Nyt nousussa kekseliäisyys – Niksikkäät ratkaisut ohjaavat suomalaisten ruoka-arkea ensi vuonna
K-RYHMÄN TRENDIKATSAUS 2023: Nyt nousussa kekseliäisyys – Niksikkäät ratkaisut ohjaavat suomalaisten ruoka-arkea
15.11.2022
Kekseliäät ratkaisut ruokabudjetin hallintaan kiinnostavat ensi vuonna suomalaisia aiempaa enemmän. Nyt aiotaan ottaa haltuun arjen perusruokia, ja valmistaa konstailematonta budjettiin sopivaa ruokaa. Ruokailmiöiden joukkoon on noussut lisäksi turvallisuuden kaipuu, mikä näkyy arjen pienten herkutteluhetkien ja ruoan yhteisöllisen merkityksen kasvuna. Näiden lisäksi yhä useampi suomalainen vaihtaa ensi vuonna pikakaistalle arkiruoanlaitossa ja valitsee ruoanlaittoa nopeuttavia ratkaisuja.
KESKO LEHDISTÖTIEDOTE 15.11.2022
K-ryhmän Ruokailmiöt 2023 -tutkimuksen* mukaan tiedostavat periaatteet ja se, miten voimme ruokavalinnoillamme vaikuttaa omaan talouteemme, yhteiskuntaan sekä ympäristöön ovat nyt suurimpia ostokäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä, ne vaikuttavat arkeen 64 %:lla suomalaisista.
”Etenkin huoli taloudellisesta tilanteesta on innostanut suomalaiset niksikkyyteen, ja noin kolmannes on arvioinut kekseliäiden ratkaisujen budjetin hallintaan vaikuttavan omaan arkeensa. Tämä voi olla esimerkiksi jämäruokien hyödyntämistä, energiatehokasta kokkailua valmistamalla ruokaa useammaksi päiväksi kerrallaan tai suunnitelmallisuuden lisäämistä ostoksiin. Ensi vuonna aiotaan myös kiinnittää aiempaa enemmän huomiota siihen, että ruokakaapit ovat järjestyksessä. Näin tulee ostettua vain tarvittava ja ei synny hävikkiä. Suomalaiset iloitsevat nyt kekseliäisyydestään”, kertoo Keskon asiakasnäkemysjohtaja Heidi Jungar.
Ruokapöydässä lapsuuden klassikoita, kasvisten ja kalan käyttöä halutaan lisätä
Maailman muuttuessa ympärillä, ruoka tuo turvallisuuden tunnetta. Ruoalla ilmaistaan toisista välittämistä ja pidetään perinteitä yllä. 40 % suomalaisista aikookin ensi vuonna tehdä enemmän yksinkertaista ja konstailematonta perusruokaa. Lapsuuden klassikot kuten uunimakkara ja kaalilaatikko kiinnostavat jälleen sekä edullisuuden että nostalgisuuden puolesta.
”Ilmiö näkyy reseptihauissa, mutta toisaalta arkiruokien joukkoon on kiilannut myös uusia suosikkeja kuten vaikkapa linssikeitto, ja sekin voi olla joillekin jo perinneruokaa”, kertoo Keskon datasta ja analytiikasta vastaava johtaja Minna Vakkilainen.
”Kehitys näyttää myös myyntidatan valossa luontevalta. Jo pandemian aikana näimme että ruoanlaitto kotona lisääntyi. Konstailematon perusruoka kytkeytyy myös edullisuuteen. Hintatietoisuus korostuu aiempaa enemmän esimerkiksi vihanneksissa ja juureksissa, kananmunissa, sekä viljatuotteissa jotka ovat hyvin arkiruokaan sidonnaisia”, kertoo Keskon päivittäistavaratoimialan tavarakaupan johtaja Harri Hovi.
