijaisesti amfori BSCI -auditointia. Kesko on sitoutunut edistämään hankinnassaan amfori BSCI Code of Conductin periaatteita. Osa Keskon tavarantoimittajista on myös itse amforin jäseniä ja edistää amfori BSCI -auditointeja omassa toimitusketjussaan.
Kesko hyväksyy myös muita sosiaalisen vastuun arviointijärjestelmiä, jos niiden kriteerit vastaavat amfori BSCI -auditoinnin tasoa ja auditoinnin on suorittanut riippumaton osapuoli.
Amfori BSCI -toimintamallin mukaan tehtaille suoritetaan kahden vuoden välein täysi auditointi, jossa jokainen auditointiprotokollan osa-alue arvioidaan. Jos tehtaan auditointitulos on C, D tai E, tulee tehtaalla järjestää 12 kuukauden sisällä seuranta-auditointi, jossa arvioidaan täydessä auditoinnissa löytyneet puutteet ja niiden korjaustoimenpiteet.
Korjaustoimenpiteet ja niiden seuranta sisältyvät auditointiprosessiin. Kesko ei lopeta yhteistyötä tavarantoimittajan kanssa, jos tavarantoimittaja sitoutuu auditointiraportissa määriteltyjen epäkohtien korjaamiseen.
Keskon vuosiraporteissa raportoidaan tarkemmin sosiaalisen vastuun varmentamisprosesseista ja auditointituloksista.
Kestävän kehityksen linjaukset
Keskon ostotoimintaa ohjaavat kestävän kehityksen linjaukset. Hankintalinjauksia laaditaan ohjaamaan sellaisten tuotteiden hankintaa, joka sisältävät sosiaalisen ja ympäristövastuun kannalta kriittiseksi tunnistettuja raaka-aineita.
International Accord
Kesko oli vuodesta 2018 alkaen mukana Bangladesh Accord -sopimuksessa, jonka tavoitteena oli parantaa Bangladeshin vaatetehtaiden sähkö-, palo- ja rakennusturvallisuutta. Vuonna 2021 Kesko liittyi uuteen International Accord for Health and Safety in the Textile and Garment Industry -sopimukseen, joka jatkaa Bangladesh Accord -sopimuksen työtä. International Accord edistää aiempaa sopimusta laajemmin bangladeshilaisten vaate- ja tekstiilitehtaiden työterveyttä ja turvallisuutta. International Accord -toimintamallia on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa myös uusiin toimintamaihin. Kaikki K-Citymarketin mywear- ja myhome-merkkien bangladeshilaiset tekstiilitehtaat ovat mukana International Accord -prosessissa.
The Centre for Child Rights and Business
Kesko on kiinalaisen The Centre for Child Rights and Business -organisaation jäsen. Organisaation tavoitteena on estää ja vähentää lapsityötä, edistää nuorten työntekijöiden asemaa tehtailla ja helpottaa siirtotyöläisvanhempien arkea. Jos lapsityötä havaittaisiin, Keskolla olisi organisaation kautta toimintamalli lasten saamiseksi tehtaalta kouluun.
Vuonna 2019 Kesko avasi kesäpäiväkodin Kiinassa Ningbossa toimivan LED-työmaavalaisintehtaan yhteyteen yhteistyössä organisaation kanssa. Kesäpäiväkoti tarjosi hoitopaikan noin 30 tehtaan siirtotyöntekijän lapselle mahdollistaen näin lasten asumisen yhdessä vanhempiensa kanssa kesän ajan.
Tavarantoimittajien vastuullisuuskoulutukset
Järjestämme riskimaatavarantoimittajille vastuullisuuskoulutuksia. Koulutustilaisuuksissa käsitellään Keskon sosiaalisen vastuun vaatimuksia tavarantoimittajille. Koulutuksia on järjestetty Kiinassa, Intiassa ja Thaimaassa. Lisäksi amfori BSCI järjestää tavarantoimittajille vastuullisuuskoulutuksia, joihin osa tavarantoimittajistamme on osallistunut.
