Yhtiökokous 2008: Takamäen puhe
Arvoisat osakkeenomistajat, hyvä kokousvieraat
Viime vuosi oli kaupalle hyvä vuosi. Suomen yksityinen kulutus kasvoi reippaasti liki 4 prosenttia, vaikkakin hidastui loppuvuotta kohden. Takana on jo toistakymmentä hyvää kasvun vuotta. Eräistä julkisuudessa esillä olleista väitteistä huolimatta tämäkin vuosi näyttää kaupan kasvun kannalta hyvältä. Vaikka Suomen talouskasvun arvioidaan hieman hidastuvan, on kuluttajien luottamus omaan taloudelliseen tilanteeseensa valoisa.
Suomen Kaupan Liiton ennustusteiden mukaan Suomen kaupan kasvu voi tänä vuonna nousta lähes viime vuoden tasolle. Ostovoiman uskotaan lisääntyvän edelleen ja vähittäiskaupan kasvuksi arvioidaan 4-5 prosenttia. Parasta kasvua ennakoidaan etenkin autokauppaan, päivittäistavarakauppaan ja huonekalukauppaan.
Keskolle viime vuosi oli ennätysvuosi. Erityisen tyytyväisiä olemme kahden suurimman tavara-alan hyvästä tuloksesta. Iloitsemme ruokakaupan myynnin kääntymisestä nousuun ja rautakaupan kansainvälisen menestyksen jatkumisesta. Kauppiasyrittäjyys on edelleen hyvässä vedossa, viime vuonna aloitti peräti 118 uutta kauppiasta.
Kesko menestyi jälleen hienosti kansainvälisillä markkinoilla. Erityisesti Liettuassa ja Venäjällä kulutuksen kasvu jatkui voimakkaana. Myös kuluva vuosi näyttää lupaavalta. Venäjällä yksityisen kulutuksen ennustetaan kasvavan tänä vuonna jopa 10 prosenttia ja investointien yli 20 prosenttia. Baltian maissa, erityisesti Virossa ja Latviassa taloudellisen kasvun ja kulutuksen kasvun ennakoidaan hidastuvan. Silti Viron yksityisen kulutuksen kasvuksi arvioidaan noin 6,0 %, Latvian 7,0 % ja Liettuan 14,0 %.Tämä tukee Keskon kasvutavoitteita, koska tavoitteenamme on laajentaa päätoimialojamme nopean kasvun markkinoille.
Pääjohtaja Matti Halmesmäki esittelee hetken kuluttua tarkemmin toimitusjohtajan katsauksessaan konsernin toiminnan ja keskeiset luvut viime vuoden osalta.
Hyvät kuulijat,
Erityinen ilonaiheemme on, että K-ruokakaupat ovat menestyneet hyvin ja niiden markkinaosuus on kääntynyt vihdoin viime vuonna nousuun. Merkittävin tekijä onnistumisen takana on hyvin käyntiin lähtenyt ketjutoiminta.
Lähtiessämme uudistamaan ketjutoimintaa voimakkaasti vuonna 2001 tavoitteenamme oli ketjutoiminnan voimakas kehittäminen K-ryhmän kilpailukyvyn varmistamiseksi erityisesti ruokakaupassa. Viime vuosien tulokset osoittavat, että olemme tässä onnistuneet. Sekä Keskon että K-kauppiaiden tulos ja kauppojen markkinaosuus ovat kehittyneet myönteisesti.
Tekemämme selvityksen mukaan ketjutoiminnan toteutukselle asetetut tavoitteet on keskeisiltä osin saavutettu tai niiden toteutuksessa on edistytty merkittävästi. Joiltakin osin toteutus on ollut hidasta ja toiminnan laadun ohjauksen osalta on yhä parannettavaa. Laatuerot kauppojen parhaan neljänneksen ja heikoimman neljänneksen välillä ovat liian suuret. Selkeä haasteemme on nostaa heikoimpien kauppojen laatutasoa ja osaamista lähemmäksi parhaita.
Osaavan henkilökunnan saatavuuden varmistaminen ja jatkuva ammattitaidon kehittäminen ovat avain laadun varmistamiseen. Investoimme jatkuvasti sekä työnantajakuvan rakentamiseen että nykyisen henkilökunnan osaamisen parantamiseen. Rohkenen epäillä ovatko kaupan alan palkankorotukset sittenkään meille ongelma. Oleellisinta on tuottavuuden nostaminen ja ammattitaitoisen henkilökunnan osaamisen hyödyntäminen.
Arvoisat kokousvieraat,
Viime aikoina on nostettu keskusteluihin huoli kilpailun toimivuudesta päivittäistavarakaupassa. Kilpailuvirastokin selvittää parhaillaan päivittäistavarakaupan kilpailutilannetta ja ovatko ryhmät käyttäneet valtaansa väärin. Markkinat ovat muuttuneet keskitetympään suuntaan viime vuosien yrityskauppojen myötä ja useita toimijoita on poistunut markkinoilta. Myös viranomaiset ovat hyväksyneet nämä yrityskaupat.
Keskittymisestä huolimatta päivittäistavarakaupassa kilpailu on todella kovaa. Siitä ovat osoituksena markkinaosuuksissa tapahtuneet merkittävät muutokset viime vuonna ja pidemmällä aikavälillä. Vuonna 2007 K-ryhmän päivittäistavarakaupan vähittäismyynti kasvoi 2 prosenttiyksikköä markkinakasvua enemmän. Viimeisen 10 vuoden aikana K-ryhmän markkinaosuus on laskenut 4 prosenttiyksikköä ja suurimman kilpailijan puolestaan kasvanut 15 prosenttiyksikköä. Paikallisesti muutokset ovat saattaneet olla vielä suurempia.
