Kesko vakiinnuttanut paikkansa maailman johtavien kestävän kehityksen yritysten joukossa
Keskon tänään julkaisema, järjestyksessään kuudes yhteiskuntavastuun raportti on laaja, sisällöltään vakiintunut tietopaketti konsernin taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun tuloksista. Raportissa on aikaisempaa tarkempaa tietoa Keskon ja K-kauppiaiden tuottaman taloudellisen hyödyn jakautumisesta maittain ja Suomessa maakunnittain. Ulkomaisista yhtiöistä on nyt ensimmäistä kertaa tarjolla myös keskeisiä ympäristövastuun tunnuslukuja. Raportti on aikaisempien vuosien tapaan puolueettomasti varmennettu.
Vuoden 2005 tulokset pääosin hyviä
Keskon hyvä taloudellinen tulos kasvatti niin henkilökunnan, tavarantoimittajien, osakkeen-omistajien kuin julkisen vallan hyvinvointia sekä Suomessa että Keskon muilla markkina-alueilla. Taloudellista hyötyä tuotettiin Suomeen 5,5 miljardia euroa (josta Uudenmaan ulkopuolelle 2,5 miljardia euroa), Baltian maihin 770 miljoonaa euroa ja muihin Pohjoismaihin 500 miljoonaa euroa.
Ympäristövastuun alueella uusiutuvan energian osuus sähköostoista nousi yli puoleen, kuljetusten suhteelliset päästöt vähenivät ja jätteiden hyötykäyttöaste pysyi korkeana. Sähkö- ja lämpöenergian ominaiskulutukset neliömetriä kohti lisääntyivät, ja ulkomaisissa yhtiöissä jätteitä syntyi suhteessa toiminnan volyymiin huomattavasti enemmän kuin Suomessa.
Työntekijöiden määrä oli vuoden aikana keskimäärin viidenneksen eli 4 075 henkilöä suurempi kuin edellisenä vuonna – Suomessa lisäystä oli 945 henkilöä. Määrä- ja osa-aikaisten työsuhteiden osuus pieneni edelleen niin Suomessa kuin koko konsernissa. Työtyytyväisyys pysyi Suomessa ja Ruotsissa ennallaan, parani Viron ja Latvian yhtiöissä ja huononi Liettuassa. Sairauspäivät henkeä kohti vähenivät ja koulutuspäivät lisääntyivät, mutta koulutukseen käytetty rahamäärä väheni.
Kesko kestävän kehityksen kärkiyrityksiä maailmassa
Kesko nimettiin Dow Jonesin vuoden 2006 kestävän kehityksen indeksin vähittäiskaupan toimialajohtajaksi sekä valittiin toistamiseen kestävän kehityksen mittareilla maailman 100 parhaan yrityksen joukkoon World Economic Forumissa tammikuussa 2006. Em. arvion laatinut Innovest Strategic Value Advisors Inc. nimesi ruokakaupan maailmanlaajuisessa toimialavertailussaan Ruokakesko Oy:n toimialan ykköseksi. Kesko oli edelleen mukana myös muissa vastaavissa vuoden aikana uudistetuissa indeksilistauksissa.
Lisätietoja: Kesko Oyj/Yhteiskuntavastuu, kehitysjohtaja Jouko Kuisma, puh. 01053 23140 tai 050 5143 043, jouko.kuisma@kesko.fi ja kehityspäällikkö Ulla Rehell, puh. 01053 22464 tai 050 383 9426, ulla.rehell@kesko.fi.
Liite: Keskon yhteiskuntavastuun tuloksia vuodelta 2005
Taloudellinen vastuu
Vuonna 2005 Keskon tulos pysyi edellisen vuoden tasolla, osakkeiden markkina-arvo kasvoi kolmanneksella ja efektiivinen osinkotuotto säilyi korkeana. Investoinnit olivat kaikkien aikojen suurimmat, 5,4 % liikevaihdosta eli 454 miljoonaa euroa, joista 60 % suuntautui ulkomaille.
K-kauppojen määrä nousi hieman
K-ruokakauppoja oli vuoden lopussa 376 kunnassa yhteensä 1 041 eli 43 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kaikista suomalaisista 44,7 % asui enintään kilometrin päässä K-ruokakaupasta. Vuonna 2000 vastaava luku oli 47,3 %. Vuosina 2003-2005 asiointietäisyydet ovat hieman lyhentyneet Länsi-Suomen ja Lapin lääneissä.
K-erikoiskauppojen määrä oli 748. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 80. Muutos johtui pääosin Asko- ja Sotka-ketjujen siirtymisestä Keskon omistukseen. Kaiken kaikkiaan K-kauppoja oli näin ollen 37 enemmän kuin edellisenä vuonna.
