Valmistajia ja ruokainnovaattoreita haastatellessa yksi elementti toistuu: moni valmistaja on nähnyt parhaaksi aloittaa kontaktoimalla suoraan paikallisia K-kauppiaita.
K-ryhmän liiketoimintamalli itsenäisine kauppiasyrittäjineen on omiaan avaamaan ruokainnovaatioille ja erikokoisille tavarantoimittajille hyvät mahdollisuudet päästä kaupan valikoimaan.
– Valikoimamme jakautuu valtakunnalliseen, alueelliseen ja paikalliseen, ja jokainen taso on meille tärkeä. Tämä malli avaa mahdollisuuksia hyvin erikokoisille toimijoille aina pienistä aloittelevista tavarantoimittajista lähtien. Toimimme melko ketterästi ja lanseeraamme merkittäviä uutuuksia tarpeen mukaan jopa kuukausittain, sanoo K-ryhmän tavarakaupan johtaja Harri Hovi (kuvassa).
Yksi väylä marketin hyllylle ovat kaupan omat merkit, joiden parista moni valmistaja on ponnistanut eteenpäin.
– Monella pienellä valmistajalla ei ole välttämättä varsinkaan aloitusvaiheessa omia innovointiresursseja. Meiltä löytyy dataa ja tuotekehitysosaamista, joita käyttää yhdessä tavarantoimittajan kanssa. Esimerkiksi Pirkka Parhaat -sarjan tuotteet ovat ainutlaatuisia tuotteita, joiden avulla haluamme yhdessä tavarantoimittajien kanssa kehittää koko markkinaa eteenpäin.
Vuosittain K-ryhmän valikoimiin tulee tuhansia uutuuksia.
-Uusien kotimaisten ruokainnovaatioiden tukeminen on meille K-ryhmässä tärkeää ja tuomme markkinoille enemmän uutuuksia kuin kukaan muu Suomessa. Asiakas sitten viime kädessä päättää, mitkä tuotteet jäävät pysyvästi valikoimiin.
Lue kolmen ruokainnovaation tarina suunnittelupöydältä kaupan hyllylle.
Jävla Sås Bolagin tarina: "Ei muuta kuin Google auki ja K-kauppiaille soittelemaan!"
Pielispakarin tarina: Private label on pienyrittäjälle loistava mahdollisuus
Toimitusjohtaja Maija Itkonen, Gold&Green Foods
”Ajatus oli, että kaupan hyllylle on todella vaikeaa päästä; että siellä pöydän toisella puolella olisi suurin piirtein vastustaja. Oletimme lisäksi, että Suomi olisi vielä niin perinteinen ja vanhakantainen, ettei Nyhtökauran kaltaista tuotetta kannattaisi lähteä täällä edes lanseeraamaan. Pitäisi lähteä Berliinin tai Lontoon pieniin hipsteripaikkoihin tai vegekauppoihin!
Meillä oli alusta alkaen kädet syvällä savessa tutkimuksessa. Startup ei voi palkata tutkimusfirmaa, joten lähdimme tutkimaan asioita itse. Aluksi teimme testejä omien labrapöytiemme ääressä ja omissa keittiöissämme ja maistatimme tuotteita naapureille. Valitsimme myös tiettyjä käyttäjäryhmiä, joille Nyhtökaura voisi soveltua, kuten urheilijat, vegaanit tai tavalliset lapsiperheet, ja teimme tällaisissa porukoissa tutkimuksia. Testit sujuivat hyvin, mutta yksi kysymys jäi: vieläkö tuote kiinnostaa, jos kukkaronnyöriä pitää raottaa?
Olimme aluksi yhteydessä muutamaan K-kauppiaaseen, jotka tiesimme edistyksellisiksi ja joiden tiesimme panostavan vegeen. Kerroimme, että meillä olisi tällainen uusi tuote eikä tuotantoakaan vielä oikein ole, mutta haluaisimme päästä tutkimaan kuluttajien reaktioita. Yksi kaupoista oli K-Supermarket Mustapekka, jonka kauppiaan Jouni Ekholmin kommentti jäi hyvin mieleen: ”Millekään uudelle mä en sano koskaan ei.”
Halusimme selvittää esimerkiksi sitä, mikä olisi kaupassa oikea paikka myydä Nyhtökauraa: valmiiden lihojen seassa, kevyempien kanojen kanssa vai kenties hapankaalin rinnalla? Ajatuksenamme oli siirrellä tuotetta eri puolille K-Supermarketia ja tutkia kuluttajien reaktioita. Kiinnostus oli kuitenkin niin kovaa, että muutaman viikon kuluttajatutkimukseen varattu erä meni kaupaksi parissa tunnissa.