K-ryhmän kauppiasyrittäjyysmalli on omiaan lisäämään kilpailua. K-ruokakaupoissa toimii 920 ja muilla toimialoilla 370 itsenäistä K-kauppiasyrittäjää. Tässä liiketoimintamallissa kuluttajan eduksi yhdistyy kauppiasyrittäjän paikallistuntemus ja tehokas ketjuohjaus. Kauppiasmallimme edistää monimuotoista kilpailua ja paikallisuutta.
Kauppiasliiketoiminnassa ketjuohjauksella tavoitellaan tehokkuutta ja halvempia hintoja kuluttajille. Kilpailulainsäädäntö asettaa kuitenkin tiukat rajat ketjuohjaukselle kauppiasliiketoiminnassa. Sen sijaan yksiomisteiset ketjut voivat keskitetysti tehdä kaikki päätökset ja esimerkiksi määrätä samat kiinteät hinnat sovellettavaksi kaikissa myymälöissään ilman, että kilpailulaki rajoittaa niiden toimintaa millään tavalla.
Kilpailun kannalta olisi tärkeää, että kaupan alan toimijat olisivat samalla viivalla. Pelisääntöjen tulisi olla samat kaikille riippumatta rakenteesta ja omistusmuodosta. Kauppiasliiketoiminnan tulisi saada tasavertaiset kilpailuedellytykset yksiomisteisiin ketjuihin verrattuna. Emme halua erityiskohtelua, mutta meidän pitää voida käyttää vastaavia ohjauskeinoja toiminnan tehostamiseksi ja asiakaslupausten täyttämiseksi kuin yksiomisteisissa malleissa.
Tunnettu eurooppalainen kilpailun asiantuntijan, professori Paul Dobson julkaisi viime vuonna tutkimuksen kauppiasliiketoiminnan kilpailukykyisyydestä EU:ssa. Tutkimuksen mukaan kauppiasliiketoimintamalli edistää pienyrittäjyyttä, paikallisuutta, kilpailun monimuotoisuutta ja innovatiivisuutta. Professori Dobsonin mukaan nykyinen kilpailulainsäädäntö ja sen tulkinta kaipaavat pikaista korjausta. Nykyinen tilanne johtaa ennen pitkää kauppiasliiketoimintamallin kilpailukyvyn heikkenemiseen. Jo nyt itsenäisten kauppiaiden kaupat ovat vähentyneet Euroopassa suurten yksiomisteisten ketjujen vallatessa markkinoita.
Myös EU:ssa on herännyt huoli suurten kansainvälisesti toimivien supermarket-ketjujen vallasta. EU-parlamentti on todennut kannanotossaan, että vähittäiskauppa on yhä tiukemmin muutaman harvan supermarket-ketjun hallinnassa kaikkialla Euroopan unionissa.
Suomessa ei kuitenkaan ole sellaisia isoja, Euroopan-laajuisesti toimivia kauppaketjuja, joihin EU:n parlamentti kannanotossaan viittaa. Suomalaiset kaupparyhmät ovat pieniä verrattuna vähittäiskaupan kansainvälisiin jättiyrityksiin esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopassa. Suomi on asukasmäärältään pieni maa, eikä Suomen markkinoilla päästä korkeisiin myyntivolyymeihin.
Keskusteluissa onkin tarkasti erotettava globaalit toimijat pienillä markkinoilla toimivista yrityksistä. Yritystä ei saa rangaista siitä, että se toimii pienillä markkinoilla, vaan myös niiden on saatava kasvaa ja kehittää toimintaansa. On aivan eri asia, jos yrityksellä on 30 % markkinaosuus Suomessa kuin esimerkiksi Saksassa.
Myöskään isoihin, maailmanlaajuisesti toimiviin tavarantoimittajiin nähden Suomen kaupparyhmittymät eivät ole isoja. Suomen kauppaketjuilla ei ole markkinavoimaa tällaisiin globaaleihin toimijoihin nähden.
K-kauppiastoimintamallin edellytyksiä ei kilpailuviranomaisten tai muiden pitäisi rajoittaa liikaa. K-kauppiasyrittäjyyshän nimenomaan lisää kilpailua ja paikallisuutta.
Tässä yhteydessä haluan erityisesti korostaa, että olen eri mieltä muutamia Suomen poliittisten vaikuttajien kanssa kaupan vallasta päättää suomalaisten ruokatottumuksista. Meillä noin 1000 ruokakauppiasta pitävät kyllä huolen siitä, että paikalliset tuotteet pääsevät kauppojen valikoimiin ja ketjujen kymmenien tuhansien tuotteiden valikoimissa on valinnan varaa. Pienelläkin tuottajalla on K-ryhmän rakenteen vuoksi erityisen hyvät mahdollisuudet saada tuotteensa K-kaupan valikoimiin toisin kuin keskitetysti johdetussa ketjussa.
Hyvät kuulijat,
Keskon koko hallituksen puolesta haluan kiittää kaikkia osakkeenomistajiamme, Kesko-konsernin johtoa ja henkilökuntaa, K-kauppiaita sekä kaikkia yhteistyötahojamme tuloksellisesta yhteistoiminnasta.
Pyydän pääjohtaja Matti Halmesmäkeä välittämään hallituksen kunnioittavat kiitokset konsernin koko henkilökunnalle niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
Yhtiökokous on tarkoitettu esityslistan puitteissa myös osakkeenomistajan ja hallituksen väliseksi aktiiviseksi keskustelutilaisuudeksi. Yhtiökokous on oikea ja luonteva paikka tällaiselle ajatuksenvaihdolle.
Toivotan teidät kaikki vielä kerran lämpimästi tervetulleeksi Kesko Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen!
