KESKON ENSIMMÄINEN YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI JULKISTETTU
GRI:n antamien suuntaviivojen mukaisesti Keskon yhteiskuntavastuun raportti sisältää perustiedot Keskosta, ylimmän johdon lausunnon vastuullisuuden nykytilasta ja vision tulevista painopisteistä, kuvaukset vastuullisuuteen liittyvistä strategioista, toimintapolitiikoista ja johtamisjärjestelmistä sekä tiivistetyn analyysin sidosryhmistä ja keskeisistä vaikuttamisalueista. Suoritusmittarit on jaoteltu kolmen peruspilarin mukaisesti taloudellisia vaikutuksia, ympäristövaikutuksia ja sosiaalisia vaikutuksia koskeviin osiin.
Yhteiskuntavastuun keskeiset tunnusluvut
Lähes kaikki GRI:n raportointisuosituksen sisältämät yhteiskuntavastuun mittarit ovat olleet Keskossa ennestään käytössä. Uusien mittarien osalta tietoa on kerätty vain vuodelta 2000, joka otetaan yhteiskuntavastuun mittaamisen lähtökohtatilanteeksi.
Taloudelliset tulokset
Toiminnan taloudellisia vaikutuksia kuvaavat tunnusluvut ovat tilinpäätöksestä tuttuja, näkökulma vain on nyt toinen. Tilinpäätöksessä taloudellisia tunnuslukuja tarkastellaan Keskon itsensä ja sen omistajien kannalta, yhteiskuntavastuun raportissa Keskon kaikkien taloudellisten sidosryhmien kannalta.
Liikevaihdon, voiton, sijoitetun pääoman tuoton ja omavaraisuusasteen kehitys kuvaavat toiminnan taloudellista menestystä, joka puolestaan mahdollistaa hyvät suoritukset ympäristö- ja sosiaalisen vastuun alueilla. Kesko on vuosikymmenten ajan kasvanut ja tehnyt tasaisen varmaa tulosta.
Omistajat ovat saaneet viimeisten viiden vuoden aikana osinkona keskimäärin 81 prosenttia tuloksesta efektiivisen osinkotuoton ollessa keskimäärin 6,6 prosenttia.
Työpaikkojen määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1995. Vuonna 2000 palkkoja maksettiin 268 miljoonaa euroa eli kolme kertaa niin paljon kuin osinkoja. Keskon Eläkekassa maksoi eläkkeitä 37 miljoonaa euroa.
Ostot tavaran- ja palvelutoimittajilta olivat vuonna 2000 yli 5,5 miljardia euroa, tulovero Suomeen 34 miljoonaa euroa ja kiinteistövero (noin 100 kuntaan) 2,2 miljoonaa euroa. Lisäksi Kesko on kerännyt toiminnassaan yhteiskunnalle huomattavan määrän välillisiä veroja. Niin tavarantoimittajien kuin yhteiskunnan laskut on aina maksettu ajallaan.
Keskon investoinnit ovat viimeisten viiden vuoden aikana olleet 2,2 - 3,9 prosenttia liikevaihdosta, millä on ollut huomattavaa taloudellista vaikutusta rakennusliikkeiden, rakennusalan palveluyritysten, kaluste- ja laitetoimittajien ja tietojärjestelmätoimittajien liiketoimintaan.
Vaikka myymälöiden keskikoko on kasvanut ja määrä supistunut, Kesko on pystynyt turvaamaan kaupan palvelujen saavutettavuutta. K-päivittäistavarakauppoja oli vuoden 2000 lopussa 409 Suomen kunnassa (kuntia on yhteensä 455). K-erikoiskauppoja oli yhteensä 726 kappaletta ja fast food -ravintoloita 77 kappaletta. Suomalaisista 47,3 prosenttia asuu enintään kilometrin päässä K-päivittäistavarakaupasta.
Keskon tuki yleishyödyllisiin tarkoituksiin oli kaksi miljoonaa euroa. Tukea on keskitetty nuoriso- ja liikuntajärjestöihin, terveiden elämäntapojen edistämiseen ja lasten terveydenhuoltoon. Merkittäviä tuen saajia on ollut vajaa sata.
