Keskon tilinpäätöstiedote 1.1.-31.12.2017: Keskon liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani

Pörssitiedote / 01.02.2018 09.00

TALOUDELLINEN KEHITYS LYHYESTI:

Konsernin liikevaihto oli tammi-joulukuussa 10 676 milj. euroa (10 180 milj. euroa), ja se kasvoi 4,9 %, ja vertailukelpoisesti 1,8 %
Vertailukelpoinen liikevoitto oli 296,7 milj. euroa (272,9 milj. euroa)
Liikevoitto oli 324,6 milj. euroa (146,8 milj. euroa)
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto oli 12,2 % (11,9 %)
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 300,1 milj. euroa (271,4 milj. euroa)
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 2,28 euroa (2,01 euroa)
Hallituksen ehdotus osingoksi on 2,20 euroa osakkeelta
Vertailukelpoisesti liikevaihdon seuraavalta 12 kuukauden ajanjaksolta ennakoidaan ylittävän edeltävän 12 kuukauden tason. Toteutetuista yritysjärjestelyistä johtuen Kesko-konsernin liikevaihdon ennakoidaan seuraavan 12 kuukauden ajanjaksolla alittavan edeltävän 12 kuukauden liikevaihdon tason. Vertailukelpoisen liikevoiton ennakoidaan seuraavan 12 kuukauden ajanjaksolla ylittävän edeltävän 12 kuukauden tason. Kuitenkin panostukset kauppojen avaamiseen ja uudistamiseen, logistiikkatoimintojen laajentamiseen sekä digitaalisiin palveluihin rasittavat osaltaan kannattavuutta ennustekaudella.

KESKEISET TUNNUSLUVUT

	1-12/2017	1-12/2016	10-12/2017	10-12/2016
Liikevaihto, milj. e	10 676	10 180	2 618	2 765
Liikevoitto, vertailukelpoinen, milj. e	296,7	272,9	81,0	63,3
Liikevoitto, milj. e	324,6	146,8	56,9	-40,3
Tulos ennen veroja, vertailukelpoinen, milj. e	300,1	271,4	82,0	60,2
Tulos ennen veroja, milj. e	327,6	145,2	57,6	-43,5
Tulos/osake, e, laimennettu	2,59	0,99	0,43	-0,40
Tulos/osake, vertailukelpoinen, e, laimentamaton	2,28	2,01	0,65	0,42
Liiketoiminnan rahavirta/osake, e	3,03	1,71	1,16	1,09
Investoinnit, milj. e	349,8	743,1	117,1	105,4
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %, liukuva 12 kk	12,2	11,9	12,2	11,9
Oman pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %, liukuva 12 kk	10,9	9,8	10,9	9,8
	31.12.2017	31.12.2016
Omavaraisuusaste, %	50,4	48,6
Oma pääoma/osake, e	21,45	20,44

PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER:

Vuonna 2017 jatkoimme kannattavan kasvun tiellä fokusoitumalla kolmeen ydinliiketoimintaan: päivittäistavarakauppaan, rakentamisen ja talotekniikan kauppaan ja autokauppaan. Edellisvuonna ostettujen Suomen Lähikaupan, Onnisen ja AutoCarreran integrointi on edennyt hyvin. Samalla olemme divestoineet strategian mukaisesti useita erikoiskaupan liiketoimintoja. Liikevaihto kasvoi kaikilla toimialoilla ja kannattavuus parani edellisestä vuodesta.

Päivittäistavarakaupassa oli vahvan uudistumisen vuosi. Menestyksemme näkyi markkinaosuuden, myynnin ja kannattavuuden kasvuna. Strategian mukaisesti uudistimme kaikkia ketjujamme tavoitteenamme tarjota Suomen asiakaslähtöisimmät ja inspiroivimmat ruokakaupat. Verkostomme laajennus ja kauppojen uudistus etenivät suunnitellusti. Asiakastyytyväisyys ja asiakasvirrat ovat kasvussa kaikkien K-ruokakauppaketjujen osalta. Suomen Lähikaupan onnistunut integraatio mahdollisti synergiahyötyjen saavuttamisen odotettua nopeammin. Tämän lisäksi olimme erityisen tyytyväisiä K-Citymarketin ja Kespron hyvään kehitykseen sekä uusien kauppojemme vahvaan avaukseen.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa olemme pystyneet parantamaan kannattavuuttamme merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Myös vuonna 2017 positiivinen kehitys jatkui, ja vertailukelpoinen liikevaihtomme ja tuloksemme paranivat edellisestä vuodesta. Kasvu oli vahvaa erityisesti yritysasiakaskaupassa, jota siivitti Onnisen ja K-Raudan hyvä kehitys Suomessa. Kannattavuuden edelleen parantaminen ja sen nostaminen parhaiden eurooppalaisten toimijoiden tasolle on yksi meidän keskeisimpiä tavoitteitamme tulevina vuosina. Tätä varten uudistamme toimintatapaamme maakohtaisesti entistä asiakaslähtöisemmäksi. Samanaikaisesti kiinnitämme entistä enemmän huomiota synergiahyötyjen saavuttamiseen.

Autokaupassa markkinaosuutemme oli vahva ja sekä myynti että tulos kasvoivat. Hankittu Porsche-liiketoiminta kehittyi erittäin hyvin osana Keskoa. Panostimme vuoden aikana merkittävästi uusien palveluiden kehittämiseen, esimerkkinä tästä Caara-liiketoiminta. Viimeisellä vuosineljänneksellä tilauskanta vahvistui ja oli 20 % edellistä vuotta korkeampi.

Vuoden 2017 lopussa teimme merkittäviä muutoksia yhtiön johdossa. Päivittäistavarakauppaa menestyksekkäästi johtanut Jorma Rauhala nimitettiin rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialajohtajaksi ja pääjohtajan sijaiseksi. Päivittäistavarakaupan toimialajohtajaksi nimitettiin aiemmin toimialan tavarakaupasta vastannut Ari Akseli. Olen vakuuttunut, että heidän johdollaan pystymme entisestään vahvistamaan kannattavaa myynnin kasvua.

Osoituksena pitkäjänteisestä vastuullisuustyöstämme Kesko valittiin syyskuussa 2017 Dow Jonesin kestävän kehityksen World- ja Europe-indekseihin ja tammikuussa 2018 Global 100-listalle maailman vastuullisimpana kaupan alan yrityksenä.

Keskon taloudellinen asema on vahva ja mahdollistaa hyvän osingonmaksukyvyn sekä liiketoiminnan aktiivisen uudistamisen. Strategiamme ytimessä on jatkossakin myynnin kasvattaminen asiakastyytyväisyyden ja laadun kautta. Jatkamme K-ryhmän asiakaslähtöistä uudistamista ja vuoden 2017 tulokset kertovat, että olemme oikealla tiellä.

TALOUDELLINEN KEHITYS

Liikevaihto ja tulos tammi-joulukuu 2017

Konsernin liikevaihto tammi-joulukuussa 2017 oli 10 676 milj. euroa, mikä on 4,9 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (10 180 milj. euroa). Liikevaihdon kehitykseen vaikutti sekä vuoden 2016 aikana toteutetut yritysostot että vuoden 2017 ensimmäisellä vuosipuoliskolla toteutetut yritysmyynnit. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 1,8 % ilman yritysostoja ja -myyntejä ja paikallisissa valuutoissa. Konsernin liikevaihto kasvoi Suomessa 3,2 % ja vertailukelpoisesti 1,9 %. Muissa maissa liikevaihto kasvoi 11,3 % ja vertailukelpoisesti 1,2 %. Kansainvälisen toiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 21,5 % (20,3 %).

Päivittäistavarakaupassa liikevaihdon kasvuun, 0,9 %, vaikutti Suomen Lähikaupan hankinta 12.4.2016 ja Suomen Lähikaupan kauppapaikkaverkoston muutokset sekä Venäjän liiketoimintojen myynti 30.11.2016. Liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti 2,4 %. Vertailukelpoinen muutos on laskettu sisällyttämällä liikevaihtoon ne Suomen Lähikaupalta hankitut kaupat, jotka ovat kuuluneet verkostoon sekä katsauskaudella että vertailukaudella.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa liikevaihto kasvoi 9,4 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi paikallisissa valuutoissa 1,1 %. Vertailukelpoisen muutoksen laskenta sisältää Onnisen liikevaihdon ajanjaksolta 1.6.-31.12. sekä katsauskaudella että vertailukaudella, ja siitä on vähennetty 1.6.2017 myydyn K-maatalous-liiketoiminnan ja 30.6.2017 myydyn Asko ja Sotka –huonekalukaupan liikevaihto sekä katsauskaudelta että vertailukaudelta. Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa ilman erikoiskaupan liiketoimintoja liikevaihto kasvoi 23,4 % ja vertailukelpoisesti 3,1 %. Erikoiskaupassa liikevaihto laski 33,8 % yritysmyynneistä johtuen.

Autokaupassa liikevaihto kasvoi 7,1 % ja vertailukelpoisesti 1,0 %. Vertailukelpoinen muutos on laskettu sisällyttämällä liikevaihtoon AutoCarreran joulukuun liikevaihto sekä katsauskaudella että vertailukaudella.

Tilikauden 2017 aikana Kesko-konserni myi 1.6.2017 K-maatalous-liiketoiminnan ja 30.6.2017 Asko ja Sotka -huonekalukaupan sekä Yamarin-veneliiketoiminnan ja Yamaha-edustuksen.

1-12/2017	Liikevaihto, M€	Kehitys, %	Kehitys, vertailu-kelpoinen, %	Liikevoitto, vertailu-kelpoinen, M€	Muutos, M€
Päivittäistavarakauppa	5 282	+0,9	+2,4	203,4	+27,4
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa ilman erikoiskauppaa	3 823	+23,4	+3,1	79,5	+7,0
Erikoiskauppa	663	-33,8	-11,5	16,2	-9,3
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa yhteensä	4 486	+9,4	+1,1	95,8	-2,2
Autokauppa	909	+7,1	+1,0	33,1	+3,6
Yhteiset toiminnot ja eliminoinnit	-1	-68,5	-3,4	-35,6	-5,1
Yhteensä	10 676	+4,9	+1,8	296,7	+23,8

Konsernin vertailukelpoinen liikevoitto oli tammi-joulukuussa 296,7 milj. euroa (272,9 milj. euroa). Päivittäistavarakaupassa kannattavuus parani merkittävästi myynnin kasvun, onnistuneiden ketju-uudistusten, toteutuneiden synergiahyötyjen sekä edellisenä vuonna myydyn tappiollisen Venäjän liiketoiminnan ansiosta. Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa ilman erikoiskauppaa liikevoittoa kasvattivat rauta- ja sisustuskauppa Suomessa ja Norjassa sekä Onninen, kun taas Ruotsin ja Kesko Senukain liiketulos heikkeni edellisestä vuodesta. Erikoiskaupan liikevoitto laski yritysmyynneistä sekä vapaa-ajankaupan ja konekaupan liikevoiton laskusta johtuen. Autokaupassa kannattavuutta paransi myynnin kasvu ja AutoCarreran Porsche-liiketoiminnan hankinta.