Vastuullisen hankinnan koulutukset Keskon henkilökunnalle
Järjestämme säännöllisesti vastuullisen hankinnan koulutuksia hankinnan parissa työskenteleville keskolaisille. Koulutuksissa käsitellään esimerkiksi amfori BSCI Code of Conduct -periaatteet, riskimaahankinnan varmentamisprosessi, Keskon hyväksymät sosiaalisen vastuun auditointijärjestelmät ja kestävän kehityksen hankintalinjaukset.
Reilun kaupan lisällä kehitetään paikallisyhteisöjä
Keskon päivittäistavarakaupalla on ollut laaja yhteistyösopimus Reilu kauppa ry:n kanssa jo 20 vuoden ajan.
Suosituimpia Reilun kaupan tuotteita K-ruokakaupoissa ovat kukat. Pirkka Reilun kaupan ruusu on yksi Suomen suosituimmista Reilun kaupan tuotteista. K-ruokakauppojen myymistä Reilun kaupan tuotteista on kertynyt paikallisyhteisöjen sosiaalisiin kehityshankkeisiin tarkoitettua Reilun kaupan lisää vuosina 2009–2022 yhteensä yli 7 miljoonaa euroa. Reilun kaupan lisällä on paikallisyhteisöissä kunnostettu ja laajennettu koulua ja päiväkotia sekä hankittu keittiötarvikkeita kuten helloja.
Keskon tekemät hankintaketjuselvitykset löydät tämän sivun lopusta.
Osana ihmisoikeusarviointia kuultiin vuonna 2015 asiakkaiden näkemyksiä siitä, miten he kokevat ihmisoikeuksien toteutumisen Keskon toiminnassa.
Asiakkaat
TNS Gallup Oy selvitti neljän pienryhmäkeskustelun sekä 567:lle K-ryhmän asiakkaalle ja 41:lle asiantuntijalle lähetetyn nettikyselyn perusteella näkemyksiä ihmisoikeuksien toteutumisesta K-ryhmän toiminnassa.
1. Laadullinen tutkimusosio
Pienryhmäkeskustelut vahvistivat näkemyksen siitä, että oikeus terveyteen, lasten oikeus erityissuojeluun ja syrjinnän kielto ovat asiakasnäkökulmasta ne keskeiset ihmisoikeudet, joista Keskon tulee asiakasrajapinnassaan erityisesti huolehtia.
Keskusteluissa erityisen painotuksen saivat ns. valtaväestöstä poikkeavien henkilöiden ihmisoikeuksien toteutuminen.
Asiakasrajapinnassa erityishuomio onkin siten kohdistettava:
• syrjinnän nollatoleranssiin ja syrjintätapausten valitusmekanismien kehittämiseen ja ylläpitoon
• esteettömyyden ja saavutettavuuden kehittämiseen ja ylläpitoon
2. Määrällinen tutkimusosio
Nettikysely kohdistettiin sekä ns. valtaväestön edustajille että erityisryhmille. Erityisryhmien edustajilla etninen tai kansallinen alkuperä on muu kuin suomalaisen kantaväestön, suomen kielen taito on puutteellinen tai heillä on jokin vamma tai sairaus, joka estää osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Erityisryhmien edustajien osuus kuluttajista on yksitoista prosenttia. Joka yhdeksännellä K-kaupan asiakkaalla on siis jokin kauppa-asiointia vaikeuttava tekijä!
Kesko arvioitiin hieman suomalaista tavanomaista yritystä paremmaksi eri ihmisoikeuksien toteutumisessa. Erityisryhmien antamat arviot olivat kuitenkin joiltakin osin muuta väestöä selvästi alemmat. Parhaimmat arviot erityisryhmät antoivat muun muassa valtaväestöstä ulkoisesti poikkeavien tasavertaisesta kohtelusta kassalinjastolla sekä invapaikkojen saavutettavuudesta. Heikoimmat arviot liittyivät seuraaviin tekijöihin:
• Myymälöiden esteettömyydestä ei saa tietoa verkkosivuilta
• Myymäläkalusteet eivät ole liikuntarajoitteiselle vaivattomia
• Henkilökuntaa ei ole riittävästi avustuksen saamiseksi
• Lähikauppojen esteettömyydestä ei ole huolehdittu
• Henkilöstö ei ole etnisesti tai muuten ulkonäöltään monipuolista
TNS Gallup Oy:n tekemä tutkimusraportti Kesko ja ihmisoikeudet – asiakassidosryhmän kuunteleminen
Henkilöstö
Henkilöstön näkemyksiä selvitetään henkilöstötutkimuksen tulosten perusteella.
