Näkökulma

Näkökulma on blogi, jossa eri kirjoittajat ottavat vuorollaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Uusi Näkökulma-kirjoitus julkaistaan noin kuukauden välein.

Kirjoituksia voi tarjota osoitteeseen pirjo.nieminen@kesko.fi. Kirjoituksen enimmäispituus on 2000 merkkiä.

Aito joulutunnelma

Marja-Riitta Ketola | 12.12.2013

Wikipedian mukaan joululahja on jouluna ystäville ja omaisille annettava lahja. Sama lähde kuvaa erilaiseksi tai eettiseksi lahjaksi hyväntekeväisyyslahjoja, jotka Suomeen on lanseerattu vuonna 2005.

Eettinen lahja on jo vakiinnuttanut asemansa lahjana erityisesti näin joulunaikaan. Lahja on arvostettu vaihtoehto annettavaksi niille läheisille, joilla tuntuu jo olevan kaikkea. Se on myös ekologinen vaihtoehto joulun runsauteen.

Itselleni eettisen lahjan antamiseen ja saamiseen on aina sisältynyt viesti siitä, että lahjan saaja on tärkeä ja erityinen ihminen, jonka kanssa ajatukset ja arvot ovat yhtenevät. Eettisestä lahjasta on sydämen iloa ystävälleni ja minulle – ja ennen kaikkea siitä on todellista apua lapselle, joka varsinaisen lahjan vastaanottaa.

UNICEF-lahja on siitä ainutlaatuinen, että lahjoititpa sitten jalkapallon, rokotuspaketin, moskiittoverkon tai vesipumpun, UNICEF toimittaa juuri tämän tuotteen sinne, missä sitä kaikkein eniten tarvitaan.


Issata Sow ja hänen nelikuinen tyttärensä Davida Batu saivat levätä rauhassa moskiittoverkon alla syyskuussa Sierra Leonen pääkaupungissa Freetownissa. Kuva: © UNICEF/SLRA2013-0288/Olivier Asselin

Tänä vuonna lahjasi saattaa mennä esimerkiksi Filippiineille, missä yli viisi miljoonaa lasta kärsii taifuunin aiheuttamien tuhojen vuoksi. He tarvitsevat puhdasta vettä, ruokaa, lääkkeitä ja koulutarvikkeita pysyäkseen hengissä ja päästäkseen kiinni normaaliin elämään.

Tai lahjasi saattaa päätyä Syyrian sodan jalkoihin jääneille lapsille, jotka ovat hengenvaarassa talven tullen. UNICEF toimittaa yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa Syyriaan ja sen lähialueille hätäaputarvikkeita, jotta lapset pysyisivät terveinä. Talvivaatteiden lisäksi syyrialaislapset tarvitsevat muun muassa huopia ja hygieniatarvikkeita.

UNICEF-lahja tuo jouluun tunteen siitä, että olet antanut jollekin lapselle maailman tärkeimmän lahjan. Että jossain päin maailmaa pieni lapsi käy illalla sisaruksineen nukkumaan lahjoittamasi moskiittoverkon alle ja heillä on turvallinen olo. He ovat oppineet, että moskiittoverkko suojaa malariaa levittäviä hyttysiltä. He voivat nyt nukkua yönsä rauhassa, niin kuin lapsen kuuluukin voida. Ja sinä ja ystäväsi koette aidon joulutunnelman.

Unicef-lahjan voi ostaa osoitteesta www.uniceflahja.fi sekä UNICEFin paikallisryhmien myyntipisteissä ympäri Suomea. Lahjavaihtoehtoja on kaikkiaan 23, viiden euron jalkapallosta 392 euron vesipumppuun. Myös yritykset voivat lahjoittaa tärkeille asiakkailleen ja sidosryhmilleen lahjan, joka ei ole turhake. Kun yritys tekee lahjoituksen kauttamme, apua tarvitseva lapsi tai perhe saa lahjan, jonka arvoa ei mitata rahassa. Lisätietoja osoitteessa www.unicef.fi/fiksulahja .

Kirjoittaja Marja-Riitta Ketola on Suomen UNICEF ry:n pääsihteeri.

K-ryhmä täytti viime vuonna kunnioitettavat 100 vuotta. Juhlavuotensa kunniaksi K-kauppiaat ja K-kauppiasliitto ryhtyivät yhteistyöhön Kehitysvammaliiton kanssa. Monenlaisia tuloksentekijöitä -hankkeen tarkoituksena oli tarjota palkkasuhteisia työpaikkoja kehitysvammaisille henkilöille, jotka jäävät helposti avoimien työmarkkinoiden ulkopuolelle. Osatyökykyiset ja vammaiset henkilöt eivät ole tasavertaisia muiden työnetsijöiden rinnalla, vaikka lain mukaan ketään ei saa syrjiä. Vammaiset tarvitsevat tuekseen työvalmentajia, jotka auttavat heitä työhön liittyvissä asioissa.

