Näkökulma

Näkökulma on blogi, jossa eri kirjoittajat ottavat vuorollaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Uusi Näkökulma-kirjoitus julkaistaan noin kuukauden välein.

Kirjoituksia voi tarjota osoitteeseen pirjo.nieminen@kesko.fi. Kirjoituksen enimmäispituus on 2000 merkkiä.

Alkuvuonna 2017 Suomi sai kansallisruoan. Valituksi tuli ruisleipä. Kansallisruokaäänestys järjestettiin halusta lisätä suomalaisten ymmärrystä omasta ruokakulttuuristamme. Taju omasta kulttuurista lisää ruoan arvostusta ja kiinnostusta myös muiden kulttuurien erikoispiirteitä kohtaan.

Kun suomalaiset saivat kesällä 2016 vapaasti ehdottaa mitä tahansa ruokaa, saatiin lista tuhansista erilaisista ruoka-aineista tai -lajeista. Osa ehdokkaista oli paikallisia erikoisuuksia: mustamakkara, rössypottu, veripalttu, kalakukko, mykyrokka, rasvapannu, klimppisoppa jne.

Vapaassa äänestyksessä eniten ääniä saivat perinteiset suomalaiset ruokalajit, jotka ovat jääneet elämään tähän päivään: karjalanpaisti, hernekeitto, ruisleipä, mämmi, lohikeitto, paistettu kotimainen kala. Myös läskisoossi ja poronkäristys olivat monen suosikkeja.

Kansallisruoka-nimitys johdatti monet perinteisten ruokalajien äärelle. Yllättävän vähän ääniä saivat Suomen suosituimmat kotiruoat: jauhelihakastike, makaronilaatikko, lasagne, makkara ja uunilohi. Pizzan, kebabin ja hodarin saamat äänet kertovat äänestäjistä, jotka halusivat uhmata perinneruokaeetosta.

Kun asiantuntijaraati valitsi 12 finalistia eniten ääniä saaneiden joukosta, listalle valittiin ruokia, joita tehdään vielä tänä päivänäkin. Moderneista suomalaissuosikeista raati kelpuutti listalle piirakkaperinteeseemme sopivan pizzan.

Finalistien valinnan jälkeen syntyi pieni mediamyrsky. Osa pahoitteli oman suosikin poisjääntiä. Pizzan mukanaolo listalla sai jotkut ruokaharrastajat raivostumaan. Jossain keskusteluketjuissa arvosteltiin sitä, että listalla olevista suurta osaa valmistetaan nykyään elintarviketeollisuudessa.

Ruisleipää äänesti 25 % suomalaisista. Karjalanpiirakan tavoin se oli erityisesti alle 30-vuotiaiden äänestäjien ylivoimainen suosikki. Yli 60-vuotiaiden joukossa äänestettiin eniten karjalanpaistia ja paistettuja muikkuja tai silakoita muusilla. Moni huokasi helpotuksesta, kun pizzan äänisaalis jäi alle 1000 äänen. Mustikkapiirakka oli suosituin jälkiruoka kaikenikäisten keskuudessa. Raadin oma suosikki oli sesonkeihin soveltuva kalakeitto, joka sopii tarjoiltavaksi aina ruisleivän kanssa.

Äänestyksen jälkeen keskustelu suomalaisista ruokaerikoisuuksista on lisääntynyt. Ruisleivän ikoninen asema on kasvanut. Kansallinen itsetuntomme ja ymmärrys on piirun verran lisääntynyt. Monet maakunnat ovat herättäneet henkiin omat erikoisuutensa. Ruisleipää, karjalanpiirakoita ja mämmiä valmistetaan innolla kotonakin. Kansallisruoka innostaa syömään yhdessä ja puhumaan ruoasta.

Seija Kurunmäki
toimitusjohtaja
ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö


Äänestys 1.10-6.12.2016, yhteensä 38500 ääntä.


Alle 1000 ääntä saivat seuraavat: Pizza, graavi kala, viili ja maksalaatikko.

