Tilinpäätös 1.1.-31.12.2005

Konsernin liikevaihto vuonna 2005 oli 8 321,7 milj. euroa, mikä on 10,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna (7 508,5 milj. euroa). Liikevoitto oli 249,3 milj. euroa (250,8 milj. euroa). Ilman kertaluonteisia eriä liikevoitto oli 212,5 milj. euroa (201,1 milj. euroa). Konsernin voitto ennen veroja oli 238,6 milj. euroa (241,3 milj. euroa). Ilman kertaluonteisia eriä voitto ennen veroja oli 201,8 milj. euroa (191,7 milj. euroa). Tulos osaketta kohden oli 1,87 euroa (1,89 euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 15,35 euroa (14,73 euroa).

Liikevaihto ja tulos

Liikevaihto vuonna 2005

Konsernin liikevaihto vuonna 2005 oli 8 322 milj. euroa, mikä on 10,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan (7 509 milj. euroa). Konsernin liikevaihto kasvoi kotimaassa 3,7 % ja ulkomailla 52,8 %.

*Vienti ja liikevaihto muissa maissa kuin Suomessa.

Viennin ja ulkomaisen toiminnan osuus liikevaihdosta oli 20,0 % (14,5 %). Keswell Oy:n hankkiman Indoor Group Oy:n liikevaihto sisältyy lukuihin 22.1.2005 alkaen ja sen vaikutus Keswellin kasvuun oli 20,7 %-yksikköä. Rautakesko Oy:n heinäkuussa hankkimien Norgros AS:n ja Stroymaster-ketjun liikevaihdot sisältyvät lukuihin 7.7.2005 ja 28.7.2005 alkaen. Norgrosin vaikutus Rautakeskon kasvuun oli 23,4 %-yksikköä ja Stroymasterin 3,1 %-yksikköä.

Tulos vuonna 2005
Konsernin voitto ennen veroja oli katsauskaudella 238,6 milj. euroa
(241 milj. euroa). Se on 2,9 % liikevaihdosta (3,2 %). Liikevoitto oli 249,3 milj. euroa
(251 milj. euroa).

Liikevoittoa kasvattavat käyttöomaisuuden ja liiketoimintojen myyntivoitot ja -tappiot sekä arvonalennuspoistot nettomääräisesti 36,8 milj. euroa (49,6 milj. euroa). Edellisvuonna kertaluonteisena on esitetty myös 41,2 milj. euron tuotto, joka liittyi TEL:n työkyvyttömyyseläkkeitten IFRS-tulkinnan muutokseen ja Keskon Eläkekassan eläkevastuitten laskuun Suomen TEL-järjestelmän muutoksen myötä. Kaukomarkkinoihin kohdistuvat tulosodotukset ovat lähivuosina aikaisempaa alemmalla tasolla, minkä vuoksi sen liiketoimintoihin kohdistuneesta liikearvosta, 32,9 milj. euroa, on kirjattu tilinpäätöksessä 16,9 milj. euron kertaluonteinen arvonalennustappio.

Käyttöomaisuuden myyntivoittoihin sisältyy 45,5 milj. euron myyntivoitto tammikuussa tehdystä kaupasta, jolla Kesko myi kiinteistöjä Nordisk Renting Oy:lle.

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli siten 11,4 milj. euroa edellisvuotta parempi. Tulostaan ilman kertaluonteisia eriä paransivat erityisesti VV-Auto ja Rautakesko, kun taas Ruokakeskon ja Kaukomarkkinoitten tulos oli edellisvuotta heikompi. Tulosta kasvattivat VV-Auton ja Rautakeskon hyvän orgaanisen kehityksen lisäksi myös tilikauden aikana toteutetut yrityskaupat, joiden vaikutus liikevoittoon ilman kertaeriä oli 21,4 milj. euroa. Tulosta rasittivat Ruokakeskon kauppapaikkaverkoston muutoskustannukset 7,6 milj. euroa, Keswellin kauppapaikkaverkoston kehittämiseen liittyvä vuokrasopimuksen purkukustannus 5,1 milj. euroa sekä ja Ruokakeskon toukokuussa päättyneiden yt-neuvotteluiden yhteydessä tehtyjen eläkeratkaisujen kustannusvaikutus 4,7 milj. euroa. Lisäksi katsauskauden aikana on uudistettu Citymarket Oy:n käyttötavaravalikoimaa ja täsmennetty sen vaihto-omaisuuden arvostusperiaatteita.

Tulos osaketta kohden (optio-oikeuksien laimennusvaikutuksella oikaistuna) oli
1,87 euroa (1,89 euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 15,35 euroa (14,73 euroa).

IFRS-tilinpäätöksessä ensisijaisina segmentteinä esitetään Kesko-konsernin toimialat Ruokakesko, Rautakesko, Maatalouskesko, Keswell, VV-Auto ja Kaukomarkkinat. Vuoden 2004 aikana raportoiduista luvuista poiketen konsernin sisäisenä palveluyksikkönä toimivan kiinteistötoimintojen liikevoitto on kohdistettu toimialoille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Raportointikäytännön muuttaminen on osa tulosvastuun siirtoa kiinteistöistä koko niiden elinkaaren osalta toimialayhtiöille. Muutoksen jälkeen yhteisissä toiminnoissa raportoidaan konsernijohdon ja keskitettyjen tukitoimintojen kustannukset.

Liikevaihto ja tulos loka-joulukuussa
Konsernin neljännen vuosineljänneksen liikevaihto oli 2 242,2 milj. euroa, mikä on 14,7 % enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan (1 955,0 milj. euroa). Ulkomaisten yksikköjen liikevaihdon kasvu jatkui nopeana, minkä lisäksi erityisesti Maatalouskeskon, VV-Auton ja Rautakeskon kotimaan myynti kehittyi hyvin. Tammikuussa hankitun Indoor Groupin sekä heinäkuussa hankittujen Norgros AS:n ja Stroymasterin vaikutus liikevaihdon kasvuun oli 10,2 %-yksikköä.

Konsernin voitto ennen veroja loka-joulukuussa oli 39,0 milj. euroa
(88,9 milj. euroa). Konsernin liikevoitto oli 41,6 milj. euroa (94,2 milj. euroa). Liikevoittoon sisältyi kertaluonteisia käyttöomaisuuden ja liiketoimintojen myyntivoittoja ja -tappioita sekä arvonalennuspoistoja nettomääräisesti -14,6 milj. euroa (43,4 milj. euroa). Kaukomarkkinoihin kohdistuvat tulonodotukset ovat lähivuosina aikaisempaa alemmalla tasolla, minkä vuoksi sen liiketoimintoihin kohdistuneesta liikearvosta, 32,9 milj. euroa, on kirjattu 16,9 milj. euron kertaluonteinen arvonalennustappio.

Edellisvuonna kertaluonteisena on esitetty myös 41,2 milj. euron tuotto, joka liittyi TEL:n työkyvyttömyyseläkkeitten IFRS-tulkinnan muutokseen ja Keskon Eläkekassan eläkevastuitten laskuun Suomen TEL-järjestelmän muutoksen myötä. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli siten 11,6 milj. euroa edellisvuoden vastaavaa kautta parempi. Sitä rasittivat Ruokakeskon kauppapaikkaverkoston muutoskustannukset 7,1 milj. euroa sekä Citymarket Oy:n käyttötavaravalikoiman uudistaminen. Tulos osaketta kohden neljännellä vuosineljänneksellä oli 0,27 euroa (0,67 euroa). Muut tunnusluvut vuosineljänneksittäin on esitetty liitetaulukossa.

