Lapsiperheissä kotiavaimet hukkuvat ja unohtuvat – jopa kaksi kolmesta voisi harkita älylukkoa

K-RAUDAN LEHDISTÖTIEDOTE 13.8.2024 Tiedon puute jarruttaa älylukon hankintaa suomalaisperheissä, vaikka älylukkojen myynti onkin lisääntynyt viime vuosina. Iso osa K-Raudan kyselytutkimuksen vastaajista ei tiedä, voiko älylukon asentaa omaan ulko-oveen. K-Raudan asiantuntija vastaa yleisimpiin älylukkoihin liittyviin kysymyksiin.

Älylukot, jotka tunnetaan myös nimillä digi- ja elektroninen lukko, avaavat kodin ovet ilman avainta. Käytännössä älylukko on digitaalinen lukko, jonka avaamiseen tarvitaan joko PIN-koodi, avaintunniste tai sovellus älypuhelimessa.

Vastaajista vähän alle puolet (40 %) kertoo K-Raudan tutkimuksessa, että voisi harkita älylukon hankkimista kotinsa ulko-oveen. Suurin osa heistä (62 %) kertoo älylukon houkuttavan siksi, ettei sen hankkimisen jälkeen tarvitsisi enää pelätä oman avaimen hukkaamista.

Seuraavaksi suosituimmat motiivit ovat: sähköisen avaimen mitätöinti olisi helppoa (40 %), ei tarvitsisi enää teettää avaimia (35 %) eikä tarvitsisi enää pelätä sitä, että joku varastaa kodin avaimen (33 %). Tulokset käyvät ilmi K-Raudan ulkovalaistus- ja älykotiratkaisuihin liittyvästä kyselytutkimuksesta*, johon vastasi yli 1000 henkilöä kesäkuussa 2024.

Kiinnostus älylukkoja kohtaan näkyy myös K-Raudoissa, joissa älylukkojen myynti on yli kolminkertaistunut viimeisten viiden vuoden aikana.

Kaikista kyselyn vastaajista kuusi prosenttia on tähän mennessä hankkinut älylukon kotiinsa. Niistä vastaajista, jotka älylukon ovat hankkineet, peräti 82 % kertoo olevansa tyytyväisiä hankintaansa.

Älylukon sopivuus omaan ulko-oveen mietityttää

Suurin este älylukon hankinnalle näyttää olevan tiedon puute. Niistä vastaajista, jotka eivät voisi kuvitella hankkivansa älylukkoa, 46 prosenttia kertoo, ettei tiedä voiko älylukon asentaa oman kodin ulko-oveen.
K-Raudan tuotepäällikkö Aleksi Kivinen ymmärtää epätietoisuuden etenkin kerros- ja rivitaloasuntojen kohdalla.

”Teknisesti lukon asentamiselle ei yleensä ole esteitä. Taloyhtiössä asuntojen ulko-ovet ja lukot kuuluvat tavallisesti kuitenkin taloyhtiön vastuulle ja siksi asiasta on hyvä keskustella taloyhtiön hallituksen kanssa ennen lukon hankkimista ja asentamista”, hän neuvoo.

Muut vastaajia mietityttävät asiat ovat: ”en luota siihen, että älylukko toimii”, 34 %, ”älylukot ovat uskoakseni liian kalliita”, 27 %, ”älylukon turva-asiat askarruttavat minua”, 27 % ja ”älylukko toimii paristolla ja pelkään unohtavani sen”, 6 %. 

”Mikäli talossa on kaksi lukollista ulko-ovea voi älylukon käyttöä harjoitella alkuun vain toisessa ovessa. Ja jos mekaaninen toimivuus edelleen arveluttaa, löytyy markkinoilta ratkaisuja, joissa älylukon hyödyt saa käyttöön säilyttäen perinteisen avausmahdollisuuden”, Kivinen kertoo.

Tietoturvan näkökulmasta älylukoissa taas on usein mahdollisuus olla kytkemättä sitä kodin langattomaan verkkoon. Tällöin lukon etäohjaus tai -seuranta ei ole mahdollista, mutta perinteiset avaimet voi silti huoletta jättää pois käytöstä. Myös kulkukoodien luominen ja poistaminen on edelleen mahdollista.

”Toisaalta on hyvä huomioida, että laiteohjelmiston päivittäminen uusimpaan versioon vaatii usein langattoman verkkoyhteyden. Hinnaltaan älylukot ovat perinteisiä lukkoja hieman kalliimpia, mutta hintaero pienenee, mikäli avaimia joudutaan teettämään useampia.”

Älylukot kiinnostavat lapsiperheitä muita enemmän

Koulutiensä aloittaa tänä vuonna arviolta 54 000 ekaluokkalaista**. Toisin sanoen tuhansissa perheissä on tänäkin kesänä opeteltu kengännauhojen solmimisen lisäksi myös kotiavaimen käyttöä.

Kiinnostus älylukkoja kohtaan onkin lapsiperheissä selkeästi muuta väestöä suurempi: kyselyyn vastanneista lapsiperheistä (N=277) peräti 67 % kertoo, että voisi harkita älylukon hankintaa ja erityisesti siksi, ettei heidän tarvitsisi pelätä lasten hukkaavan kotiavaimiaan.

Tämä on ymmärrettävää, sillä kun kaikista kyselyn vastaajista yksi prosentti kertoo, että unohtaa tai että joku perheenjäsenistä unohtaa avaimen kotiin viikoittain ulos lähtiessään, on luku lapsiperheiden kohdalla neljä prosenttia. Ja kun avain unohtuu sisään kaikkien vastaajien joukosta kolmella prosentilla kuukausittain, unohtuu se lapsiperheillä kahdeksalla prosentilla.
Kotiavain hukkuu kuukausittain viideltä prosentilta kaikkien vastaajien kotitalouksista ja 10 %:lta lapsiperheistä.

”Avaimesta luopumisen lisäksi älylukon hankkimista lapsiperheissä puoltaa lapsiperheissä etäseuranta. Jos lapsi unohtaa avainkoodinsa, voi vanhempi myös avata ulko-oven etänä, sovelluksen kautta, Kivinen huomauttaa”

Lisätietoja:
K-ryhmän viestintä, puh. +358 1053 50200, viestinta@kesko.fi   

*Lähde: Kyselytutkimus K-Kylä-asiakasyhteisössä kesäkuussa 2024. Älylukkoja koskeviin kysymyksiin vastasi 1213 henkilöä. Aineisto on painotettu vastaamaan 25+-ikäistä suomalaisväestöä iän ja sukupuolen mukaan.

**Lähde: 54 000 ekaluokkalaista aloittaa koulutiensä – koulun aloittavien ikäluokka on pienentynyt | Opetushallitus (oph.fi)

Takaisin ylös