Kevät on hyvää aikaa kotitalouksille, jotka ovat hankkineet käyttöönsä joko ilmalämpöpumpun, aurinkopaneelin tai molemmat.
”Aurinkopaneelien kennot kaipaavat valoa, mutta eivät lämpöä. Paneelit toimivat itse asiassa paremmin kylmässä kuin lämpimässä. Suomessa aurinkopaneeleista saadaan alkukeväällä isoja tehoja irti, vaikka valoisina kesävuorokausina ne tuottavatkin enemmän energiaa. Viileä ilma ja lumihangen heijastus parantavat tuottoa", sanoo aurinkoenergiajärjestelmiä ja ilmalämpöpumppuja maahantuovan teknisen tukkukaupan Onnisen uusiutuvan energian tuotteiden hankinnasta ja liiketoiminnasta vastaava johtaja Arto Koivisto.
Aurinkopaneelit tuottavatkin Suomessa sähköä tehokkaasti aina maaliskuusta syyskuulle. Suurinta tuotto on touko-, kesä- ja heinä- ja elokuussa. Huhtikuukin on usein kesäkuukausien veroinen.
Alkukevät on hyvää aikaa myös ilmalämpöpumpuille.
”Kodin lämmittämistä varten hankitun ilmalämpöpumpun hyötysuhde on erinomainen alkukeväällä, jolloin kovat pakkaset ovat tavallisesti jo ohi tai loppuvuodesta ennen kovia pakkasia”, Koivisto vahvistaa. ”Ilmalämpöpumpun hyötysuhde on toki talvellakin suurimman osan ajasta parempi kuin esimerkiksi suoran sähkölämmityksen, mutta aivan erityisen hyvä se on ymmärrettävästi kovien pakkasten mentyä.”
Ilmalämpöpumpun hyötysuhde (SCOP-arvo) tarkoittaa sitä, kuinka paljon laite pystyy muuntamaan sähköenergiaa lämpöenergiaksi. Hyötysuhde nousee pakkasen laskiessa. Ilmiö selittyy pumpun toimintatavalla: ilmalämpöpumppu ottaa ulkoilmasta energiaa, joka luovutetaan talon sisäilman lämmitykseen.
”Hyötysuhteeseen vaikuttaa myös ilmalämpöpumpun tehokkuus. Liian tehokasta pumppua ei tosin kannata valita, pikemminkin omaan kotiin sopiva. Laitteen valintaan vaikuttavat niin asunnon koko, pohjaratkaisu kuin sijainti. Ammattilaiset auttavat mielellään oikean laitteen valinnassa”, Koivisto sanoo.
Kotitalouksien energiankulutukseen ja -säästämiseen liittyvät asiat ovat viime vuosina olleet paljon otsikoissa energiamarkkinoiden heilahteluiden ja kalliin sähkön takia.
”Ihmiset yhdistävät sähkön säästämisen usein suoraan sen kuluttamiseen. Totuus kuitenkin on, että esimerkiksi saunomisen vähentäminen tai valojen sammuttaminen säästävät vähemmän energiaa verrattuna siihen, että talo on kunnolla eristetty ja sen lämmitysmuoto on huolella harkittu”, Koivisto toteaa.
Tyypillisessä suomalaisessa talossa ja sääolosuhteissa ilmalämpöpumpulla voidaan ottaa 40–60 % talon lämmitysenergian tarpeesta ulkoilmasta. Kun huomioidaan taloussähkö ja käyttöveden lämmitys, nyrkkisääntönä voidaan pitää, että suorasähkölämmitteisessä talossa sähkölaskua voidaan pienentää ilmalämpöpumpulla jopa 1/3:lla*.
Kesäkuumalla ilmalämpöpumppu sopii myös kodin viilennykseen. Talven lämmityssäästöjen puolesta ei tarvitse pelätä: kuumimpanakaan kesänä tyypillisen omakotitalon jäähdytykseen ei kulu kuin pieni osa talven aikana kertyneistä säästöistä.
“Vuonna 2022 energiaomavaraisuuteen ja sähkön säästöön liittyvien tuotteiden menekki nousi huimasti energiakriisin takia. Viime vuonna ei päästy näin koviin myyntilukuihin, mutta odotettavissa on, että sekä ilmalämpöpumppujen että aurinkopaneelien määrä suomalaiskodeissa jatkaa kasvuaan myös tulevaisuudessa, sillä ne vähentävät riippuvuutta ostoenergian hinnan vaihteluista. Ruuhkapiikin jälkeen nyt on hyvä aika ilmalämpöpumpun tai aurinkopaneelin hankinnalle ja asennukselle”, Koivisto sanoo.
*Lähde: Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry.
Lisätietoja:
K-ryhmän viestintä, puh. +358 1053 50200, viestinta@kesko.fi