Seija Kurunmäen kuvan kuvaaja: Vesa Laitinen

Kemikaalit kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän. Moni mieltää olevansa tuoksuherkkä ja saa oireita erilaisista tuoksuista ja hajuista ja se näkyy myös hajusteettomien tuotteiden suosiona. Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat vahvasti myös trendit ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa leviävien kemikaalihysterioiden vaikutukset. Naisilla tuoksuherkkyys on miehiä yleisempää. Tuoksujen aiheuttamia lieviä oireita ovat esimerkiksi pääsärky tai pahoinvointi. Syitä tuoksuherkkyyden syntymiseen ei vielä tunneta. Tutkimusta tarvitaan paljon lisää, jotta voidaan arvioida, että ovatko naiset altistuneet esimerkiksi jokapäiväisten ja pitkäaikaisten kemikaalialtistusten vuoksi herkkyydelle miehiä useammin. Kosmetiikka, hajuvedet, pesuaineet, siivousaineet….siinä on jo liuta hajustealtistuksia.

Allergia -ja astmaliitto on terveysjärjestönä myöntänyt tuotteille yli 20 vuotta Allergiatunnusta. Alusta alkaen kriteerinä on ollut hajusteettomuus. Tuoksukemikaaleja ei saa käyttää edes hitusta raaka-aineiden ominaistuoksuja peittämään, vaan se on edellyttänyt valmistajalta perehtymistä siihen, että kuluttajille tuotettaisiin oikeasti hyviä hajuttomia tuotteita.

Omaa tuoksukuormaa kannattaa pohtia, sillä moniko tuote oikeasti on kotona tarpeen olla hajustettu? Lapsiperheessä, jossa leikitään paljon lattialla, on hajusteeton pesuaine vastuullinen valinta. Entä astianpesuaine, mihin oikeasti tiskiaineessa on hajusteelle tarvetta? Lautanen sitä ei tarvitse eikä tiskikone. Kemikaalit ovat kosketuksissa aistikanaviemme lisäksi ihomme kanssa ja päätyvät veden mukana lopulta luontoon.

Valitsemalla tuoksuttomia tuotteita, vaikuttaa omaan tuoksukuormaan, mutta myös ympärillä olevien ihmisten hyvinvointiin. Voimakkaiden hajusteiden käyttö ei ole tänä päivänä enää kovin trendikästä, sillä silloin ei huomioi muita. Koko elämää ei kannata tuoksuttomaksi muuttaa, mutta olemalla vastuullinen kuluttaja, voi lisätä monen hyvinvointia, myös ympäristön.

Niki Alanko, johtaja, viestintäpalvelut, Allergiatunnus
Allergia- ja Astmaliitto ry

Vastuullisuus on tänä päivänä useille yrityksille arkipäivää. Mutta mitä lupauksia vastuullisiksi ilmoittautuvat ihmiset ja yritykset antavat sidosryhmilleen? Vastuullisuus voi tarkoittaa monenlaisia asioita: uusiutuvaa energiaa, työntekijöistä huolehtimista, kierrättämistä, paikallisuutta, hyvän laadun takaamista. Voisiko vastuullisuus rakentua hyveiden varaan ja olla muutakin kuin teknisten normien saavuttamista? Hyveet ovat eettisesti ja moraalisesti arvokkaita luonteenpiirteitä. Miten Antiikin Kreikan neljä hyvettä: käytännöllinen viisaus, rohkeus, oikeamielisyys ja kohtuullisuus sopisivat liiketoiminnan vastuullisuuden kehittämiseen?

Viisaus hyveenä on harkintaa, pohdintaa ja ajattelevaisuutta. Suomessa tunnemme ilmiön kansanviisaus tai maalaisjärki, joka syntyy elämänkokemuksen kautta, sitä voi havaita kun kuuntelee ja jututtaa erilaisia ihmisiä. Viisaus on uusiutuvaa, se on asiakkaan arjesta lähtevää käytännöllistä tietoa; sitä on ympärillämme eikä sitä kannata jättää hyödyntämättä. Oikeamielisyyden hyve tarkoittaa vilpittömyyttä, puolueettomuutta ja reiluutta. Se luo pohjan ihmisten ja organisaatioiden keskinäiselle luottamukselle. Rohkeus on kestävyyttä, uskallusta ottaa riskejä ja sinnikkyyttä pyrkimyksissä kohti tavoitteita. Se vahvistaa vastuullisuutta ja edistää uusien, kestävien toimintatapojen omaksumista, myös lujittaa uskoa ja vastoinkäymisten sietämistä jos toivottu lopputulos ei olekaan heti valmiina. Kohtuullisuus viittaa kykyyn toimia maltillisesti ja nöyrästi, tehdä rajauksia ja tarpeen vaatiessa kieltäytyä. Se voi ohjata luonnonvarojen säästämiseen, ylensyönnin ja tuhlailun välttämiseen, kohtuulliseen kuluttamiseen ja oman talouden hallinnassa pitämiseen.