Seuraavia testejä ei voinut enää testeiksi kutsuakaan, koska pikkulinnut olivat laulaneet ja porukkaa oli jo paikalla jonossa. Löysimme itsemme aivan hullusta tilanteesta: meillä ei ollut tehdasta eikä edes käsitystä siitä, miten Nyhtökauraa tuotettaisiin. Olimme laittaneet testejä varten käsipelillä muutamia rasioita pystyyn ja laatineet kirjapainossa etiketit. Porukka luuli, että tuote on jo lanseerattu, vaikka me vasta kokeilimme, mitä meidän kannattaisi lähteä tekemään. Jotkut kuluttajat olivat suorastaan raivoissaan, että kyllähän tätä tuotetta on nyt saatava!
Nyhtökauran suosio perustui varmasti paljolti siihen, että pistimme itsemme peliin ja kävimme itse omilla naamoillamme puhumassa tuotteesta. Myös ajoitus oli kohdillaan: ilmastotietoisuuden ja kasvisruoan nousu olivat juuri sopivassa taitekohdassa. Erittäin olennainen asia on kaura: mielikuva esimerkiksi soijasta on monella negatiivinen, mutta kauraan ei ole ladattu mitään samanlaista.
Tuotanto alkaa olla nyt siinä pisteessä kuin millaiseksi sen suunnittelimme. Myöskään tuotekehitystä ja tutkimusta ei ole pysäytetty. Jos Nyhtökaura on yksi alusta, meiltä on tulossa seuraavaksi uusia hyvin erityyppisiä, joskin myös laadukkaaseen kasviproteiinin perustuvia alustoja.
Pyrimme myös kansainvälisille markkinoille. Meillä kävi tässä hiljattain amerikkalaisia vieraita, jotka veimme vierailulle markettiin. He olivat ihmeissään siitä, miten laaja valikoima vegetuotteita meiltä löytyy ja että tuotteet myös liikkuvat. Olemme ottaneet kansakuntana ison askeleen muutamassa vuodessa.”
Kuva: Arttu Muukkonen
CEO Kaius Gestranius, Jävla Sås Bolag
”Olin tuotteineni Leijonan luola -tv-sarjassa, jossa yksi sijoittajista varoitteli, että kauppojen hyllyille pääseminen olisi vaikeaa. Itse uskoin, että hyvälle tuotteelle löytyy kyllä kaupan hyllyltä tilaa, joskin se vaatisi kovaa työtä.
Jävla Sås Bolagin kastikkeet syntyivät omaan kotikäyttöön 6-7 kesää sitten, kun huomasin että kaikki kaupoissa myytävät bbq-kastikkeet sisälsivät todella paljon lisäaineita. Nimi tulee vaimoltani, joka valitti kun ”näitä hemmetin kastikkeita on joka puolella kämppää”, ja suomenruotsalaisena ajattelin sitten että tästäpä saisi hauskan nimen kastikkeille.
Alkuun olin itse yhteydessä kauppoihin: ei muuta kuin Google auki ja K-kauppiaille soittelemaan! Vastaanotto oli positiivinen. Ensimmäinen K-kauppa, joka otti tuotteemme valikoimiin oli K-Supermarket IsoKristiina täällä Lappeenrannassa kesällä 2017. Kauppiaat Teppo ja Liisa Kylmä näyttivät niihin aikoihin ottavan hyvin uusia tuotteita valikoimiinsa, ja olihan se mukavaa nähdä myös omat tuotteet kaupan hyllyllä.
Osallistuminen Leijonan luolaan itse asiassa hiukan hankaloitti ja viivästytti kauppoihin pääsyä, kun ohjelmasta ei saanut puoleen vuoteen puhua, mutta sinä aikana viilasimme tuotteita, brändiä ja konseptia kuntoon. Kesällä 2018 käytimme kenttätiimiä, joka vauhditti kauppoihin pääsyä ja syksyllä 2018 kävin ensimmäisillä K-Lähiruokatreffeillä, jossa K-kauppiaita ja lähituottajia saatetaan yhteen. Toukokuussa 2018 saimme koko tuotevalikoimamme Keskon jakeluun.
Uskon, että hyvälle tuotteelle löytyy kyllä se paikka ruokakaupan hyllystä. Nykypäivän kuluttajat ovat todella tiedostavia ja kotimaisten elintarvikkeiden arvostus on kasvussa. Tuotteidemme maku, koostumus ja väri luodaan ilman lisäaineita, ja kastikkeet on suunniteltu niin, että ne enemmänkin täydentävät raaka-ainetta kuin peittävät muita makuja alleen.
