Tutkimus: Suomi tarvitsee ravintoloihin keskittyvän ruokastrategian – 91 prosenttia suomalaisista ajattelee, että ravintola-alaa pitäisi tukea vahvemmin

Suomen johtava ravintola-alan tukkukauppa Kespro toteutti maaliskuussa 2025 valtakunnallisen tutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ja odotuksia maamme ravintolakulttuurista ja -tarjonnasta sekä ravintola-alasta työnantajana.

Tutkimuksen mukaan suomalaisilla on vahva toive ravintolakulttuurin uudistamiselle ja alan tukemiselle niin kuluttaja-, työnantaja- kuin elinvoimatasolla. Jopa 91 prosenttia suomalaisista ajattelee, että ala tarvitsee enemmän tukea ja kaksi kolmesta (66%) pitää ravintoloita elintärkeänä osana paikallista yhteisöä. Kyselyyn vastasi yli 1200 ihmistä ja otos edustaa Suomen väestöä.

Suomalaisilla olisi halua tukea paikallisia ravintoloita ensisijaisesti käymällä niissä, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Tällä hetkellä suomalaiset kuitenkin kokevat, että ravintolassa käyminen on liian harvojen ulottuvilla. Lähes puolet suomalaisista (44 %) ei käy ravintolassa edes kerran kuukaudessa, eikä ravintolassa käyminen ole vakiintunut tapa viettää aikaa perheen ja läheisten kanssa. Vain 5 prosenttia suomalaisista kokee alueensa ravintolatarjonnan riittävän monipuoliseksi ja tarjonta koetaan runsaaksi vain suurimmissa kasvukeskuksissa.

Ravintolamieltymyksissä elämäntilanne painaa enemmän kuin postinumero

Tutkimus osoittaa, että alueelliset erot vastaajien välillä ovat hyvinkin pieniä. Sen sijaan suomalaista ravintolakulttuuria haastaa yhä enemmän sukupolvien välinen kuilu. Nuoret, erityisesti zoomerit ja milleniaalit, kaipaavat rentoja, kasvisruokaa tarjoavia, kansainvälisiä ja elämyksellisiä paikkoja. He suosivat jaettavia annoksia, alkoholittomia vaihtoehtoja ja yhteisöllistä tunnelmaa.

Vastaavasti vanhemmat ikäluokat arvostavat perinteikkyyttä, kotimaisuutta ja rauhallista, hiljaista ympäristöä, jossa asiakaspalvelu on kohteliasta ja läsnä olevaa. Siinä missä nuoremmat odottavat arkeen sopivia kokemuksia, vanhemmat käyvät ravintolassa edelleen lähinnä juhlatilanteissa.

Erityisesti lapsiperheet kokevat, ettei tarjonta vastaa heidän tarpeitaan. He toivovat enemmän perheystävällisiä ravintoloita, kohtuuhintaista ruokaa, laajempia aukioloaikoja ja paikkoja, joissa voi viihtyä koko perheen kanssa.

– Ravintolat ovat enemmän kuin vain ruokapaikkoja. Ne vaikuttavat niin yhteisö- kuin yksilötason hyvinvointiin ja elinvoimaan. Meillä on kaikki edellytykset kehittää ravintola-alasta yksi Suomen vetovoimaisimmista teollisuudenaloista. Tämä edellyttää alan ja päättäjien yhteistyötä, toimintaedellytysten helpottamista ja ennen kaikkea positiivista puhetta sekä yhteistä tahtoa. Ruokailussa ei ole kyse vain ruoasta, vaan elämyksellisestä kokemuksesta, joka vahvistaa niin paikallisia yhteisöjä, valtakunnallista taloutta kuin yksilön hyvinvointia, toteaa kaupallinen johtaja Jerry Tiittala.

Porkkanaa päättäjille – konkreettisia tekoja elinvoiman tueksi

Tutkimus on osa Kespron pitkäjänteistä ravintola-alan kehitystyötä. Tukkukauppa rakentaa parhaillaan yhteistyössä alan toimijoiden kanssa valtakunnallista Ulos syömään -ruokastrategiaa, joka tarjoillaan Suomen kansallisen ruokastrategian kylkeen. Tavoitteena on muodostaa näkemys siitä, miten Suomi nostetaan maailmanluokan ruokamaaksi – ei vain raaka-aineiden ja vastuullisuuden, vaan myös ravintoloiden kulttuurisen kulutuksen osalta. Tähän muutokseen tarvitaan alan toimijoiden lisäksi mukaan myös päättäjäpuolta.

Alue- ja kuntavaalien ratkettua Kespro ja sen luotsaama Intohimotyöryhmä muistuttavatkin päättäjiä ravintola-alan merkityksestä poikkeuksellisella tavalla. Kunnanvaltuustot vastaanottavat keskiviikkona 23.4. porkkanakimpun, joka symboloi konkreettisia kehitysehdotuksia alan tueksi. Kimpun kääreessä on tiivistelmä tutkimuksen tuloksista, joiden pohjalta päättäjät voivat tukea ravintola-alan alueellista kehitystä ja siten rakentaa elinvoimaisempia kaupunkeja ja kuntia.