Keskon tunnustuspalkinto kuudelle kestävän kehityksen edistäjälle

Keskon kestävän kehityksen tunnustuspalkinnot jaettiin tänään Helsingissä. Suurin palkinto myönnettiin ekotehokkuuskonsultti Michael Lettenmeierille. Yhteensä palkintoja jaettiin kuusi ja niiden yhteissumma oli 20 000 euroa. Hakijoita oli 39, mm. kansalaisjärjestöjä, kierrätys- ja ympäristökasvatustyötä tekeviä vapaaehtois- ja kunnallisia organisaatioita, oppilaitoksia, tutkijoita, toimittajia ja yksityishenkilöinä kestävän kehityksen edistämisessä ansioituneita.

Tunnustuspalkinnot

6 000 euron tunnustuspalkinto myönnettiin ekotehokkuuskonsultti Michael Lettenmeierille Asikkalasta.

4 000 euron tunnustuspalkinnon saivat Käymäläseura Huussi ry:n perustajajäsen, kuivakäymäläteknologiaa edistänyt Raini Kiukas Tampereelta sekä Kestovaippayhdistys ry Helsingistä/Riihimäeltä.

2 000 euron tunnustuspalkinnot jaettiin Hollolan lukiolle, jääkiekkoseura Juniori-Kalpa ry:lle Kuopiosta sekä Jyväskylän Asukkaiden Paikallisagenda JAPA ry:lle.

Palkintolautakunta koostui Suomen kestävän kehityksen toimikunnan, Suomen WWF:n, Suomen YK-liiton, Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Keskon edustajista.

Palkintolautakunta piti aiempien vuosien tapaan tärkeänä lasten, nuorten ja nuorten perheiden parissa tehtävää työtä. Tunnustusta haluttiin antaa ennen kaikkea vapaaehtoistyölle, joten palkkatyöltä edellytettiin normaalin vaatimustason selvää ylittämistä. Erityisesti haluttiin palkita sellaisia tahoja, jotka edistävät kestävää kulutusta eivätkä ole muuta kautta saaneet tunnustusta. Palkintosummia määriteltäessä otettiin huomioon toiminnan laajuus ja muista lähteistä saatava rahoitus. Jaettavat summat eivät siis välttämättä kuvaa palkintojen arvojärjestystä.

Kaikkien palkittujen toiminnasta ja ansioista kerrotaan liitteessä.

Kesko jakoi kestävän kehityksen palkintojaan nyt viidettä kertaa – palkittuja on ollut yhteensä 32. Kesko on itse tehnyt järjestelmällistä työtä ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen hyväksi ja saanut työstään monenlaista tunnustusta. Vastaavasti Kesko haluaa palkinnoillaan jakaa tunnustusta kestävän kehityksen edistäjille ja nostaa tätä työtä julkisuuteen.

Lisätietoja:
Jouko Kuisma, kehitysjohtaja/yhteiskuntavastuu, Kesko Oyj, puh. 01053 23140 tai
050 5143 043, jouko.kuisma@kesko.fi

LIITE:
KESKON KESTÄVÄN KEHITYKSEN TUNNUSTUSPALKINNOT 2006

Ekotehokkuuskonsultti Michael Lettenmeier, Asikkala (6 000 euroa)

Michael Lettenmeier on 1990-luvun alusta lähtien edistänyt kestävää kehitystä, jätteiden synnyn ehkäisyä, ekotehokkuutta ja dematerialisaatiota monin tavoin sekä palkka- että talkootyönä. Hän on toiminut yhteistyössä kymmenien yritysten, lukuisten oppi- ja tutkimuslaitosten, kuntien, muiden viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa, toteuttaen projekteja ja koulutusohjelmia, pitäen esitelmiä, tuottaen julkaisuja ja tutkimuksia sekä ohjaten työryhmätyöskentelyä.

Lettenmeierin erikoisaluetta on materiaalikulutuslaskenta MIPS (material input per service unit), jonka avulla voidaan seurata materiaalikulutusta ja ohjata sitä laskusuuntaan. Hän on opastanut toistatuhatta ihmistä yrityksissä ja oppilaitoksissa ekotehokkuuden toteuttamiseen ja MIPS-laskentaan, ja ohjannut parikymmentä korkeakouluopiskelijoiden opinnäytetyötä. Lettenmeier opettaa säännöllisesti Helsingin Yliopistossa, Taideteollisessa korkeakoulussa ja Turun ammattikorkeakoulussa. Yksin ja yhdessä muiden kanssa hän on kirjoittanut, toimittanut tai kääntänyt useita julkaisuja jätteiden synnyn ehkäisyn, ekotehokkuuden ja luonnonvarojen kulutuksen alueelta.