Investoinnit
Konsernin investoinnit olivat yhteensä 453,5 milj. euroa (192,3 milj. euroa) eli 5,4 % (2,6 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkainvestoinnit olivat 141 milj. euroa. Yritysostoihin investoitiin 261 milj. euroa, josta Rimi Baltic AB:n osakkeiden hankinnan osuus on 70,0 milj. euroa, Indoor Group Oy:n osakkeiden hankinnan osuus 41,8 milj. euroa, Norgros AS:n osakkeiden hankinnan osuus 122,2 milj. euroa ja Stroymaster-ketjun hankinnan osuus 20,1 milj. euroa. Konsernin muut investoinnit olivat 52 milj. euroa. Investoinnit ulkomaan liiketoimintaan olivat 59,7 % kokonaisinvestoinneista.

Rahoitus
Liiketoiminnan rahavirta kehittyi vahvasti ja oli 298,0 milj. euroa (213,2 milj. euroa) ja investointien rahavirta yhteensä -194,0 milj. euroa (-106,0 milj. euroa).

Omavaraisuusaste oli kauden lopussa 42,3 % (44,2 %). Korollinen nettovelka oli 640 milj. euroa (521 milj. euroa) ja likvidit varat olivat 114,6 milj. euroa (148,5 milj. euroa).

Konsernin nettorahoituskulut olivat 12,2 milj. euroa (11,2 milj. euroa). Niihin sisältyi rahoitusleasing-korkoja nettomääräisesti -7,9 milj. euroa (-8,6 milj. euroa). Rahoituskulujen nousu johtui edellisenä vuonna maksettujen osinkojen ja vuonna 2005 tehtyjen yrityskauppojen myötä kasvaneesta velkojen määrästä, ja sitä hidasti loppuvuonna hyvä liiketoiminnan kassavirta.

Henkilökunta
Kesko-konsernin henkilökuntamäärä yhteisyrityksineen oli katsauskaudella keskimäärin kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna 21 603 (17 528) henkilöä. Määrä lisääntyi viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 4 075 henkilöllä. Suomessa keskimääräinen henkilömäärän lisäys oli 945 henkilöä ja Suomen ulkopuolella 3 130 henkilöä.

Ruokakeskon ja ruotsalaisen ICA AB:n yhteisyritys Rimi Baltic AB aloitti toimintansa vuoden 2005 alussa. Ruokakeskon keskimääräisen henkilökuntamäärän lasku (-2 050) aiheutui pääosin henkilöstön siirtymisestä Rimi Baltic AB:n palvelukseen. Vuoden 2005 alusta alkaen Kesko-konsernin henkilökuntamäärässä on mukana 50 % (4 104 henkilöä) Rimi Baltic AB:n henkilökunnasta. Pikoil Oy:n henkilökunta sisältyy Ruokakeskon keskimääräisiin henkilökuntalukuihin 1.11.2005 alkaen 100 %:sti.

Rautakeskon toiminta on edelleen laajentunut voimakkaasti ulkomailla. Suurin henkilömäärän lisäys tapahtui Liettuassa, jossa Rautakeskon Senukain keskimääräinen henkilöstö kasvoi edellisestä vuodesta 761 henkilöllä. Toiminnan laajentuminen jatkui edelleen myös Ruotsissa ja Latviassa. Yritysostojen myötä Rautakeskon toiminta laajeni myös Norjaan (Norgros, keskimäärin 258 henkilöä) ja Venäjälle (Stroymaster, keskimäärin 93 henkilöä).

Keswellin henkilömäärän kasvu johtuu pääasiassa Indoor Group Oy:n ostosta. Sen vaikutus on keskimäärin 690 henkilöä. VV-Auton keskimääräinen henkilökuntamäärä kasvoi Helsingin VV-Auto Oy:n myötä lähes sadalla.

Toimialoittain henkilökunta jakaantui seuraavasti:

Joulukuun 2005 lopussa henkilömäärä oli kaikkiaan 26 978 henkilöä (22 146), josta Suomessa työskenteli 14 707 (13 602) ja Suomen ulkopuolella 12 271 (8 544) henkilöä. Henkilömäärän lisäys vuoden 2004 joulukuun loppuun verrattuna oli Suomessa 1 105 ja Suomen ulkopuolella 3 727 henkilöä.

* työntekijöiden kokonaismäärä mukaan lukien osa-aikaiset työntekijät

Markkinakatsaus
Suomen talouskasvua vauhdittavat vuonna 2006 kulutuksen ohella myös investointien piristyminen ja positiivinen vientikehitys. Talouden arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna

3,6 %. Yksityisten kulutusmenojen ennustetaan kasvavan 2,7 % ja investointien kasvuksi arvioidaan 4,5 %. Asuinrakentamisinvestointien kasvuksi arvioidaan 3,5 %. Kuluttajahintojen nousun ennustetaan vauhdittuvan 1,5 % (ETLA).

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) ennustaa Suomen vähittäiskaupan myynnin määrän kasvavan 3,5 % ja tukkukaupan myynnin määrän noin 4 % vuonna 2006.

Suomen vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi tammi-marraskuussa 2005 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 4,9 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Myös tukkukaupan myynnin määrä kasvoi 4,9 % vastaavalla ajanjaksolla.

Tilastokeskuksen tammikuun 2006 kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien luottamuksen lokakuussa 2005 alkanut vahvistuminen pysähtyi tammikuussa. Kuluttajien arviot Suomen talouden kehityksestä paranivat, odotukset omasta taloudellista tilanteesta ja säästämismahdollisuuksista pysyivät vakaina, mutta näkemykset työttömyystilanteesta kääntyivät hieman pessimistisiksi.

Baltian maiden talouskasvu jatkuu vahvana myös vuonna 2006. Maiden talouksien ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna 6-7 %. Yksityisen kulutuksen kasvuksi arvioidaan Virossa 4,5 %, Latviassa noin 4 % ja Liettuassa noin 5 %. Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan Virossa 2,7 %, Latviassa noin 4 % ja Liettuassa 2,3 % (Nordea). Baltian vähittäiskaupan ennustetaan jatkavan vahvaa kasvua myös vuonna 2006.

Ruotsissa maan talouden ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna 3,2 % ja yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan noin 3 %. Kuluttajahintojen nousuvauhdiksi ennakoidaan

1,2 % (Nordea). Rakennusinvestointien ennustetaan kokonaisuudessaan jatkavan noin
4 % kasvua vuonna 2006 (Sveriges Byggindustrier).

Norjan talouden arvioidaan kasvavan 2,5 % ja yksityisen kulutuksen 2,3 % vuonna 2006. Kuluttajahintainflaatioksi ennustetaan 1,4 % (Nordea). Rakennustarvikemarkkinoiden ennakoidaan jatkavan hyvää kasvua.

Venäjän talouden, kulutuksen ja investointien kasvun ennustetaan olevan varsin nopeaa vuonna 2006. Vähittäiskauppa kasvaa ripeästi varsinkin Pietarissa ja Moskovassa, mutta myös muissa suurkaupungeissa. Kotitalouksilla riittää entistä enemmän rahaa myös kodin, puutarhan ja maaseutuasuntojen kunnossapitoon.