Liikevoitto oli 324,6 milj. euroa (146,8 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli yhteensä 27,9 milj. euroa (-126,2 milj. euroa). Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat Baltian kiinteistöjärjestelystä syntynyt myyntivoitto 49,7 milj. euroa, Suomen Lähikaupan ketjujen konvertointiin ja kauppojen kauppiaille siirtämiseen liittyvät kulut 21,4 milj. euroa, K-maatalous-liiketoiminnan myynnistä syntynyt myyntivoitto 12,3 milj. euroa, Asko ja Sotka –huonekalukaupan myynnistä syntynyt myyntivoitto 19,0 milj. euroa sekä Venäjän rautakauppaliiketoiminnan liikearvon arvonalentuminen 14,5 milj. euroa.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, M€	1-12/2017	1-12/2016
Liikevoitto, vertailukelpoinen	296,7	272,9
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
+myyntivoitot	+83,4	+4,2
-myyntitappiot	-1,8	-71,0
-arvonalentumiset	-15,0	-30,0
+/-rakennejärjestelyt	-38,7	-29,4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	+27,9	-126,2
Liikevoitto	324,6	146,8

Konsernin vertailukelpoinen tulos ennen veroja tammi-joulukuussa oli 300,1 milj. euroa (271,4 milj. euroa). Konsernin tulos ennen veroja tammi-joulukuussa oli 327,6 milj. euroa (145,2 milj. euroa). Konsernin tulos osaketta kohden oli 2,59 euroa (0,99 euroa) ja vertailukelpoinen tulos osaketta kohden 2,28 euroa (2,01 euroa). Konsernin oma pääoma osaketta kohden oli 21,45 euroa (20,44 euroa).

K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) vähittäis- ja yritysasiakasmyynti (alv 0 %) tammi-joulukuussa oli 12 754 milj. euroa ja se kasvoi 1,5 % edelliseen vuoteen verrattuna (pro forma). K-Plussa-kanta-asiakasohjelmaan liittyi 73 146 uutta taloutta tammi-joulukuussa 2017. K-Plussa-talouksien määrä oli joulukuun lopussa 2,3 miljoonaa ja K-Plussa-kortinhaltijoita oli 3,6 miljoonaa.

Liikevaihto ja tulos loka-joulukuussa 2017

Konsernin liikevaihto loka-joulukuussa 2017 oli 2 618 milj. euroa, mikä on 5,3 % vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (2 765 milj. euroa). Liikevaihdon laskuun vaikuttivat edellisenä vuonna sekä vuoden 2017 toisella vuosineljänneksellä toteutetut yritysmyynnit. Vertailukelpoisesti liikevaihdon kasvu ilman yritysostoja ja -myyntejä paikallisissa valuutoissa oli 2,6 %. Konsernin liikevaihto laski Suomessa 5,9 % ja kasvoi vertailukelpoisesti 2,3 %. Muissa maissa liikevaihto laski 3,0 % ja kasvoi vertailukelpoisesti 3,7 %. Kansainvälisen toiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 20,9 % (20,4 %).

Päivittäistavarakaupassa liikevaihto laski 1,6 %, mihin vaikuttivat Suomen Lähikaupan yritysoston kautta tulleiden kauppojen siirtäminen kauppiaille ja kauppojen sulkemiset sekä 30.11.2016 toteutunut Venäjän liiketoimintojen myynti. Vertailukelpoisesti päivittäistavarakaupan liikevaihto kasvoi 4,5 %. Vertailukelpoinen muutos on laskettu sisällyttämällä liikevaihtoon ne Suomen Lähikaupalta hankitut kaupat, jotka ovat kuuluneet verkostoon sekä katsauskaudella että vertailukaudella.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa liikevaihto laski 10,8 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto paikallisissa valuutoissa kasvoi 2,2 %. Vertailukelpoinen muutos on laskettu ilman 1.6.2017 myydyn K-maatalous-liiketoiminnan ja 30.6.2017 myydyn Asko ja Sotka –huonekalukaupan vaikutusta. Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa ilman erikoiskaupan liiketoimintoja liikevaihto kasvoi 2,5 % ja vertailukelpoisesti 3,8 %. Erikoiskaupassa liikevaihto laski 64,2 % yritysmyynneistä johtuen.

Autokaupassa liikevaihto laski 1,4 % ja vertailukelpoisesti 5,3 %. Vertailukelpoinen muutos on laskettu sisällyttämällä liikevaihtoon AutoCarreran joulukuun liikevaihto sekä katsauskaudella että vertailukaudella.

10-12/2017	Liikevaihto, M€	Kehitys, %	Kehitys, vertailu-kelpoinen, %	Liikevoitto, vertailu-kelpoinen, M€	Muutos, M€
Päivittäistavarakauppa	1 399	-1,6	+4,5	67,0	+15,1
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa ilman erikoiskauppaa	921	+2,5	+3,8	14,3	+1,8
Erikoiskauppa	80	-64,2	-13,3	0,3	-1,7
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa yhteensä	1 000	-10,8	+2,2	14,6	+0,1
Autokauppa	218	-1,4	-5,3	6,7	-0,8
Yhteiset toiminnot ja eliminoinnit	1	-13,0	-65,2	-7,4	+3,2
Yhteensä	2 618	-5,3	+2,6	81, 0	+17,6

Konsernin vertailukelpoinen liikevoitto oli loka-joulukuussa 81,0 milj. euroa (63,3 milj. euroa). Päivittäistavarakaupassa kannattavuus parani merkittävästi myynnin kasvun ja toteutuneiden synergiahyötyjen ansiosta. Lisäksi tuloskehitykseen vaikutti positiivisesti edellisenä vuonna myyty tappiollinen Venäjän liiketoiminta. Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa ilman erikoiskauppaa liikevoittoa kasvattivat rauta- ja sisustuskauppa Suomessa sekä Onninen, kun taas Ruotsin ja Kesko Senukain liiketulos heikkeni edellisestä vuodesta. Erikoiskaupan liikevoitto laski yritysmyynneistä johtuen. Autokaupassa kannattavuus oli hyvällä tasolla.

Liikevoitto oli 56,9 milj. euroa (-40,3 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli yhteensä -24,0 milj. euroa (-103,6 milj. euroa). Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat Venäjän rautakauppaliiketoiminnan liikearvon arvonalentuminen 14,5 milj. euroa sekä rakennejärjestelyt 10,1 milj. euroa.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, M€	10-12/2017	10-12/2016
Liikevoitto, vertailukelpoinen	81,0	63,3
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
+myyntivoitot	+0,6	-0,8
-myyntitappiot	-0,1	-70,6
-arvonalentumiset	-14,5	-18,9
+/-rakennejärjestelyt	-10,1	-13,3
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	-24,0	-103,6
Liikevoitto	56,9	-40,3

Konsernin vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 82,0 milj. euroa (60,2 milj. euroa). Konsernin tulos ennen veroja loka-joulukuussa oli 57,6 milj. euroa (-43,5 milj. euroa). Konsernin tulos osaketta kohden oli 0,43 euroa (-0,40 euroa) ja vertailukelpoinen tulos osaketta kohden 0,65 euroa (0,42 euroa).

K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) vähittäis- ja yritysasiakasmyynti (alv 0 %) loka-joulukuussa oli 3 223 milj. euroa ja se kasvoi 1,4 % edelliseen vuoteen verrattuna (pro forma).

Rahoitus

Liiketoiminnan rahavirta tammi-joulukuussa oli 301,7 milj. euroa (170,2 milj. euroa). Rahavirtaa vahvisti kannattavuuden parantuminen. Investointien rahavirta oli -88,3 milj. euroa (-501,1 milj. euroa) ja sisältää toteutuneita divestointeja 199,6 milj. euroa.

Likvidejä varoja oli kauden lopussa 398 milj. euroa (391 milj. euroa). Korolliset velat olivat joulukuun lopussa 534 milj. euroa (515 milj. euroa) ja korolliset nettovelat 136 milj. euroa (123 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli kauden lopussa 50,4 % (48,6 %).

Konsernin vertailukelpoiset nettorahoitustuotot olivat tammi-joulukuussa 1,8 milj. euroa (nettorahoituskulut 1,0 milj. euroa). Konsernin nettorahoitustuotot olivat tammi-joulukuussa 1,5 milj. euroa (nettorahoituskulut 1,0 milj. euroa). Rahoituseriin sisältyy osinkotuottoja ja osuuspääoman korkoja 4,5 milj. euroa, josta 2,3 milj. euroa on Suomen Luotto-osuuskunnalta saatua osuuspääoman korkoa. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli -0,4 milj. euroa.

Liiketoiminnan rahavirta loka-joulukuussa oli 115,8 milj. euroa (107,8 milj. euroa). Investointien rahavirta oli -99,2 milj. euroa (75,5 milj. euroa).

Konsernin vertailukelpoiset nettorahoituskulut olivat loka-joulukuussa 0,5 milj. euroa. Konsernin nettorahoituskulut olivat loka-joulukuussa 0,9 milj. euroa (4,3 milj. euroa).

Verot

Konsernin verot tammi-joulukuussa olivat 58,8 milj. euroa (31,4 milj. euroa). Efektiivinen veroaste oli 17,9 % (21,6 %). Konsernin efektiivistä veroastetta alensivat verovapaat kiinteistöjen ja tytäryritysten myyntivoitot. Loka-joulukuussa konsernin verot olivat 12,9 milj. euroa. Vertailuvuonna verot olivat positiiviset 6,4 milj. euroa johtuen vähennyskelpoisista myyntitappioista. Efektiivinen veroaste oli 22,4 % (14,7 %), jota kasvattivat vähennyskelvottomat vertailukelpoisuuteen vaikuttavat kulut.

Investoinnit

Konsernin investoinnit tammi-joulukuussa olivat yhteensä 349,8 milj. euroa (743,1 milj. euroa) eli 3,3 % (7,3 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkainvestoinnit olivat 255,7 milj. euroa (216,7 milj. euroa), it-investoinnit 32,9 milj. euroa (29,3 milj. euroa) ja muut investoinnit 61,2 milj. euroa (35,5 milj. euroa). Vertailukauteen sisältyy yritysostoja 461,6 milj. euroa.