Ruokavalinnoilla halutaan ensi vuonna parantaa myös omaa hyvinvointia, tutkimuksen mukaan 49 % suomalaisista sanoo haluavansa lisätä kasvisten käyttöä ja 40 % aikoo syödä enemmän kalaa.
”Kala on puhuttanut hinnan vuoksi tänä vuonna ja kalatarjoukset ovat saaneet kuluttajat liikkeelle. Mielenkiintoista on, että suomalaisten halu syödä kalaa on kaikesta huolimatta korkealla, joten siirtymää voisi olla edullisempiin vaihtoehtoihin kalassakin. Suomalaisista luonnonkaloista esimerkiksi silakka ja muikku olisivat oikein hyviä ja edullisia vaihtoehtoja. Jo nyt nähdään, että esimerkiksi luonnonkalasäilykkeiden suosio on kasvanut”, kertoo Hovi.
Pienillä herkkuhetkillä aiempaa suurempi merkitys
Levottomassa maailmantilanteessa lohturuoka parantaa mieltä. 42 % suomalaisista kertoo, että pienillä herkuilla tai ruoilla on nyt aiempaa suurempi merkitys.
”Herkut ovat oiva tapa irrottautua arjen myllerryksistä - suomalaiset herkuttelevat jäätelöä ja suklaata laajemmin. Herkuiksi mainitaan esimerkiksi arkisia ruokia vähän paremmaksi tuunattuna, leivonnaisia, hedelmiä, juustoja, pitsaa ja pähkinöitä. Mielenkiintoista on, että jopa kolmannes herkuttelee ruokaisammilla suolaisilla vaihtoehdoilla”, kertoo Jungar.
Arkiruoka halutaan aiempaa nopeammin ruokapöytään – suomalaiset vaihtavat ruokakaupan pikakaistalle
Suomalaisten arki on kiireistä, ja aina vaivannäölle ei ole aikaa kiireen keskellä, vaan aikaa halutaan vapauttaa etenkin ruoanlaitosta ja kaupasta käynnistä muihin asioihin.
”56 prosenttia suomalaisista suosii arkena ruokia, jotka ovat pöydässä 15 minuutissa. Odotuksissa arkiruokaan käytetylle ajalle on tapahtunut muutamassa vuodessa iso muutos, arkiruoan ruokapöytään 15 minuutissa haluaa nyt useampi kuin vuonna 2019, kasvua on 17 prosenttia”, kertoo Jungar.
Tarve helpottaa arkea on otettu huomioon myös kauppojen uusissa palveluissa ja osa lapsiperheistä ei osaa ja edes halua kuvitella aikaa ennen ruoan verkkokauppaa.
”Ruokaostokset voi tilata vaikkapa Woltilla. Keskimääräinen toimitusaika K-ruokakaupoista on 24 minuuttia, mutta parhaimmillaan ostokset saa kotiin jopa kymmenessä minuutissa. Kauppojen valikoimia ja palveluja kehitetään asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Ruokakauppojen nopean asioinnin pikakaistat, josta koko perheen ateriat tai mukaan otettavan ruoan voi hakea nopeasti kiertämättä koko kauppaa, haastavat jo pikaruokamarkkinaa”, kertoo Vakkilainen.
Neljä ruoka-arjen trendiä vuodelle 2023
Niksikkäät ratkaisut ohjaavat suomalaisten arkea - Kotikeittiöissä valmistetaan budjettiin sopivia arjen perusruokia
Kiinnostus kalaa ja kasviksia kohtaan kasvaa
Levottomassa maailmantilanteessa herkutteluhetkillä ja hyvällä ruoalla parannetaan mieltä
Arkiruoan valmistukseen käytetty aika pienentynyt - Ruokakauppojen pikakaistat haastavat pikaruokamarkkinaa
Lähde: Ruokailmiöt 2023 -tutkimus, n= 998. Tutkimusaineisto on asuinpaikan, ikä- ja sukupuolijakauman suhteen väestöedustava. Tutkimusten toteutuksesta vastasi Frankly Partners.