Yhtiökokous 2009: Heikki Takamäen puhe

Arvoisat osakkeenomistajat, hyvät naiset ja miehet!
 
 
Talouden pitkää nousukautta seurannut maailmanlaajuinen taantuma ja sen nopea kehittyminen tulivat yllätyksenä niin yrityksille, yksityisille kuluttajille kuin talousasiantuntijoillekin. Myös kaupan alan toimintaympäristön taloudellinen tila heikkeni nopeasti viime vuoden aikana.
 
Noin puolet Suomen bruttokansantuotteesta tulee yksityisestä kulutuksesta. Voidaan kuitenkin todeta, että taantuma ei ole vaikuttanut juuri lainkaan niihin suomalaisiin, joilla on varma työpaikka ja joilla on sama määrä rahaa käytössä kuin ennen. Taantuma herättää kuitenkin meissä epävarmuutta ja näin kuluttajat useimmiten harkitsevat suurempia hankintoja. Asuntokauppa ja rakentaminen ovat tästä syystä lähes pysähdyksissä.
 
Taantuma vaikuttaa myös Keskoon. Supistuneen kulutuskysynnän vaikutukset näkyvät toimialoistamme etenkin rautakaupassa sekä auto- ja konekaupassa.
 
Keskon vahvuutena taantumassa ovat konsernin vakavaraisuus ja suurimman toimialan, Ruokakeskon, tasainen kehitys. Keskon liikevaihdosta lähes puolet ja tuloksesta noin 60 % tulee ruokakaupasta.
 
Voidaan myös todeta, että Keskon maksuvalmius on erinomainen ja vakavaraisuus korkea. Jatkamme edelleen harkiten kauppapaikkainvestointejamme Suomessa ja muissa toimintamaissa, erityisesti Venäjällä.
 
Keskon hallitus uudisti tämän vuoden helmikuussa Keskon osinkopolitiikan. Uudistetussa politiikassa otetaan huomioon rahoituksellisen aseman ja toimintastrategian lisäksi myös kertaluonteisten erien luonne. Keskon uudistetun osinkopolitiikan mukaan Kesko Oyj jakaa osinkona vähintään 50 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman kertaluonteisia eriä yhtiön rahoituksellinen asema ja toimintastrategia huomioon ottaen.
 
Myös Keskon taloudelliset tavoitteet uudistettiin. Oman pääoman tavoitetaso on nyt 12 %, sidotun pääoman tuoton 14 % ja omavaraisuusasteen 40–50%.
 
Pääjohtaja Matti Halmesmäki esittelee hetken kuluttua toimitusjohtajan katsauksessaan konsernin keskeisiä lukuja viime vuodelta.
 
 
Hyvät kuulijat.
 
Saamme lukea lähes päivittäin uutisia suomalaisten yritysten yt-neuvottelusta, lomautuksista ja irtisanomisista. Keskossakin on jouduttu käymään useita henkilöstön vähentämiseen tähtääviä yt-neuvotteluita eri toimialoilla.
 
Lähes 70 % suomalaisista työpaikoista on palvelualalla. Kaupan ala on taantumassakin merkittävä työllistäjä. Kaupan tehtäväthän ovat lähes aina paikallisia eikä niitä voida siirtää ulkomaille.
 
Kaupan alan suosio on noussut nuorten keskuudessa viimeaikaisissa työnantajakuvatutkimuksissa. Nuorille ammattilaisille suunnatussa Universumin tutkimuksessa Keskon sijoitus ihannetyönantajana nousi sijalta 16 sijalle 13. Yhteiskuntatieteen ja talouden ammattiin opiskeleville tehdyssä kyselyssä Kesko oli sijalla 6. Tuoreessa Talentum Median tutkimuksessa nuoret arvioivat eniten kiinnostavien työnantajayritysten joukkoon Suomessa kolme kaupan alan yritystä Keskon, S-ryhmän ja Stockmannin.
 
Pääosa K-ryhmän liiketoiminnasta on kauppiasvetoista. Tämä toimintamalli on osoittautunut kilpailukykyiseksi ja joustavaksi myös vaikeissa taloudellisissa markkinatilanteissa.

Kilpailuetumme on ketjutoiminnan ja K-kauppiasyrittäjyyden yhdistäminen, yhteistyö. Yrittäjinä toimivilla K-kauppiailla on hyvät mahdollisuudet tehdä luovia ja itsenäisiä ratkaisuja kilpailukykynsä ylläpitämiseksi.
 
Kauppias rakentaa paikallista hyvinvointia. Kesko ja K-ryhmän kauppiaat maksoivat viime vuonna palkkoja ja veroja 738 milj. euroa. Paikalliset tuotteet pääsevät K-kaupan hyllyille helpommin kuin täysin keskitetysti johdetuissa ketjuissa. K-kauppiaat tekivät viime vuonna suoria lähiostoja 569 milj. eurolla.
 
Keskossa ja K-ryhmän kaupoissa työskentelee yhteensä  n. 50 000 henkilöä kahdeksassa eri toimintamaassa. Kansainvälisin toimialamme on Rautakesko, jossa on yli 10 000 työntekijää ja siitä 96 % työskentelee Suomen rajojen ulkopuolella.
 
Vuonna 2008 Kesko-konserniin rekrytoitiin noin12 000  uutta työntekijää. Jotta menestymme kaupan alan kilpailussa, meidän on huolehdittava työntekijöidemme osaamisesta ja ammattitaidon jatkuvasta kehittämisestä.
 
Tärkeä vähittäiskaupan koulutuksen tarjoaja on K-ryhmän oma osaamisen keskus K-instituutti, jonka koulutusohjelmiin osallistui viime vuonna 25 000 henkilöä.
 