Konsernin investoinnit loka-joulukuussa olivat yhteensä 117,1 milj. euroa (105,4 milj. euroa) eli 4,5 % (3,8 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkainvestoinnit olivat 86,2 milj. euroa (58,1 milj. euroa), it-investoinnit 11,3 milj. euroa (9,5 milj. euroa) ja muut investoinnit 19,6 milj. euroa (7,3 milj. euroa). Investointeihin sisältyy 46,5 milj. euron kiinteistöhankinnat Keskon Eläkekassalta, jotka liittyvät Eläkekassan joulukuussa tekemään päätökseen palauttaa ylikatetta osakkailleen. Kesko-konsernin yhtiöille maksettavan ylikatteen määrä on arviolta 58 milj. euroa ja Eläkekassan arvioidaan maksavan palautuksen maaliskuussa 2018 saatuaan palautukselle Finanssivalvonnan hyväksynnän. Vertailukauden investointeihin sisältyy yritysostoja 30,6 milj. euroa.

Henkilökunta

Kesko-konsernin henkilökuntamäärä oli tammi-joulukuussa kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin 22 077 (22 475) henkilöä.

Joulukuun 2017 lopussa henkilömäärä oli 24 983 (27 657), joista Suomessa työskenteli 12 327 (14 845) ja Suomen ulkopuolella 12 656 (12 812) henkilöä.

SEGMENTIT

Toiminnan kausiluonteisuus

Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy kausivaihtelua. Raportoitavien segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät kerry tasaisesti, vaan ne vaihtelevat vuosineljänneksittäin kunkin segmentin ominaispiirteiden mukaisesti. Vuosineljänneksistä toinen ja kolmas ovat liikevoittotasoltaan vahvimpia, kun taas ensimmäisen vuosineljänneksen merkitys koko vuoden tulokseen on vähäisin. Suomen Lähikaupan ja Onnisen yritysostot voimistivat kausivaihtelua eri vuosineljännesten välillä. Onnisen ja Suomen Lähikaupan liikevoittotasot ovat matalimmat ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Päivittäistavarakauppa

	1-12/2017	1-12/2016	10-12/2017	10-12/2016
Liikevaihto, milj. e	5 282	5 236	1 399	1 422
Liikevoitto, vertailukelpoinen, milj. e	203,4	175,9	67,0	51,9
Liikevoitto-%, vertailukelpoinen	3,9	3,4	4,8	3,7
Investoinnit, milj. e	224,4	238,1	81,5	49,7

Liikevaihto, milj. e	1-12/2017	Kehitys, %	10-12/2017	Kehitys, %
Myynti K-ruokakaupoille	3 331	+5,4	911	+10,4
K-Citymarket, käyttötavara	585	+2,1	188	+4,4
K-Market, oma vähittäiskauppa	479	-16,7	71	-62,3
Kespro	815	+4,1	212	+7,6
Muut	72	-49,5	18	-43,2
Yhteensä	5 282	+0,9	1 399	-1,6

Tammi-joulukuu 2017

Päivittäistavarakaupan liikevaihto oli tammi-joulukuussa 5 282 milj. euroa (5 236 milj. euroa) ja se kasvoi 0,9 %. Liikevaihdon kehitykseen vaikutti Suomen Lähikaupan hankinta 12.4.2016, Lähikaupan kauppapaikkaverkoston muutokset sekä Venäjän liiketoimintojen myynti 30.11.2016. Päivittäistavarakaupan liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti 2,4 %. Vertailukelpoinen muutos on laskettu sisällyttämällä liikevaihtoon ne Suomen Lähikaupalta hankitut kaupat, jotka ovat kuuluneet verkostoon sekä katsauskaudella että vertailukaudella, sekä vähentämällä myydyn Venäjän liiketoiminnan liikevaihto.

K-ryhmän päivittäistavaramyynti kasvoi ilman Suomen Lähikaupan hankinnan vaikutusta 2,4 % (sis. alv). K-ryhmän päivittäistavaramyynnin pro forma kasvu oli 0,5 % (sis. alv), mihin vaikutti Suomen Lähikaupan edellistä vuotta pienempi kauppapaikkaverkosto. Päivittäistavaramarkkinoilla Suomessa vähittäishintojen arvioidaan olleen edellisen vuoden tasolla (sis. alv, Keskon oma arvio perustuen Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksiin) ja kokonaismarkkinoiden (sis. alv) arvioidaan kasvaneen noin 1,7 % tammi-joulukuussa (Keskon oma arvio).

Suomen Lähikaupan osto toteutui edellisen vuoden huhtikuussa ja Siwojen ja Valintatalojen muuttaminen K-Marketeiksi aloitettiin toukokuussa 2016. Toukokuun 2017 loppuun mennessä kaikki 409 kauppapaikkaverkostossa jatkavaa Siwaa ja Valintataloa oli muutettu K-kaupoiksi (408 K-Marketia ja yksi K-Supermarket). Näistä joulukuun loppuun mennessä 243 kauppaa oli siirretty kauppiaille. Kauppojen siirtäminen kauppiaille tapahtuu vuoden 2018 ensimmäisen vuosipuoliskon loppuun mennessä.

Päivittäistavarakaupan vertailukelpoinen liikevoitto tammi-joulukuussa oli 203,4 milj. euroa (175,9 milj. euroa) ja se kasvoi 27,4 milj. euroa. Päivittäistavarakaupassa kannattavuus parani merkittävästi myynnin kasvun, onnistuneiden ketju-uudistusten, toteutuneiden synergiahyötyjen sekä edellisenä vuonna myydyn tappiollisen Venäjän liiketoiminnan ansiosta. Kespron myynti kasvoi ja kannattavuus parani. Suomen Lähikaupan vaikutus tammi-joulukuun vertailukelpoiseen liikevoittoon oli +4,0 milj. euroa (huhti-joulukuu 2016 -3,2 milj. euroa). Marraskuussa 2016 myydyn Venäjän liiketoiminnan tappio oli vertailukaudella 17,1 milj. euroa.

Päivittäistavarakaupan liikevoitto oli 181,3 milj. euroa (93,0 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -22,1 milj. euroa (-82,9 milj. euroa), ja ne liittyvät pääosin Suomen Lähikaupan uudelleenjärjestelyyn, -21,4 milj. euroa. Vertailukauden merkittävimmät erät olivat Venäjän päivittäistavarakaupan myyntitappio 69,2 milj. euroa, sekä kulut, jotka liittyivät Suomen Lähikaupan uudelleenjärjestelyyn, 11,4 milj. euroa.

Päivittäistavarakaupan investoinnit olivat tammi-joulukuussa 224,4 milj. euroa (238,1 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit olivat 213,1 milj. euroa (159,6 milj. euroa). Vertailukauteen sisältyy yritysostoja 54,3 milj. euroa.

Loka-joulukuu 2017

Päivittäistavarakaupan liikevaihto oli loka-joulukuussa 1 399 milj. euroa (1 422 milj. euroa) ja se laski 1,6 %. Kehitykseen vaikuttivat Suomen Lähikaupan yritysoston kautta tulleiden kauppojen siirtäminen kauppiaille ja kauppojen sulkemiset sekä 30.11.2016 toteutunut Venäjän liiketoimintojen myynti. Vertailukelpoisesti päivittäistavarakaupan liikevaihto kasvoi 4,5 %.

K-ryhmän päivittäistavaramyynti ilman Suomen Lähikaupan hankinnan vaikutusta kasvoi 3,1 % (sis. alv) ja K-ryhmän pro forma päivittäistavaramyynti kasvoi 1,1 % (sis alv), mihin vaikutti Suomen Lähikaupan edellistä vuotta pienempi kauppapaikkaverkosto. Päivittäistavaramarkkinoilla Suomessa vähittäishintojen muutoksen arvioidaan olleen noin +0,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaismarkkinoiden (sis. alv) arvioidaan kasvaneen noin 2,0 % loka-joulukuussa (Keskon oma arvio).

Päivittäistavarakaupan vertailukelpoinen liikevoitto loka-joulukuussa oli 67,0 milj. euroa (51,9 milj. euroa) ja se kasvoi 15,1 milj. euroa. Kannattavuus parani merkittävästi myynnin kasvun, onnistuneiden ketju-uudistusten ja toteutuneiden synergiahyötyjen ansiosta. Erityisesti K-Citymarketin myynti kehittyi vahvasti ja kannattavuus parani. Lisäksi tuloskehitykseen vaikutti positiivisesti edellisenä vuonna myyty tappiollinen Venäjän liiketoiminta. Kespron myynti kasvoi ja kannattavuus parani. Suomen Lähikaupan vaikutus loka-joulukuun vertailukelpoiseen liikevoittoon oli 3,7 milj. euroa (-4,1 milj. euroa). Marraskuussa 2016 myydyn Venäjän liiketoiminnan tappio oli vertailukaudella 3,8 milj. euroa.

Päivittäistavarakaupan liikevoitto oli 65,4 milj. euroa (-26,1 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -1,7 milj. euroa (-78,0 milj. euroa). Merkittävimmät vertailukauteen vaikuttaneet vertailukelpoiset erät olivat Venäjän päivittäistavarakaupan myyntitappio 69,2 milj. euroa sekä Suomen Lähikaupan uudelleenjärjestelyyn liittyvät kulut 6,1 milj. euroa.

Päivittäistavarakaupan investoinnit olivat loka-joulukuussa 81,5 milj. euroa (49,7 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit olivat 79,7 milj. euroa (44,0 milj. euroa).

Loka-joulukuussa avattiin K-Citymarket ja kauppakeskus Easton Helsinkiin, seitsemän K-Supermarketia sekä neljä uutta K-Marketia. Uudistuksia ja laajennuksia tehtiin yhteensä 39 kauppaan.

Merkittävimmät rakenteilla olevat kauppapaikat ovat K-Supermarketit Tampereelle, Turkuun, Helsingin Kalasatamaan, Laajasaloon ja Pasilaan, Lapualle, Keravalle ja Kauniaisiin. Oulussa K-Marketia laajennetaan K-Supermarketiksi.

Lisäksi rakenteilla on päivittäistavarakaupan keskusvaraston laajennus Vantaan Hakkilassa.

Kauppojen lukumäärät 31.12.	2017	2016
K-Citymarket	81	80
K-Supermarket	235	228
K-Market**	813	978
Neste K	71	70
Muut*	85	95

* Sisältää verkkokaupat

** Suomen Lähikaupan kauppojen lukumäärä oli 400 (563)

Lisäksi useat K-ruokakaupat tarjoavat asiakkailleen verkkokaupan palveluita.

