Sijoittajapodcastit ja -blogit

Kesko esitteli viime viikolla päivitetyn kasvustrategiansa vuosille 2024–2026. Keskon strategian peruspilarit pysyvät ennallaan ja strategian ytimessä on edelleen kannattava kasvu kolmella valitulla toimialalla, eli päivittäistavarakaupassa, rakentamisen ja talotekniikan kaupassa sekä autokaupassa.

Kaikilla kolmella toimialalla nähdään edelleen hyviä kasvumahdollisuuksia. Strategiaprosessin aikana kunkin toimialan kilpailuetuja ja tavoitteita tarkasteltiin huolellisesti ja kirkastettiin, jotta Keskon menestys voidaan varmistaa myös haastavammassa toimintaympäristössä. Yhtiön keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet pysyvät ennallaan.

Alla tiivistelmä päivitetystä strategiasta ja tavoitteista:

Tavoitteena kasvu, kannattavuus, tehokkuus ja vieläkin parempi asiakaskokemus

Kesko tavoittelee kaikissa liiketoiminnoissaan myynnin kasvua, parempaa asiakaskokemusta sekä kannattavuutta sekä tehokkuutta muun muassa digitaalisia palveluiden ja tekoälyn avulla. Tietyt megatrendit – kuten kaupungistuminen, vihreä siirtymä ja digitalisaatio – vaikuttavat koko konserniin, mutta yksittäisten toimialojen toimintaympäristöissä on myös omat ominaispiirteensä.

Päivittäistavarakaupassa Keskon tavoitteena on vahvistaa markkina-asemaansa ja samalla huolehtia, että kannattavuus on hyvällä, selvästi 6 prosenttia ylittävällä tasolla. Strategiassa painottuvat osuvat kauppakohtaiset liikeideat, kauppapaikkaverkoston kehittäminen ja uusien kauppojen avaaminen etenkin kasvukeskuksiin sekä toimenpiteet hintakilpailukyvyn parantamiseksi. Foodservice-liiketoiminnassa halutaan varmistaa Kespron hyvän kehityksen jatkuminen.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa haetaan jatkossakin kannattavaa kasvua sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta. Keskiössä ovat kannattavuuden varmistaminen ja kassavirran parantaminen. Toimialan pitkän aikaväliin liikevoittomarginaalitavoite on yhä 6–8 prosenttia. Jatkossakin hyödynnetään maakohtaisia strategioita, joiden mukaan Suomessa tavoitteena on jatkaa kasvua ja vahvistaa edelleen markkina-asemaa; Ruotsissa ja Norjassa tavoitteena on parantaa kaikkien liiketoimintojen kannattavuutta sekä saattaa ostettujen yritysten integraatiot päätökseen; ja Tanskassa tavoitteena on saattaa loppuun ensimmäisen yritysoston eli Davidsenin integraatio ja parantaa kannattavuutta myynnin kasvun kautta.

Autokaupan toimialaa on uudistettu merkittävästi viime vuosina, ja siksi tällä strategiakaudella ei ole tarvetta suuriin muutoksiin. Autokaupassa on nyt tasapainoinen liiketoimintarakenne, joka koostuu kolmesta tukijalasta: uusien autojen maahantuonnista ja myynnistä, käytetyistä autoista ja palveluista. Tavoitteena on markkinaa parempi kehitys kaikilla kolmella liiketoiminta-alueella. Koko arvoketjun kattava liiketoiminta lisää elinkaarikannattavuutta ja vähentää yksittäisiin liiketoimintoihin kohdistuvien negatiivisten markkinasuhdanteiden vaikutusta.​

Strategiainfossa sijoittajia kiinnostivat erityisesti liikevoittomarginaalit, yrityskaupat ja tekoälyn hyödyntäminen  

Avasimme päivitettyä strategiaa tarkemmin 4. kesäkuuta sijoittajille, analyytikoille ja medialle järjestämässämme englanninkielisessä tilaisuudessa, jossa ääneen pääsivät yhtiön pääjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja sekä toimialajohtajat. Koska viidestä esiintyjästä neljä on nimitetty uuteen johtoryhmärooliin kuluneen kevään aikana, tapahtuma toimi samalla hyvänä esittelytilaisuutena sijoittajien suuntaan.