Henkilöstötutkimuksen tulokset
Keskossa toteutetaan noin puolentoista vuoden välein henkilöstötutkimus. Koko henkilöstö kaikissa toimintamaissa kutsutaan kyselyyn. Henkilöstötutkimuksen indeksit ovat henkilöstön sitoutuneisuus, suorituksen mahdollistaminen sekä työhyvinvointi. Tulosten perusteella laaditaan yksikkökohtaiset toimenpidesuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan.
Alla olevaan taulukkoon on poimittu henkilöstötutkimuksesta erityisesti ihmisoikeusarviointiin liittyvät kysymykset.
|
Kysymys (muotoilu vuoden 2021 kysymysten mukainen) |
myönteisiä |
2019 myönteisiä [%] |
2017 myönteisiä [%] |
2016 myönteisiä [%] |
| Saan osallistua työhöni vaikuttavien päätösten tekemiseen sopivassa määrin. | 72 % | 70 % | 73 % | 63 % |
| Pystyn yleensä pitämään työ- ja yksityiselämäni tasapainossa. | 83 % | 85 % | 88 % | 68 % |
| Työnantajani tukee monimuotoisuutta ja mukaan ottamista. *kysymys muotoiltu uudestaan 2021 |
82 %* | 67 % | 81 % | 75 % |
| Kannamme yhteiskunta- ja ympäristövastuumme. | 85 % | 87 % | 87 % | 81 % |
| Yksikössäni toimitaan K Code of Conduct -periaatteiden mukaisesti. | 85 % | 80 % | 73 % | n/a |
| Vastaajien lkm (koko konserni) | 12 360 (80 %) |
8 061 (76 %) |
13 430 (71 %) |
11 860 (63 %) |
Tunnistetut ihmisoikeusvaikutukset ja niiden riskien arviointi -kohdassa on kuvattu seurannan mittarit.
Keskon vastuullisuusstrategia perustuu sidosryhmien näkemysten huomioimiseen. Sidosryhmätarkastelu sisältyy Keskon johtamismalliin ja toimintasuunnitelmiin. Sidosryhmäyhteistyöstä kerrotaan vuosiraporteissa.
Asiakkaita kuullaan muun muassa päivittäisissä asiakaskohtaamisissa (noin 2 miljoonaa kohtaamista / päivä!), asiakaspalautekanavien ja K-kuluttajapalvelun kautta sekä asiakastutkimusten avulla.
Henkilöstöä kuullaan päivittäisessä esimiestyöskentelyssä, kehityskeskustelujen ja henkilöstötutkimusten avulla sekä luottamushenkilöiden kautta. Kesko ei rajoita henkilöstön ammatillista järjestäytymistä. Henkilöstölle on intranetissä palautekanava.
K Code of Conduct -koulutus on osa Keskon perehdytysohjelmaa ja tämän lisäksi vastuullisiin toimintatapoihin perehtymiseen ja kertaamiseen on olemassa verkkokoulutusohjelma, joka on pakollinen koko henkilöstölle. Tämän lisäksi luottamushenkilöille järjestetään säännöllisesti tilaisuuksia, joissa käydään läpi vastuullisia toimintatapoja ja K Code of Conductia.
Kesko noudattaa ostotoiminnan eettisiä periaatteita, jotka perustuvat Kansainvälisessä Työjärjestössä (ILO) hyväksyttyihin työelämän perusoikeuksiin, YK:n ihmisoikeuksien julistukseen ja lapsen oikeuksien yleissopimukseen. Keskon päivittäistavarakauppa on sitoutunut eurooppalaisen elintarvikeketjun hyvän kauppatavan periaatteisiin.