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa

	1-12/2017	1-12/2016	10-12/2017	10-12/2016
Liikevaihto, milj. e	4 486	4 100	1 000	1 121
Rakentamisen ja talotekniikan kauppailman erikoiskauppaa	3 823	3 099	921	899
Erikoiskauppa	663	1 002	80	222
Liikevoitto, vertailukelpoinen, milj. e	95,8	97,9	14,6	14,4
Rakentamisen ja talotekniikan kauppailman erikoiskauppaa	79,5	72,5	14,3	12,4
Erikoiskauppa	16,2	25,5	0,3	2,0
Liikevoitto-%, vertailukelpoinen	2,1	2,4	1,5	1,3
Rakentamisen ja talotekniikan kauppailman erikoiskauppaa	2,1	2,3	1,5	1,4
Erikoiskauppa	2,4	2,5	0,4	0,9
Investoinnit, milj. e	80,0	451,7	22,3	23,7

Liikevaihto, milj. e	1-12/2017	Kehitys, %	10-12/2017	Kehitys, %
Rauta- ja sisustuskauppa, Suomi	870	+5,4	188	+6,8
K-Rauta, Ruotsi	200	-7,7	41	-7,2
Byggmakker, Norja	397	-1,2	84	-5,8
K-Rauta, Venäjä	184	+6,0	44	-3,7
Kesko Senukai, Baltia	510	+5,0	137	+7,6
OMA, Valko-Venäjä	120	+18,4	29	+9,2
Onninen	1 571	+73,0	407	+2,8
Rakentamisen ja talotekniikan kauppailman erikoiskauppaa yhteensä	3 823	+23,4	921	+2,5
Konekauppa	229	-16,3	25	-39,8
Vapaa-ajankauppa, Suomi	196	-0,2	55	+8,1
Muut	238	-55,2	0	-100,0
Erikoiskauppa yhteensä	663	-33,8	80	-64,2
Yhteensä	4 486	+9,4	1 000	-10,8

Tammi-joulukuu 2017

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto tammi-joulukuussa oli 4 486 milj. euroa (4 100 milj. euroa) ja se kasvoi 9,4 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto paikallisissa valuutoissa kasvoi 1,1 %. Vertailukelpoisen muutoksen laskenta sisältää Onnisen liikevaihdon ajanjaksolta 1.6.-31.12. sekä katsauskaudella että vertailukaudella, ja siitä on vähennetty 1.6.2017 myydyn K-maatalous-liiketoiminnan ja 30.6.2017 myydyn Asko ja Sotka –huonekalukaupan liikevaihto sekä katsauskaudelta että vertailukaudelta.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto Suomessa oli tammi-joulukuussa 2 190 milj. euroa (2 142 milj. euroa) ja se kasvoi 2,3 %. Liikevaihto kasvoi Suomessa vertailukelpoisesti 1,0 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli tammi-joulukuussa 2 296 milj. euroa (1 959 milj. euroa) ja se kasvoi 17,2 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti 1,2 %. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihdosta 51,2 % (47,8 %) tuli ulkomaan toiminnoista. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto ilman erikoiskaupan liiketoimintoja oli tammi-joulukuussa 3 823 milj. euroa (3 099 milj. euroa) ja se kasvoi 23,4 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 3,1 %.

Rauta- ja sisustuskaupan liikevaihto oli tammi-joulukuussa 2 276 milj. euroa (2 196 milj. euroa) ja se kasvoi 3,7 %. Paikallisissa valuutoissa liikevaihto kasvoi 2,9 %. Liikevaihto laski paikallisessa valuutassa Norjassa 0,8 %, Ruotsissa 6,1 % ja Venäjällä 5,8 %. Ruotsissa liikevaihdon laskuun vaikuttivat vuokrasopimusten päättymisestä johtuneet K-Rauta-kauppojen sulkemiset. Liikevaihto kasvoi paikallisessa valuutassa Valko-Venäjällä 17,4 %. Rauta- ja sisustuskaupassa liikevaihto kasvoi yritysasiakaskaupassa. Onnisen liikevaihto oli tammi-joulukuussa 1 571 milj. euroa (kesä-joulukuussa 2016 908 milj. euroa). Vertailukelpoisesti Onnisen liikevaihto kasvoi 4,5 %.

K-ryhmän rakentamisen ja talotekniikan kaupan markkinaosuuden arvioidaan vahvistuneen Suomessa. K-ryhmän rautakauppatarvikkeiden myynti Suomessa kasvoi yhteensä 4,1 % ja kokonaismarkkinoiden (alv 0 %) arvioidaan kasvaneen noin 1,1 % (Keskon oma arvio).

Erikoiskaupan liikevaihto tammi-joulukuussa oli 663 milj. euroa (1 002 milj. euroa) ja se laski 33,8 %. Liikevaihdon laskuun vaikuttivat toteutuneet yritysmyynnit. Konekaupan liikevaihto tammi-joulukuussa oli 229 milj. euroa (274 milj. euroa) ja se laski 16,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Konekaupan liikevaihto Suomessa oli 96 milj. euroa ja se laski 33,5 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 133 milj. euroa ja se kasvoi 3,0 %. Vapaa-ajankaupan liikevaihto Suomessa oli 196 milj. euroa (197 milj. euroa) ja se laski 0,2 %. Kesäkuussa myytyjen Asko ja Sotka –huonekalukaupan, K-maatalous-liiketoiminnan sekä Yamarin-veneliiketoiminnan ja Yamahan edustuksen alkuvuoden liikevaihto oli 279 milj. euroa (tammi-joulukuu 2016 595 milj. euroa).

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoinen liikevoitto oli tammi-joulukuussa 95,8 milj. euroa (97,9 milj. euroa) ja se laski 2,2 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoinen liikevoitto ilman erikoiskaupan liiketoimintoja oli 79,5 milj. euroa (72,5 milj. euroa) ja se kasvoi 7,0 milj. euroa. Kannattavuutta paransi Onnisen hyvä tuloskehitys. Onnisen vertailukelpoinen liikevoitto tammi-joulukuussa oli 32,7 milj. euroa (kesä-joulukuu 2016 18,2 milj. euroa). Kannattavuus parani myös rauta- ja sisustuskaupassa Suomessa ja Norjassa. Kannattavuutta heikensivät Ruotsin liiketoimintojen tappiollisuus sekä Kesko Senukain edellistä vuotta pienempi liikevoitto, johon osaltaan vaikuttivat kauppapaikkaverkoston uudistukset ja laajennukset Baltiassa ja Valko-Venäjällä. Erikoiskaupan vertailukelpoinen liikevoitto oli 16,2 milj. euroa (25,5 milj. euroa) ja se laski 9,3 milj. euroa. Kesäkuussa myytyjen K-maatalous-liiketoiminnan ja Asko ja Sotka -huonekalukaupan vertailukelpoinen liikevoitto oli alkuvuonna 6,8 milj. euroa (tammi-joulukuu 2016 15,0 milj. euroa).

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevoitto oli 154,7 milj. euroa (60,8 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 58,9 milj. euroa (-37,2 milj. euroa). Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat Baltian kiinteistökaupasta syntynyt myyntivoitto 49,7 milj. euroa, K-maatalous-liiketoiminnan myynnistä syntynyt myyntivoitto 12,3 milj. euroa, Asko ja Sotka -huonekalukaupan myynnistä syntynyt myyntivoitto 19,0 milj. euroa sekä Venäjän rautakauppaliiketoiminnan liikearvon arvonalentuminen 14,5 milj. euroa. Merkittävimmät edellisen vuoden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat Venäjän kiinteistöjen toimintavaluutan muutokseen liittyneet arvonalentumiset 15,0 milj euroa sekä yrityshankintoihin liittyneet varainsiirtoverot 5,8 milj. euroa.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan investoinnit tammi-joulukuussa olivat yhteensä 80,0 milj. euroa (451,7 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit 41,4 milj. euroa (55,8 milj. euroa). Vertailukauteen sisältyy yritysostoja 380,1 milj. euroa.

Loka-joulukuu 2017

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto loka-joulukuussa oli 1 000 milj. euroa (1 121 milj. euroa) ja se laski 10,8 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 2,2 %. Vertailukelpoinen muutos on laskettu ilman 1.6.2017 myydyn K-maatalous-liiketoiminnan ja 30.6.2017 myydyn Asko ja Sotka –huonekalukaupan vaikutusta.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto Suomessa oli loka-joulukuussa 453 milj. euroa (579 milj. euroa) ja se laski 21,8 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi Suomessa 0,4 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto loka-joulukuussa oli 548 milj. euroa (542 milj. euroa) ja se kasvoi 1,0 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti 3,7 %. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihdosta 54,7 % (48,3 %) tuli ulkomaan toiminnoista.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto ilman erikoiskaupan liiketoimintoja loka-joulukuussa oli 921 milj. euroa (899 milj. euroa) ja se kasvoi 2,5 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto paikallisissa valuutoissa ilman yritysostoja ja -myyntejä kasvoi 3,8 %. Rauta- ja sisustuskaupan liikevaihto oli loka-joulukuussa 520 milj. euroa (506 milj. euroa) ja se kasvoi 2,9 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 4,9 %. Liikevaihto laski paikallisessa valuutassa Ruotsissa 7,3 % ja Venäjällä 2,8 % sekä kasvoi Norjassa 1,2 % ja Valko-Venäjällä 22,2 %. Ruotsissa liikevaihdon laskuun vaikuttivat vuokrasopimusten päättymisestä johtuneet K-Rauta-kauppojen sulkemiset. Onnisen liikevaihto oli loka-joulukuussa 407 milj. euroa (396 milj. euroa) ja se kasvoi 2,8 %. Vertailukelpoisesti Onnisen liikevaihto kasvoi 3,3 %.

K-ryhmän rautakauppatarvikkeiden myynti Suomessa kasvoi yhteensä 5,9 % ja kokonaismarkkinoiden (alv 0 %) arvioidaan kasvaneen noin 2,7 % (Keskon oma arvio).

Erikoiskaupan liikevaihto loka-joulukuussa oli 80 milj. euroa (222 milj. euroa) ja se laski 64,2 %. Liikevaihdon laskuun vaikuttivat toteutuneet yritysmyynnit. Konekaupan liikevaihto loka-joulukuussa oli 25 milj. euroa (41 milj. euroa) ja se laski 39,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Konekaupan liikevaihto Suomessa oli 7 milj. euroa (25 milj. euroa) ja se laski 72,4 %. Konekaupan ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 18 milj. euroa (16 milj. euroa) ja se kasvoi 9,7 %. Vapaa-ajankaupan liikevaihto Suomessa oli 55 milj. euroa (51 milj. euroa) ja se kasvoi 8,1 %. Kesäkuussa myytyjen Asko ja Sotka –huonekalukaupan, K-maatalous-liiketoiminnan sekä Yamarin-veneliiketoiminnan ja Yamahan edustuksen liikevaihto loka-joulukuussa 2016 oli 143 milj. euroa.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoinen liikevoitto oli loka-joulukuussa 14,6 milj. euroa (14,4 milj. euroa) ja se kasvoi 0,1 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoinen liikevoitto ilman erikoiskaupan liiketoimintoja oli 14,3 milj. euroa (12,4 milj. euroa) ja se kasvoi 1,8 milj. euroa. Kannattavuutta paransi Onnisen liikevoiton kasvu. Onnisen vertailukelpoinen liikevoitto loka-joulukuussa oli 10,6 milj. euroa (7,2 milj. euroa). Kannattavuus parani myös rauta- ja sisustuskaupassa Suomessa. Kannattavuutta heikensivät Ruotsin liiketoimintojen tappiollisuus sekä Kesko Senukain edellistä vuotta pienempi liikevoitto, johon osaltaan vaikuttivat kauppapaikkaverkoston uudistukset ja laajennukset Baltiassa ja Valko-Venäjällä. Erikoiskaupan vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,3 milj. euroa (2,0 milj. euroa). Kesäkuussa myytyjen K-maatalous-liiketoiminnan sekä Asko ja Sotka –huonekalukaupan osuus vertailukauden vertailukelpoisesta liikevoitosta oli 3,4 milj. euroa.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevoitto oli -1,7 milj. euroa (-11,7 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli -16,3 milj. euroa (-26,1 milj. euroa), merkittävimpänä Venäjän rautakauppaliiketoiminnan liikearvon arvonalentuminen 14,5 milj. euroa.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan investoinnit loka-joulukuussa olivat yhteensä 22,3 milj. euroa (23,7 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit 6,3 milj. euroa (13,8 milj. euroa).