Ympäristötulokset
Kesko on julkaissut ympäristöraportin vuodesta 1997 lähtien, eli vertailutietoja keskeisten ympäristövaikutusten osalta on olemassa jo usealta vuodelta.
Ruokakeskon logistiikkatoiminnot ja kuljetusyhtiö Kesped Oy saivat ISO 14001 -sertifikaatin maaliskuussa 2001. Kyseessä on ensimmäinen kaupan logistiikan ja kuljetusten sertifioitu ympäristöjärjestelmä Suomessa ja ensimmäisiä koko maailmassa. Keskon kiinteistöjen huolto- ja ylläpitopalvelut tulivat sertifioidun ympäristöjärjestelmän piiriin vuoden 2001 alussa, kun ko. toiminnot siirtyivät ns. ulkoistamispäätöksen myötä ABB Kiinteistöpalvelut Oy:lle, joka on saanut ISO 14001 -sertifikaatin vuonna 1999.
Kesko noudattaa merkittävissä uusissa liikerakennushankkeissa ekotehokkaan rakennuttamisen periaatteita ja osallistuu useisiin alan tutkimus- ja selvitysohjelmiin. Kesko on sitoutunut kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen (KRESS), jonka tavoitteena on alentaa lämmön ominaiskulutusta vuoden 1998 tasosta 15 prosenttia vuoteen 2010 mennessä ja kääntää sähkön ominaiskulutuksen kasvu laskuun ennen vuotta 2005. Vuoden 2000 tilastojen mukaan tavoitteet on jo saavutettu, johtopäätöksiä ei kuitenkaan tehdä näin lyhyeltä ajalta. Keskon hallinnoimien kiinteistöjen yhteispinta-ala oli vuoden 2000 lopussa 2,4 miljoonaa neliömetriä ja tilavuus 12 miljoonaa kuutiometriä. Käytetyn lämpöenergian määrä oli 203 GWh (- 8,6 %) ja sähkön 369 GWh (- 2,6 %).
Sähkön päätoimittajan vaihtuminen muutti merkittävästi Keskon ostaman sähkön ympäristöprofiilia edelliseen vuoteen verrattuna. Aikaisempi päätoimittaja (Vattenfall) tuottaa sähköä pääosin vesi- ja ydinvoimalla, nykyinen (Helsingin Energia) pääosin fossiilisilla polttoaineilla. Ilmastonmuutokseen, happamoitumiseen ja alailmakehän otsoniin vaikuttavien päästöjen määrä kaksinkertaistui vuodesta 1999, kun taas tuotannossa syntyvän radioaktiivisen jätteen määrä putosi neljään prosenttiin edellisvuoden määrästä. Keskolla ei ole arvottamismenetelmää hiilidioksidipäästöjen ja radioaktiivisen jätteen ympäristövaikutusten vertailuun. Keskon hallinnoimien kiinteistöjen osuus on Suomen ilmastonmuutosvaikutuksesta 0,25 prosenttia ja Suomen energialähteiden kokonaiskulutuksesta 0,28 prosenttia.
Kesped Oy kuljetti vuonna 2000 K-kauppoihin 107 000 kuormaa (+ 6 %), joissa oli tavaraa 658 500 tonnia (+ 2 %). Ajokilometrejä kertyi 18 miljoonaa (+ 5 %) ja energiaa kului 60 GWh. Hiilidioksidipäästöt kasvoivat viidellä prosentilla. Jakelukuutiometriä ja -tonnia kohti kasvu oli pienempi. Kuljetusten päästölaskentaan sisältyy vain jakeluautojen polttoaineen kulutus, ei polttoaineen valmistusta eikä kuljetusta polttoaineen jakelupaikalle.
Keskon maahantuoman pakkausmateriaalin kokonaismäärä väheni yhdellä prosentilla, vaikka tuonnin arvo hieman kasvoi. Kun pakkausten painon osuus oli vuonna 1997 tuonnin kokonaisvolyymista 11,4 %, se oli nyt enää 10,3 %. Uudelleen käytettävien pakkausten määrä kasvoi edelleen ja korvasi näin kertakäyttöisiä kuljetuspakkauksia.