Kehitysvammaliittoon palkattiin hankkeen myötä työvalmentaja, joka auttoi K-kauppiaita ja työhön halukkaita kehitysvammaisia kohtaamaan toisensa. Kun rekrytoitavalla on taustalla sairaus tai vamma, yhteistyökumppaniksi tulee TE-palvelujen lisäksi muun muassa Kela, sosiaalivirasto/vammaispalvelut, työhönvalmennus ja verohallinto. Työllistymisestä tulee helposti byrokratiaviidakko, jossa haasteina ovat erilaiset hakemuskaavakkeet ja moninaiset käytännöt eri puolilla Suomea.

Hankkeen työvalmentaja toimi kaikkien osapuolien välillä yhdistävänä ”tietokeskuksena” niin, että työllistyminen onnistui mahdollisimman mutkattomasti. Valitettavasti käytäntö osoitti myös kolikon toisen puolen: Vaikka työantaja olisi ollut valmis palkkaamaan innokkaan työntekijän, byrokratia hidasti rekrytointiprosessia joskus niin paljon, että työllistyminen ei lopulta toteutunutkaan.

Byrokratiaa suurempi este vammaisten työllistymisessä ovat edelleen asenteet, joita vastaan K-kauppiaat ryhtyivät taistelemaan. Hanke ei edennyt vamma edellä vaan tarjolla olevaan työhön etsittiin sopiva rekrytoitava, jolla oli oikea asenne, halu työllistyä ja olla osa K-ryhmää.  Hankkeen myötä 27 kehitysvammaista sai joko pysyvän tai määräaikaisen palkkasuhteisen työn K-kaupasta.

Suomessa noin 350 kehitysvammaista on palkkasuhteisessa työssä eri aloilla, ja määrä on pysynyt vuosikausia samana. Reilun vuoden aikana K-kauppiaat onnistuivat omalla aktiivisuudelleen ja ennakkoluulottomuudellaan saamaan tämän luvun huomattavasti suuremmaksi. Ammattitaitoisella työvalmentajalla oli onnistuneen lopputuloksen kannalta myös merkittävä rooli.

Työpaikan löytäminen ei ole nykyisin helppoa, oli työn etsijällä vammaa tai ei. Nuorten työttömyys koettelee koko Eurooppaa, ja myös Suomessa koko ajan kasvussa olevat nuorten työttömyysluvut ovat todella huolestuttavia: tällä hetkellä 15–24-vuotiaista nuorista työttöminä on noin 40 000.

Monenlaisia tuloksentekijöitä -hankkeen innostamina Kesko ja K-kauppiaat lähtivät mukaan nuorisotakuutalkoisiin omalla nuorisotakuu-hankkeella, joka on osa K-ryhmän vastuullisuustyötä. Lähtökohtana on sama toimintamalli kuin vammaisten työllistämisessä, mutta laajemmat vaihtoehdot. Esimerkiksi palkkatuettu työ, työkokeilu, oppisopimus ja Rekry-koulutus kuuluvat kaikki K-ryhmän nuorisotakuun työllistämisvaihtoehtoihin.

Hankkeeseen palkattiin koordinaattori, jonka tehtävänä on jakaa Keskon esimiehille ja K-kauppiaille tietoa siitä, millä eri tavoin ja tukimuodoin nuoria voidaan työllistää K-ryhmään. Tiedon lisäksi hanketta vievät eteenpäin on K-ryhmän yhteishenki, vastuullisuus ja halu tarjota nuorille töitä.


Nuorisotakuu-hankkeen avulla työllistynyt Elli Mäki työskentelee Himangan K-marketissa.
Kuva: Henri Sikkilä

Lisätietoja K-ryhmän Nuorisotakuu -hankkeesta http://www.kesko.fi/fi/Tyopaikat/Nuorisotakuu/ .

Kirjoittaja Ari Svensk on Keskon henkilöstöjohtaja ja K-instituutti Oy:n toimitusjohtaja.

Työelämä 2020

Tämä kirjoitus on osa Suomen hallituksen Työelämä 2020 -hanketta, jonka tavoitteena on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Lue lisää osoitteessa www.tyoelama2020.fi.

