Suomalaisista 63 % tuntee huonoa omatuntoa kodin huoltotöiden lykkääntymisestä

Valtaosa suomalaisista (63 %) tuntee huonoa omatuntoa kodin huoltotöiden lykkäämisestä.

Kysyttäessä ”minkä kodin huoltotyön lykkääminen tai lykkääntyminen aiheuttaa sinulle huonoa omatuntoa”, nousevat useimmiten esiin ikkunanpesu (40 % vastaajista) sekä lattiakaivojen ja hajulukkojen puhdistaminen (31 %).
Juuri nämä kaksi työtä vastaajat ovat useimmiten myös tehneet tai teettäneet omassa kodissaan viimeisen vuoden aikana. Ikkunanpesun on tehnyt tai teettänyt 76 % ja lattiakaivojen ja hajulukkojen puhdistuksen 72 % vastaajista.

K-Raudan ja Onnisen LVIKE (lämpö, vesi, ilma, kylmä ja energia) tuotelinjajohtaja Jani Kakko haluaa kannustaa suomalaisia asumaan paremmin ja tarttumaan rohkeasti kodin erilaisiin huoltotöihin – myös niihin mahdollisesti epämiellyttäviin. Kyse ei ole pikkuasiasta. Suuri osa suomalaisten varallisuudesta on kiinni asunnoissa, joten remontoinnilla ja kodin hyvällä hoidolla pidetään huolta myös omaisuuden arvosta.

”Pitämällä huolta kiinteistöstäsi pidät huolen siitä, ettei asunnon arvo laske, ja että asunto laitteistoineen toimii niin kuin sen pitää. Monilla kodin huoltotöillä on suora yhteys rakennusten, mutta myös ihmisten kuntoon ja terveyteen. Erinomainen esimerkki tästä ovat ilmanvaihtosuodattimet, jotka pitäisi muistaa tarkistaa ja vaihtaa noin kaksi kertaa vuodessa. Jos työn unohtaa tehdä, voi se pitkällä aikavälillä vahingoittaa ilmanvaihtokonetta sekä näkyä asunnossa tunkkaisuutena ja asukkaiden väsymyksenä. Monet koneet myös vievät vähemmän energiaa, kun niitä muistaa huoltaa.”

Into ja motivaatio hukassa

Osalle vastaajista huonoa omatuntoa aiheuttavat myös mm. seuraavien kodin huoltotöiden lykkääntyminen: tulisijan nuohous (15 % vastaajista), ilmalämpöpumpun tarkistus ja mahdollinen huolto (11 %), koneellisen ilmanvaihdon suodattimien vaihtaminen (11 %), kiukaan kivien vaihtaminen (10 %), lämmitysjärjestelmän tarkistus ja mahdollinen huolto (9 %) sekä ilmastointikanavien nuohous (11 %).

Näistä töistä esimerkiksi vakituiseen asumiseen käytetyissä rakennuksissa tulisijan nuohous tulisi pelastuslain** mukaan suorittaa vähintään kerran vuodessa ja mökilläkin vähintään kolmen vuoden välein. Työ tulee teettää ammattilaisella, joka tarkistaa samalla tulisijan kunnon, jotta se on turvallinen käyttää.

”Tulisijan nuohous on erinomainen esimerkki kodin huoltotyöstä, joka on suorassa yhteydessä kodin turvallisuuteen”, Kakko toteaa.

Vastaajista 37 % vastaa, ettei tunne huonoa omatuntoa huoltotöiden lykkääntymisestä. Täsmälleen sama prosenttimäärä vastaajista kertoo kokevansa innon tai motivaation puutteen estävän heitä toteuttamasta kodin huoltotöitä.
Seuraavaksi eniten (29 % vastaajista) kertoo taloudellisten syiden estävän heitä toteuttamasta kodin huoltotöitä. Osaamisen puutteen ilmoittaa syyksi 26 % ja ajanpuutteen 22 % vastaajista.
Vastaajista 18 % ilmoittaa, että tarvitsisi jonkun avukseen huoltotöihin ja 14 % kertoo, ettei omista tarpeellisia välineitä huoltotöiden tekemiseen.

Alle 45-vuotiailla vastaajilla korostuvat lähes kaikki edellä mainitut asiat esteinä toteuttaa kodin huoltotöitä. Miehet kertovat hieman naisia useammin, etteivät he tunne huono omatuntoa kodin huoltotöiden lykkääntymisestä (miehet 43 % / naiset 31 %).

Tutustu käyttöohjeisiin, palkkaa tarvittaessa apua

Kakolla on vinkki kaikille omaa osaamistaan epäileville kodin huoltajille: tutustu aina laitevalmistajan käyttöohjeisiin, on kyse sitten mistä tahansa välineestä tai laitteesta.

”Kirjallisista ohjeista löydät takuuvarmasti seikkaperäiset ohjeet siitä, kuinka usein sinun tai ammattilaisen pitäisi tehdä ja mitä. Myös verkko on täynnä ohjeita erilaisten huoltotöiden suorittamiseen. Ota myös selvää hinnoista: monet varaosat maksavat käytännössä vain joitakin kymppejä. Ammattilaisen apuun palkkaaminenkin käy pitkässä juoksussa todennäköisesti edullisemmaksi kuin kodinhuoltotöiden laiminlyönti.”

Niille, joilta kodin huoltotyöt tuppaavat unohtumaan, Kakko antaa ohjeeksi kalenteroinnin.

”Merkitse omaa kotiasi koskevat huoltotyöt kalenteriin. Omasta kalenteristani löytyy esimerkiksi koneellisen ilmanvaihdon suodattimien puhdistus. Olen merkinnyt sen tehtäväksi sekä keväällä että syksyllä. Koneen sisälle kurkkaan noin kolmen kuukauden välein, jotta kaikki on silmämääräisesti kunnossa. Olen merkinnyt kalenteriin myös pesukoneiden suodattiminen puhdistuksen. Lattiakaivot vilkaisen aina lattian pesun yhteydessä”, Kakko antaa esimerkkejä. ”Kun huoltotyöt ovat kalenterissa, ne eivät enää stressaa mieltä ja tulevat tehtyä säännöllisesti.”

*Lähde: Kyselytutkimus K-Kylä-asiakasyhteisössä helmi–maaliskuussa 2024. Kyselyyn vastasi 1044 ihmistä. Aineisto on painotettu vastaamaan 25+-ikäistä suomalaisväestöä iän ja sukupuolen mukaan.

**Lähde: Pelastuslaki

Lisätietoja:
K-ryhmän viestintä, puh. +358 1053 50200, viestinta@kesko.fi