Hyveiden perustalle rakennettu vastuullinen toiminta, innovaatio, tuote tai palvelu erottuu kilpailijoista ja luo asiakkaille arvoa. Asiakkaat ansaitsevat tulla arvokkaasti kohdelluiksi. Siksi hyveiden noudattaminen voisi olla meille kaikille kunnia-asia. Samalla rakennamme parempaa maailmaa kaikille.

Outi Uusitalo
Professori
Jyväskylän yliopisto

Arttur Kulvik: Vastuullisuus kannattaa

Arttur Kulvik | 08.02.2017

Vastuullisuudesta ja energiatehokkuudesta on tullut termejä, joita media, päättäjät ja yritykset viljelevät tehokkaasti. Kuluttajat ja yritysasiakkaat ovat alkaneet vaatia vastuullisuutta niin tuotteiden valmistajilta kuin kauppiailta. Yritykset ovat solmineet energiatehokkuussopimuksia sitoutuen tavoitteisiin, jotka vaativat toiminnan kehittämistä ja merkittäviä investointeja. Mutta mitä tämä kaikki käytännössä tarkoittaa? Mikä on muuttunut?

Tähän on hyvin yksinkertainen vastaus: Vastuullisuudesta on tullut kannattavaa liiketoimintaa, josta kaikki osapuolet hyötyvät. Energiatehokkuus, päästövähennykset ja taloudellinen kannattavuus kulkevat käsi kädessä. Teknologian kehityksen myötä on vaadittavien investointien kannattavuus saavuttanut tason, johon pääomasijoittajat ovat tyytyväisiä. Taloudellinen kannattavuus on vauhdittanut investointien toteutumista samalla kasvattaen hankkeiden kokoa.

Keskon kaltaiset edelläkävijät ovat havainneet tavoitteiden saavuttamiseen vaadittavien investointien olevan hyvin tuottavia sijoituksia. Kokemukset investoinneista ovat olleet positiivisia kannustaen ratkaisuiden laajamittaiseen käyttöönottoon. Tästä hyvänä esimerkkinä K-ryhmän panostus K-Citymarket- ja K-Supermarket-ruokakauppojen aurinkovoimaloihin.

Kesään mennessä K-ryhmä on rakennuttanut 16 aurinkovoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 4,3 MWp. Voimaloiden vuosituotanto on 3,6 GWh, joka vastaa 180 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutusta.  Rakennettujen voimaloiden joukossa ovat Suomen suurimmat 900 kWp:n aurinkovoimalat K-Citymarket Länsikeskuksen ja K-Citymarket Kupittaan katoilla. Aurinkovoimalat tuottavat sähköä edullisesti kiinteistön omaan kulutukseen yli 30 vuoden ajan.

Vuodessa Kesko on noussut Suomen suurimmaksi aurinkosähkön tuottajaksi ja käyttäjäksi näyttäen esimerkkiä muille yrityksille. Aurinkovoimalahankkeet ovat vain yksi esimerkki Keskon panostuksista vastuullisuuteen liiketoiminnassaan. Kesko onkin yksi maailman vastuullisimmista kaupan alan yrityksistä. Vastuullisuudesta on tullut kilpailuetu, jonka toteuttamiseen vaadittavat toimenpiteet ovat taloudellisesti kannattavia investointeja.

Vastuullisuus ei ole enää trendi, vaan siitä on tullut pysyvä toimintamalli.

Arttur Kulvik
Hallituksen puheenjohtaja
Solnet Green Energy Oy
www.solnet.fi 

Takaisin ylös