Keskon kunkin toimialan markkinoita ja tulevaisuudennäkymiä käsitellään tämän tilinpäätöstiedotteen toimialakatsauksissa.

Toimialojen kehitys

Ruokakesko

Ruokakesko-konsernin liikevaihto oli tammi-joulukuussa 3 830 milj. euroa ja se kasvoi
0,5 %. Keskon osuus yhteisyritys Rimi Baltic AB:n liikevaihdosta oli 404 milj. euroa, mikä oli 10,5 % Ruokakeskon liikevaihdosta. Ruokakeskon neljännen neljänneksen liikevaihto oli 1 012 milj. euroa ja se kasvoi 0,6 % edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna.

Ruokakeskon liikevoitto oli 133,8 milj. euroa (130,8 milj. euroa). Liikevoittoa kasvattivat käyttöomaisuuden ja liiketoimintojen myyntivoitot ja -tappiot nettomääräisesti 43,5 milj. euroa (21,5 milj. euroa), jotka liittyvät pääosin tammikuussa toteutettuun keskusvarastokiinteistön ja eräiden kauppapaikkojen myyntiin. Edellisvuonna kertaluonteisena on esitetty myös 17,7 milj. euron tuotto, joka liittyi TEL:n työkyvyttömyyseläkkeitten IFRS-tulkinnan muutokseen ja Keskon Eläkekassan eläkevastuitten laskuun Suomen TEL-järjestelmän muutoksen myötä. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 18,9 milj. euroa edellisvuotta heikompi. Vuoden tulosta rasittivat kauppapaikkaverkoston muutoksista aiheutuneet kustannukset, toukokuussa päättyneiden yt-neuvottelujen tuloksena tehtävien eläkeratkaisujen kustannusvaikutus sekä Citymarket Oy:n käyttötavaravalikoiman uudistaminen ja sen vaihto-omaisuuden arvostuskäytännön täsmentäminen. Toisaalta tulosta paransivat toiminnanohjausjärjestelmäuudistuksen valmistumisen myötä aikaansaadut tietohallinnon säästöt. Ruokakeskon kokonaisinvestoinnit olivat 165,4 milj. euroa, josta kauppapaikkainvestoinnit ja yritysostot 103,7 milj. euroa. Ulkomaisten investointien osuus oli 52,6 %.

Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan sen jäsenyritysten vähittäismyynti kasvoi tammi-marraskuussa 0,3 %. Suomen päivittäistavarakaupan kokonaismarkkinoiden arvioidaan kasvaneen vuoden 2005 aikana 2,0 %. Päivittäistavaroiden hinnat eivät kehittyneet lainkaan vuoden 2005 aikana (Tilastokeskus).

Suomen K-ruokakauppojen vähittäismyynti laski vuoden aikana yhteensä 2,1 % ja oli

4 443 milj. euroa (sis. alv). K-citymarket-ketjun vähittäismyynti nousi 0,2 % 1 610 milj. euroon (sis. alv) ja K-supermarket-ketjun laski 0,9 % 1 336 milj. euroon (sis. alv). Muiden K-ruokakauppojen vähittäismyynti laski 5,3 % 1 497 milj. euroon (sis. alv). Ketjujen ja yksittäisten K-ruokakauppojen vähittäismyynnin kehityksessä on suuria eroja paikallisista ja alueellisista markkina- ja kilpailutilanteista johtuen. Vuoden 2005 lopussa K-ruokakauppoja oli yhteensä 1 087.

Suurtalous-, kioski-, huoltamo- ja ravintolakauppaa palvelevan Kespro Oy:n liikevaihto oli 707 milj. euroa (742 milj. euroa) ja se laski 4,6 %. Kespro Oy:n toimialalla Suomen kokonaismarkkinoiden arvioidaan säilyneen ennallaan.

Ruokakesko Oy osti Neste Markkinointi Oy:ltä 50 % osuuden Pikoil Oy:stä. Kaupan myötä Pikoil siirtyi marraskuun alussa kokonaan Ruokakeskon omistukseen ja ohjaukseen. Kaupan tarkoituksena on parantaa tappiollisesti toimineen Pikoilin toimintaedellytyksiä. Polttonesteiden ja päivittäistavaroiden vähittäismarkkinoilla toimiva Pikoil on vuonna 2003 perustettu yritys, jonka Ruokakesko Oy ja Neste Markkinointi Oy aiemmin omistivat puoliksi.

Parantaakseen K-ruokakauppojen asiakastyytyväisyyttä ja kilpailukykyä Ruokakesko ilmoitti lokakuussa uudistavansa toimintaansa ja organisaatiotaan. Uudistuksen tavoitteena on tarjota K-ruokakauppojen asiakkaille parempaa palvelua ja laatua edulliseen hintaan. K-ruokakaupoissa on jatkossa aina K-kauppias, mikä tarkoittaa 100 uutta K-kauppiasta. Tällöin myös kaikki Cassa- ja K-pikkolo -kauppapaikat toimivat kauppiasvetoisina.

K-ruokakauppojen ohjaus on tiivistetty kuudesta kolmeen ketjuyksikköön, jotka ovat K-citymarket (53 kauppaa), K-supermarket (150 kauppaa) ja K-market (ml. K-extrat, K-pikkolot ja Cassat, yhteensä 884 kauppaa). Lisäksi on ketjujen yhteisen tekemisen yksikkö.

Logistiikkaa tehostetaan ensisijaisesti parantamalla koko logistisen ohjauksen edellytyksiä. Lisäksi Ruokakeskon varastotuotanto siirrettiin vuoden 2006 alusta alkaen Kesko Oyj:n kuljetus- ja terminaalitoiminnasta vastaavaan Kesped Oy:ön. Samalla Kesped siirtyi Ruokakeskon operatiiviseen ohjaukseen, ja sen uusi on nimi Keslog Oy. Järjestelyllä ei ollut välittömiä henkilöstövaikutuksia.

Keväällä toteutettiin yt-neuvottelut ja aloitettiin muita toiminnan tehostamiseen tähtääviä toimenpiteitä, joilla haetaan Ruokakeskossa vuositasolla noin 20 milj. euron säästöä. Neuvottelujen tuloksena toteutettiin lähes 80 henkilön vähennys eläkeratkaisuilla ja muilla järjestelyillä. Lisäksi jouduttiin irtisanomaan 73 henkilöä.

Pääoman käyttöä tehostetaan myymällä kauppapaikkoja samalla kun kauppapaikkaverkostoon investoidaan merkittävästi ja kauppapaikkojen myyntitehoa nostetaan. Merkittävimmät vuonna 2005 tehdyt kauppapaikka-avaukset olivat K-citymarketit Raaheen ja Nokialle sekä K-supermarketit Oulunsaloon, Turun Runosmäelle sekä Helsingin Kamppiin ja Lauttasaareen.

Ruokakeskossa kauppiaille on tarjottu nykyisen ketjusopimuksen vaihtoehdoksi uusia sopimuksia, joissa kauppapaikkamaksu perustuu kaupan myyntikatteeseen aikaisemman liikevaihtoperusteen sijasta. Tammikuun 2006 loppuun mennessä noin 90 % kauppiaista on valinnut uuden sopimuksen.