“80 prosenttia yritysjohtajista uskoo kestävien elämäntapojen olevan keskeinen ajuri bisnekselle lähivuosina. Erilaisten käyttäytymistä muuttavien tuotteiden ja palveluiden kysyntä kasvaa nopeasti.” Näin kiteyttää brittiläinen viestintätoimisto Futerra tutkimuksen pohjalta, johon haastateltiin yli viittäkymmentä globaaleilla kuluttajamarkkinoilla toimivan yrityksen toimitusjohtajaa.

Yksi tutkimuksen kirjoittajista vertaa nykyistä kuluttajabisneksen muutosta 1900-luvun taitteen Amerikkaan ja kultakuumeeseen. Pitkällä aikajänteellä suurinta taloudellista hyötyä eivät vieneet kuumeiset kullankaivajat, vaan hahmot kuten Levi Strauss, joka ymmärsi nopeasti merkittävän ja säilyvän tarpeen uudelle kulutustuotteelle – tässä tapauksessa työhousuille.

Futerran tutkimustulos avaa uuden näkökulman kestävään liiketoimintaan. Viime vuosikymmeninä kestävyydellä on viitattu lähinnä nopeasti kasvaviin cleantech-markkinoihin ja energia- ja resurssitehokkuutta parantaviin innovaatioihin. Satsaukset ovat poikineet kaikkea A++ energialuokan kodinkoneista hybridiautoihin ja sähkösopimuksiin, jotka voidaan sitoa aurinko- tai tuulivoimaan.

Kysyntä ei ole ongelma, tarjonta on 

Vaikka saavutukset ovat kiistattomat, ei energiatehokkuuden teknisellä parantamisella ole toistaiseksi onnistuttu hidastamaan ilmastonmuutosta eikä muuttamaan ihmisten elämäntapoja kestävämmiksi. Tuorein tutkimusnäyttö ilmaston lämpenemisestä löytyy hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n viime viikolla julkaisemasta viidennestä arviointiraportista (ks. yhteenveto). Se kertoo karua faktaa ilmastonmuutoksen etenemisestä ja vaikutuksista mm. valtamerten lämpenemiseen huomattavasti arvioitua nopeammassa tahdissa. Samaisen arviointiraportin ensi vuonna julkistettava kolmas osa avaa keinoja kurssin muuttamiseksi. Ensimmäistä kertaa keinojen joukossa on käyttäytymismuutos – toisin sanoen elämäntapojen muutos nykyistä kestävämmäksi.

Käyttäytymismuutoksessa on tässä yhteydessä kyse kestävien elämäntapavalintojen tekemisestä ihmisille helpoiksi ja houkutteleviksi uusien tuotteiden ja palveluiden avulla. Tällaisten markkinoiden syntymisen esteenä ei ainakaan ole kysynnän puute. Tätä Futerran tutkimuksessakin haastateltujen yritysjohtajien näkemystä tukevat lukuisat arvo- ja asennetutkimukset, joiden mukaan länsimaissa asuvat ihmiset, eritoten suomalaiset, ovat huolissaan ympäristön tilasta ja henkilökohtaisten valintojensa vaikutuksista siihen.

Kysynnän sijaan ongelmana on tarjonta. Ympäristöystävällisimmät tuotteet ovat nykyisin räätälöityjä tuotteiden ja palveluiden ekologisuutta yli muiden ominaisuuksien priorisoivalle asiakaskunnalle. Näitä niin kutsuttuja eco-niche-kuluttajia on koko markkinapotentiaalista vain kymmenesosa.

Keitä ovat tulevaisuuden Levi Straussit? 

Demos Helsinki rakensi viime vuonna osana Euroopan laajuista SPREAD Sustainable Lifestyles -tutkimushanketta neljä skenaariota kuvaamaan reittejä, joilla loput asiakassegmentit tavoitetaan. Työhön osallistui laaja joukko yrityksiä (ml. Ikea ja Henkel) sekä tunnettuja eurooppalaisia tutkimuslaitoksia. 

Kaupan näkökulmasta ehkä kiinnostavin skenaario kuvaa kestäviä elämäntapoja yhteiskunnassa, jossa teknologinen kehitys ja globaalit verkostot avaavat mahdollisuuden ihmisten osaamisen entistä monipuolisempaan hyödyntämiseen. Erilaiset yhteiskehittämisen mahdollistavat alustat ja jakamisen palvelut yleistyvät ja kasvattavat Airbnb’n kaltaisten, vajaakäytöllä olevien resurssien hyödyntämisestä bisnestä tekevien palveluntarjoajien määrää. Yrityksiä on lukumäärällisesti paljon, ja asiakkaat saattavat tilanteesta riippuen muuttua palveluntarjoajiksi ja toisinpäin. Rikas palvelutalous mahdollistaa kestävien elämäntapojen toteutumisen. Se mahdollistaa esimerkiksi siirtymisen paikasta toiseen entistä joustavammin ilman autoa, avaa markkinat vertaiskuljetuksille ja tekee tavaroiden lainaamisesta helppoa.