Yhteistyö kaupan kanssa on ollut todella hyvää, ja olemme saaneet kaupalta ja kauppiailta paljon arvokasta palautetta ja kehitysideoita esimerkiksi sen suhteen, millainen on sopiva pullokoko ja -materiaali. Uusin kastikkeemme Chipotle Glaze syntyi osittain kuluttajapalautteen pohjalta, kun kysyntää oli tulisemmalle kastikkeelle.
Nyt Jävla Sås Bolagille kuuluu hyvää! Nykyiset tilat alkavat käydä pieniksi, joten jossakin vaiheessa täytyy laajentaa. Olemme juuri valmistautumassa joulusesonkiin ja suunnittelemme myös ensi vuoden uutuuksia. Saattaa olla, että laajennamme tuotesalkkua hiukan myös muihin segmentteihin.”
 |
Pielispakarin toimitusjohtaja Erkki Timonen
”Pirkka-sarja on ollut Pielispakarille todellinen ponnahduslauta. Vuodesta 2006, jolloin karjalanpiirakoitamme alettiin myydä Pirkka-sarjassa, olemme kolminkertaistaneet työntekijämäärämme ja liikevaihtomme. Liputan ehdottomasti private label -tuotteiden puolesta, sillä pienellä yrityksellä ei ole yksin mahdollisuuksia markkinoida tuotteitaan valtakunnanlaajuisesti eikä siltä löydy tarvittavia logistisia verkostoja. Yhteistyöllä kumppanin kanssa voimme itse keskittyä meille tärkeimpään asiaan eli laadukkaiden perinneherkkujen valmistukseen.
K-ryhmän ja Pielispakarin yhteistyö lähti liikkeelle siitä, että tapasin 2000-luvulla Saksassa messuilla Keskon silloisen tuoretuotteiden ostojohtajan. Hän kertoi olleensa perheensä kanssa lomamatkalla Nurmeksessa ja syöneensä siellä sanojensa mukaan ”parhaita karjalanpiirakoita koskaan”. Olisiko mitään mahdollisuuksia saada niitä valtakunnalliseen jakeluun? Lähdimme pohtimaan asiaa ja jalostamaan ideoitamme yhdessä Keskon tuotetutkimuksen kanssa.
Asiat saivat vauhtia, kun löytyi innovatiivinen pakkausmateriaali, jonka ansiosta asiakkaille pystyttiin tarjoamaan kypsiä, pakastettuja piirakoita, jotka olisi helppo viimeistellä kotona kahvipöytiin. Niinpä Pirkan 20-vuotispäivänä 1.9.2006 lanseerasimme Pirkka-sarjassa Pielispakarin valmistamat aidot käsinrypytetyt karjalanpiirakat. Pirkka-karjalanpiirakat saivat heti suuren suosion, ja tuote valittiin vuoden 2007 Vuoden Tähtituotteeksi.
Yhteistyömme käynnistyminen oli merkittävä päänavaus Pielispakarille koko yrityksen kehityksen kannalta. Tämän puolesta puhuvat lukummekin: yhteistyömme alussa työllistimme noin 30 henkeä, nykyisin 80-90 henkeä. Liikevaihtomme vuonna 2006 oli alle 3 miljoonaa euroa, nyt se on 11 miljoonaa. Vuonna 2006 teimme 3-4 miljoonaa karjalanpiirakkaa vuodessa, viime vuonna jo 50 miljoonaa.
Mukanaolo arvostetussa Pirkka-sarjassa sopii meille hyvinkin, sillä onhan sekä Pirkalle että meille tärkeintä tuotteen laatu ja maku. Private labelin luonteeseen kuuluu, että se on yhteinen luomus, jonka laadun vaalimiseen sitoudutaan yhdessä.
Vuosien mittaan olemme kehittäneet yhdessä K-ryhmän kanssa uusia tuotteita, ja nykyisin valmistamme perinteisistä karjalanpiirakoista Pirkka-sarjaan myös kolmea erilaista makuversiota - riistapiirakkaa, peruna-smetana-piirakkaa ja ohra-kaura-piirakkaa. K-ryhmään kuuluvan Kespron Menu-sarjan kautta mustikkakukkomme ja vatruskamme päätyvät kahviloihin ja ravintoloihin.
Suomalaisten kansallisruokiin kuuluva karjalanpiirakka on herkku, josta voi ylpeänä kertoa muullekin maailmalle. Meillä on parhaillaan meneillään leipomon laajennus ja investoinnit, joiden jälkeen pystymme nostamaan vuotuisen karjalanpiirakkamäärämme jopa 100 miljoonaan. Suunnitelmissamme on alkaa viedä kansallisherkkuamme nykyistä laajamittaisemmin muihin maihinkin.”
KYLLÄ
EI