Ulkomaiset toiminnot laajenivat vuoden aikana merkittävästi. Ruokakeskon ja ICA AB:n Baltian toiminnot yhdistyivät vuoden alussa Rimi Baltic AB:ksi, jolla on Baltian maissa yhteensä 177 ruokakauppaa. Rautakesko osti heinäkuussa Norjasta Norgros AS:n, jonka Byggmakker-ketjussa on 20 omaa kauppaa ja 113 ketjusopimuksen piiriin kuuluvaa yrittäjää. Heinäkuussa ostettiin myös Stroymaster-ketju, jolla on viisi rautakauppaa Pietarin alueella.
Taloudellista hyötyä Suomeen yli 5,5 miljardia euroa
Keskolla oli vuoden aikana 25 000 aktiivista tavaran- ja palveluntoimittajaa, joista 11 000 oli Suomessa, 8 000 Keskon muissa toimintamaissa ja 6 000 Keskon oman toimialueen ulkopuolisissa maissa. Suomessa toimivilta toimittajilta ostettiin tavaraa ja palveluja 4,7 miljardilla eurolla, muista toimintamaista 920 miljoonalla eurolla ja toimialueen ulkopuolelta 1 460 miljoonalla eurolla.
Keskon suomalaisten yhtiöiden ostoista 81,3 % tehtiin Suomessa toimivilta tavarantoimittajilta. Näistä noin 15 % oli ostoja maahantuontiyrityksiltä, joten tuonnin osuus oli Suomen toiminnoissa 31,5 % ja kotimaisten ostojen 68,5 %. Luvut ovat vain suuntaa antavia, koska tällaista tilastointia on mahdotonta tehdä tuotetasolla. Pirkka-tuotteiden myynnistä suomalaisten tuotteiden osuus oli 62,5 %.
Keskon ja K-kauppiaiden tuottama taloudellinen hyöty Suomen maakuntiin oli runsaat 5,5 miljardia euroa, josta Uudenmaan ulkopuolelle kohdistui 2,5 miljardia euroa. K-kauppiaiden suorat lähiostot maakuntien paikallisilta tavarantoimittajilta olivat 360 miljoonaa euroa. Baltian maihin taloudellista hyötyä syntyi 770 miljoonaa euroa ja muihin Pohjoismaihin 500 miljoonaa euroa.
Kesko kärjessä kansainvälisissä vertailuissa
Kesko nimettiin syyskuussa julkaistussa Dow Jonesin vuoden 2006 kestävän kehityksen indeksissä vähittäiskaupan toimialajohtajaksi. World Economic Forum on tammikuussa 2005 ja 2006 julkaissut kestävän kehityksen alalla maailman 100 parhaan yrityksen listan, jonka on johtavien indeksien pohjalta laatinut Innovest Strategic Value Advisors Inc. Kesko on kumpanakin vuonna ollut mukana tällä listalla. Innovestin laatimassa toimialavertailussa Ruokakesko nimettiin kestävän kehityksen mittareilla maailman parhaaksi ruokakaupan yritykseksi.
Ympäristövastuu
Keskon ympäristöjärjestelmä perustui Suomessa entiseen tapaan ISO 14001 -standardiin. K-kauppojen oma ympäristöjärjestelmä – K-ympäristökauppadiplomi – oli vuoden lopussa käytössä 343 K-kaupassa. Ulkomaisissa tytäryhtiöissä ympäristöjärjestelmää ei vielä ollut, mutta energia-, kuljetus-, päästö- ja jätetilastointi saatiin käyntiin jo lähes kaikissa yhtiöissä.
Energian kulutus kasvoi
Keskon ja sen hallinnoimissa kiinteistöissä toimivien K-kauppiaiden yhteinen sähkönkulutus oli 734 GWh eli neliömetriä kohti noin 8 % enemmän kuin vuonna 2004. Lämpöenergiaa käytettiin 286 GWh, ja ominaiskulutus lisääntyi 3 %:lla. Myös veden ominaiskulutus lisääntyi 3 %:lla ja oli yhteensä 604 000 m3. Ulkomaan tytäryhtiöt kuluttivat ostosähköä ja kaukolämpöä yhteensä 157 GWh.
Keskon ja K-kauppiaiden sähkön kulutus oli 0,8 % ja lämmön kulutus 0,9 % Suomen kokonaiskulutuksesta, ja aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt – 233 000 CO2-tonnia – noin 0,2 % Suomen kokonaispäästöistä. Uusiutuvan energian osuus Keskon sähköostoista on vuosina 2004-2005 noussut yli puoleen, kun se aikaisemmin oli 10-20 %.
Kuljetusten suhteelliset päästöt vähenivät
Suomessa Keskon kuljetusyhtiön Kesped Oy:n ajamat kilometrit toimitettua kuormaa ja kuutiota kohti vähenivät kolmanneksella, mikä johtui pääosin ulkoistettujen lavakuljetusten lisääntymisestä ja muista rakenteellisista muutoksista. Näin ollen myös syntyneet päästöt vähenivät vastaavasti. Luotettavaa päästölaskelmaa ei voida esittää, koska kaikkia ulkoistettujen kuljetusten vaatimia ajokilometrejä ei pystytä tilastoimaan. Muutosten ympäristövaikutusten oletetaan kuitenkin olevan positiivisia, koska Keskon toimeksiannot ovat pääsääntöisesti parantaneet ko. kuljetusliikkeiden kuormien täyttöastetta ja vain harvoin vaatineet lisäkuormien ajoa.