Ruokakesko Oy:n ja ruotsalaiseen ICA-konserniin kuuluvan ICA Baltic AB:n puoliksi omistama yhteisyritys, Rimi Baltic AB, aloitti toimintansa vuoden 2005 alussa. Toiminta on käynnistynyt suunnitelmien mukaan. Omistajaosapuolet siirsivät yhteisyritykseen päivittäistavaratoimintonsa Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Rimi Baltic toimii hypermarket-, supermarket- ja halpahintamyymäläkonsepteilla. Tällä hetkellä yhtiöllä on 177 kauppaa, mutta tarkoituksena on kehittää ja laajentaa myymäläverkostoa kaikissa toimintamaissa. Tavoitteena on saavuttaa ruokamarkkinoiden markkinajohtajuus Baltian maissa.

Vuonna 2006 päivittäistavarakaupan kokonaismarkkinoiden kehityksen arvioidaan Suomessa säilyvän vuoden 2005 tasolla. Baltian päivittäistavarakaupan kokonaismarkkinoiden arvioidaan kasvavan runsaat 5 %.

Ruokakeskon liikevaihdon ja liikevoiton ilman kertaluonteisiä ennakoidaan kasvavan vuonna 2006 jonkin verran.

Rautakesko

Rautakesko-konsernin liikevaihto tammi-joulukuussa oli 1 610,3 milj. euroa ja se kasvoi 40,0 %. Suomessa liikevaihto oli 780,0 milj. euroa ja se kasvoi 6,8%.Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto oli 829,0 milj. euroa, missä on kasvua 98,1 Rautakesko-konsernin liikevaihdosta 51,8 % tuli ulkomaisista tytäryhtiöistä. Rautakesko-konsernin neljännen vuosineljänneksen liikevaihto oli 475,5 milj. euroa ja se kasvoi 73,1 %.

Rautakesko-konsernin liikevoitto tammi-joulukuussa oli 61,7 milj. euroa (49,1 milj. euroa). Liikevoittoon sisältyi kertaluonteisia eriä 0,2 milj. euroa (3,0 milj. euroa). Tulosta paransi Norgrosin ja Stroymasterin tulo Rautakesko-konserniin ja heikensi ulkomaisten kauppapaikkojen käynnistäminen. Rautakeskon investoinnit olivat 191,5 milj. euroa. Ulkomaisten investointien osuus oli 91,6 %.

Vuoden 2005 lopussa Suomen K-rauta-ketjuun kuului 40 kauppaa ja Rautia-ketjuun 105 kauppaa. K-rauta-ketjun myynti kasvoi 5,8 % ja oli 561 milj. euroa (sis. alv), Rautia-ketjun 10,2 % ja oli 464 milj. euroa (sis. alv). Parhaiten kehittyivät puutavara-, sisustus- ja talotekniikkatuotteiden sekä pienkoneiden kauppa. K-rauta- ja Rautia-ketjujen Suomen kokonaismyynnin kehityksen arvioidaan ylittäneen kilpailijoiden kehityksen (RaSi ry). Rautakeskon Yrityspalvelun myynti kasvoi 7,9 %.

Rautakeskolla on Ruotsissa 13 K-rautaa, Virossa neljä myymälää ja Latviassa kolme. Liettuassa UAB Senuku Prekybos Centrasilla (Senukai), josta Rautakesko omistaa enemmistön, on 13 Senukai-myymälää ja 76 partnershop-myymälää.

Rautakesko Oy osti pietarilaisen Stroymaster-rautakauppaketjun 28.7.2005. Ketjuun kuuluu viisi rautakauppaa Pietarin kaupungin alueella. Kesko on antanut Stroymaster-hanketta koskevat pörssitiedotteet 30.7.2004, 17.3.2005 ja 28.7.2005.

Rautakesko Oy osti 7.7.2005 norjalaisesta Norgros AS:sta 98 %. Norgros johtaa Byggmakker-rautakauppaketjua, johon kuuluu 133 kauppaa, joista 20 on Norgrosin omia kauppoja. Ketjun muut kaupat omistavat kauppiasyrittäjät, joilla on ketjusopimus Norgrosin kanssa. Kesko on kertonut asiasta pörssitiedotteilla 6.6.2005, 15.6.2005 ja 7.7.2005. Rautakeskon omistusosuus Norgros AS:ssa on joulukuussa 2005 noussut 99 %:in, Norgros AS:n saatua panttioikeuden kautta haltuunsa omia osakkeitaan.

Rautakaupan markkinoiden ennakoidaan kasvavan kaikissa Rautakeskon toiminta-alueen maissa. Vuonna 2006 rautakaupan markkinoiden kasvun Pohjoismaissa arvioidaan olevan 5 % ja Baltiassa 5-10 %. Pietarin alueella vastaava kasvuodotus on noin 15 %.

Vuonna 2006 Rautakeskon sekä liikevaihdon että liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä ennakoidaan kasvavan selvästi.

Maatalouskesko

Maatalouskesko-konsernin liikevaihto v. 2005 oli 939,7 milj. euroa ja se kasvoi 15,6 %. Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto oli 236,3 milj. euroa ja osuus liikevaihdosta oli 25,5 %. Maatalouskesko-konsernin liikevoitto oli 12,7 milj. euroa. Suomen liiketoiminnan kannattavuus oli vuoden 2004 tasolla, parantuen Konekeskossa ja heikentyen Maatalouskeskossa. Baltian toimintojen liikevoitto kasvoi edellisvuoden tasosta. Investoinnit olivat 7,2milj. euroa, joista 37,3 %kohdistui ulkomaisiin hankkeisiin.

Maatalouskesko Oy:n liikevaihto oli 495,7 milj. euroa ja se kasvoi 4,5 % vilja- ja rehukaupan edellisvuotta alhaisemmasta hintatasosta huolimatta. Traktoreiden myynti kehittyi positiivisesti ja markkinaosuus vahvistui. Maatalouskesko aloitti Multiva-maanmuokkauskoneiden ja -perävaunujen sekä Lemken-maanmuokkauskoneiden markkinoinnin Suomessa.

Konekesko Oy:n liikevaihto oli 198,1 milj. euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 17,4 %. Kokonaismarkkinat ovat kehittyneet suotuisasti. Konekesko aloitti New Holland maarakennuskoneiden markkinoinnin Suomessa ja Baltiassa sekä teki sopimuksen Ponsse-metsäkoneiden markkinoinnista Baltiaan. Konekesko Oy:n kannattavuus on säilynyt edelleen hyvällä tasolla.

Konekesko Oy on sopinut Suomen ja Baltian varastotekniikkaliiketoimintansa myymisestä ruotsalaiselle BT Industries AB:lle. BT Industries perustaa Suomeen tytäryhtiön, johon Konekesko tulee vähemmistöosakkaaksi. Liiketoimintakauppa toteutui 1.1.2006.

Suomen maatalouskaupan kokonaismarkkinoiden arvioidaan säilyvän viime vuoden tasolla. Baltiassa kokonaismarkkinoiden ennakoidaan kasvavan noin 5-10 %.

Maatalouskeskon liikevaihdon ennakoidaan laskevan varastotekniikkaliiketoiminnan myynnin seurauksena ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä pienenevän vuonna 2006.