Riskimaiden tehtaiden sosiaalinen vastuullisuus varmennetaan auditointien avulla. Jos ongelmia tunnistetaan, ne on pyrittävä korjaamaan yhteistyössä tavarantoimittajan kanssa. Ainoastaan siinä tapauksessa, että tavarantoimittaja kieltäytyy yhteistyöstä ja kaikista korjaavista toimenpiteistä, hankintasopimus puretaan.
Viestintä ja raportointi
Kesko-konsernin viestinnän tehtävänä on edistää konsernin ja yhteistyökumppaneiden liiketoimintaa välittämällä oma-aloitteisesti sidosryhmille oikeaa tietoa konsernin tavoitteista ja toiminnasta. Keskon viestinnän yleisiä periaatteita ovat luotettavuus, avoimuus ja nopeus. Viestintää toteutetaan kaikilla välineillä: mediatiedotteilla, -lausunnoilla ja –haastatteluilla sekä K-ryhmän nettisivujen ja sosiaalisen median avulla.
Viestinnän yhteystiedot
Kesko julkaisee vuosittain vuosiraportin, jossa raportoidaan laajasti Keskon toiminnan sosiaalisista vaikutuksista niin asiakkaiden, henkilöstön, hankintaverkkojen kuin toimintaympäristön suhteen.
Niin kuin muussakin päivittäisessä viestinnässä, niin myös akuuteissa ihmisoikeuskysymyksissä ja –ongelmissa tarvitaan nopeaa, kattavaa ja avointa tapauskohtaista viestintää. Periaatteemme on proaktiivisesti tuoda esille tärkeitä ihmisoikeustapauksia ja -kysymyksiä.
Valitusmekanismit
1. Asiakkaiden palautekanavat
Keskon asiakkaiden käytettävissä on lukuisia palautekanavia, muun muassa K-Plussan asiakaspalvelu, K-Kuluttajapalvelu sekä ketjukohtaiset palautekanavat. Vaikka nämä kanavat ovatkin tarkoitettu arkisempia palautteita varten, niin jonkin verran niihin tulee myös ihmisoikeuksiin liittyviä yhteydenottoja.
2. Henkilöstön palautekanava Yammer
Keskon intranetissä toimii henkilöstön sähköinen palautefoorumi Yammer, jonka avulla voi antaa palautetta ja kysyä mistä tahansa Keskon tai sen tytäryhtiöiden toimintaan liittyvästä asiasta. Yhteydenoton voi tehdä myös nimettömänä. Kaikki palautteet vastauksineen julkaistaan intranetissä, jotta myös muu henkilöstö voi seurata käytyjä keskusteluja. Kaikki palautteet käydään tarkkaan läpi ja hyödynnetään Keskon toiminnan kehittämisessä.
3. SpeakUp-ilmoituskanava
Henkilöstö voi luottamuksellisesti ottaa yhteyttä SpeakUp-ilmoituskanavan kautta. Tämä kanava on tarkoitettu lähinnä sellaisia yksittäisiä tilanteita varten, joissa työntekijä joutuu pohtimaan, onko toiminta laillista ja/tai onko se Keskon arvojen ja vastuullisten toimintatapojen mukaista.
Sähköpostiosoite ja puhelinnumero on mainittu Keskon K Code of Conduct -ohjeistuksessa, joka on hankinta- ja palvelusopimusten liitteenä, joten tavaran- ja palveluidentoimittajat voivat myös käyttää tätä palautekanavaa.
4. Riskimaiden tehtaiden henkilöstö
Kesko tunnistaa, että riskimaiden tehtaiden työntekijöiden tosiasiallinen mahdollisuus käyttää valitusmekanismeja on lähes olematon. Keskon on pyrittävä yhdessä tavarantoimittajiensa, paikallisten ammattiliittojen, kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten kanssa luomaan toimivia valitusmekanismeja.
Kesko on amfori-järjestön jäsen ja osallistuu amfori BSCI:in. Hyödynnämme riskimaissa sijaitsevien tehtaiden ja viljelmien työolojen arvioinnissa ensisijaisesti amfori BSCI -auditointia.