Kesko-konsernin yhteiset kuljetuspäästöt olivat – ulkomaat mukaan lukien – vajaat 24 000 CO2-tonnia.
Jätehuolto tehostui edelleen
Ruokakeskon varastotoiminnoissa syntyvän sekajätteen määrää pystyttiin vähentämään 0,39 kilosta 0,36 kiloon toimitettua kuutiota kohti. Jätteiden hyötykäyttöaste oli Suomen jakelukeskuksissa keskimäärin 89,8 %, Anttilassa 97,5 %. Ulkomaan toiminnoissa syntyvä jätemäärä oli suhteessa toiminnan volyymiin huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Keskon Suomeen maahantuomien pakkausten osuus tuonnin koko volyymista laski 10,3 %:sta 9,4 %:iin. Ruokakeskon paluulogistiikka toimitti hyöty- ja uudelleenkäyttöön 33 miljoonaa alumiinitölkkiä ja 8 miljoonaa muuta pakkausta.
Sosiaalinen vastuu
Konsernin palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 21 603 henkilöä eli 4 075 enemmän kuin vuonna 2004. Suomessa lisäys oli 945 henkilöä, josta Indoor Groupin oston vaikutus oli 690 ja VV-Auton vähittäismyynnin laajenemisen noin 100 henkilöä.
Sekä määrä- että osa-aikaisten työsuhteiden osuus laski edelleen niin Suomessa kuin koko konsernissa. Henkilökunnan vaihtuvuus oli Suomessa 24,2 % ja ulkomaisissa yhtiöissä 11 – 48 %.
Lyhytaikaiset sairauspoissaolot vähenivät
Palkalliset sairauspoissaolot vähenivät Suomessa työtunneista laskettuna 10,5 %:lla. Tähän vaikuttivat mm. kolme toteutettua hyvinvointiprojektia. Myös tapaturmien määrä väheni ja niiden vakavuusaste laski. Kuntoutukseen panostettiin aikaisempaa enemmän. Kaiken kaikkiaan työterveyshuoltoon käytettiin Suomen yhtiöissä varoja 427 euroa henkilöä kohti – viidessä vuodessa panostus on kasvanut kolmanneksen. Ulkomaisissa yhtiöissä sairauspäivien määrä väheni vielä enemmän kuin Suomessa, mutta toiminnan merkittävän laajenemisen takia vuosia ei voi pitää keskenään vertailukelpoisina.
Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä aleni jälleen työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kasvaessa hieman. Koulutuspäivien määrä lisääntyi Suomessa 1,8 päivään työntekijää kohti – K-instituutissa opiskelijatyöpäiviä oli kolmannes edellisvuotta enemmän. Työtyytyväisyys oli Suomessa ennallaan – tyytyväisyys tasa-arvoon parani hieman. Naisten osuus ylimmästä johdossa oli 14,3 %, keskijohdossa 23,7 % ja esimies- ja asiantuntijatehtävissä 54,8 %.
Sosiaalisen laadun valvontaan uusi toimintamalli
Kesko liittyi vuoden 2005 alussa eurooppalaisten kauppaketjujen perustamaan, sosiaalisia auditointeja kehitysmaiden tavarantoimittajayrityksissä edistävään organisaatioon (Business Social Compliance Initiative, BSCI). Vuoden lopussa BSCI:ssä oli jäsenenä 50 kauppaketjua, ja sen tietokannassa oli 2 700 tavarantoimittajaa, joissa BSCI-auditointi oli joko tehty tai meneillään. Ko. toimittajat ovat pääasiassa vaate-, kenkä-, kodin tekstiili- ja lelutehtaita. Vuonna 2006 BSCI käynnistää elintarviketuotannon auditoinnin.
BSCI:n keräämien tilastojen mukaan monissa yrityksissä oli ensimmäisellä tarkastus-kierroksella runsaasti poikkeamia BSCI:n vaatimuksista, mm. palkkauksessa, työajoissa sekä työterveydessä ja -turvallisuudessa. Uusintatarkastukseen mennessä pääosa puutteista on korjattu, mutta selvää on, että kehitysmaiden yritykset tarvitsevat vielä runsaasti aikaa ja tukea täyttääkseen työelämän kansainväliset normit.
Keskon suorat ostot riskimaiden yrityksiltä olivat 84 miljoonaa euroa (110 miljoonaa euroa v. 2004), mikä oli 1,4 % Keskon kaikista ostoista ja 7,7 % Keskon tuonnista Suomeen. Keskon tavarantoimittajista 42 oli kirjattu BSCI-tietokantaan, lisäksi Keskolla oli 23 SA 8000 -sertifioitua tavarantoimittajaa.