Loka-joulukuussa avattiin Onninen Express K-Raudan yhteyteen Loimaalla. Lisäksi avattiin yksi K-Senukai-kauppa Latviassa, yksi rautakauppa Valko-Venäjällä, yksi Intersport-kauppa Kokkolassa ja The Athlete's Foot -kauppa Turussa.

Merkittävimmät rakenteilla olevat kauppapaikat ovat K-Rauta Suomen Lapualle, K-Raudan ja Onnisen yhteinen toimipiste Ruotsin Karlstadiin, kaksi K-Senukai-myymälää Liettuaan sekä yksi rautakauppa Valko-Venäjälle. Onnisen merkittävimmät rakenteilla olevat kauppapaikat ovat viisi Onninen Express –myymälää Suomessa.

Kauppojen lukumäärät 31.12.	2017	2016
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa
K-Rauta, Suomi*	136	139
K-maatalous	-	78
K-Rauta, Ruotsi	17	20
Byggmakker, Norja	82	80
K-Rauta ja K-Senukai, Viro	8	8
K-Senukai, Latvia	9	8
K-Senukai, Liettua	22	22
K-Rauta, Venäjä	14	13
OMA, Valko-Venäjä	17	16
Onninen	146	144
Erikoiskauppa
Intersport, Suomi**	56	58
Budget Sport**	11	11
The Athlete’s Foot**	7	3
Kookenkä**	37	38
Asko ja Sotka Suomi ja Baltia**	-	100

* K-Rauta- ja Rautia-myymälät yhdistettiin K-Rauta-ketjuksi, joka lanseerattiin uudella brändi-ilmeellä Suomessa maaliskuussa 2017

** Sisältää verkkokaupat

Lisäksi rautakaupat tarjoavat asiakkailleen verkkokaupan palveluita.

Yksi Onnisen kauppa Suomessa ja yksi Onnisen kauppa Ruotsissa on samassa toimipisteessä K-Raudan kanssa.

Autokauppa

	1-12/2017	1-12/2016	10-12/2017	10-12/2016
Liikevaihto, milj. e	909	849	218	221
Liikevoitto, vertailukelpoinen, milj. e	33,1	29,5	6,7	7,5
Liikevoitto-%, vertailukelpoinen	3,6	3,5	3,1	3,4
Investoinnit, milj. e	17,4	41,4	3,3	30,2

Liikevaihto, milj. e	1-12/2017	Kehitys, %	10-12/2017	Kehitys, %
VV-Auto	855	+1,2	206	-4,9
AutoCarrera	55	-	12	-
Yhteensä	909	+7,1	218	-1,4

Tammi-joulukuu 2017

Autokaupan liikevaihto tammi-joulukuussa oli 909 milj. euroa (849 milj. euroa) ja se kasvoi 7,1 %. Liikevaihdon vertailukelpoinen kehitys oli +1,0 %. Vertailukelpoinen muutos on laskettu sisällyttämällä liikevaihtoon AutoCarreran joulukuun liikevaihto sekä katsauskaudella että vertailukaudella. Henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu ensirekisteröintien markkinakehitys oli tammi-joulukuussa +1,0 % (+10,2 %). Autokaupan maahantuomien henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu markkinaosuus oli tammi-joulukuussa 18,6 % (18,9 %). Vertailukauden markkinaosuus sisältää Porschen ensirekisteröinnit koko vuoden 2016 osalta.

Autokaupassa kannattavuus parani edelleen hyvän myynnin kehityksen ja AutoCarreran Porsche-liiketoiminnan hankinnan ansiosta. Vertailukelpoinen liikevoitto tammi-joulukuussa oli 33,1 milj. euroa (29,5 milj. euroa) ja se kasvoi 3,6 milj. euroa. AutoCarreran vertailukelpoinen liikevoitto oli 3,0 milj. euroa. Autokaupan liikevoitto tammi-joulukuussa oli 33,1 milj. euroa (28,9 milj. euroa).

Autokaupan investoinnit olivat tammi-joulukuussa 17,4 milj. euroa (41,4 milj. euroa). Vertailukauteen sisältyy yritysostoja 27,1 milj. euroa.

Loka-joulukuu 2017

Autokaupan liikevaihto loka-joulukuussa oli 218 milj. euroa (221 milj. euroa) ja se laski 1,4 %. Liikevaihdon vertailukelpoinen kehitys oli -5,3 %. Vertailukelpoinen muutos on laskettu sisällyttämällä liikevaihtoon AutoCarreran joulukuun liikevaihto sekä katsauskaudella että vertailukaudella. Autokaupan maahantuomien henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu markkinaosuus oli loka-joulukuussa 18,5 % (20,9 %). Vertailukauden markkinaosuus sisältää Porschen ensirekisteröinnit loka-joulukuulta 2016.

Autokaupan vertailukelpoinen liikevoitto loka-joulukuussa oli 6,7 milj. euroa (7,5 milj. euroa) ja se laski 0,8 milj. euroa. AutoCarreran vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,5 milj. euroa. Liikevoitto loka-joulukuussa oli 6,7 milj. euroa (7,0 milj. euroa).

Autokaupan investoinnit olivat loka-joulukuussa 3,3 milj. euroa (30,2 milj. euroa).

Kauppojen lukumäärät 31.12.	2017	2016
VV-Auto, vähittäiskauppa	13	10
AutoCarrera	3	3

Yrityskaupat ja muut muutokset konsernin rakenteessa vuonna 2017

Kesko on toteuttanut useita merkittäviä yrityskauppoja vuosien 2016 ja 2017 aikana.

Ostetut liiketoiminnat	Liikevaihto, M€ 1-12/2017	Liikevoitto,vertailukelpoinen, M€ 1-12/2017	Liikevaihto, M€ 1-12/2016	Liikevoitto,vertailukelpoinen, M€ 1-12/2016	Kauppa-hinta, M€
Suomen Lähikauppa, 4/2016	644	4	580	-3	54
Onninen, 6/2016	1 571	33	908	18	364
AutoCarrera, 12/2016	55	3	4	0	27
Yhteensä	2 270	40	1 492	15	445

Myydyt liiketoiminnat	Liikevaihto, M€ 1-12/2017	Liikevoitto,vertailukelpoinen, M€ 1-12/2017	Liikevaihto, M€ 1-12/2016	Liikevoitto,vertailukelpoinen, M€ 1-12/2016	Kauppa-hinta, M€
K-ruoka Venäjä, 11/2016	-	-	105	-17	178
K-Maatalous, 6/2017	149	4	334	5	39
Indoor Group, 6/2017	89	3	187	10	67
Yamaha ja Yamarin 6/2017	41	-	61	-	-
Yhteensä	279	7	687	-2	284

Kesko Oyj myi K-maatalous-liiketoimintansa ruotsalaiselle Lantmännen ek förille. Osakekauppana toteutetun kaupan velaton kauppahinta oli 38,5 milj. euroa. (Lehdistötiedote 1.6.2017)

Kesko Oyj myi Asko- ja Sotka-huonekalukauppaketjuista vastaavan Indoor Groupin Sievi Capital Oyj:n, kolmen Sotka-ketjun franchising-yrittäjän ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran omistamalle yhtiölle. Osakekauppana toteutetun kaupan velaton kauppahinta oli 67 milj. euroa. (Lehdistötiedote 20.6.2017 ja 30.6.2017)

Kesko Oyj:n tytäryhtiö Konekesko Oy myi Yamarin-veneliiketoimintansa Yamaha Motor Europe N.V.:n omistamalle tytäryhtiölle Inhan Tehtaat Oy Ab:lle. Samalla toteutettiin Yamahan vapaa-ajan koneiden Suomen edustuksen siirto Konekesko Oy:ltä Yamaha Motor Europe N.V.:lle. (Lehdistötiedote 30.6.2017)

Kesko ja Oriola kertoivat maaliskuussa perustavansa uuden koko Suomen kattavan terveys-, kauneus- ja hyvinvointimyymälöiden ketjun. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi yhteisyrityksen perustamisen 26.6.2017, ja yhtiön perustaminen saatettiin kesäkuun lopussa päätökseen. Kumpikin sopimusosapuoli omistaa uudesta yhtiöstä 50 %. (Lehdistötiedote 30.6.2017)

Kesko myi kiinteistösijoitusyhtiö UAB Baltic Retail Propertiesille seitsemän Kesko Senukain käyttämää kauppapaikkaa Virossa ja Latviassa. Samalla Kesko hankki 10 %:n omistusosuuden kiinteistösijoitusyhtiöstä. (Lehdistötiedote 24.5.2017)

Kesko Oyj:n kokonaan omistamat tytäryhtiöt Ruokakesko Oy, K-citymarket Oy ja Kespro Oy sulautuivat 28.2.2017 Kesko Oyj:öön.

Kesko Oyj:n tytäryhtiö Konekesko Oy myi 45 % sen Baltian maayhtiöiden osakkeista Danish Agro a.m.b.a:n konserniyhtiö DAVA Agravis Machinery Holding A/S:lle. Samassa yhteydessä sovittiin optioista laajentaa DAVA Agraviksen omistus koskemaan konekaupan Baltian yhtiöiden koko osakekantaa ja Danish Agro -konsernin omistus koskemaan Konekeskon Suomen maatalouskoneliiketoimintaa. (Pörssitiedote 10.2.2017)

Osake, osakemarkkinat ja hallituksen valtuudet

Kesko Oyj:ssä oli joulukuun 2017 lopussa yhteensä 100 019 752 osaketta, joista 31 737 007 eli 31,7 % oli A-osakkeita ja 68 282 745 eli 68,3 % B-osakkeita. Kesko Oyj:n hallussa 31.12.2017 oli 563 137 omaa B-osaketta. Näiden omien osakkeiden osuus B-osakkeiden lukumäärästä oli 0,82 %, osakkeiden kokonaislukumäärästä 0,56 % ja yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä 0,15 %. Kaikkien osakkeiden äänimäärä oli yhteensä 385 652 815 ääntä. Jokainen A-osake tuottaa kymmenen (10) ääntä ja jokainen B-osake yhden (1) äänen. Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla ei voi äänestää eikä niille makseta osinkoa. Kesko Oyj:n osakepääoma oli joulukuun 2017 lopussa 197 282 584 euroa.

Keskon A-osakkeen pörssikurssi Nasdaq Helsingissä oli vuoden 2016 lopussa 43,85 euroa ja joulukuun 2017 lopussa 44,10 euroa, missä oli kasvua 0,6 %. B-osakkeen kurssi oli vastaavasti vuoden 2016 lopussa 47,48 euroa ja joulukuun 2017 lopussa 45,25 euroa, missä oli laskua 4,7 %. A-osakkeen ylin kurssi oli tammi-joulukuussa 45,99 euroa ja alin 40,11 euroa. B-osakkeen ylin kurssi oli 48,59 euroa ja alin 41,51 euroa. Nasdaq Helsingin yleisindeksi (OMX Helsinki) nousi tammi-joulukuun aikana 6,4 % ja painotettu OMX Helsinki Cap -indeksi nousi 7,3 %. Vähittäiskauppa-toimialaindeksi laski 7,1 %.

Joulukuun 2017 lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 1 399,6 milj. euroa ja B-osakkeiden 3 064,3 milj. euroa, joka ei sisällä emoyhtiön hallussa olevia osakkeita. A- ja B-osakkeiden yhteinen markkina-arvo oli 4 463,9 milj. euroa ja se laski vuoden 2016 lopusta 134,4 milj. euroa.

Nasdaq Helsingissä A-osakkeita vaihdettiin tammi-joulukuun 2017 aikana 1,3 milj. kpl, missä oli laskua 27,0 %. A-osakkeiden vaihtoarvo oli 55,1 milj. euroa. B-osakkeita vaihdettiin 48,7 milj. kpl, missä oli laskua 5,6 %. B-osakkeiden vaihtoarvo oli 2 168,7 milj. euroa. Nasdaq Helsingin osuus vaihdetuista Keskon A- ja B-osakkeista tammi-joulukuussa 2017 oli noin 42 %. Keskon osakkeilla on käyty kauppaa myös monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä, joista merkittävin oli Cboe CXE (lähde: Fidessa).

Hallituksella on voimassa oleva valtuutus päättää enintään 1 000 000 yhtiön hallussa olevan oman B-osakkeen luovuttamisesta (Osakeantivaltuutus 2016). Hallitus päätti 1.2.2017 antaa kyseisen osakeantivaltuutuksen ja Keskon kolmivuotisen osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakson 2016 ansaintakriteerien täyttymisen perusteella yhtiön hallussa olevia omia B-osakkeita ansaintajakson 2016 kohderyhmään kuuluneille. Tästä yhteensä 192 822 oman B-osakkeen luovuttamisesta on kerrottu pörssitiedotteella 15.3.2017. Hallituksen vuosille 2014-2016 päättämän osakepalkkiojärjestelmän perusteella voitiin kolmen vuoden aikana antaa yhteensä enintään 600 000 yhtiön hallussa olevaa omaa B-osaketta ansaintakriteerien täyttymisen perusteella. Hallitus päätti erikseen kullekin ansaintajaksolle ansaintakriteerit ja kohderyhmän. Osakepalkkiojärjestelmän 2014-2016 ansaintakriteerien täyttymisen perusteella annetuista osakkeista yhtiölle on tammi-joulukuussa palautunut yhteensä 9 850 osaketta osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti. Katsauskauden aikaisesta palautumisista on kerrottu pörssitiedotteilla 12.5.2017, 18.9.2017 ja 28.12.2017. Osakepalkkiojärjestelmästä 2014-2016 on kerrottu pörssitiedotteessa 4.2.2014.

Kesko Oyj:n hallitus on 1.2.2017 päättänyt uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän perustamisesta Keskon ylimmälle johdolle ja erikseen valituille avainhenkilöille. Järjestelmä koostuu suoriteperusteisesta osakepalkkio-ohjelmasta (performance share plan, PSP) päärakenteena sekä rajoitetusta osakepalkkio-ohjelmasta (restricted share pool, RSP), joka on täydentävä osakepalkkio-ohjelma erityistilanteita varten. PSP:n ohella hallitus on päättänyt siirtymävaiheen osakepohjaisen kannustinohjelman (Bridge Plan) perustamisesta kattamaan siirtymävaihetta, jossa Kesko pitkän aikavälin kannustinjärjestelmärakenteessaan siirtyy yhden vuoden ansaintajaksosta pidempään ansaintajaksoon. Jos PSP 2017-2020 -ohjelmalle asetetut ansaintakriteerit saavutetaan kokonaisuudessaan, sen perusteella suoritettavien, B-sarjan osakkeina maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on enintään 340 000 osaketta. Jos siirtymävaiheen osakepalkkio-ohjelmalle (Bridge Plan) asetetut ansaintakriteerit saavutetaan kokonaisuudessaan, sen perusteella suoritettavien, B-sarjan osakkeina maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on enintään 340 000 osaketta. RSP 2017-2019 -ohjelman puitteissa palkkioina maksettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään 20 000 osaketta. Uudesta osakepalkkiojärjestelmästä on kerrottu pörssitiedotteessa 2.2.2017.

Keskon hallituksella on voimassa varsinaisen yhtiökokouksen 4.4.2016 päättämä valtuutus luovuttaa yhteensä enintään 1 000 000 yhtiön hallussa olevaa B-osaketta (Osakeantivaltuutus 2016). Valtuutuksen perusteella yhtiöllä olevat omat B-osakkeet voidaan antaa osakkeenomistajien merkittäviksi suunnattuna antina siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita siitä riippumatta, omistavatko he A- vai B-osakkeita. Osakkeita voidaan antaa myös osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten osakkeiden käyttäminen yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, mahdollisten yrityskauppojen, investointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi sekä yhtiön sitouttamis- ja kannustinjärjestelmän toteuttamiseksi. Yhtiön hallussa olevat omat B-osakkeet voidaan luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Osakeanti voi olla maksuton vain, jos siihen on yhtiön kannalta ja sen kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy. Valtuutus sisältää myös hallituksen valtuuden päättää muista osakeanteihin liittyvistä seikoista. Yhtiön omista osakkeista mahdollisesti maksettava määrä merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Valtuutus on voimassa 30.6.2020 saakka.

Keskon hallituksella oli voimassa myös varsinaisen yhtiökokouksen 4.4.2016 päättämä valtuutus hankkia enintään 1 000 000 yhtiön omaa B-osaketta (Omien osakkeiden hankkimisvaltuutus 2016). B-osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön jakokelpoisella vapaalla omalla pääomalla B-osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n (”Pörssi”) järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeiden hankkiminen ja maksaminen tapahtuu Pörssin sääntöjen mukaisesti. Omien osakkeiden hankinta alentaa yhtiön jakokelpoisen vapaan oman pääoman määrää. B-osakkeet hankitaan käytettäväksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, mahdollisten yrityskauppojen, investointien ja/tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi sekä yhtiön sitouttamis- ja kannustinjärjestelmän toteuttamiseksi. Hallitus päättää muista omien B-osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus oli voimassa 30.9.2017 saakka.

Lisäksi Keskon hallituksella on varsinaisen yhtiökokouksen 13.4.2015 päättämä valtuutus antaa enintään 20 000 000 uutta B-osaketta (Osakeantivaltuutus 2015). Osakkeet voidaan antaa maksua vastaan osakkeenomistajien merkittäviksi suunnattuna antina siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita siitä riippumatta, omistavatko he A- vai B-osakkeita, tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla annilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten osakkeiden käyttäminen yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi ja mahdollisten yrityskauppojen, investointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi. Osakkeista maksettava määrä merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Valtuutus sisältää myös hallituksen valtuuden päättää osakkeiden merkintähinnasta, oikeuden antaa osakkeita myös muuta kuin rahavastiketta vastaan ja oikeuden päättää muista osakeanteihin liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2018 saakka.

Osakkeenomistajien määrä oli joulukuun 2017 lopussa 42 322. Se on 2 918 enemmän kuin vuoden 2016 lopussa. Ulkomaisten osakkeenomistajien omistusosuus kaikista osakkeista oli joulukuun lopussa 31,3 %. Ulkomaisten osakkeenomistajien omistusosuus B-osakkeista oli joulukuun lopussa 44,7 %.

Liputusilmoitukset

Kesko Oyj:n saaman ilmoituksen mukaan K-kauppiasliitto ry:n, sen toimialayhdistysten sekä Vähittäiskaupan Ammattikasvatussäätiön yhteenlaskettu ääniosuus Keskon osakkeista saavutti 3.2.2017 15 % ja 6.2.2017 ylitti 15 %. (Pörssitiedote 7.2.2017)

Katsauskauden keskeisiä tapahtumia

Välimiesoikeus hylkäsi Voimaosakeyhtiö SF:n kanteen Kestra Kiinteistöpalvelut Oy:tä vastaan koskien Fennovoima-ydinvoimalahankkeen jatkorahoitusta. (Pörssitiedote 10.1.2017)

Keskon hallitus päätti uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän perustamisesta Keskon ylimmälle johdolle ja erikseen valituille avainhenkilöille. Lisäksi hallitus päätti antaa Keskon osakepalkkiojärjestelmän 2014-2016 ansaintajakson 2016 ansaintakriteerien täyttymisen perusteella yhteensä 192 822 yhtiön hallussa olevaa omaa B-osaketta ansaintajakson 2016 kohderyhmän 130 Keskon johtoon kuuluvalle ja nimetylle muulle avainhenkilölle. (Pörssitiedote 2.2.2017)

Kesko Oyj ja Oriola Oyj lähtevät rakentamaan Suomeen uudenlaista kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kauppaketjua. Yhtiöt allekirjoittivat sopimuksen yhteisyrityksen perustamisesta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi yhteisyrityksen perustamisen 26.6.2017, ja yhtiön perustaminen saatettiin päätökseen. Kumpikin sopimusosapuoli omistaa uudesta yhtiöstä 50 %. Ketjun nimi on Hehku ja ensimmäiset myymälät avautuivat tammikuun 2018 lopussa. Samanaikaisesti aukesi myös verkkokauppa osoitteessa hehku.fi. Tavoitteena on ensivaiheessa rakentaa 100 myymälän ketju ja verkkokauppa. Toimintaa suunnitellaan laajennettavan lääkemyyntiin, mikäli lainsäädäntö muuttuu. (Pörssitiedote 13.3.2017, lehdistötiedote 30.6.2017, lehdistötiedote 15.11.2017, lehdistötiedote 24.1.2018)