Kesko on mukana useassa kierrätyskokeilussa (mm. sähkö- ja elektroniikkalaitteet, huonekalut, muoviputket, maalipurkit, kyllästetty puutavara ja muovijäte).
K-ympäristödiplomikauppojen määrä oli vuoden 2001 keväällä 191, joista päivittäistavarakauppoja on 175 ja rautakauppoja 16. Vuoden Luomukauppa -kilpailussa 20 finalistista 15 oli K-kauppoja, ja voitto tuli kolmesta sarjasta kahdessa. Ruokakeskon ympärivuotisessa luomutuotetarjonnassa on 45 hedelmä- ja vihannesnimikettä.
Sosiaaliset tulokset
Keskossa mitataan henkilökunnan viihtyvyyttä vuosittaisella työtyytyväisyystutkimuksella. Vuonna 2000 tyytyväisyys omaan työhön, esimiestoimintaan ja oman yksikön toimintaan oli parantunut ja tyytyväisyys Keskoon säilynyt ennallaan. Viiden vuoden välein tehdyssä arvotutkimuksessa ihmisen arvostus ja vastuullisuus koettiin syksyllä 2000 tärkeimmiksi arvoiksi. Vastuullisuus on keskolaisten mielestä toteutunut perusarvoista parhaiten.
Tammikuussa 2001 konsernin työntekijöiden keski-ikä oli 36 vuotta. Vähittäiskauppaa harjoittavissa tytäryhtiöissä (Citymarket, Anttila, Carrols) keski-ikä oli 34 vuotta ja noin 30 prosenttia työntekijöistä oli alle 30-vuotiaita. Henkilökunnan vaihtuvuus oli noin 30 prosenttia, suurin osa vähittäiskauppayhtiöissä. Eläkkeelle siirtyy vuosittain noin 100 henkilöä. Työkyvyn ylläpitoon panostaminen on vähentänyt merkittävästi työkyvyttömyyseläkkeiden määrää.
Sairauspoissaolotilastoissa on alle puolet konsernin henkilökunnasta. Vuonna 2000 poissaoloja kertyi 7,7 päivää työntekijää kohti, joista 0,5 päivää aiheutui tapaturmista. Työterveyshuolto käytti työterveyshuoltoon varoja 323 euroa henkilöä kohti. Summasta 40 prosenttia meni työyhteisöllisen hyvinvoinnin kehittämiseen ja työkykyä ylläpitävään toimintaan.
Keskimääräinen vuosipalkka oli 24 109 euroa ja eläke 12 747 euroa. Koulutukseen käytettiin 570 euroa ja virkistys- ja harrastustoimintaan 46 euroa henkeä kohti.
Henkilökunnasta oli naisia 60,5 prosenttia ja miehiä 39,5 prosenttia. Ylimmässä johdossa naisten osuus oli 8,3 prosenttia, johdossa 9,4 prosenttia ja päällikkötasolla 20,7 prosenttia. Konsernin henkilöstötilastoissa päällikkötaso ei sisällä vähittäiskauppayhtiöiden osastopäälliköitä eikä osastonhoitajia, joilla on yleensä useita alaisia. Esimerkiksi Citymarketien 186 osastopäälliköstä 87,6 prosenttia ja Anttilan 209 osastopäälliköstä 81,8 prosenttia on naisia.
Kesko-konsernin työntekijöistä 4 940 kuuluu ammattijärjestöön. Korkein järjestäytymisaste on Anttilassa (51,7 %) ja Citymarketissa (50,0 %).
Hankintaketjun eettinen laadunvalvonta käynnistyi vuonna 2000. Työkaluna on Social Accountability SA 8000 -standardi, jonka käyttöä Kesko edistää erityisesti kehitysmaissa toimivien tavarantoimittajiensa piirissä yhteistyössä sertifiointityötä tekevän Bureau Veritas -ryhmän kanssa. Kevääseen 2001 mennessä 100 Keskon ostajaa oli saanut SA 8000 -peruskoulutuksen. Tavarantoimittajien valvonta kohdistuu ensi vaiheessa 34 maahan. Vuoden 2000 loppuun mennessä Keskon kirjalliseen kyselyyn oli vastannut 135 yritystä, joilla oli palveluksessaan yhteensä noin 120 000 työntekijää. Keskon eettiset periaatteet oli henkilökohtaisesti käyty läpi 104 yrityksen kanssa, joista 10 oli edennyt standardin esiauditointivaiheeseen ja yksi saanut SA 8000 -sertifikaatin. Noin 600 yritystä kattava peruskartoitus arvioidaan saatavan valmiiksi vuoden 2001 aikana, jonka jälkeen toiminnalle on mahdollista asettaa tarkempia tavoitteita. Kesko on tehnyt eettisten periaatteiden käytöstä yhteistyöaloitteen muille suomalaisille maahantuojille ja rahoittaa Intiassa UNICEFin lapsityövoiman ehkäisemiseen tähtäävää projektityötä.