Kultakuumeen Amerikassa suurimpia voittajia olivat kullankaivajien sijaan he, jotka oppivat tarjoamaan palveluja muuttuviin olosuhteisiin. Tulevaisuuden Levi Strausseja saattavat olla yritykset, jotka tunnistavat verkon mahdollisuudet hyödyntää kuluttajien osaamista eri tavoin tuotekehityksestä jakeluun. Nämä yritykset oppivat tuottamaan lisäarvoa erilaisten kestävien tuotteiden ja palvelujen kautta ihmisille, joista valtaosaa markkinat eivät vielä tavoita.

Kirjoittaja Maria Ritola on tutkija, jolla on vuosien kokemus megatrendeistä nousevien liiketoimintamallien kehittämisestä kuluttajamarkkinoilla toimivien yritysten kanssa. Ritola johtaa ajatushautomo Demos Helsingin resurssiviisaan talouden teema-aluetta.

World Green Building Week -teemaviikkoa 16.9.–20.9. vietetään 98 maassa ympäri maailman. Tempauksella kiinnitetään huomio kestävään, tuottoisaan ja viihtyisään rakennettuun ympäristöön erilaisten tapahtumien ja tietoiskujen kautta.


Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Heli Kotilainen

Teemaviikolla esimerkiksi Saksassa tutustutaan uusiin kestäviin kaupunkikortteleihin ja sairaalarakennuksiin, Australiassa bongataan ympäristösertifioituja kohteita kaupunkisuunnistuksella,  Museum of London kertoo ympäristöystävällisistä hankkeistaan ja museon omasta mehiläispesästä ja Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa esitellään vihreä hotelli.

Suomessa Green Building Council Finland tiedottaa koko viikon rakennetun ympäristön hankkeista ja tapahtumista teemoina koti, koulu ja toimisto. Järjestämme  mm. miniseminaarin toimitilojen valaistuksen merkityksestä paitsi energiansäästöön myös työviihtyvyyteen ja tuottavuuteen, tutustumme Nokian toimitiloihin ja uudenlaisiin työtapoihin. Perjantaina vietämme SYKEn ja Microsoftin järjestämää Kansallista etätyöpäivää, jolloin säästämme työmatkoihin käytettyjä päästöjä ja aikaa. 

Arjen pienillä teoilla voimme vaikuttaa paitsi ympäristön tilaan myös omaan hyvinvointiimme ja talouteemme. Teemaviikko herättää meitä ajattelemaan näitä pieniä tekoja, joilla on suuri merkitys.

Asuminen tuottaa kotitalouksien kasvihuonepäästöistä 30 %, jolloin asumistavoilla on suuri merkitys paitsi ympäristöön myös asumisen kustannuksiin. Toimistojen tilaratkaisut ja uudet työnteon tavat voivat vähentää ratkaisevasti energiakulutusta, kustannuksia sekä oikein toteutettuna lisätä työviihtyvyyttä. Koulujen työtavat, materiaalin kierrätys ja oppilaiden mukaan ottaminen kestävään koulujen käyttöön tuovat säästöjä sekä luovat yhteisöllisyyttä. Koulurakennusten monikäyttö luo tilojen käytön tehokkuutta, joka näkyy vähäisempänä investointitarpeena uusiin rakennuksiin. Tässä muutamia esimerkkejä arjen teoista, joilla voimme vaikuttaa ympäristötehokkuuteen, viihtyvyyteen ja terveyteemme.

Katso lisää viikosta ja arjen kestävistä teoista: http://figbc.fi/wgbw/.

Green Building Council Finland on yhdistys, joka edistää rakennetun ympäristön kestävyyttä kotimaassa ja osana kansainvälistä verkostoa www.figbc.fi . Kirjoittaja Heli Kotilainen on Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja.