Keswell

Keswell-konsernin liikevaihto oli 975,0 milj. euroa ja se kasvoi 23,0 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 41,2 milj. euroa ja osuus liikevaihdosta 4,2 %. Merkittävin syy liikevaihdon kasvuun oli Indoor Group Oy:n osto 21.1.2005. Sen vaikutus Keswellin liikevaihdon kasvuun oli 20,7 %-yksikköä. Keswellin liikevoitto oli 35,8 milj. euroa. Liikevoittoon sisältyi käyttöomaisuuden myyntivoittoja 5,2 milj. euroa. Liikevoitto ilman kertaeriä parani 6,2 milj. euroa edellisvuodesta lähinnä Indoorin ostosta ja Anttilan parantuneesta tuloksesta johtuen. Sitä rasitti Anttilan kauppapaikkaverkoston kehittämiseen liittyvä vuokrasopimuksen purkukustannus 5,1 milj. euroa. Kokonaisinvestoinnit olivat 55,1 milj. euroa.

Anttila-konsernin liikevaihto oli 516 milj. euroa ja se kasvoi 3,4 %. Kodin Ykkönen -sisustustavaratalojen myynti kasvoi 4,3 % ja Anttila-tavaratalojen 2,6 %. Anttilan etäkauppa kasvoi 6,0 % NetAnttilan hyvän kehityksen ansiosta.

Indoor Group Oy:n liikevaihto 22.1.2005 lähtien oli 164 milj. euroa. Asko-huonekaluketjun myynti Suomessa oli 89 milj. euroa (sis. alv) ja Sotka-huonekaluketjun 103 milj. euroa (sis. alv). Huonekalukaupan liikevaihto Baltiassa ja Ruotsissa oli yhteensä 27 milj. euroa.

Urheilukeskon liikevaihto oli 126,0 milj. euroa ja se laski 3,4 %. Intersport-ketjun vähittäismyynti oli 221 milj. euroa (sis. alv) ja se kasvoi 1,3 %. Kesport-kauppojen myynti kasvoi 3,9 % ja oli 26 milj. euroa (sis. alv).

Musta Pörssi Keskon liikevaihto oli 137,3 milj. euroa ja se kasvoi 2,7 %. Musta Pörssi -ketjun vähittäismyynti kasvoi 4,5 % ja oli 185 milj. euroa (sis. alv).

Kenkäkeskon liikevaihto nousi 1,9 % ja oli 25,1 milj. euroa. Andiamo- ja K-kenkäketjujen vähittäismyynti kasvoi 1,3 % ja oli 48 milj. euroa (sis. alv). Kenkäexperttien myynti laski
4,3 % ja oli 15 milj. euroa (sis. alv).

Keswellin merkittävimmät kauppapaikkainvestoinnit olivat uusien Asko- ja Sotka-myymälöiden avaaminen sekä Espoon Lommilaan että Helsingin Roihupeltoon, Espoon Leppävaaraan kauppakeskus Selloon avatut Anttila-tavaratalo, Intersport megastore,
K-kenkä ja Musta Pörssi sekä Helsingin Kamppiin avatut Anttila-tavaratalo ja Musta Pörssi.

Suomen käyttötavarakaupan kokonaismarkkinoiden arvioidaan kasvavan 2-3 % vuonna 2006. Keswellin liikevaihdon ennakoidaan kasvavan ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä paranevan.

VV-Auto
VV-Auto-konsernin liikevaihto oli 688,9 milj. euroa, ja se kasvoi 9,0 %. Liikevoitto oli 38,7 milj. euroa (27,3 milj. euroa). Liikevoitto parani 11,4 milj. euroa edellisvuoden vastaavasta kaudesta, mikä on seurausta lähinnä myyntikatteen paranemisesta ja oman vähittäismyynnin laajenemisesta. Investoinnit olivat 26,0 milj. euroa.

Uusia henkilöautoja ensirekisteröitiin Suomessa 148 164 kappaletta, mikä on 3,9 % enemmän kuin edellisvuonna. Pakettiautojen ensirekisteröinnit laskivat 10,6 % viime vuodesta 14 090 autoon. Pakettiautojen ensirekisteröintimäärän lasku johtuu osaksi siitä, että vuonna 2004 osa henkilöautoista rekisteröitiin pakettiautoiksi ns. kaksikäyttöautoina merkittävän verotusedun vuoksi.

Volkswagen-henkilöautoja rekisteröitiin 14 902 kappaletta ja markkinaosuus oli 10,1 %. Markkinaosuus nousi loppuvuonna uusien mallien markkinoille tulon myötä. Volkswagen-pakettiautoja rekisteröitiin 2 318 ja markkinaosuus oli 16,5 %. Audi-rekisteröinnit kasvoivat 6,2 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna 4 563 autoon ja markkinaosuus oli
3,1 %. Uusia Seat-henkilöautoja rekisteröitiin 1 311 ja markkinaosuus oli 0,9 %.

Suomen henkilöautomarkkinoiden arvioidaan vuonna 2006 kasvavan hieman edellisvuodesta. Pakettiautojen kokonaismarkkinoiden odotetaan säilyvän vuoden 2005 tasolla. VV-Auto-konsernin liikevaihdon ennakoidaan kasvavan lähinnä myynnin rakenteen muutoksen ja omien Audi- ja Volkswagen-vähittäismyyntipisteiden ansiosta vuonna 2006. Liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä ennakoidaan säilyvän hyvällä tasolla huolimatta siitä, että sen arvoidaan jäävän vuodesta 2005.

Kaukomarkkinat

Kaukomarkkinat-konsernin liikevaihto tammi-joulukuussa oli 290,4 milj. euroa ja se laski edellisestä vuodesta 3,9 % (302,1 milj. euroa). Kotimaan liikevaihto oli 192 milj. euroa. Liikevaihtoa ulkomailta kertyi 98 milj. euroa ja sen osuus oli 34 %. Kokonaislaskutus sisältäen agenttikaupan arvon oli 443 milj euroa.

Kaukomarkkinoiden liikevoitto tammi-joulukuussa oli -11,1 milj. euroa (14,8 milj. euroa). Liikevoittoa heikensivät kiinteistöjen myyntivoitot ja arvonalennukset nettomääräisesti 14,3 milj. euroa. Arvonalennuksiin sisältyy 16,9 milj. euron kertaluonteinen arvonalennustappio Kaukomarkkinoiden liiketoimintoihin kohdistuvista liikearvoista. Arvonalennus on kirjattu, koska Kaukomarkkinoihin kohdistuvat tulonodotukset ovat lähivuosina aikaisempaa alemmalla tasolla. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 2,8 milj. euroa (9,9 milj. euroa). Tulosta heikensivät Kiinan raaka-ainekaupan ja kotimaan kulutuselektroniikkakaupan tappiollisuus sekä liiketoimintojen lopetuskulut. Investoinnit olivat 5,8 milj. euroa, joista ulkomaatoimintojen investoinnit olivat 1,9 milj. euroa eli 33 %.

Tammikuussa Kaukomarkkinat myi KM-Kello Oy:n osakekannan ja Kauko Time AB:n kelloliiketoiminnan. Alkuvuodesta luovuttiin myös Pioneer-kulutuselektroniikan edustuksesta. Maaliskuussa Kaukomarkkinat osti liettualaisen leipomoalan erikoistukkukaupan NMT Prekyba UAB:n. Syksyllä Yamaha-kulutuselektroniikan edustus siirtyi Keswelliin. Lisäksi sovittiin Tähti Optikko -ketjun siirtymisestä 1.1.2006 osaksi Keswelliä, Panasonic-kulutuselektroniikan edustuksen lopettamisesta 1.4.2006 ja Kauko-Wines liiketoiminnan myynnistä 1.4.2006.