Kesko Oyj:n osakkeiden kaupankäyntitunnukset muuttuivat 15.3.2017 alkaen. Uudet kaupankäyntitunnukset ovat KESKOA (A-osakesarja) ja KESKOB (B-osakesarja). (Pörssitiedote 13.3.2017)

Kesko Oyj myi K-maatalous-liiketoimintansa ruotsalaiselle Lantmännen ek förille. Osakekauppana toteutetun kaupan velaton kauppahinta oli 38,5 milj. euroa. Kesko Oyj kirjasi yrityskaupasta 12,2 milj. euron myyntivoiton. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ilmoitti 26.5.2017 hyväksyvänsä yrityskaupan ja yrityskauppa toteutui 1.6.2017. Lupaan ei sisältynyt ehtoja. (Pörssitiedote 11.4.2017, lehdistötiedote 1.6.2017)

Kesko valittiin Dow Jonesin kestävän kehityksen indekseihin DJSI World ja DJSI Europe. Keskon pisteet nousivat erityisesti ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun osa-alueilla. (Lehdistötiedote 13.9.2017)

Varatuomari Mika Majoinen, 53, nimitettiin 1.1.2018 alkaen Keskon lakiasioista vastaavaksi johtajaksi. Hänestä tuli myös Keskon konsernijohtoryhmän jäsen. Keskon lakiasiainjohtaja Anne Leppälä-Nilsson siirtyi toimisopimuksensa mukaiselle eläkkeelle 31.12.2017. (Pörssitiedote 21.9.2017)

Kesko aloitti ruoan verkkokaupan Kiinassa yhdessä Alibaban kanssa. K-ryhmän ja Alibaban yhteistyönä toteutettavan hankkeen tavoitteena on viedä suomalaisia elintarvikebrändejä Kiinan kasvaville markkinoille. Samalla haetaan oppeja verkkokaupan globaalilta edelläkävijältä. (Lehdistötiedote 29.9.2017)

Kesko Oyj:n markkinoinnista, viestinnästä, yhteiskuntasuhteista ja vastuullisuudesta vastaava johtaja ja konsernijohtoryhmän jäsen Lauri Peltola siirtyi pois Keskon palveluksesta. Lauri Peltolan konsernijohtoryhmäjäsenyys päättyi 31.10.2017. (Pörssitiedote 29.9.2017)

Valtiotieteen maisteri Karoliina Partanen nimitettiin Keskon viestintäjohtajaksi ja valtiotieteiden maisteri Eeva Salmenpohja nimitettiin yhteiskuntasuhdejohtajaksi pääjohtajan alaisuuteen 1.11.2017 alkaen. (Lehdistötiedote 24.10.2017)

KTM Jorma Rauhala, 52, siirtyi rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialajohtajaksi ja samalla hänestä tuli Keskon pääjohtaja Mikko Helanderin sijainen. KTM Ari Akseli, 45, siirtyi päivittäistavarakaupan toimialajohtajaksi ja aloitti konsernijohtoryhmän jäsenenä. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan entinen toimialajohtaja ja konsernijohtoryhmän jäsen Terho Kalliokoski siirtyi pois Keskon palveluksesta. Muutokset astuivat voimaan 15.11.2017. (Pörssitiedote 15.11.2017)

Varsinaisen yhtiökokouksen 2017 ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksiä Kesko Oyj:n 3.4.2017 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2016 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti myös jakaa osinkoa hallituksen ehdotuksen mukaisesti 2,00 euroa osakkeelta eli yhteensä 198 932 930,00 euroa. Osingon maksupäivä oli 12.4.2017.

Yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten lukumäärän ennallaan seitsemässä jäsenessä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 13.4.2015 valittiin hallitukseen seitsemän (7) jäsentä yhtiöjärjestyksen mukaisiksi toimikausiksi, jotka päättyvät vuonna 2018 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tuolloin valitut hallituksen jäsenet ovat kauppias Esa Kiiskinen, kauppatieteiden maisteri Tomi Korpisaari, kauppias, eMBA Toni Pokela, eMBA Mikael Aro, kauppatieteiden maisteri Matti Kyytsönen, kauppatieteiden maisteri Anu Nissinen ja oikeustieteen kandidaatti, LL.M. Kaarina Ståhlberg. Korpisaari ja Ståhlberg erosivat yhtiön hallituksen jäsenyydestä 1.3.2016 alkaen. Yhtiökokous 4.4.2016 valitsi Korpisaaren ja Ståhlbergin tilalle vuonna 2018 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka diplomikauppias, kauppateknikko Matti Naumasen ja KTM, toimitusjohtaja Jannica Fagerholmin.

Yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Mikko Nieminen.

Lisäksi yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen sen valtuuttamiseksi päättämään vuonna 2018 pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka yhteensä enintään 300 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin sekä päättämään lahjoitusten saajista, käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista.

Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen Kesko Oyj:n hallitus piti järjestäytymiskokouksen, jossa se valitsi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi KTM Jannica Fagerholmin, varapuheenjohtajaksi eMBA Mikael Aron ja jäseneksi KTM Matti Kyytsösen. Hallituksen palkitsemisvaliokuntaan valittiin kauppaneuvos Esa Kiiskinen (pj), eMBA Mikael Aro (vpj) ja KTM Anu Nissinen.

Varsinaisen yhtiökokouksen ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä tiedotettiin tarkemmin pörssitiedotteilla 3.4.2017.

Kestävä kehitys

Kesko valittiin tammikuussa 2017 Maailman 100 vastuullisimman yrityksen Global 100 -listalle sijalle 25 ja samalla maailman vastuullisimmaksi kaupan alan yritykseksi. Tammikuussa 2018 Kesko valittiin sijalle 31 ja edelleen maailman vastuullisimmaksi kaupan alan yritykseksi.

Kesko asetti ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä tieteelliset päästötavoitteet (Science Based Targets) kiinteistöjensä, kuljetustensa ja toimitusketjunsa päästöjen vähentämiseksi. Kunnianhimoisiin tavoitteisiin aiotaan päästä lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta.

K-ryhmä sitoutui vuonna 2008 energiatehokkuussopimuksessa parantamaan energiatehokkuuttaan vuositasolla 65 GWh:n verran vuoden 2016 loppuun mennessä. Määrätietoisten toimenpiteiden ansiosta K-ryhmä onnistui parantamaan energiatehokkuuttaan yli odotusten 67 GWh:n verran. Uudessa, kauden 2017–2025 sopimuksessa K-ryhmä sitoutuu vähentämään energiankulutustaan erilaisin säästötoimin vuositasolla 7,5 % eli noin 79 GWh:n verran.

K-ryhmä on sitoutunut EU:n tavoitteeseen, että vuoteen 2025 mennessä muovikasseja kulutetaan vuosittain korkeintaan 40 kassia/asukas. Tavoitteeseen pyritään erilaisin toimenpitein kuten muovikassien maksullisuudella ja vaihtoehtoisilla kassiratkaisuilla.

Vuoden 2017 alusta lähtien kaikki Keskon hankkima sähkö Suomessa on ollut uusiutuvaa. Alkuperätakuilla hankittu uusiutuva sähkö oli tuotettu suomalaisella bioenergialla.

Pirkka ESSI Kiertokassit tulivat K-ruokakauppojen ostoskassien valikoimiin tammikuussa 2017. Niiden valmistuksessa on ensimmäistä kertaa Suomessa hyödynnetty kotitalouksien kierrättämää pakkausmuovia.

Kesko valittiin syyskuussa Dow Jonesin kestävän kehityksen indekseihin DJSI World ja DJSI Europe. Keskon pisteet nousivat erityisesti ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun osa-alueilla.

K-ryhmä ja ympäristöjärjestö WWF aloittivat elokuussa monivuotisen yhteistyön Suomen uhanalaisten vaelluskalakantojen pelastamiseksi. Yhteistyössä kartoitetaan eri puolilta Suomea löytyviä kutuesteitä ja avataan niitä talkoohengessä yhdessä maanomistajien, paikallisten K-kauppiaiden ja vapaaehtoisten kanssa. Ensimmäisen syksyn aikana eri puolilla Suomea sijaitsevista joista ja puroista avattiin yhdeksän nousuestettä ja kaloille rakennettiin 40 uutta kutupaikkaa.

Kesko sai CDP:n maailmanlaajuisessa ilmastokyselyssä arvosanan A–.

K-ruokakaupat osallistuivat Syöpäsäätiön vuoden 2017 Roosa nauha -kampanjaan lähes 450 000 euron lahjoitussummalla. Summalla tuetaan yhä tehokkaampien syöpähoitojen kehittämistä Suomessa.

K-ryhmä osallistui Kinkkutemppu-kampanjaan, jossa asiakkaat palauttivat joulukinkkujen paistinrasvat K-kauppojen kierrätyspisteisiin ja niistä valmistettiin uusiutuvaa dieseliä.

Riskienhallinta

Kesko-konsernin riskienhallintaa ohjaa Keskon hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Politiikassa määritellään Kesko-konsernin riskienhallinnan päämäärät ja periaatteet, organisointi ja vastuut sekä toimintatavat. Rahoitusriskien hallinnassa noudatetaan Keskon hallituksen vahvistamaa konsernin rahoituspolitiikkaa. Vastuu riskienhallinnan toteuttamisesta on liiketoiminnan ja yhteisten toimintojen johdolla. Kesko-konsernissa riskejä arvioidaan ja hallitaan liiketoimintalähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että keskeisiä riskejä tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan, seurataan ja raportoidaan järjestelmällisesti osana liiketoimintaa konserni-, toimiala- ja toimintotasoilla kaikissa toimintamaissa.

Kesko-konsernin riskejä käsitellään Keskon hallituksen tarkastusvaliokunnassa vuosineljänneksittäin osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja raportoi riskienhallinnasta hallitukselle osana tarkastusvaliokuntaraportointia. Merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä hallitus raportoi markkinoille toimintakertomuksessa ja olennaisista muutoksista niihin osavuosikatsauksissa ja puolivuosikatsauksessa.

Seuraavassa on kuvattu merkittäviksi arvioituja riskejä ja epävarmuustekijöitä.

Merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä

Hintakilpailun jatkuminen kireänä Suomen päivittäistavarakaupassa Ruokakaupan kilpailu on kiristynyt viime vuosina ja kaupat ovat laskeneet hintojaan markkinaosuuksien kasvattamiseksi. Kireänä jatkuva hintakilpailu voi heikentää Keskon päivittäistavarakaupan ja kauppiaiden kannattavuutta.

Rakentamisen ja talotekniikan integraatio ja synergiat Liiketoimintojen integraatioon ja yhtenäisten toimintamallien luomiseen liittyy edelleen riskejä, jotka voivat vaikeuttaa järjestelyille asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista.

Liiketoiminnan keskeytyminen ja tietojärjestelmähäiriöt Kaupan alalle on ominaista toimitusketjun monimutkaistuminen, pidentyminen sekä kasvanut riippuvuus tietojärjestelmistä, tietoliikenteestä ja ulkoisista palveluntoimittajista. Häiriöitä voivat aiheuttaa mm. laiterikot, ohjelmistovirheet tai kyberuhat. Pitkäkestoiset toimintahäiriöt tietojärjestelmissä, maksuliikenteessä tai muualla toimitusketjussa voivat aiheuttaa merkittäviä myynnin menetyksiä ja asiakastyytyväisyyden heikkenemistä.

Lainsäädäntö ja sopimukset Muuttuva lainsäädäntö ja viranomaissäätely voivat edellyttää merkittäviä muutostarpeita ja lisäkustannuksia. Lakien ja sopimusten noudattaminen on tärkeä osa Keskon vastuullisuutta. Niiden noudattamatta jättämisestä voi seurata sakkoja, vahingonkorvauksia ja muita taloudellisia menetyksiä sekä luottamuksen ja maineen menetystä. EU:n tietosuoja-asetuksen voimaantulo edellyttää muutoksia henkilötietojen käsittelyyn ja tietojärjestelmiin. Muutokset aiheuttavat merkittäviä kustannuksia ja vaativat kehittämisresursseja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.

Tietomurto tai kriittisen tiedon joutuminen vääriin käsiin Yhä suurempi osa rikoksista tehdään tietoverkon välityksellä ja rikollisuus on muuttunut kansainvälisemmäksi ja ammattimaisemmaksi. Epäonnistuminen erityisesti maksutapahtumien ja henkilötietojen suojaamisessa voi aiheuttaa menetyksiä, vahingonkorvausvaatimuksia ja maineen vaarantumisen.

Tuotteiden turvallisuus ja vastuullinen hankintakanava Mikäli tuoteturvallisuuden valvonta epäonnistuu tai toimitusketjun laadun varmistus pettää, voi seurauksena olla taloudellisia tappioita, asiakkaiden luottamuksen sekä maineen menettäminen tai pahimmassa tapauksessa asiakkaiden terveyden vaarantuminen.

Digitaalisuuden aiheuttama voimakas muutos kaupan alalla Vähittäiskaupan murroksessa liiketoimintatavoitteiden saavuttaminen edellyttää aktiivisuutta ja vahvaa osaamista asiakkaita kiinnostavien digitaalisten palveluiden ja verkkokauppojen kehittämisessä, monikanavaisuuden hyödyntämistä sekä näitä tukevaa asiakasviestintää. Ruokakaupassa verkkokaupan kehittämisen haasteita ovat mm. logististen toimintamallien kustannustehokkuus ja olemassa olevien kauppapaikkojen soveltuvuus verkkokauppaan.

Ihmisten osaaminen ja työssä jaksaminen Strategioiden toteuttaminen ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä. Riskinä on, ettei kaupan ala houkuttele parhaita osaajia. Toteutuneet yrityskaupat sekä muut merkittävät liiketoiminta- ja kehityshankkeet sekä kasvanut erikoisosaamisen tarve lisäävät avainhenkilöriskiä ja riippuvuutta yksittäisten henkilöiden osaamisesta.

Kauppapaikat ja kiinteistöt Liiketoiminnan kasvun ja kannattavuuden kannalta hyvät kauppapaikat ovat keskeinen kilpailutekijä. Kauppapaikkojen hankintaa voivat hidastaa kaavoittamis- ja lupamenettelyt sekä tonttien saatavuus ja hinta. Kiinteistöihin sitoutuu huomattavia pääomia tai vuokravastuita vuosiksi. Markkinatilanteen muuttuessa, liiketoiminnan uudelleenjärjestelyissä, verkkokaupan merkityksen kasvaessa tai ketjukonseptin toimimattomuuden takia riskinä on, että kauppapaikka tai kiinteistö muuttuu kannattamattomaksi ja toiminta päättyy pitkäaikaisten vastuiden säilyessä.

Vastuulliset toimintatavat ja maineen hallinta Vastuullisuusnäkökulmien, kuten tuotteiden hankintaketjun vastuullisuuden varmistamisen, työntekijöiden oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun, korruption välttämisen sekä ympäristönsuojelun, merkitys asiakkaille on entistä korostuneempi. Mahdolliset epäonnistumiset vastuullisuuden toteuttamisessa aiheuttaisivat Keskolle kielteistä julkisuutta ja voivat aiheuttaa toiminnallisia ja taloudellisia vahinkoja. Keskon vastuullisuustyön haasteita ovat muun muassa vastuullisuusperiaatteiden viestintä tavarantoimittajille, kauppiaille ja asiakkaille sekä tuotteiden hankintaketjun vastuullisuuden varmistaminen.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos aiheuttaa sekä fyysisiä, sääntelyyn liittyviä että mainetekijöihin vaikuttavia riskejä. Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöiden riskiä. Ääri-ilmiöistä voi aiheutua vahinkoja tai liiketoiminnan keskeytyksiä, joita ei pystytä ennaltaehkäisemään tai kattamaan vakuutuksilla. Kuivuus, aavikoituminen ja merenpinnannousu voivat vaikuttaa maataloustuotantoon ja raaka-aineiden sekä tuotteiden saatavuuteen. Mahdolliset päästörajoitukset ja verot voivat vaikuttaa energiamarkkinoihin.

Raportointi markkinoille Keskon tavoite on tuottaa ja julkistaa luotettavaa tietoa oikea-aikaisesti. Mikäli Keskon julkistama tieto osoittautuisi virheelliseksi tai tiedottaminen ei muutoin täyttäisi säännöksiä, seurauksena voi olla sijoittajien ja muiden sidosryhmien luottamuksen menettäminen ja mahdolliset sanktiot. Taloudellisen tiedon oikeellisuudelle tuo haasteita merkittävät yritysjärjestelyt sekä tiedottamisaikataulujen kireys ja riippuvuus tietojärjestelmistä.

Vahinkoriskit Onnettomuuksista, luonnonilmiöistä ja epidemioista voi aiheutua merkittäviä vahinkoja ihmisille, omaisuudelle tai liiketoiminnalle. Lisäksi vahinkoriskit saattavat aiheuttaa liiketoiminnan keskeytyksiä, joita ei pystytä ennalta ehkäisemään. Riskinä on myös, että vakuutukset eivät kata kaikkia yllättäviä onnettomuuksia ja vahinkoja tai niiden vakuuttaminen ei ole kannattavaa.

Tulevaisuuden näkymät

Kesko-konsernin tulevaisuuden näkymiä arvioidaan liikevaihdon ja vertailukelpoisen liikevoiton osalta katsauskautta seuraavalta 12 kuukauden ajanjaksolta (1/2018-12/2018) verrattuna katsauskauden päättymistä edeltävään 12 kuukauteen (1/2017-12/2017).

Yleinen taloustilanne ja kulutuskysynnän ennakoitu kehitys vaihtelevat Keskon eri toimintamaissa. Suomessa kaupan alan ennakoidaan kasvavan. Suomen päivittäistavarakaupassa kilpailun ennakoidaan jatkuvan kireänä, mutta ostovoiman kasvaessa laadun merkitys korostuu aikaisempaa enemmän. Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa yritysasiakaskaupan kasvun ennakoidaan jatkuvan kuluttajakaupan kasvua vahvempana. Pohjoismaissa ja Baltian maissa markkinoiden ennakoidaan kasvavan, mutta kasvuvauhdin jonkin verran hidastuvan. Venäjän markkinakehityksen ennakoidaan pysyvän vaatimattomana.

Vertailukelpoisesti liikevaihdon seuraavalta 12 kuukauden ajanjaksolta ennakoidaan ylittävän edeltävän 12 kuukauden tason. Toteutetuista yritysjärjestelyistä johtuen Kesko-konsernin liikevaihdon ennakoidaan seuraavan 12 kuukauden ajanjaksolla alittavan edeltävän 12 kuukauden liikevaihdon tason. Kehitykseen vaikuttaa toteutetut K-maatalous-liiketoiminnan, Asko ja Sotka –huonekalukaupan sekä Yamarin-veneliiketoiminnan ja Yamaha-edustuksen divestoinnit sekä Suomen Lähikaupan yritysoston kautta tulleiden kauppojen siirtäminen kauppiaille ja kauppojen sulkemiset.

Vertailukelpoisen liikevoiton ennakoidaan seuraavan 12 kuukauden ajanjaksolla ylittävän edeltävän 12 kuukauden tason. Kuitenkin panostukset kauppojen avaamiseen ja uudistamiseen, logistiikkatoimintojen laajentamiseen sekä digitaalisiin palveluihin rasittavat osaltaan kannattavuutta ennustekaudella.

Voitonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 1 309 954 752,95 euroa, joista tilikauden voitto on 495 055 157,31 euroa.

Hallitus ehdottaa 11.4.2018 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille 2,20 euroa osaketta kohden. Osingonmaksun täsmäytyspäivänä yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa.

Voitonjakoehdotuksen tekopäivänä 31.1.2018 yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oli 99 456 615 osaketta, jota vastaava osingon kokonaismäärä on 218 804 553,00 euroa.

Varsinainen yhtiökokous

Hallitus päätti kutsua koolle varsinaisen yhtiökokouksen 11.4.2018 klo 13.00 alkaen Helsingin Messukeskukseen. Kesko Oyj julkistaa yhtiökokouskutsun myöhempänä ajankohtana.

Vuosiraportti 2017 ja selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Kesko julkistaa vuoden 2017 vuosiraportin viikolla 10 internet-sivuillaan osoitteessa www.kesko.fi. Raportti sisältää strategiakatsauksen, hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2017, vastuullisuusraportoinnin tunnusluvut (GRI), selvityksen Keskon hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) sekä palkka- ja palkkioselvityksen.

Helsingissä 31.1.2018 Kesko Oyj Hallitus

Tilinpäätöstiedotteen tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Lisätietoja asiasta antavat talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund, puhelin 010 53 22113, sijoittajasuhdejohtaja Kia Aejmelaeus, puhelin 010 53 22533 ja talousjohtaja Eva Kaukinen, puhelin 010 53 22338. Suomenkielinen webcast tilinpäätösinfosta on nähtävissä klo 11.00 osoitteessa www.kesko.fi. Englanninkielinen audiokonferenssi tilinpäätösinfosta pidetään tänään klo 14.00 (Suomen aikaa). Audiokonferenssiin kirjaudutaan Keskon internet-sivuilla osoitteessa www.kesko.fi.

Kesko Oyj:n vuoden 2018 tammi-maaliskuun osavuosikatsaus julkaistaan 25.4.2018. Lisäksi Kesko-konsernin myynti julkistetaan kuukausittain. Tiedotteet ja muu yritysinformaatio löytyvät Keskon internet-sivuilta osoitteesta www.kesko.fi.

KESKO OYJ

LIITTEET: TILINPÄÄTÖSTIEDOTE PDF

Liitteet

Tilinpäätöstiedote pdf.pdf