Jatkoa Reilun kaupan menestystarinalle

Janne Sivonen | 21.08.2013

Reilu kauppa ry täyttää tänä vuonna 15 vuotta. Yhdistyksen perustamisen aikoihin moni piti uutta aloitetta lähinnä kiinnostavana yksityiskohtana valtavirran kaupankäynnin marginaalissa. Pieni on kasvanut kuitenkin suureksi: viime vuonna Reilun kaupan tuotteita myytiin Suomessa jo yli 150 miljoonalla eurolla vuodessa. 93 prosenttia suomalaisista tuntee Reilun kaupan.

Reilun kaupan vahva asema on yhteiskunnan eri sektorit laajasti kattavan yhteistyön tulos. Menestys ei olisi ollut mahdollista ilman kansalaisyhteiskunnan, yritysten, ammattiyhdistysliikkeen, kirkollisten piirien, päättäjien ja yksittäisten kuluttajien vahvaa tukea.  

Lukuisat ulkopuoliset tutkimukset ovat osoittaneet Reilun kaupan hyödyt kehitysmaiden viljelijöille, ja puolueettomat vertailut ovat osoittaneet sen kattavimmaksi ja kunnianhimoisimmaksi eettiseksi sertifioinniksi. Reilusta kaupasta hyötyy jo yli 1,2 miljoonaa pienviljelijää ja suurtilojen työntekijää perheineen ja yhteisöineen.


Työntekijä Guadalope Cunalata equadorilaisella Nevadon ruusutilalla, josta tuodaan muun muassa 50 cm:n Pirkka Reilun kaupan ruusuja. 

Käytännössä työn vaikutukset ulottuvat tätäkin laajemmalle, sillä Reilun kaupan menestyksellä on ollut merkittävä rooli vastuullisuuskysymysten laajemmassa esiintuomisessa. Olemme osoittaneet, että kunnianhimoinen eettinen kaupankäynti voi olla myös valtavirtaa ja kannattavaa liiketoimintaa. Siksi vastuullisuuden rima on noussut korkeammalle myös sellaisilla aloilla, joilla Reilu kauppa ei ole itse aktiivinen. Mitä suurempia hyötyjä Reilu kauppa kanavoi kehitysmaihin, sitä vahvempaa esimerkkiä se näyttää myös oman suoran vaikutuspiirinsä ulkopuolella.

Työmme on vielä kesken. Vaikka kasvu on ollut vuodesta toiseen nopeaa, suurin osa suomalaisten ruokapöytiin eri tuotteita kasvattavista kehitysmaiden tuottajista on edelleen Reilun kaupan ulkopuolella. Siksi Reilun kaupan on jatkettava kasvuaan myös 15-vuotisjuhliemme jälkeen.

Samalla Reilun kaupan tulee pysyä oman alansa kunnianhimoisimpana sertifiointina, eikä kasvua tule hakea viljelijöille kanavoituvia hyötyjä vesittämällä. Paras tapa kestävän kasvun varmistamiseksi on se, että viljelijät ja työntekijät ovat itse päättämässä tuotannolle ja kaupankäynnille asetettujen vaatimusten kehittämisestä. Tässäkin suhteessa tulevaisuus näyttää lupaavalta, sillä viljelijöille ja työntekijöille annettiin hiljattain puolet Reilun kaupan liikkeen äänivallasta.

Kirjoittaja Janne Sivonen on Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja.

Luomu on läpinäkyvää

Marja-Riitta Kottila | 08.08.2013

Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia siitä, mitä syövät. Maun, tuoksun ja ulkonäön lisäksi kuluttajat kaipaavat tietoa seikoista, joita eivät voi valintahetkellä arvioida omien aistiensa avulla.

Kuluttajien tiedonjano vaatii koko elintarvikeketjulta läpinäkyvyyttä. Kun kuluttaja haluaa tietää, missä ja miten elintarvikkeen raaka-aineet on tuotettu, se samalla tuo näkyviin kaiken sen työn, mitä hyvän ruuan eteen on tehty. Samalla se paljastaa, jos jossain on kuluttajan mielestä oikaistu hyvän ruuan reitiltä. 

Luomun näkökulmasta tässä ei ole mitään uutta. Luomu on syntynyt tuottajien ja kuluttajien yhteisestä halusta tuottaa ja syödä puhdasta, ekologisesti ja eläinten hyvinvointia kunnioittaen tuotettua ruokaa ja muitakin hyödykkeitä. Tuotantotapa on kirjattu jokaisen nähtäväksi ja arvioitavaksi luomun tuotantosääntöihin. Luomua ostaessaan kuluttaja siis tietää, mitä ja miten tuotettua ruokaa syö.

 



Euroopan unionissa luomun tuotantotapa on kirjattu lakiin. Valitettavasti se, mikä lakitekstin tarkkuudessa on voitettu, on selkeydessä menetetty. EU:n luomuasetus ei kelpaa myymäläviestintään, mutta kertoo kuitenkin tarkasti ne minimivaatimukset, joita jokaisen EU:ssa myytävän luomutuotteen tulee täyttää. Luomu on ainoa elintarvikkeen tuotantotapa, jonka säännöistä on päästy näin kattavaan kansainväliseen yhteisymmärrykseen ja lainsäädäntöön. Luomun tuotantosääntöjä myös valvotaan. Suomessa valvontaa hoitavat viranomaiset, jotka käyvät kaikilla luomutiloilla ja luomua valmistavissa, pakkaavissa ja maahantuovissa yrityksissä vähintään kerran vuodessa.

Säännöt valvontoineen ovat läpinäkyvyyden ja samalla jäljitettävyyden tae, siitäkin huolimatta, että ne kuulostavat ja kohdalle osuessaan saattavat tuntua rasittavan byrokraattisilta. Vaikka luomunkin säännöissä ja valvonnassa on kehittämisen varaa, on luomulla paljon annettavaa tavanomaisen ruuantuotannon läpinäkyvyyden kehittämisessä.

Kuluttajien kasvava halu tietää lisää ruuasta on erinomainen asia. Vasta tieto tekee kuluttajista kuninkaita, jotka voivat vaikuttaa oman lähipiirinsä hyvinvoinnin lisäksi myös ympäristön ja eläinten hyvinvointiin. Tehkäämme työtä läpinäkyvän lautasen puolesta. 

Kirjoittaja Marja-Riitta Kottila on Pro Luomu ry:n toiminnanjohtaja.

Kehittävä kumppanuus

Erkki Timonen | 12.06.2013

Hyvää kumppanuutta voi verrata hyvään parisuhteeseen. Sen perustana on avoin keskusteluyhteys ja aito halu paiskia töitä yhdessä. On sanottu, että vaativa kumppani on paras mahdollinen toiminnan kehittäjä. Siksi on tärkeää, että molemmat osapuolet nostavat käsiteltäväksi vaikeitakin asioita, jotka saattavat muodostua yhteistyön esteiksi. Hyvässä kumppanuudessa molemmat osapuolet oppivat toisiltaan. Toimiva kumppanuussuhde voi muodostua myös pienen ja suuren välille. Esimerkkinä tästä on Pielispakari Oy:n ja Ruokakeskon välinen yhteistyö.

Pielispakari Oy:n leipomotoiminta alkoi autotallissa vuonna 1993. Askel kerrallaan leipomoa on rakennettu ja kasvatettu; paikallisesta alueelliseksi ja alueellisesta valtakunnalliseksi toimijaksi.

Tärkeä vaihe yrityksen historiassa ajoittuu vuoteen 2005. Tällöin aloitimme valtakunnallisen yhteistyön Ruokakeskon kanssa ja syntyi kolme tuotetta kattava Pirkka-karjalanpiirakkatuotesarja. Tuotteet ja niiden innovatiiviset tuotepakkaukset syntyivät yhteistyön tuloksena ja aitoja perinnetuotteita nykyaikaisesti pakattuina saatiin levitettyä myyntiin koko Suomen alueelle. Tuote sai kunniamaininnan Vuoden Tähtituote –kilpailussa, mutta tätäkin tärkeämpää on se, että kuluttajat ovat ottaneet tuotteen omakseen.

Yhteistyö Ruokakeskon tuotetutkimuksen ja ostoista vastaavien henkilöiden kanssa on jatkunut myös tämän jälkeen hedelmällisenä ja kehittävänä. Viimeisimpänä kehittämiskohteena mainittakoon valtakunnallinen paistopistetuotteiden valikoima; alue, jonka osuus leipomotuotteiden myynnissä on ollut jatkuvassa kasvussa. 

On hieno asia, että Ruokakesko on nostanut markkinointinsa yhdeksi kärjeksi alueellisen ja paikallisen ruokaperinteen. Paikallisen ja monipuolisen leipäkulttuurin ohella meillä on kuitenkin suuria valtakunnallisia toimijoita, joten alueellisten tuotteiden esille saaminen kauppoihin on osoittautunut ainakin alkuvaiheissaan haasteelliseksi. Uskon, että vahvistamalla keskustelua leipomoiden ja alueellisista ostoista vastaavien henkilöiden saadaan myös paikalliset erikoistuotteet nostettu paremmin näkyville kauppojen leipäosastoilla. Toimikoon tästä esimerkkinä loistava Pirkka-tuotteiden kehittämisen yhteistyömalli. 