Kaupan alalle tarvitaan jatkossakin uusia, kaupallisen pohjakoulutuksen saaneita työntekijöitä. Viime vuodet ovat osoittaneet, että lähes puolella vähittäiskauppayrityksistä on vaikeuksia rekrytoida pätevää myyntihenkilökuntaa kaupan eri tehtäviin. Henkilökunnan vaihtuvuus on myös suurta, erityisesti se on näkynyt pääkaupunkiseudun kaupoissa.
 
Keskon jo kaksi kertaa toteuttaman K-trainee-ohjelman tavoitteena on kouluttaa nuoria ammattilaisia K-ryhmän esimies- ja asiantuntijatehtäviin.
 
Pidänkin tärkeänä, että ammatillisissa oppilaitoksissa  ja ammattikorkeakouluissa annettavaa, vähittäiskaupan käytännön tehtäviin soveltuvaa kaupallista koulutusta lisätään.
Kokemuksesta tiedän, että sieltä avautuu nuorille merkittäviä urakehityksiä kaupan parissa.
 
Suuri osa kaupan yritysten rekrytointitarpeesta kohdistuu merkonomikoulutuksen suorittaneisiin. Toisen asteen aloituspaikkoja tulee kasvattaa ja kouluttaa vähittäiskauppaan suuntautuneita retail-merkonomeja.
 
Myös tradenomikoulutusta työelämälähtöisyyttä tulee selvästi lisätä. Myyntityöhön erikoistuneeksi tradenomiksi on toistaiseksi mahdollista opiskella vain kahdessa ammattikorkeakoulussa.
 
Uutta koulutusta on myös syksyllä 2008 neljässä ammattikorkeakoulussa käynnistetty opintokokonaisuus, jolla ammattikorkeakouluopiskelijat voivat kouluttautua K-kauppiasyrittäjiksi osana tradenomi- ja restonomiopintojaan.
 
Hyvät kokousvieraat!
 
Vuosi 2009 tuo kaupan alalle merkittäviä muutoksia. Ruoan arvonlisävero laskee lokakuun alussa 17 prosentista 12 prosenttiin. Kaupan alan yhteinen tahtotila on, että ruoan arvonlisäveron alennus siirtyy kokonaisuudessaan hintoihin niin että ruoan hinta laskee.
 
Myös jo vuosia velloneessa kaupan aukioloaikakysymyksessä meille on luvattu kuluvan vuoden aikana ratkaisu ja aukiololainsäädäntöä on tarkoitus vapauttaa. Aukioloaikoja on nykyjärjestelmässä vaikea muistaa ja neliörajoitukset vääristävät ja estävät kilpailua.
 
Kauppa kannattaa vapaita aukioloaikoja. Vapaa aukioloaika lisää kilpailua ja poistaa kilpailun vääristymiä. Se nostaa tuottavuutta ja tasoittaa tavaravirtoja. Ympärivuotinen sunnuntaiaukiolo myös mahdollistaa kiinteistöjen tehokkaamman käytön.
 
Asiakkaat myös odottavat aukioloaikojen laajentamista. Suomi syö 2007-tutkimuksen mukaan 55 % asiakkaista pitää sunnuntaiaukioloa tarpeellisena ja 43 % kävisi sunnuntaina ruokaostoksilla ympäri vuoden. Vapaampaa aukioloa toivovat erityisesti lapsiperheet ja kaupunkilaiset.
 
Liikeaikalain muutosta valmistellaan parhaillaan maamme hallituksessa. Yksi tärkeimmästä päätöksentekijöiden tehtävistä on pitää huoli siitä, ettei nykyistä aukiolomallia tehdä entistä monimutkaisemmaksi.
 
Myös kaupan kaavoitusta ja rakentamista koskevaa lainsäädäntöä olisi vapautettava.
 
Selvitysmies Matti Purasjoki luovutti tämän vuoden helmikuussa ympäristöministeriölle Kaavoitus, kauppa ja kilpailu -raportin. Kaupan ala kannattaa Purasjoen ehdotuksia kaupan kaavoituksen vapauttamiseksi ja kilpailun edistämiseksi. Selvitysmies lähtee siitä, että kaavoitusprosessia on vapautettava, saatava läpinäkyvämmäksi ja eri toimijoille on tarjottava tasavertaiset mahdollisuudet.
 
Kaupalle on tärkeää, että kaavoitus olisi ripeää ja sujuvaa. Kaavoitusprosessit ovat nykykäytännöllä usein varsin hitaita. Kaavoituksesta ja rakentamishankkeista valittaminen saattaa nykyisellään kohtuuttomasti viivästyttää ja hankaloittaa rakentamishankkeita.
  
Arvoisat osakkeenomistajat, hyvät kuulijat!
 
Keskon hallituksen puolesta haluan kiittää kaikkia osakkeenomistajiamme, Kesko-konsernin johtoa ja henkilökuntaa, K-kauppiaita ja kaikkia yhteistyötahojamme tuloksellisesta yhteistoiminnasta.
 
Pyydän pääjohtaja Matti Halmesmäkeä välittämään hallituksen kiitokset konsernin koko henkilökunnalle kaikissa Keskon toimintamaissa.
 
Yhtiökokouksen asialistalla on Keskon hallituksen jäsenten valinta seuraavien kolmen vuoden toimikaudelle. Tässä yhteydessä haluan kiittää nykyistä hallitusta ansiokkaasta ja erittäin yhteistyökykyisestä työstänne K-ryhmän hyväksi.
 
Totean myös, että yhtiökokous on tarkoitettu esityslistan puitteissa myös osakkeenomistajien ja hallituksen väliseksi aktiiviseksi keskustelutilaisuudeksi. Yhtiökokous on oiva ja oikea paikka tällaiselle ajatuksenvaihdolle.
 
Toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi Kesko Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen.