Näkökulma

Näkökulma on blogi, jossa eri kirjoittajat ottavat vuorollaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Uusi Näkökulma-kirjoitus julkaistaan noin kuukauden välein.

Kirjoituksia voi tarjota osoitteeseen pirjo.nieminen@kesko.fi. Kirjoituksen enimmäispituus on 2000 merkkiä.

Meidän kulttuurissamme pidetään itsestäänselvyytenä, että jouluna syödään hyvin ja annetaan ja saadaan lahjoja. Kyse ei suinkaan ole itsestäänselvyydestä, sillä Suomessa asuu tuhansia perheitä, joissa ei ole varaa jouluherkkuihin. Onneksi suomalaiset auttavat mielellään ja osallistuvat joulukeräyksiin.


Kirjoittaja Sanna Räsänen Suomen Punaisesta Rististä.

Hyvä Joulumieli –keräys on suunnattu vähävaraisille lapsiperheille. Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto järjestävät keräyksen tänä vuonna jo kuudettatoista kertaa. Hyvä Joulumieli –keräykseen lahjoitetut varat käytetään lahjakortteihin, joilla perheet saavat ostaa jouluruokia K-ruokakaupoista. Tänä vuonna 70 euron arvoisia lahjakortteja jaetaan 18 000 perheelle ympäri Suomea.

Suomessa on yli 130 000 lasta, jotka elävät köyhiksi luokitelluissa perheissä. Yksinhuoltajuus, pitkäaikaistyöttömyys, vanhempien pätkätyöt, sairaudet, vammaisuus tai joku muu elämän kriisitilanne voi johtaa perheen niin vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen, että joulupöytään ei ole mahdollista hankkia mitään juhlavaa, eikä lapsille ole mahdollista ostaa joululahjoja.


Hyvä Joulumieli –keräykseen lahjoitetut rahat annetaan 70 euron arvoisina K-ruokakauppojen lahjakortteina vähävaraisille lapsiperheille eri puolille Suomea. Kuva: Niklas Meltio.

Yritysten joululahjarahoilla hyvää joulumieltä lapsiperheille

Yksityisten lahjoittajien lisäksi Hyvä Joulumieli –keräykseen on vuosittain tullut iso potti myös yritysmaailmasta. Tämän vuoden keräys on edelleen käynnissä, joten en tiedä sen lopullista tulosta vielä, mutta koko keräyksen historian ajan joka vuosi keräykseen on lahjoitettu edellistä vuotta suurempi summa. Siksi lahjakorttien arvoa on pystytty nostamaan ja niiden määrää on pystytty kasvattamaan. Vuonna 2011 Hyvä Joulumieli –keräykseen lahjoitettiin 1 171 678 euroa.

Minä vastaan mm. Hyvä Joulumieli –keräyksen Facebook-sivusta. Sitä kautta on tullut kymmeniä viestejä äideiltä, jotka ovat kiittäneet saamastaan lahjakortista ja he ovat kertoneet, miten 70 euroa on heidän perheelleen suuri raha ja joulun pelastus.

On hienoa olla mukana tarjoamassa ihmisille mahdollisuutta saada itselleen hyvää joulumieltä lahjoittamalla. Ja on hienoa saada lukea, miten paljon iloa ja helpotusta lahjakortit tuovat vähävaraisten lapsiperheiden jouluun. Tästä saan itsekin hyvä joulumielen!

Kirjoittaja Sanna Räsänen työskentelee Punaisen Ristin tiedottajana. Hän on jo usean vuoden ajan ollut mukana järjestämässä Hyvä Joulumieli –keräystä.

Kasvu ei ehkä palaa

Jussi Laitinen | 12.11.2012
Mitä tapahtuu, kun halvat fossiiliset polttoaineet loppuvat? Se selviää pian. Maailman öljyntuotannon kasvu pysähtyi vuonna 2005, ja myös kivihiilen ja maakaasun tuotanto osoittaa hiipumisen merkkejä. Kukaan ei tiedä mistä saadaan tarpeeksi energiaa sitten, kun halpa fossiilienergia loppuu.

Kiusallista kyllä, fossiilipolttoaineet ovat aivan loistavia energianlähteitä. Etenkin öljy ja kivihiili ovat tiukkaan pakattua tavaraa ja niitä on helppo käyttää, kuljettaa ja varastoida. Uusiutuvat energianlähteet ovat paljon tehottomampia. Pienen hiilivoimalan korvaamiseen tarvitaan 500 tuulivoimalaa.  

Ongelmista huolimatta tulevaisuuden yhteiskunta pyörii epäilemättä uusiutuvan energian varassa. Mutta väistämätöntä siirtymävaihetta on lykätty liian pitkään. Tuuli- ja aurinkoenergia eivät ehdi hätiin, kun fossiilienergiasta tulee pulaa. Seuraukset ovat järisyttävät, sillä talouskasvu on suoraan riippuvainen energian määrästä. Maailman energiantuotanto ja BKT nousevat ja laskevat käsi kädessä. 

Taloustieteilijät vähättelevät energian merkitystä, koska energian osuus valtioiden budjeteista on melko pieni, esimerkiksi 10 prosenttia. Mutta jos sähköt menevät poikki ja bensapumput pysähtyvät, talous ei supistu 10 prosenttia – se pysähtyy. Mitään ei tapahdu ilman energiaa, se kirjaimellisesti pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä.

Monien tutkijoiden mukaan öljyn ennätyshinta vuonna 2008 oli yksi syy finanssikriisin puhkeamiseen. Jotkut väittävät, että halvan ja helposti porattavan öljyn loppumisen vuoksi maailman talous ei enää toivu nykyisestä kriisistä. Väite on radikaali, mutta vastakkainen todistusaineisto puuttuu – kukaan ei ole esittänyt, miten energiantuotanto voisi jatkaa paisumistaan ja pitää talouden kasvua yllä entiseen malliin.
 
Kun fossiilienergia käy vähiin, ainoa järkevä teko on investoida massiivisesti uusiutuvaan energiaan – nimenomaan sen puutteiden vuoksi. Energian säästeliäästä käytöstä tulee normi, joka ohjaa kaikkea toimintaa. Lisäksi on alettava äkkiä miettiä, miten toimii sellainen talous joka ei kasva. Ilmaston vinkkelistä se on juuri mitä tarvitaan. Kasvu myrkyttää ilmaston, koska se perustuu likaiseen energiaan. Talouskasvu ei myöskään tietyn rajan jälkeen lisää onnellisuutta. Kasvun loppu ei ole maailmanloppu, mutta siihen pitäisi äkkiä alkaa valmistautua.

Viimeisen 250 vuoden aikana tapahtunut talouden suunnaton kasvupyrähdys on pitkälti halvan fossiilienergian ansiota. Kasvusta tuli vallitseva olotila, ja jossain vaiheessa keksittiin ajatus, että se jatkuu ikuisesti. Samalla unohtui, että ennen vuotta 1750 talous ei juuri kasvanut. Energiapulasta johtuva kasvun pysähtyminen onkin tavallaan paluuta normaalitilaan.

Jussi Laitinen on energiaan ja ilmastoon erikoistunut journalisti, tietokirjailija ja kouluttaja. Hänen uusin kirjansa Valomerkki – Energiapula ja makean elämän loppu julkaistiin syyskuussa. http://atena.fi/kirjat/kirja/504

Auringosta energiaa

Kimmo Kaila | 23.10.2012
Aurinko on maailman energianlähteiden alkuperä. Auringon energiaa säteilee maahan yhdessä päivässä enemmän kuin ihminen käyttää energiaa koko maapallolla vuodessa. Ongelmana on vain se, kuinka ihminen oppisi hyödyntämään tätä energiaa tehokkaimmin. Maalämpö ja tuulivoima ovat keinoja hyödyntää auringon maahan varastoimaa energiaa saasteettomasti – kuitenkin vasta epäsuorasti. Tehokkainta auringon energiaa saisi suoraan auringon säteilystä.

Aurinkosähköjärjestelmät perustuvat maailman yleisimmän alkuaineen – piin (SIO2) – hyödyntämiseen aurinkoenergian hyödyntämisessä suoraan sähkönä kotiin. Aurinkosähkö sinänsä ei ole uusi keksintö. Jo 1980-luvulla myytiin aurinkopaneeleita Suomeenkin, mutta mullistavaa on ollut niiden tehon ja hinnan kehitys. Vain viisi vuotta sitten 100 W tuottavat aurinkopaneelit maksoivat enemmän kuin nyt 250 W tuottavat aurinkopaneelit. Myös asennus ja muu elektroniikka on halventunut ja parantunut.

Puhtaan monokristallisen piin hyödyntäminen ja massiivinen suurten valmistajien sarjatuotantovalmistus ovat laskeneet aurinkosähkön hintaa. Tästä syystä aurinkosähkön tukia on laskettu kaikkialla maailmassa järjestelmien yleistyessä nopeassa tahdissa. Kehitys on ollut samanlaista kuin kaikessa elektroniikassa – vaikkapa puhelimissa tai tietokoneissa, jotka myös hyödyntävät piin sähkönjohto-ominaisuuksia.

Kustannustehokkaat aurinkosähköjärjestelmät Suomenkin kotitalouksiin

Aurinkosähköjärjestelmien kehitys on ollut todella nopeaa kaikkialla Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa. Esimerkiksi Saksassa tuotettiin toukokuussa aurinkosähköllä yli puolet koko maan sähkön kulutuksesta. Suomessa olosuhteet nykyaikaiselle aurinkosähkölle ovat hyvät helmikuusta syyskuuhun. Koska laitteiden takuuajat ovat jopa 25 vuotta, pystyvät uudet aurinkosähköjärjestelmät helposti tuottamaan kotitalouksille elinaikanaan jopa verkkosähköä halvempaa sähköä kesäisin ja siten vähentämään osan sähköntarpeesta.

Aurinkosähköjärjestelmät ovatkin uusin ja halvin oman sähköntuotannon ratkaisu, joka sopii kaikkialle Suomeen kesäsähkön tuotantoon. Nykyaikaiset aurinkojärjestelmät tuottavat pilvisenäkin päivänä ja parhaina kesäpäivinä jopa 20 tuntia vuorokaudessa, Pohjois-Suomessa ympäri vuorokauden. Aurinkosähköjärjestelmiä asennetaan omakotitalojen ja kesäasuntojen lisäksi nykyisin muun muassa kauppakeskuksiin, maataloihin ja liikekiinteistöihin.


Kirjoittaja Kimmo Kaila (kolmas vasemmalta) tutustumassa Hyundain aurinkopaneelitehtaalla Koreassa.

NWE Sales Oy tuo maahan Hyundai Heavy Industriesin valmistamia aurinkopaneeleita. Kirjoittaja Kimmo Kaila on NWE Sales Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Olenko pomona oikeasti läsnä?

Päivi Salminen-Kultanen | 12.09.2012
Työni puolesta olen viime vuosien aikana ollut lukuisissa yrityksissä saarnaamassa nuorten muuttuneista odotuksista esimiestyöskentelyä kohtaan. Samalla olen aktiivisesti syväpohdiskellut, osaanko itse olla hyvä pomo ja työkaveri oman työpaikkani nuorille. Missä olen eniten töpeksinyt? Sähäkkänä tyyppinä haluan olla koko ajan liikkeessä, pitää kymmenen rautaa tulessa. Haluan höyrytä, osallistua, verkostoitua ja tehdä tulosta – silläkin seurauksella, etten välillä, vaikka kovasti tahtoisin, ehdi olla kunnolla läsnä. Uskallan väittää, että kohtalotovereitani löytyy useista organisaatioista.


Päivi Salminen-Kultanen

T-Median ja Taloudellisen tiedotustoimiston TAT:n Nuoret ja johtaminen -tutkimuksesta käy ilmi, että nuorten mielestä liika kiire laskee esimiehen pisteitä. 95 prosenttia nuorista pitää tärkeänä, että esimies auttaa heitä kehittymään työssään:  sparraa, koutsaa ja kuuntelee, rohkaisee työntekijöitä yksilölliseen työskentelyyn ja ideointiin. Myös 87 prosenttia nuorista haluaa, että esimies osoittaa kiinnostusta alaisten tekemisiä kohtaan. 58 prosenttia vastaajista valitsee työtehtävien räätälöimisen oman osaamisen ja kiinnostuksen mukaan kahden tärkeimmän joustavuustekijän joukkoon, ei suinkaan esimerkiksi ulkomaanmatkan sovittamisen töiden väliin. Tämä, jos mikä, vaatii läsnäoloa.

Tärkeimpänä ammatillista kehittymistä edistävänä tekijänä nuoret pitävät kunnollista perehdytystä. Nuoret korostavat avoimissa vastauksissaan, että perehdyttämiseen tulee varata riittävästi aikaa. Myös aktiivisella palautteen saamisella on merkittävä rooli. Palautetta tulisi saada nykyistä paljon enemmän ja monipuolisemmin, työn ohessa spontaanisti ja päivittäin.  Mitä enemmän ikää ja kokemusta nuorelle karttuu, sitä useammin hän listaa myös vastuun ja haasteiden antamisen kolmen tärkeimmän kehittymistä tukevan tekijän joukkoon. Pomon silmien ja korvien pitäisi olla paikan päällä havainnoimassa nuoren yksilöllistä kehittymistä.

Kommunikoinnissa nuoret hyödyntävät aktiivisesti tieto- ja viestintäteknologiaa: nopea ja avoin tiedon vaihtaminen on nuorelle tärkeää.  Jos pomoa ei näy toimistolla, chattaillaan. Virtuaalinen online-tila ei kuitenkaan nuorten mielestä korvaa esimiehen ja työtovereiden fyysistä läsnäoloa, mutta helpottaa viestintää kiireen keskellä. Meidän esimiesten on silti oikeasti oltava läsnä.

Esimies kantaa suuren vastuun yrityksen työnantajamaineesta. Jos odotukset hyvästä esimiestyöskentelystä eivät täyty, 84 prosenttia nuorista arvioi kertovansa kehnosta johtamisesta eteenpäin tuttavilleen. 94 prosenttia nuorista ilmoittaa, että tuttavalta kuultu tieto huonosta esimiestyöskentelystä vähentää kiinnostusta hakea töihin työnantajalle. Melkein yhtä moni nuorista näkee tällaisen tiedon myös laskevan yrityksen työnantajamainetta. Enemmän työkokemusta kartuttaneet nuoret todennäköisemmin reagoivat kehnoon johtamiseen etsimällä uutta työpaikkaa.

Päivi Salminen-Kultanen on T-Media Oy:n tutkimustoiminnan liiketoimintajohtaja. T-Media julkaisee yhdessä Taloudellisen tiedotustoimiston TAT:n kanssa syyskuun puolessa välissä kolmannen kerran Nuoret ja johtaminen -tutkimuksen, johon vastasi kesäkuussa yli 2 400 lukiolaista, ammattiopiskelijaa, korkeakouluopiskelijaa sekä alle 30-vuotiasta päätoimisesti työssäkäyvää nuorta.

Parasta juuri nyt

Outi Kuittinen | 19.06.2012
Lehden etusivulla mainos hehkuttaa helppoja kausiherkkuja, mansikoita ja mustikoita. Toukokuussa. Suomalaisen herkkään paikkaan isketään varhain. Kukapa ei sydän väpättäen odottaisi ensimmäistä uutta perunaa kera voin ja tillin ja mansikoilla herkuttelun makeata juhlaa. Mutta malta vielä hetki. Siten minimoit hiilijalanjäljen ja maksimoit makuelämyksen.

Kesän kaipuuseemme vastataan vuosi vuodelta yhä varhemmin tuontituotteilla. Keskimäärin ruoan hiilijalanjäljestä vain noin kymmenesosa syntyy kuljetuksista, mutta herkkien erikoistuotteiden, kuten helposti pilaantuvien marjojen kohdalla kuljetus nostaa hiiljalanjälkeä huomattavasti. Kuljetusta merkittävämmän osuuden ruoan hiilijalanjäljestä muodostaa alkutuotanto. Hollannissakaan eivät mansikat varhaiskeväällä kypsy avomaalla auringon alla vaan lämmitetyissä ja valaistuissa kasvihuoneissa. Energiaa kuluu kesää tehdessä.

Mutta vaikka hiilijalanjälki olisi sinulle samantekevä, mieti mitä voitat kiirehtimällä. Mitä ovat hollantilaiset mansikat verrattuna Suonenjoen yöttömän yön sokeroimiin mollukoihin tai mallorcalaiset varhaisperunat juhannukseksi nostettuun Timoon? Vetisiä korvikkeita.

Suuren hiilijalanjäljen ja mauttomien makuelämysten lisäksi hoppuilussa on se huono puoli, että unohdamme, mikä on parasta juuri nyt. Tällä hetkellä meneillään on kauniin ja kiehtovan kirpeän raparperin kausi. Raparperista riittää kokeiltavaa. Kiehauta siitä inkiväärin kanssa 10 minuutissa hilloke puuron seuraksi tai chilinen chutney suolaisten ruokien lisukkeeksi. Vaaleanpunainen mehu syntyy keittämättä yön yli hauduttamalla ja mehusta voit tehdä mielettömiä mojitoja (lisäksi tarvitset limettejä, ruokosokeria, mintunlehtiä, vaaleaa rommia ja kivennäisvettä). Näitä mojitoja nautiskellessa voi vaivatta odottaa heinäkuuhun, kun on mansikoiden ja mustikoiden aito kausi.

Outi Kuittinen on vähähiilisiin elämäntapoihin ja liiketoimintaan erikoistunut tutkija ajatushautomo Demos Helsingissä. Hän on yhdessä kolmen muun ruokaentusiastin kanssa kirjoittanut keitto- ja tietokirjan Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville (Teos 2011).

Ruoasta puhutaan tiedotusvälineissä erittäin paljon. Ihmiset haluavat tietää, mistä ruoka tulee ja millä keinoin se on kasvatettu. Ihmiset tahtovat myös kasvattaa sitä itse – kaupungissakin.

Globaalisti urbaaneja viljelijöitä on satoja miljoonia, eikä ilmiö ole meilläkään uusi. Suomen kaupunkien ruoantuotanto on kuitenkin syytä moninkertaistaa, ja kaupunkiviljelystä on tehtävä yksi kaupunkisuunnittelun kärjistä. Nykyiset viljelypalstat eivät riitä kaikille halukkaille, kuten eivät fossiiliset polttoaineetkaan. Huomispäivän kaavoittaja integroi automaattisesti viljelmät osaksi asumista ja kaupunkielämää siinä missä nykyisin parkkipaikat.

Ympäristöjärjestö Dodo perusti kolme vuotta sitten ensimmäiset kaupunkiviljelmänsä Helsinkiin. Uudessa kaupunkiviljelyliikkeessä on kyse paikallisten ratkaisujen etsimisestä. Tavoitteena on saada kaupunkien puistoihin hedelmäpuita ja hyötykasveja, sekä tuoda kasvimaat keskeiseksi osaksi kerrostalojen pihoja ja kaupunkiarkea. Ruoan kasvattaminen on samalla myös yhteisöjen ja aktiivisen kaupunkilaisuuden kasvattamista.



Kaupunkiviljelyn pidemmän tähtäimen tavoitteena voidaan pitää suljettujen kiertojen luomista eli ulkoisista materiaali- ja fossiilienergianlähteistä riippumattomien viljelmien luomista. Korttelikompostit, -kellarit ja kaupunginosien omat taimikasvattamot voivat olla lähitulevaisuutta, tarvitsemme niitä sopeutumisessa energianiukkuuden aikakauteen. Mutta milloin näemme Suomessa ensimmäisen supermarketin, jonka vihannesvalikoimasta osa on peräisin sen katolta?

Täydellisiä vastauksia täydellisestä urbaanista ravintoketjusta ei vielä ole. On kokeiltava ja kehiteltävä ennakkoluulottomasti, jotta kaupungin marginaalien utopioista rönsyää ruoantuotannon vallankumous.

Kirjoittaja Joel Rosenberg koordinoi ympäristöjärjestö Dodon kaupunkiviljelytoimintaa, joka sai vuonna 2010 Keskon kestävän kehityksen palkinnon ja vuonna 2011 Helsingin kaupungin ympäristöpalkinnon. Lue lisää: Kaupunkiviljely.fi.

Vihreitä valintoja Joutsenmerkin avulla

Sini Sittnikow | 14.03.2012
Joutsenmerkki rohkaisee positiivisella tavalla sekä kuluttajia että ammattiostajia tekemään ympäristön kannalta parempia valintoja. Joutsenmerkki myönnetään tuotteille, jotka ovat turvallisempia käyttäjälle, eivät sisällä ympäristömyrkkyjä ja kuormittavat ympäristöä ja ilmastoa mahdollisimman vähän.


Sini Sittnikow (oik.) on Ympäristömerkintä - Motiva Services Oy:n markkinointipäällikkö.


Pohjoismainen ympäristömerkki, Joutsenmerkki, täytti äskettäin 20 vuotta. Merkin syntyhetkillä suurimmat ja näkyvimmät ympäristöongelmat olivat sellun kloorivalkaisusta johtuneet päästöt ja pesuaineiden aiheuttama vesistöjen rehevöityminen. Ympäristöongelmien syyt olivat tunnistettavissa ja seuraukset näkyviä.

Ensimmäiset ympäristömerkit ilmestyivät markkinoille, kun valmistajat halusivat profiloitua ympäristöystävällisempinä. Kuluttajan oli vaikea tietää, mitä eri merkit oikeasti tarkoittivat.  Tämän vuoksi pohjoismaiset kuluttajaministerit päättivät perustaa virallisen, yhteispohjoismaisen ympäristömerkin: Joutsenmerkin.

Tämän päivän ympäristöongelmat näyttävät hieman erilaisilta kuin 20 vuotta sitten. Eräs näistä on kemikaalien käytön valtaisa kasvu tavallisissa kulutushyödykkeissä kuten rakennustarvikkeissa, ruuassa ja kosmetiikassa. Osa kemikaaleista voi aiheuttaa haittaa käyttäjälle. 

Tuotteiden valmistuksessa käytetään myös sellaisia kemikaaleja, jotka eivät jää itse tuotteeseen, mutta voivat olla haitallisia kulkeutuessaan esimerkiksi jätevesien mukana luontoon.  Moni on nähnyt viime viikkoina televisiosta dokumentit lääketeollisuuden haasteista Intiassa.

Yksittäisten kemikaalien vaikutus on melko pitkälti tiedossa alati kiristyvän lainsäädännön ansiosta, mutta eri kemikaalien yhteisvaikutuksista, kemikaalikoktailista, ei niinkään ole tietoa.

Ilmastonmuutos ei ole poistunut ilmiö, vaikka keskustelu sen tiimoilta onkin hieman vaimentunut. Se haastaa meidän totutut elintapamme ja energiankäyttötottumuksemme. Tietoa löytyy, mutta toimintaa vähemmän.

Joskus on vaikea nähdä yhteys globaalien ympäristöongelmien ja arkielämämme välillä. Tavaroiden ostaminen, autolla ajaminen tai jättikatkarapujen syönti ei lopu tänään eikä lähitulevaisuudessa. Me haluamme sen vuoksi edesauttaa kestävämpää kuluttamista. 

Joutsenmerkki haluaa rohkaista positiivisella tavalla sekä kuluttajia että ammattiostajia tekemään ympäristön kannalta parempia valintoja - tuotteita, jotka ovat turvallisempia käyttäjälle, eivät sisällä ympäristömyrkkyjä ja kuormittavat ympäristöä ja ilmastoa mahdollisimman vähän.

Joutsenmerkki on lähes kaikkialla, missä kuluttajatkin: päivittäistavarakaupoissa, kodinelektroniikkaliikkeissä, rautakaupoissa ja tavarataloissa.  Kukaan ei voi pelastaa maailmaa yksin, mutta kaikki voivat tehdä parempia valintoja ostoksilla ollessaan. Joutsenmerkki tekee valitsemisen helpommaksi. Joka päivä.


Kirjoittaja on Ympäristömerkintä - Motiva Services Oy:n markkinointipäällikkö. Ympäristömerkintä hallinnoi Joutsenmerkkiä Suomessa.

Läpileikkaava vastuu

Anna Simula ja Sofia Ziessler | 14.02.2012
Opiskelijat toivovat yritysten osoittavan vastuunkantonsa toimintansa yhteiskunnallisista ja ekologisista vaikutuksista silloinkin, kun puhdas voiton maksimointi ei sitä edellytä. Vastuullisuus ei siten rajoitu ainoastaan viestintäyksikön raportointiin, vaan se kattaa koko yrityksen. Vastuullisuuden edelläkävijä palkitaan kilpailuedulla niin rekrytoinnissa kuin liiketoimintaympäristössäänkin.


Kirjoittajat Sofia Ziessler ja Anna Simula olivat mukana opiskelijaraadissa, joka valitsi Keskon yhteiskuntavastuun raportin 2010 opiskelijoiden suosikiksi Vastuullisuusraportointi-kilpailussa 

 

Kiinnostus yritysten vastuullisuutta kohtaan tuntuu jakautuvan opiskelijoiden keskuudessa samaan tapaan kuin kuluttajilla. Kasvava osa on hyvin valveutuneita, toiset eivät ajattele asiaa sen kummemmin. Väliin jää merkittävä ryhmä varovaisia tunnustelijoita. Etenkin näillä nuorilla on riskinä menettää usko ja motivaatio pitää yrityksiä muunakin kuin pelkästään taloudellisen voiton maksimoijina.

Tärkeää olisi päästä kokemaan, ettei vastuullisuus suinkaan ole kauniita puheita ja viherpesua, vaan painavien valintojen punnitsemista. Työharjoitteluissa, kesätöissä ja muissa yrityskontakteissa yrityksillä on mahdollisuus osoittaa aito vastuunkanto koko tuotantoketjuun liittyvistä sidosryhmistä ja ympäristöstä. Esimiesten ja työkavereiden asenne on ikkuna koko yrityksen sisäiseen henkeen.

Opiskelijat odottavat yritysten vastuullisuudelta tavoitteiden asettamista ja tulosten kriittistä arviointia. Epäonnistumiset pitää myöntää avoimesti. Läpinäkyvyyden lisäksi opiskelijat toivovat vastuullisuuden kattavan yrityksen sisällä kaikki osastot niin, ettei vastuullisuus typisty vain viestintäyksikön raportoinniksi.

Samoin kuin viestintäyksikön toivoisi toimivan yrityksen sisäisenä innostajana, me yritysvastuun opiskelijat voimme rohkaista opinnoissamme myös muita toimimaan vastuullisemman yritysmaailman puolesta. Yritysten välillä puolestaan vastuullisuuden tavoittelu voi johtaa kilvoitteluun, jonka palkintona on reilu maine sekä asiakkaiden että opiskelijoiden näkökulmasta.

Tulevaisuudessa vastuullisuuden edelläkävijällä on etulyöntiasema parhaiden työntekijöiden rekrytoinnissa.


Anna Simula on markkinointiin ja yritysvastuuseen suuntautunut kansainvälisen liiketalouden opiskelija Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Sofia Ziessler on teekkari ja valtiotieteilijä sekä yritysvastuun sivuaineopiskelija Hankenilla.

Kirjoittajat olivat mukana opiskelijaraadissa, joka valitsi Keskon yhteiskuntavastuun raportin 2010 opiskelijoiden suosikiksi Vastuullisuusraportointi-kilpailussa marraskuussa 2011. Kesko valittiin kilpailussa myös Suomen parhaaksi yhteiskuntavastuun raportoijaksi.

Takaisin ylös