Minulla on vahva usko siihen, että perinteinen leipä ja muut leipomotuotteet ovat esillä suomalaisten ruokapöydissä myös jatkossa. Me Pielispakarissa haluamme työskennellä tämän asian eteen joka päivä:  kehittämällä kumppanuutta.

Kirjoittaja Erkki Timonen on Pielispakari Oy:n toimitusjohtaja.

Hyvälle mielelle – vaikkapa mokista

Marja-Liisa Manka | 06.05.2013

Kuulemme mediassa jatkuvasti huonoista uutisista kuten kriiseistä, saneerauksista, stressistä ja kiusaamista. Saatamme alkaa itsekin uskoa, ettemme voi lainkaan vaikuttaa kohtaloomme, vaan Joku Muu kuljettaa meitä navigaattorin lailla. Tämä puolestaan johtaa helposti passiivisuuteen, sairastamiseen ja jopa opittuun avuttomuuteen.


Tutkimusjohtaja, professori Marja-Liisa Manka. Kuvaaja: Marja Ojala.

Se ei kuitenkaan ole kenenkään etu. Jokainen voi vaikuttaa arjen teoilla, eikä se välttämättä edes maksa kuin vaivannäön. Tunteet tarttuvat ihmisestä toiseen. Se, mihin huomio kiinnittyy, kasvaa. Kannattaa siis miettiä, minkälaista mieltä kuljettaa mukanaan.

Tärkeätä olisikin vahvistaa myönteisiä tunteita, koska tutkimusten mukaan se myös laajentaa havaintokykyämme, mahdollistaa luovuuden ja jopa lisää henkilökohtaista terveyttä. Näemme silloin paremmin  metsän puilta ja pystymme keskittymään oleellisimpaan. Samalla myös työnantaja hyötyy suorituskykymme paranemisesta.

Siispä kannattaisi porukalla pohtia, mikä meidän työpaikalla lisäisi työniloa.  Nostaisimmeko esille tähtihetkiä asiakkaiden kanssa, alkaisimmeko kehua toisiamme ja panisimmeko kiertämään myönteisiä juoruja työkavereista heidän selkänsä takana? Mistä voisimme olla kiitollisia? Mikäpä estäisi meitä kertomasta mehevimpiä mokiammekin toisillemme, jottei kaikkien tarvitsisi tehdä samoja virheitä.

Kuinka monta kertaa olenkaan saanut ihmiset hyvälle mielelle, kun en löytänyt isosta marketista myyjää maaliosastolta. Seinällä oli lappu, jossa kehotettiin soittamaan myymälän takana vasemmalla olevasta puhelimesta myyjä paikalle. Etsin ja etsin, en löytänyt kuin vihreän napin, jonka päällä juoksi tikku-ukon kuva. Painoin sitä ja välittömästi tiesin tehneeni virheen. Hälytyssireeni alkoi ulvoa hillittömästi ja takaseinästä pelmahti monta myyjää ja vartijaa kiireen vilkkaa kyselemään, mitä oli tapahtunut.

Minun oli pakko tunnustaa tekoni. ”Etkö sinä osaa erottaa puhelinta napista”, kysyi eräs myyjä. ”Olen vain professori”, vastasin. Sain ainakin nopeasti palvelua, tosin haluamaani maalia ei ollut, enkä pystynyt ruokiakaan keräämään kärryyni, koska hävetti ja pillit soivat koko ajan pilaten keskittymiskyvyn.  Vasta autoon päästyäni repesin nauruun.

FT, YTM Marja-Liisa Manka on Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksen tutkimusjohtaja ja professori. Hän on Vuoden yhteiskuntatieteilijä 2011 ja Hyvän työelämän puolestapuhuja 2011 Työ Terveys Turvallisuus.

Yksi alkuvuoden iso puheenaihe ovat olleet ruoan alkuperämerkinnät. On tärkeää, että kuluttaja voi luottaa tuotteesta annettuihin tietoihin. Suomalaiset päivittäistavarakaupat tekevät jatkuvasti töitä edistääkseen avoimuutta pitkässäkin ruokaketjussa. Myös kuluttaja voi vaikuttaa.

Kauppa haluaa välittää kuluttajille oikeita tietoja elintarvikkeiden tavarantoimittajilta ja valmistavalta teollisuudelta. Mitä enemmän tietoja tuotteista voidaan välittää, sen parempi. Ilmoittamatonta hevosenlihaa koskevassa tapauksessa on kyse huijauksesta, jota poliisi tutkii. Päivittäistavarakaupalle on erittäin tärkeää, että asia selvitetään ja ettei vastaavaa enää pääse tapahtumaan.