Lisätietoja: Michael Lettenmeier, puh. 040 5412 876, m.l.@iki.fi

Raini Kiukas, Tampere (4 000 euroa)

Raini Kiukas on edistänyt viemäröimättömien alueiden vesi- ja jätehuoltoa ja vesien suojelua Suomessa koko aikuisikänsä. Hän on kehittänyt kuivakäymäläteknologiaa (DT-teknologiaa, DT= Dry Toilet), bioteknologian erityisalaa, joka tuottaa mikrobiologiset, logistiset, talotekniset ja muut tarvittavat ratkaisut ravinteiden kiertoon palauttamiseksi.

Kiukas on Käymäläseura Huussi ry:n – Global Dry Toilet Club of Finlandin perustajajäsen ja sihteeri. Yhdistyksen tarkoituksena on taata terveellinen asuinympäristö, puhtaan veden saatavuus, ravinnekierto ja jokaiselle tasavertainen oikeus käydä turvallisesti asiallisessa käymälässä. Yhdistyksen toiminta on laajentunut nopeassa tahdissa ja kasvanut projekti-organisaatioksi, joka on liittymässä osaksi Pirkanmaan ympäristöklusteria. Yhdistys on tuottanut valistusmateriaalia, vaikuttanut alan lainsäädäntöön sekä käynnistänyt kehitysyhteistyöhankkeita (kolmevuotinen Sambia-hanke). Parhaillaan yhdistys järjestää jo toista kansainvälistä kuivakäymäläkonferenssia ja -näyttelyä, joka pidetään Tampereella 16.-19.8.2006. Kiukas vastaa konferenssissa mm. suomenkielisen seminaaripäivän sisällöstä.

Lisätietoja:
Raini Kiukas, puh. 050 5722 257, sihteeri@huussi.net

Asta Rajala (yhdistyksen puheenjohtaja), puh. 0400 836 493, asta@viestintaok.net
www.huussi.net, www.drytoilet.org

Kestovaippayhdistys ry, Helsinki / Riihimäki (4 000 euroa)

Kestovaippayhdistys ry. on perustettu Helsingissä vuonna 2004. Vuoden 2005 lopussa siinä oli yli 500 henkilöjäsentä ja lähes 70 yhteisöjäsentä, joista valtaosa naisten ylläpitämiä mikroyrityksiä. Yhdistys jakaa tietoa ja vertaistukea nykyaikaisista kestovaipoista neuvoloiden ja synnytyssairaaloiden henkilökunnalle ja asiakkaille, kurssittaa sekä ottaa kantaa vaippakulttuuriin tiedotusvälineissä ja muilla foorumeilla. Yhdistyksellä on eri puolilla Suomea 20 toimintaryhmää, jotka osallistuvat erilaisiin messu- ym. tapahtumiin, järjestävät esittelytilaisuuksia, tempauksia, kursseja jne. Yhdistys on julkaissut oman lehden ja hankintaoppaan – pääosa viestinnästä tapahtuu omien Internet-sivujen välityksellä.

Kertakäyttövaipat ovat suurin yksittäinen kotitalouksien kaatopaikkajätteen lähde. Lapsi tarvitsee vaippakautensa aikana noin 5 000 kertakäyttövaippaa, eli Suomessa niitä käytetään vuodessa 250 miljoonaa kappaletta. Lasta kohti vaippajätettä syntyy 1 500 kiloa. Hajoaminen voi kestää jopa 500 vuotta. Kestovaippoja riittää noin 30-50 kpl, ja samoja voi käyttää useampi lapsi. Kestovaipatkin kuormittavat ympäristöä mm. puuvillaa viljeltäessä ja vaippoja pestäessä, mutta vesistökuormitus on minimaalista alueilla, joissa on jätevedenpuhdistamot.

Lisätietoja:
Yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Helin, puh. 044 5420 278, mikko@kestovaippayhdistys.fi, www.kestovaippayhdistys.fi

Hollolan lukio (2 000 euroa)

Hollolan lukiossa tehtiin ensimmäinen ”ekoinventointi” 1990-luvun alussa. Siitä alkaen käytäntö on jatkunut opetukseen integroituna. Vuosina 1997-98 lukio vei kestävän kehityksen toimintatapoja kunnan ala-asteiden ja yläasteen käyttöön mm. opettajia kouluttamalla. Vuosina 2001 ja 2003 koulun ympäristön tilaa seurattiin talviekologian kursseilla kansainvälisen toiminnan yhteydessä. Vesijärvikursseilla 2004 ja 2005 tutkittiin ja havainnoitiin läheisen järven tilaa yhdessä lahtelaisten lukioiden kanssa.