Amforin organisoima ilmoituskanava amfori Speak For Change – Supply Chain Grievance Mechanism Programme on näiden auditointien piirissä olevien tehtaiden työntekijöiden käytössä Vietnamissa, Turkissa, Bangladeshissa ja neljällä alueella Intiassa (tieto päivitetty 8.12.2023).
Jatkotoimet ja katselmointi
Keskeiset tunnistetut Keskon ihmisoikeusvaikutukset ovat olleet jo ennen tätä arviointia mukana Keskon toimintamalleissa kattavasti, vaikkakin hajanaisesti. Toimintamalleissa vaikutusten jatkuvalle seurannalle on määritetty toimenpiteet ja mittarit.
Keskon ensimmäinen YK:n ohjaavien periaatteiden mukaisesti tehty ihmisoikeusarviointi julkaistiin vuonna 2016. Keskon ihmisoikeusarviointi katselmoidaan joka kolmas vuosi konsernin vastuullisuuden johtoryhmässä ja päivitetään vastaavasti Kesko.fi-sivuille. Vuodesta 2023 alkaen raportoimme myös Norjan toimintojemme ihmisoikeustyöstä Norjan kansallisen lainsäädännön (Transparency Act LOV-2021-18-99) mukaisesti.
Riippumattoman kolmannen osapuolen kommentointi
Kesko pyysi kansainvälistä, riippumatonta kolmatta osapuolta kommentoimaan Keskon vuonna 2016 julkastun ihmisoikeusarvioinnin kattavuutta ja sisältöä sekä esittämään kohteita arvioinnin kehittämiseksi. Tehtävään valittiin KPMG Oy Ab.
Globaaleissa hankintaketjuissa elämiseen riittävät palkat ja ansiot ovat iso ja monimutkainen ongelma. Kehittyvissä maissa lakisääteiset minimipalkat eivät usein ole riittäviä työntekijöiden ja heidän perheidensä tavallisten menojen, kuten asumisen, ravitsevan ruoan ja koulutuksen kattamiseksi.
Riittämättömän palkan ja ansioiden seurauksena työntekijät ja heidän perheensä elävät köyhyydessä ja moni tekee ylitöitä turvatakseen toimeentulonsa. Matala palkkataso aiheuttaa riskin työntekijöiden ja heidän perheidensä hyvinvoinnille ja lisää esimerkiksi lapsityön ja pakkotyön riskiä. (lähde: amfori living wage briefing)
Elämiseen riittävien palkkojen ja ansioiden saavuttamiseksi tarvitaan kaikkien hankintaketjun eri osapuolten, kuten yritysten, työntekijäjärjestöjen, teollisuuden, hallitusten, kansalaisyhteiskunnan ja tutkimuksen yhteistyötä. (lähde: Global Living Wage Coalition). Työntekijöiden järjestäytymis- ja neuvotteluoikeuden edistäminen on erityisen tärkeää.