Vuonna 2006 Pohjoismaiden markkinoiden kasvu on maltillista noin 3 %, mutta Venäjällä ja Kiinassa kasvun odotetaan jatkuvan nopeana (yli 6 %). Kaukomarkkinoiden liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä paranevan vuonna 2006.

Muutokset konsernin rakenteessa

Ruokakesko Oy:n ja ICA Baltic AB:n perustama yhteisyritys Rimi Baltic AB aloitti toimintansa vuoden 2005 alussa. Asiasta on kerrottu enemmän 3 kuukauden osavuosikatsauksessa. Järjestelyllä ei ole merkittävää vaikutusta konsernin katsauskauden tulokseen.

Keswell Oy osti 21.1.2005 Indoor Group Oy:n koko osakekannan. Indoor Group -konserni harjoittaa huonekalukauppaa Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Indoor Group -konsernin osuus Keswellin liikevaihdosta oli 164 milj. euroa. Se on kerryttänyt liikevoittoa Keswellille tilikauden aikana 8,7 milj. euroa.

Rautakesko Oy osti 7.7.2005 98 % norjalaisen Byggmakker-rautakauppaketjun omistavan Norgros AS:n osakkeista. Kauppahinta on enintään 952 milj. Norjan kruunua
(120 milj. euroa), josta Norgrosin liiketoiminnan kehittymisestä vuosina 2005-2008 riippuva osa on enintään 236 milj. kruunua (30 milj. euroa). Norgrosin osuus Rautakeskon liikevaihdosta oli 269 milj. euroa ja liikevoitosta 10,5 milj. euroa.

Rautakesko Oy osti 28.7.2005 Stroymaster-ketjun osakekannan pietarilaiselta Teks-ryhmältä. Kauppahinta on enintään 19,6 milj. euroa, josta ensimmäisten
12 kuukauden tulokseen sidotun kauppahinnan osuus on enintään 6,9 milj. euroa. Ketjun osuus Rautakeskon liikevaihdosta oli 36 milj. euroa ja liikevoitosta 2,2 milj. euroa.

Ruokakesko osti 1.11.2005 Neste Markkinointi Oy:ltä 50 % osuuden Pikoil Oy:n osakekannasta aiemmin omistamansa 50 % osuuden lisäksi. Pikoil harjoittaa polttonesteiden ja päivittäistavaroiden vähittäiskauppaa. Hankittu 50 %:n lisäosuus vaikutti Ruokakeskon liikevaihtoon 10,8 milj. euroa ja liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä -0,6 milj. euroa.

IFRS3:n mukainen hankintamenon kohdistaminen hankituille tase-erille on kaikkien katsauskauden aikana tapahtuneiden yrityskauppojen osalta tehty lopullisina.

Yhtiökokous
Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous 30.3.2005 vahvisti vuoden 2004 tilinpäätöksen, myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden, päätti jakaa osinkoa 1,00 euroa osakkeelta ja hyväksyä hallituksen ehdotuksen vuoden 2000 optio-ohjelman ehtojen muutokseksi. Lisäksi kokous valitsi Kari Salmisen uudeksi yhtiön hallituksen jäseneksi Matti Honkalan ja Jukka Toivakan erottua hallituksesta. Yhtiökokouksen päätöksistä on kerrottu tarkemmin saman päivän pörssitiedotteessa sekä 3 kuukauden osavuosikatsauksessa.

Osakkeenomistajille maksettiin 11.4.2005 osinkoa yhteensä 95 168 792,00 euroa.

Konsernin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä

KTM, VT Matti Halmesmäki aloitti Kesko Oyj:n toimitusjohtajana ja Kesko-konsernin pääjohtajana 1.3.2005.

Kesko-konsernin täysin omistamien merkittävimpien alakonsernien emoyhtiöiden johdossa on tapahtunut useita muutoksia. Muutoksista johdon kokoonpanoihin on tiedotettu 9.2.2005, 28.2.2005, 17.3.2005, 24.3.2005, 28.7.2005, 9.9.2005 ja 11.10.2005 pörssitiedotteella.

Kesko Oyj:n hallitus perusti 17.3.2005 palkitsemisvaliokunnan jo 29.4.2004 perustetun tarkastusvaliokunnan lisäksi. Palkitsemisvaliokunnan perustamisesta tiedotettiin 17.3.2005 pörssitiedotteella. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimii Matti Kavetvuo ja jäseninä Eero Kasanen ja Maarit Näkyvä. Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimii Heikki Takamäki ja jäseninä Pentti Kalliala ja Keijo Suila. Näistä hallituksen varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pitämässä järjestäytymiskokouksessa valitsemista valiokuntien jäsenistä tiedotettiin 30.3.2005 pörssitiedotteella.

Kesko-konsernin ja sen merkittävimpien alakonsernien emoyhtiöiden johdossa tapahtuneiden muutosten myötä Kesko-konsernin johtoryhmään kuuluvat 13.10.2005 alkaen puheenjohtajana Kesko Oyj:n toimitusjohtaja ja Kesko-konsernin pääjohtaja Matti Halmesmäki ja muina jäseninä pääjohtajan sijainen, Kesko Oyj:n varatoimitusjohtaja Juhani Järvi, Ruokakesko Oy:n toimitusjohtaja Terho Kalliokoski, Keswell Oy:n toimitusjohtaja Matti Laamanen, Rautakesko Oy:n toimitusjohtaja Jari Lind, VV-Auto Oy:n toimitusjohtaja Pekka Lahti sekä Kesko Oyj:n henkilöstöjohtaja Riitta Laitasalo, talous- ja rahoitusjohtaja, CFO Arja Talma ja viestintäjohtaja Paavo Moilanen. Johtoryhmän muutoksista on tiedotettu 9.2.2005, 17.3.2005 ja 11.10.2005 pörssitiedotteella.

Arvopaperit ja arvopaperimarkkinat
Kesko Oyj:n osakepääoma oli vuoden 2005 lopussa 192 967 852 euroa. Kaikista osakkeista 31 737 007 eli 32,9 % oli A-osakkeita ja 64 746 919 eli 67,1 % B-osakkeita. Yhteensä osakkeita oli 96 483 926 kappaletta.

Vuoden 2005 aikana osakepääomaa korotettiin seitsemän kertaa yhteensä 5 286 768 eurolla optio-oikeuksilla tehtyjä 2 643 384 osakkeen merkintöjä vastaavasti. Korotukset merkittiin kaupparekisteriin 15.2., 4.5., 8.6., 3.8., 28.9., 2.11. ja 20.12.2005.

Keskon A-osakkeen pörssikurssi oli vuoden 2004 lopussa 18,90 euroa ja vuoden 2005 lopussa 24,19 euroa, missä oli nousua 28,0 %. B-osakkeen kurssi oli vuoden 2004 lopussa 17,95 euroa ja vastaavasti vuoden 2005 lopussa 23,95 euroa. Siinä oli nousua 33,4 %. Helsingin Pörssin yleisindeksi (OMX Helsinki) nousi vuoden 2005 aikana 31,3 % ja painotettu OMX Helsinki CAP-indeksi 30,1 %. Päivittäistavarat-toimialaindeksi nousi 28,6 %.