Lukuvuonna 2004-2005 koko kouluyhteisö toteutti KKKKK (kuukausi kerrallaan kohti kestävää kehitystä) -hankkeen, jossa kuukausittain vaihtunein teemoin käytiin läpi kaikki kestävän kehityksen osa-alueet. Lukuvuosi 2005-2006 käytettiin koulujen ympäristö-sertifikaatin vaatimaan kehittämiseen ja dokumentointiin. Sertifiointi on tarkoitus saada valmiiksi kesään mennessä. Koulu on aikanaan ollut myös toteuttamassa Salpausselän kisojen ympäristöohjelman käynnistämistä (1996-98) sekä Lahden 2001 hiihdon MM-kisojen kolmivuotista ympäristöohjelmaa.

Lisätietoja:
rehtori Kimmo Laitinen, puh. 044 7801 248, kimmo.laitinen@hollola.fi

Juniori-Kalpa ry., Kuopio (2 000 euroa)

Juniori-Kalpa ry on Kuopiossa ja sen lähialueella jääkiekkotoimintaa organisoiva Suomen Jääkiekkoliiton Sinetti-seura, jossa on noin 950 harrastajaa, 3-18-vuotiaita. Seuralla on ollut ympäristövastaava vuodesta 2003. Kestävää kehitystä toteutetaan mm. järjestämällä kimppakyytejä harjoitustapahtumiin, järjestämällä pelimatkat bussilla yhteiskuljetuksina, käyttämällä pestäviä juomapulloja sekä toimittamalla rikkoutuneet mailat uusiokäyttöön mm. marjapensaiden tukirakenteisiin ja koirien agility-ratojen esteisiin.

Seuran omistamassa jäähalliyhtiössä on toteutettu jätteiden lajittelu, energia on yösähköä ja jäähdytyskompressoreista syntyvä lämpö käytetään käyttöveden esilämmitykseen. Rataliuoksena käytetään R404 -jäähdykettä, joka on tarjolla olevista liuoksista vähiten ympäristöä kuormittava, ja jäänhoitokone on akkukäyttöinen. Jääkiekko-opetuksen lisäksi seura kasvattaa nuoria sekä terveellisiin elämäntapoihin että ympäristön huomioon ottamiseen.

Lisätietoja:
yhteyspäällikkö Seija Tiilikainen, puh. 0440 540 810, seija.tiilikainen@dnainternet.net

Jyväskylän Asukkaiden Paikallisagenda JAPA ry (2 000 euroa)

JAPA ry perustettiin vuonna 2000 toteuttamaan Paikallisagenda 21 -toimintaohjelmaa. Sen puitteissa on käynnistetty ympäristökasvatusta sisältäviä hankkeita, kampanjoita ja tapahtumia, julkaistu Kestävän kehityksen ympäristölehteä, jäsentiedotteita ja JAPA-kirja nimeltään ”Kestävän kehityksen jäljillä”. Asuintalojen asukkaille on järjestetty energia-eksperttikoulutusta, ja energiaekspertit ovat toimineet vapaaehtoisina asiantuntijoina lämpö- ja sähköenergian ja talousveden säästämiseksi asuinkiinteistöissä. Myös ympäristöeksperttikoulutusta on pilotoitu.

Asukkaat kuuluvat JAPAan asukasyhdistystensä välityksellä. Kaupungin eri toimialat ovat hyödyntäneet JAPAn kanavia, ja vuorovaikutus kaupungin ja asukkaiden välillä on tiivistynyt. JAPA on järjestänyt runsaasti tapahtumia: on puhdistettu Jyväsjärven rantoja, kampanjoitu jättiukonputken hävittämistä, järjestetty pujonnyhtämiskilpailu ja ekotekokilpailu, organisoitu asuinalueille jäte- ja ympäristöneuvojia jne. Kestävää kehitystä on haluttu tuoda konkreettisilla toimenpiteillä mahdollisimman lähelle kuntalaisen jokapäiväistä elämää.

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Kari Lehtinen, puh. 014 626 646, kari.lehtinen@jkl.fi, www.jyvaskyla.fi/japa