Ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä on yksi K-ryhmän päivittäistavarakaupan keskeisistä vastuullisuustavoitteista. Systemaattisten hävikkitoimien ansiosta ruokahävikin määrä on vähentynyt K-ryhmässä tänä vuonna 16 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon.
Tässä viisi keinoa, joilla K-ruokakaupat ennaltaehkäisevät ruokahävikkiä ja laittavat sen hyötykäyttöön.
Vaikka hävikkiuhan alle joutuneille tuotteille on keksitty hyötykäyttöä, suurin työ ruokahävikin vähentämiseksi tehdään ruokakaupoissa ennaltaehkäisevillä toimilla.
”Kaupoissa tehdään paljon työtä, joka ei näy suoraan asiakkaalle. Ruokahävikin syntymistä ennaltaehkäistään esimerkiksi valikoimien ja tilausten tarkalla suunnittelulla sekä tehokkaalla logistiikalla. Kehittyneiden ennuste- ja tilausjärjestelmien avulla tehtävät tarkat data-analyysit helpottavat tätä työtä”, kertoo Keskon päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske.
Punalaputus, eli tuotteiden hinnan alentaminen lähellä viimeistä käyttöpäivää, on suomalaisille tuttu tapa osallistua hävikin vähentämiseen ja säästää ruokaostoksissa. Punalaputettujen tuotteiden ostaminen on K-ryhmän kyselydatan mukaan tällä hetkellä suositumpaa kuin aikaisemmin. Elokuussa toteutetussa kyselytutkimuksessa* 75 % vastaajista kertoo ostavansa viimeisen käyttöpäivän tuotteita alennettuun hintaan. Säännöllisesti toistettavan kyselytutkimuksen** mukaan kiinnostus on kasvanut tasaisesti kuluneen vuoden aikana – elokuussa 2022 saman vastauksen antoi 69 % kyselyyn vastanneista.
Hävikkiä uhkaa syntyä ruokakaupoissa erityisesti lyhyen päiväyksen tuotteista, kuten leivästä. Tänä vuonna yhä useammassa K-ruokakaupassa on otettu käyttöön edullisia hevihävikkilaatikoita, joihin kerätään hedelmiä ja vihanneksia, sekä leipähävikkikasseja, joista löytyy leipiä ja paistopisteen tuotteita.
K-Supermarket Triplassa Helsingissä hävikkilaatikot ja -kassit ovat näkyvästi esillä myymälässä.
”Herkät ja lyhyen päiväyksen tuoteryhmät ovat alttiita hävikille. Meillä on ollut hevihävikkilaatikot käytössä jo kesän alusta asti ja hyvien kokemusten ansiosta otimme elokuussa käyttöön myös leipähävikkikassit. Molemmat ovat saaneet todella hienon vastaanoton ja asiakkaat ovat kiitelleet uutta toimintatapaa. Nyt kun hevi- ja leipähävikki on selkeästi myymälässä esillä, ne ovat löytäneet asiakaskuntansa nopeasti”, K-Supermarket Triplan kauppias Petri Miettinen kertoo.
Syömäkelpoisista tuotteista, joita ei voi enää myydä sellaisenaan, kehitetään uusia hävikkituotteita.
”Banaaneja päätyy helposti hävikkiuhan alle, sillä siinä vaiheessa, kun niihin alkaa ilmestyä ensimmäiset ruskeat pilkut, ne eivät käy enää kaupaksi. Olemme ratkaisseet ongelman hyödyntämällä nämä banaanit raaka-aineena oman keittiömme valmistamiin smoothieihin. Sen ansiosta meillä ei mene banaania hävikkiin enää ollenkaan. Yksinkertaiselta kuulostavan hävikkituotteen kehitys on välillä myös haastavaa. Esimerkiksi kokeilemaamme hävikkihedelmistä tehtyyn tuoremehuun emme ole vielä keksineet toimivaa ratkaisua”, Miettinen pohtii.
Ylijäämää hyödynnetään isompia määriä myös teollisessa mittakaavassa. Esimerkiksi K-ruokakaupoista saatavissa Hyvis-valmiskeitoissa käytetään raaka-aineena Keskon keskusvaraston ylijäämätomaatteja ja -paprikoita. Yhteistyössä Juustoportin Kasvisgallerian kanssa kehitettyihin keittoihin hyödynnetään esimerkiksi kuljetuksessa kolhiintuneita tuotteita, jotka eivät ole enää kauneusvirheen vuoksi myyntikelpoisia, mutta ovat muuten herkullisia.
Ennaltaehkäisevistä toimista huolimatta syömäkelvotonta ruokahävikkiä syntyy väistämättä jonkin verran. K-ryhmässä siitä otetaan hyöty irti valmistamalla biokaasua yhteistyössä Gasumin kanssa.
”Biokaasutuotanto on keino hyödyntää myös syömäkelvoton ruokahävikki fiksulla tavalla energiaksi. Jo yli 600 K-ruokakaupan biojätteestä tuotetaan biokaasua, jota hyödynnetään edelleen useiden Pirkka-tuotteiden, kuten rakastettujen Pirkka Amppari jäätelöiden ja juomajäiden valmistuksessa. Biojätteiden oikeaoppinen lajittelu kaupoissa on tärkeä osa yhteistyötä ja siitä kuuluukin iso kiitos kauppojemme henkilökunnalle”, Jäske kertoo.
Biokaasua valmistetaan K-ruokakauppojen lisäksi Kespron tukkujen ja Keskon keskusvaraston biojätteistä. Vuonna 2022 syntynyttä biojätettä hyödynnettiin 6 024 tonnia biokaasutuotannossa ja biokaasua tuotettiin 4 492 MWh.
*K-ryhmän asiakasyhteisö K-Kylässä 21.-24.8.2023 toteutettu K Barometri -kyselytutkimus 25–74-vuotiaille suomalaisille, vastaajien määrä 756. Aineisto painotettiin iän ja sukupuolen suhteen väestöjakaumaa vastaavaksi.
**K-ryhmän asiakasyhteisö K-Kylässä elokuun 2022 ja heinäkuun 2023 välillä toteutetut kymmenen K Barometri -kyselytutkimusta 25–74-vuotiaille suomalaisille. Vastaajien määrä 717 ja 1041 välillä per kysely. Aineisto painotettiin kyselytutkimuksissa iän ja sukupuolen suhteen väestöjakaumaa vastaavaksi.
KYLLÄ
EI