Vuoden 2005 lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 767,7 milj. euroa ja B-osakkeiden 1 550,7 milj. euroa. Näiden yhteinen markkina-arvo oli 2 318,4 milj. euroa, jossa oli kasvua vuoden alusta 603,8 milj. euroa. Helsingin Pörssissä A-osakkeita vaihdettiin katsauskaudella 1,3 milj. kpl ja vaihtoarvo oli 28,5 milj. euroa. B-osakkeita vaihdettiin
65,7 milj. kpl ja vaihtoarvo oli 1 382,7 milj. euroa.

Listattuja vuoden 2000 B-optio-oikeuksia vaihdettiin kauden aikana 0,8 milj. kappaletta 10,1 milj. euron arvosta, vuoden 2000 C-optio-oikeuksia 0,4 milj. kappaletta 5,5 milj. euron arvosta ja vuoden 2003 optio-ohjelman tunnuksella 2003D merkittyjä optio-oikeuksia
0,2 milj. kappaletta 3,6 milj. euron arvosta. Tunnuksella 2003D merkityt optio-oikeudet otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi Helsingin Pörssin päälistalle 1.4.2005.

Liputusilmoitukset
Kesko Oyj ei saanut katsauskaudella liputusilmoituksia.

Keskeisiä tapahtumia
Ruokakesko Oy:n ja ruotsalaiseen ICA-konserniin kuuluvan ICA Baltic AB:n puoliksi omistama yhteisyritys, Rimi Baltic AB, aloitti toimintansa vuoden 2005 alussa. (Pörssitiedote 3.1.2005).

Keswell Oy osti Indoor Group Oy:n 21.1.2005. Markkinaoikeus jätti tutkimatta Piscina Oy:n yrityskaupasta tekemän valituksen 21.12.2005 (Pörssitiedotteet 21.1.2005 ja 21.12.2005).

Kesko myi 25.1.2005 Vantaan Hakkilassa sijaitsevan ruokakaupan keskusvarastokiinteistön, Kaukomarkkinoiden päätoimitalon Espoon Kilosta sekä
16 ruokakauppakiinteistöä eri puolilta Suomea Nordisk Renting Oy:lle. (Pörssitiedote 25.1.2005).

Suomen Kilpailuvirasto esitti 9.2.2005 markkinaoikeudelle, että Kesko Oyj:n maksettavaksi määrättäisiin 100 000 euron seuraamusmaksu. Kilpailuviraston esitys liittyy päivittäistavaroiden enimmäishinnoitteluun K-päivittäistavarakauppiasyhdistykseen kuuluneissa horisontaalisissa K-market- ja K-lähikauppa-ketjuissa vuosina 1997-2000 ja K-extra-ketjussa vuosina 1999-2000. Asian käsittely jatkuu markkinaoikeudessa. (Pörssitiedote 9.2.2005).

Kesko Oyj:n hallitus hyväksyi 17.3.2005 sopimuksen, jolla Kesko Oyj:n tytäryhtiö Rautakesko Oy on sopinut pietarilaisen Stroymaster-rautakauppaketjun omistavan yhtiön koko osakekannan ostamisesta. Kesko sai Venäjän kilpailuviranomaisilta hyväksynnän kaupalle heinäkuun lopulla. Kauppa toteutettiin 28.7.2005. (Pörssitiedotteet 17.3.2005 ja 28.7.2005).

Huhtikuussa Ruokakesko Oy päätti tehostaa toimintaansa tavoitteena K-ruokakauppojen kilpailukyvyn parantaminen. Järjestelyjen vuoksi käytiin yt-neuvottelut. Toimenpiteillä tavoitellaan vuositasolla yli 20 milj. euron säästöjä. Osana muutosprosessia Ruokakesko tarjoaa tämän vuoden aikana kauppiaille uusia, ketjuyhteistyötä tehostavia sopimuksia. Lokakuussa päätettiin, että ketjutoimintaa tiivistetään ja ketjujen yhteistyötä ostoissa, markkinoinnissa ja logistiikassa lisätään merkittävästi.K-ruokakauppojen ohjaus tiivistetään kuudesta kolmeen yksikköön, jotka ovat K-citymarket, K-supermarket ja K-market (kaikki muut K-ruokakaupat ml. K-extrat, K-pikkolot ja Cassat). Lisäksi K-ruokakauppojen palvelu- ja hintakilpailukykyä parannetaan merkittävästi Ruokakeskon tehostaessa toimintoketjun ohjausta asiakkaista tavarantoimittajiin asti.

(Pörssitiedotteet 6.4.2005, 25.5.2005 ja 12.10. 2005).

Kesko Oyj:n tytäryhtiö Rautakesko Oy sai 7.7.2005 Norjan kilpailuviranomaisilta hyväksynnän norjalaisen Byggmakker-rautakauppaketjun omistavan Norgros AS:n ostamiselle. Myös muut kaupan voimaantuloehdot ovat täyttyneet. Kauppa toteutettiin 7.7.2005. Tehdyn ostotarjouksen myötä Rautakeskon omistusosuudeksi tuli 98 %. Kauppahinta on enintään 952 miljoonaa Norjan kruunua (120 milj. euroa), josta Norgrosin liiketoiminnan kehittymisestä vuosina 2005-2008 riippuva osa on enintään 236 miljoonaa kruunua (30 milj. euroa). (Pörssitiedote 7.7.2005).

Kesko sai 20.7.2005 ilmoituksen, että lahtelainen Kiinteistö Oy Lahden Lyhytkatu 1 vaatii välimiesmenettelyssä Kesko Oyj:ltä kiinteistöyhtiön ja Keskon välillä vuonna 1991 allekirjoitetun velkasopimuksen 13 % vuotuisen koron sovittelua vastaamaan 3 kuukauden Euribor-keskikorkoa. Sovittelua vaaditaan 10 edelliseltä vuodelta ja jäljellä olevalta laina-ajalta. Kesko kiistää kiinteistöyhtiön vaatimukset kokonaisuudessaan perusteettomina. (Pörssitiedote 20.7.2005).

Välimiesoikeus määräsi 17.8.2005 antamallaan päätöksellä Kesko Oyj:n maksamaan takautuvia lisävuokria, viivästyskorkoja ja oikeudenkäyntikuluja Kapiteeli Oyj:lle sekä osan välimiesoikeuden kuluista ja palkkioista eli yhteensä n. 3,8 milj. euroa Helsingin Ruoholahden kauppakeskuksen vuokrasopimusta koskeneessa riita-asiassa. (Pörssitiedotteet 29.4.2003 ja 17.8.2005).

Syyskuussa Kesko valittiin kolmantena peräkkäisenä vuotena Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksiin. Tänä vuonna Keskon yhteiskuntavastuun eteen tekemä työ arvioitiin toimialansa (vähittäiskauppa) parhaaksi sekä Euroopan (DJSI STOXX) että maailman (DJSI World) indekseissä. Kesko ei ole aiemmin kuulunut maailman indeksiin. Keskon suorituskyky on parantunut vastuullisuuden kaikilla osa-alueilla. (Tiedote 7.9.2005).

Lokakuussa Kesko Oyj palkittiin neljännen kerran parhaana ympäristö- ja yhteiskuntavastuun kokonaisraportoijana Suomessa. Aiemmin Kesko on sijoittunut ykköseksi vuosina 2001, 2002 ja 2004. Vuonna 2003 Kesko sijoittui hopealle. (Tiedote 12.10.2005).