Keskon johdon visio yhteiskuntavastuun tulevista painopisteistä
Globalisoitumisen edetessä valtiot edistyvät hitaasti yhteistyössään kaupan kansainvälisten sääntöjen kehittymisessä, mikä lisää paineita yritysten vastuulliseen itsesääntelyyn. Sijoittajien - etenkin julkisyhteisöjen - kiinnostus yritysten toimintaetiikkaan kasvaa suoritusmittareiden kehittyessä.
Kesko säilyttää tasaisen myynnin, tuloksen, osingon ja osakkeen arvon kasvun ja hyvän maksuvalmiuden. Tämä kehitys turvaa hyvinvoinnin kasvun Keskon taloudellisille sidosryhmille ja auttaa Keskoa pitämään ympäristö- ja sosiaaliset tuloksensa toimialansa kansainvälisessä kärjessä. Keskon kasvu tapahtuu pääasiassa ulkomaille laajentumalla, joten uusia työpaikkoja syntyy eniten Suomen ulkopuolelle.
Keskolla on merkittävä vastuu yrittäjyyteen perustuvan vähittäiskaupan kilpailukyvystä, ja sillä on vastaavasti merkittävä vaikutus Keskon menestymiseen. Keskon tarjoamien kauppapaikkojen, liiketoimintamallien ja muiden palvelujen on tuotava K-kauppiaille edullisten tavaraostojen ohessa lisäarvoa, jolla kauppiaat erottuvat kilpailijoistaan ja voivat toimia tuloksellisesti. Maan sisäisen muuttoliikkeen jatkuessa myymälä- ja jakeluverkko on pystyttävä pitämään asiakkaitten kannalta oikein mitoitettuna ja taloudellisesti tehokkaana.
Kuluttajilla ja tiedotusvälineiden valta kasvaa tarjonnan kasvaessa. Yhä useampi kuluttaja haluaa tietoa tuotteiden alkuperästä, turvallisuudesta ja tuotanto-oloista, mikä vaatii Keskolta hankintaketjun yksityiskohtaista hallintaa ja avointa viestintää. Turvallisuus, luotettavuus ja eettisyys nousevat viestinnässä ja markkinoinnissa hintakuvan rinnalle.
Uusista työntekijöistä käydään entistä kovempaa kilpailua, ja niin yrityksen kuin sen tuotemerkkien arvostus vaikuttaa työpaikan kiinnostavuuteen. Menestyäkseen tässä kilpailussa Kesko tarjoaa mielenkiintoisia ja haasteellisia työtehtäviä ja osoittaa pitävänsä huolta henkilöstöstään. Suorituspaineiden ja työssä jaksamisen ongelmia ehkäistään suunnitelmallisella työn kierrolla ja koulutuksella, ja työntekijöitä tuetaan ja kannustetaan työn ja oman ajan välisen tasapainon hallintaan.
Voidakseen olla edelläkävijä ja vaikuttaja Kesko seuraa ja ennakoi aktiivisesti yhteiskunnan muutoksia sekä tarjoaa asiantuntemustaan niin oman toimialan kuin koko yhteiskunnan kehittämiseen. Tätä varten Kesko pitää tiivistä yhteyttä kansalaisjärjestöihin, viranomaisiin ja muihin päättäjiin sekä osallistuu aktiivisesti oman toimialansa ja koko elinkeinoelämän kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen toimintaan.
Lisätietoja: järjestöjohtaja Jouko Kuisma, puh. 01053 23140, jouko.kuisma@kesko.fi
