Oman hunajan tuottaminen on tullut yhä suositummaksi K-kauppiaiden keskuudessa ja todellista lähihunajaa löytyy jo usean K-ruokakaupan hunajahyllystä eri puolilla Suomea.
Yksi esimerkki intohimoisesta mehiläisharrastajasta on Suolahden K-Supermarket Suosikin kauppias Heli Romppanen, joka kiinnostui hunajan tuottamisesta tutustuessaan erilaisten pientuottajien toimintaan. Romppanen on koulutukseltaan ympäristöoikeuden erikoisjuristi ja oli miettinyt, miten voisi hyödyntää aikaisemmassa ammatissaan karttunutta tietotaitoa kauppiaan työssä. Mehiläisten tarhaamisesta Romppanen innostui niin paljon, että hän opiskeli mehiläistarhausta Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa.
Kaupan oma 44260 Vihijärvi -hunaja on erityisesti paikallisten suosiossa ja viime kesän erä hunajaa on jo lähes loppuunmyyty. ”Mehiläispesämme sijaitsevat pellon laidalla Vihijärvellä, noin 15 minuutin ajomatkan päässä kaupalta. Hunajassa näkyy alusta loppuun kädenjälkeni, sillä mehiläisten tarhauksen lisäksi jalostan ja purkitan hunajan itse. Hunajalle on myönnetty Hyvää Suomesta -alkuperämerkki, joka kertoo suomalaisesta raaka-aineesta ja työstä. Tarhaajan tehtävät ovat kasvattaneet ymmärrystäni pientuottajien työstä. Valikoimassamme on tietysti myös muiden lähituottajien hunajaa”, Romppanen kertoo.
Kauppojen pesissä asuvat mehiläiset tekevät tärkeää pölyttämistyötä lähiympäristössään. Pölyttäjähyönteiset ovat elintärkeitä luonnon monimuotoisuudelle, mutta niiden määrä vähentyy jatkuvasti. Pölyttäjäkadon vaikutukset ovat laajat, sillä valtaosa käyttämästämme ravinnosta on yhteydessä pölyttäjiin - esimerkiksi suurin osa viljelykasveista tarvitsee pölytystä.
Romppanen näkee mehiläisten tekemän pölytystyön tärkeänä lähiseudulleen. ”Mehiläisiä tarhataan Etelä-Euroopassa ensisijaisesti pölytyksen vuoksi ja hunaja on prosessin sivutuote. Pörriäiset parantavat hedelmä- ja marjasatojen määrää ja laatua pölyttämällä. Ne ovat tärkeä osa luonnon monimuotoisuutta”, Romppanen toteaa.
Biodiversiteetin painoarvo on huomioitu koko K-ryhmässä, ja luonnon monimuotoisuuden suojaaminen on nostettu entistä keskeisimmäksi osaksi keväällä 2022 julkaistua K-ryhmän vastuullisuusstrategiaa. Biodiversiteettityön tavoitteena on ehkäistä luontokatoa K-ryhmän omassa toiminnassa ja koko arvoketjussa. Vuonna 2022 Kesko osallistui Sitran rahoittamaan ja FIBSin toteuttamaan 10 yrityksen pilottihankkeeseen, jossa testattiin kansainvälisen Science Based Targets -verkoston ohjeistusta tieteeseen perustuvien luontotavoitteiden asettamiseksi. Tänä vuonna luonnon monimuotoisuus -työtä vahvistetaan luomalla biodiversiteettitiekartta sekä asettamalla toimialakohtaisia tavoitteita Keskon omalle toiminnalle ja hankintaketjuille. Lue lisää Keskon biodiversiteettityöstä täältä.
KYLLÄ
EI