Sijoittajainfon esiintyjät pääsivät tilaisuudessa myös vastaamaan sijoittajilta tulleisiin kysymyksiin (oikealta: pääjohtaja Jorma Rauhala, päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli, rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialajohtaja Sami Kiiski, autokaupan toimialajohtaja Johanna Ali, talous- ja rahoitusjohtaja  Anu Hämäläinen sekä tilaisuuden juontanut sijoittajasuhdejohtaja Hanna Jaakkola) 

Puheenvuorojen jälkeen ohjelmaan oli varattu aikaa sijoittajien kysymyksille. Alla muutamia poimintoja tilaisuudessa esitetyistä kysymyksistä ja niihin annetuista vastauksista:

• K: Tavoitteenanne on parantaa päivittäistavarakaupan liikevoittomarginaalia: miten se onnistuu, kun aiotte samalla kasvattaa markkinaosuutta, investoida kauppapaikkoihin ja parantaa hintakilpailukykyä?
  
  V: Olemme tehneet laskelmat siitä, miten paljon voimme investoida kauppapaikkoihin ja hintamielikuvan parantamiseen ja pitää samalla liikevoittomarginaalin tavoitetasolla. Lisäksi haemme uusia datan hyödyntämiseen ja mediamyyntiin liittyviä ansaintalähteitä. Kun päivittäistavarakaupan markkina paranee, Keskon kaltaisen laatuun satsaavan toimijan mahdollisuudet paranevat.
  
  

• K: Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa pitkän aikavälin liikevoittomarginaalitavoite on 6–8 % – voidaanko tavoite saavuttaa strategiakaudella 2024–2026?
  
  V: Todennäköisesti tavoitteen saavuttamiseen menee pidempi aika. On kuitenkin mahdollista, että pääsemme lähelle tavoitetasoa tällä strategiakaudella, jos rakentamisen markkinat kehittyvät suotuisasti.
  
  

• K: Onko rakentamisen ja talotekniikan yrityskauppamarkkinassa nähtävissä muutoksia ja onko ostokohteita tarjolla nyt houkuttelevaan hintaan?
  
  V: Nyt on hyvä aika hakea sopivia ostokohteita. Erinomaisia yrityksiä on saatavilla kohtuulliseen hintaan ja hyviä yrityksiä vielä parempaan hintaan. Olemme tyytyväisiä, että emme tehneet yrityskauppoja merkittävissä määrin silloin, kun rakennusmarkkinat olivat huipputasoilla. Tällä hetkellä meidän ei tarvitse kilpailla ostokohteista pääomasijoittajien kanssa.
  
  

• K: Voitteko kertoa esimerkkejä siitä, miten tekoälyä hyödynnetään Keskon eri liiketoiminnoissa?
  
  V: Päivittäistavarakaupassa asiakkaille kohdennetun yksilöidyn markkinoinnin kustannuksia on saatu laskettua merkittävästi, jopa 90 prosentilla, digitaalisten työkalujen avulla. Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa Onnisen tilauksista jo 80 prosenttia tulee digitaalisista kanavista ja niihin liittyviä prosesseja on saatu tehostettua koneoppimisen ja tekoälyn avulla. Autokaupassa tekoälyä hyödynnetään muun muassa käytettyjen autojen hinnoittelussa juuri sopivan hintatason määrittelyssä.
   

• K: Viimeaikojen nimitykset Keskon johdossa ovat tulleet talon sisältä – ettekö harkise ulkopuolisia kandidaatteja ja uusia ideoita?

  V: Jokaiseen avoinna olleeseen johtajapositioon on harkittu laajalti sekä sisäisiä että ulkoisia kandidaatteja. Yhtiön sisältä on löytynyt huippuosaajia ja tehtäviin on valittu parhaat kandidaatit. Samalla viestitään keskolaisille, että yhtiössä on mahdollista luoda hyviä urapolkuja. (Kannattaa myös huomioida, että johtoryhmän jäsenistä monet ovat melko tuoreita keskolaisia: Johanna Ali tuli Keskoon vuonna 2021 ja Anu Hämäläinen ja Sami Kiiski vuonna 2020).

Sijoittajatilaisuuden tallenne ja strategian esittelymateriaalit löytyvät täältä

Tulosta

Jaa