Keskon työ hankintaketjujen elämiseen riittävien palkkojen ja ansioiden edistämiseksi
- Selvitys elämiseen riittävistä palkoista, ansioista ja riskeistä hankintaketjuissa
Teemme selvityksen elämiseen riittävistä palkoista, ansioista ja niihin liittyvistä riskeistä vuosien 2022-2025 aikana. Selvityksemme keskittyy riskimaissa sijaitseviin tavarantoimittajiin, koska arvioimme suurimpien elämiseen riittäviin palkkoihin ja ansioihin liittyvien haasteiden löytyvän sieltä. Selvityksen pohjalta suunnittelemme jatkotoimenpiteitä elämiseen riittävien palkkojen ja ansioiden edistämiseksi hankintaketjuissamme. - Sisäinen koulutus
Sisällytämme elämisen riittävän palkan ja ansion vastuullisen hankinnan koulutuksiimme ja lisäämme osaamistamme aiheesta. - amfori BSCI -yhteistyö
Hyödynnämme riskimaissa sijaitsevien tehtaiden ja viljelmien työolojen arvioinnissa kansainvälisiä sosiaalisen vastuun arviointijärjestelmiä, ensisijaisesti amfori BSCI -auditointia. Kesko on kestävää liiketoimintaa edistävän amfori-järjestön jäsen vuodesta 2005 ja sitoutunut edistämään amfori BSCI Code of Conductin periaatteita hankintaketjuissaan. Oikeudenmukainen korvaus, kohtuulliset työajat ja työntekijöiden järjestäytymis- ja neuvotteluoikeus kuuluvat amfori BSCI Code of Conductin periaatteisiin ja niiden toteutumista arvioidaan amfori BSCI -auditoinneissa. Amfori BSCI -auditoinnissa selvitetään tavarantoimittajan työntekijöilleen maksama vähimmäispalkka sekä arvioidaan aluekohtainen elämiseen riittävä palkka. - Reilu kauppa -yhteistyö
Keskon päivittäistavarakaupan valikoimissa on ollut Reilun kaupan tuotteita vuodesta 1999 alkaen. Reilun kaupan tavoitteena on taata viljelijöille ja työntekijöille elämiseen riittävä toimeentulo ja reilu kaupankäynti. Reilun kaupan työkaluilla – kriteereillä, riippumattomilla auditoinneilla, maailmanmarkkinahintojen heilahtelulta suojaavalla takuuhinnalla, Reilun kaupan lisällä sekä tuottajien ja työntekijöiden koulutuksella – vahvistetaan alkutuottajien toimeentuloa ja mahdollisuuksia vaikuttaa työoloihinsa ja muihin itseään koskeviin asioihin. - Kestävän kehityksen linjaukset
Ohjaamme sosiaalisen ja ympäristövastuun kannalta kriittiseksi tunnistettuja raaka-aineita sisältävien tuotteiden hankintaamme kestävän kehityksen linjauksillamme. Linjauksissa mainituista aloitteista muun muassa Rainforest Alliance, RSPO ja PEFC edellyttävät elämiseen riittäviä palkkoja tai ansioita.
Elämiseen riittävien palkkojen ja elämiseen riittävien ansioiden määritelmä
Elämiseen riittävää palkkaa ei ole virallisesti määritelty, mutta siitä vallitsee laaja yhteisymmärrys. Kesko määrittelee hankintaketjuissa elämisen riittävän palkan Anker-metodologian mukaisesti. Ankerin metodologia on laajasti hyväksytty ja kansainvälisen Global Living Wage Coalition -yhteenliittymän tunnistama. Myös Keskon merkittävät sidosryhmät amfori ja Reilu kauppa hyödyntävät Ankerin määritelmää.
Ankerin määritelmän mukaan elämiseen riittävä palkka on:
Elämiseen riittävä palkka tarkoittaa, että työntekijä ansaitsee normaalien viikkotyötuntien aikana riittävästi turvatakseen itselleen ja perheelleen kohtuullisen elintason. Kohtuullinen elintaso kattaa ruoan, veden, asumisen, koulutuksen, terveydenhuollon, kuljetuksen, vaatteet ja muut välttämättömät tarpeet sekä odottamattomien tapahtumien aiheuttamat kulut.
Elämiseen riittävä palkka koskee palkattuja työntekijöitä. Se ei ole sama kuin lain määrittämä vähimmäispalkka, joka ei useissa maissa takaa elämiseen riittävää toimeentuloa. Arvio tehdään paikallisesti tietylle alueelle ja laskelmassa huomioidaan, että perheissä on usein enemmän kuin yksi työssä käyvä aikuinen (Lähde: Global Living Wage Coalition)
Vastaavana määritelmänä itsensä työllistäville yrittäjille ja maanviljelijöille puhutaan elämiseen riittävistä ansiosta. Reilun kaupan mukaan elämiseen riittävä ansio on:
Elämiseen riittävä ansio tarkoittaa tulotasoa, joka kattaa yksinkertaisen mutta säällisen asumisen, vaatteet, ruuan, terveydenhuollon, koulutuksen, liikkumisen, pienen varautumisen yllätyksellisiin menoihin sekä vakuutusmaksut viljelijälle ja hänen perheelleen – edellyttäen, että viljelykustannukset on ensin katettu.