Joulukuussa Kesko-konserni ilmoitti käynnistäneensä neuvottelut Suomessa sijaitsevien noin sadan kiinteistön myynnistä ja takaisinvuokrauksesta. Kiinteistöt ovat Keskon toimialayhtiöiden käytössä, ja niiden kokonaispinta-ala on noin 200 000 m². Myynnin tavoitteena on tehostaa konsernin pääoman käyttöä. Kauppa on tarkoitus tehdä vuoden 2006 aikana. (Pörssitiedote 5.12.2005). Neuvottelut ovat meneillään. Kaupan kohde on täsmentynyt käsittämään lähes 80 Kesko-konsernin omistamaa sekä eräitä Keskon Eläkekassan omistamia pääasiassa päivittäistavara- ja rautakauppakiinteistöjä, jotka on tarkoitus vuokrata takaisin Keskon toimialayhtiöiden käyttöön.

Tammikuussa 2006 Kesko Oyj:n tytäryhtiö VV-Auto Oy ja sen vähittäiskauppayhtiö Helsingin VV-Auto Oy sopivat Stockmann Auto Oy Ab:n Volkswagen- ja Audi-liiketoimintojen ostosta 1.3.2006 alkaen. Kaupan toteuttaminen edellyttää Kilpailuviraston hyväksyntää. Kaupassa VV-Auto vahvistaa asemaansa autojen vähittäiskauppiaana. (Pörssitiedote 20.1.2006).

IAS/IFRS-säännösten käyttöönotto
Kesko Oyj siirtyi 1.1.2005 taloudellisessa raportoinnissaan kansainvälisten IFRS-standardien (International Financial Reporting Standards) mukaisiin laskenta- ja tilinpäätösperiaatteisiin. Kesko laatii ensimmäisen täydellisen IFRS-tilinpäätöksensä vuodelta 2005. Kesko julkaisi 6.4.2005 pörssitiedotteen, joka sisälsi IFRS-standardien mukaiset vertailutiedot vuodelta 2004. Konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjen ja 31.12.2005 voimassa olevien IAS- ja IFRS-standardien sekä niiden tulkintojen kirjaamis- ja laskentaperiaatteita noudattaen.

IFRS-tilinpäätöskäytäntöön siirtyminen paransi Keskon tilikauden 2004 voittoa suomalaiseen tilinpäätöskäytäntöön verrattuna yhteensä 58 milj. eurolla. Liikevoitto parani 75 milj. euroa, mihin sisältyy eläkejärjestelyihin liittyvä tulosta parantava 41 milj. euron kertaluonteinen erä, joka on kirjattu vuoden 2004 neljännen vuosineljänneksen tulokseen. Yhteensä IFRS:n mukaiset kertaluonteiset erät vuonna 2004 olivat 44,4 milj. euroa suomalaisen laskentakäytännön mukaisia suuremmat. Konsernin tasetta IFRS-laskentaperiaatteiden käyttöönotto kasvatti 342 milj. eurolla.

Kesko Oyj:n taloudelliset tavoitteet ja osinkopolitiikka
IFRS-standardien käyttöönoton myötä myös Kesko Oyj:n taloudelliset tavoitteet ja osinkopolitiikka uudistettiin vastaamaan uusien periaatteiden aiheuttamia muutoksia taloudellisissa tunnusluvuissa. Tavoitteet julkistettiin erillisellä pörssitiedotteella 6.4.2005.

Tulevaisuuden näkymät
Kesko-konsernin myynnin tavoitellaan vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla kasvavan runsaat 10 %. Toiminnan laajentamisesta ja yritysjärjestelyistä johtuen konsernin myynti kasvaa muissa maissa Suomea voimakkaammin.

Ruokakeskon myynnin ennakoidaan ensimmäisellä vuosipuoliskolla kehittyvän edellisvuotta paremmin, kun taas Rautakeskon, Keswellin ja VV-Auton myynnin kasvun uskotaan olevan markkinoiden kehitystä nopeampaa. Kone- ja teknisen kaupan kehitystä hidastaa joistakin liiketoiminnoista luopuminen jo tehtyjen päätösten mukaisesti.

Kesko-konsernin kannattavuus säilyy hyvänä. Ensimmäisen vuosipuoliskon liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä arvioidaan olevan edellisen vuoden tasolla.

Voitonjakoesitys

Konsernin voitonjakokelpoiset varat ovat 942 088 509,60 euroa
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 683 038 003,09 euroa,
joista tilikauden voitto on 129 042 536,39 euroa

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
Osakkaille jaetaan osinkoa
1,10 euroa osakkeelta 106 484 593,60 euroa

Hallituksen käyttöön varataan yleishyödyllisiin

tarkoituksiin lahjoituksina jaettavaksi 300 000, 00 euroa

Omaan pääomaan jätetään 576 253 409,49 euroa

Varsinainen yhtiökokous
Hallitus päätti kutsua koolle varsinaisen yhtiökokouksen 27.3.2006 klo 13.00 alkaen Helsingin Messukeskukseen.

Helsingissä 7. helmikuuta 2006
Kesko Oyj
Hallitus

Tilinpäätöstiedotteen tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Lisätietoja asiasta antavat talous- ja rahoitusjohtaja Arja Talma, puhelin 01053 22113 ja varatoimitusjohtaja Juhani Järvi, puhelin 01053 22209. Suomenkielinen webcasting tilinpäätöksen tulosinfosta on nähtävissä klo 13.00 osoitteessa www.kesko.fi. Englanninkielinen webkonferenssi tilinpäätöksestä pidetään tänään klo 14.30 (Suomen aikaa). Webkonferenssiin kirjaudutaan Keskon Internet-sivuilla osoitteessa www.kesko.fi.

KESKO OYJ

Paavo Moilanen

viestintäjohtaja

LIITTEET
Konsernin liikevaihto toimialoittain
Konsernituloslaskelma ja -tase
Konsernin tunnusluvut
Konsernin rahavirta
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernin vastuusitoumukset
Konsernin tunnusluvut vuosineljänneksittäin
Toimialojen liikevaihto ja liikevoitto vuosineljänneksittäin
K-ryhmän vähittäismyynti

Kesko Oyj:n vuosikertomus ja tilintarkastettu tilinpäätös julkaistaan 3.3.2006. Vuoden 2006 3 kk:n osavuosikatsaus julkaistaan 27.4.2006, 6 kk:n osavuosikatsaus 1.8.2006 ja 9 kk:n osavuosikatsaus 26.10.2006. Osavuosikatsaukset julkaistaan arviolta klo 11.00 kunakin päivänä. Lisäksi Kesko-konsernin myynti julkistetaan kuukausittain. Tiedotteet ja muu yritysinformaatio löytyvät Keskon Internet-sivuilta osoitteesta www.kesko.fi.

JAKELU
Helsingin Pörssi
Keskeiset tiedotusvälineet

LIITTEET:

Konsernin liikevaihto toimialoittain

* Muutos yli 100 %

* Muutos yli 100 %

* Muutos yli 100 %

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

* Muutos yli 100 %

*Vertailuvuoden 2003 liikevaihto FAS mukainen

K-ryhmän vähittäismyynti euroina (sis. alv) tammi-joulukuussa 2005 (ennakkotieto):

*Rimi Baltic AB on Ruokakesko Oy:n ja ICA Baltic AB:n puoliksi omistama yhteisyritys.
**Sisältää myynnin ajalta 22.1.-31.12.2005.

K-raudoista 1 ja Rautioista 44 on samalla K-maatalouskauppoja. Niiden osalta myynti on jaettu osin rauta- ja osin maatalouskauppojen myyntiin.