Päivittäistavarakauppa pyrkii varmistumaan tuotteiden turvallisuudesta ja tietojen paikkansapitävyydestä mahdollisimman hyvin. Huomioon otetaan mm. lainsäädäntö, tuotteelle tehtävät testaukset ja jäljitettävyys. Kauppa tekee vuosittain tuhansia laadunvarmistustestejä ja tekee tiivistä yhteistyötä tullin kanssa. Näin suurin osa epäilyttävistä tuotteista ei koskaan päädy kaupan hyllylle. Jos kuitenkin saadaan tieto markkinoilla olevasta tuotteesta, joka ei ole turvallinen tai joka johtaa kuluttajaa harhaan, tehdään takaisinveto.

Kuluttaja voi vaikuttaa valinnoillaan

Laatujärjestelmät eli tuotteiden sertifiointi helpottaa tuotteiden vaatimuksenmukaisuudesta varmistumista. Vapaaehtoiset merkintäjärjestelmät kuten Ruokaa omasta maasta -merkki ja EU:n nimisuojajärjestelmät takaavat, että tuotteen alkuperä tunnetaan. Suojattu alkuperänimitys on esimerkiksi Lapin Puikula -perunalla. Kuluttaja voi valita muistakin nimisuojatuista tuotteista.

Palvelutiskeistä myytävistä tuotteista kaupan henkilökunta pystyy tarvittaessa selvittämään tuotteiden kuten salaattien ja valmisruokien raaka-aineiden alkuperän. Palvelutiskissä myytävän kalan ja naudanlihan alkuperätieto on aina näkyvillä, naudanlihan osalta jo lakisääteisesti. Myös muista tuotteista tiedot löytyvät valmiiksi hintaetiketistä tai myymälän infotaulusta, jos ne vain niihin mahtuvat.

Kaupalla ja kuluttajalla on siis varmuus tietystä laadun perustasosta sekä tietojen luotettavuudesta niin kotimaisten kuin tuontituotteidenkin osalta. Vaikka menettelytapa ei voi taata täydellistä suojaa esimerkiksi ilmoittamattoman hevosenlihan kaltaisia tuotehuijauksia tai muuta rikollista toimintaa vastaan, se varmistaa nopean reagoinnin näissä ongelmatilanteissa. Tämän on myös yritysten ja viranomaisten ripeä toiminta hevosenlihakohussa osoittanut.

Kirjoittaja Kari Luoto on Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja.

Pienennä hiilijalanjälkeäsi asumalla oikein

Tomi Mäkipelto | 25.01.2013

Suomen hiilijalanjäljestä syntyy noin 30 prosenttia kiinteistöissä. Kiinteistöjen rakenteilla, tekniikalla ja automaatiolla voidaan saavuttaa 20 prosentin säästö energiankulutuksessa ja sitä kautta pienempi hiilijalanjälki. Suurin vaikutus on kuitenkin ihmisten toiminnalla, sillä miten asumme ja käytämme kiinteistöjämme.

  • Valitse vähän vettä kuluttavat vesikalusteet ja kiinnitä huomiota turhaan veden lorottamiseen.
  • Sisälämpötilalla on iso merkitys hiilijalanjälkeen. Laske asunnon lämpötilaa ainakin loman ajaksi.
  • Varmista, että järjestelmät toimivat, kuten ne on suunniteltu. Älä peitä termostaattia ja patteria huonekaluilla tai verhoilla.
  • Älä turhaan aiheuta lämmitystarvetta. Tuuleta tehokkaasti ja nopeasti, älä jätä ikkunaa raolleen päiväksi.
  • Kiuas on teholtaan ylivoimaisesti isoin kodin sähkölaite. Lämmitä sauna yhdellä kertaa koko perheelle ja pidä lämpötila 70-80 asteessa.
  • Tarkista, että jääkaapin ja pakastimen säilytyslämpötilat ovat sopivat. Jäähdytä elintarvikkeet etukäteen, ja älä ahda säilytyslaitetta täyteen.
  • Käyttäessäsi astianpesukoneetta pyri pesemään täysiä koneellisia ja vältä astioiden esihuuhtelua juoksevassa vedessä.
  • Sammuta televisio ja muut oheislaitteet kokonaan. Ne kuluttavat lähes kylmäsäilytyslaitteiden verran sähköä vuodessa ollessaan valmiustilassa.
  • Valaistuksessa on hyvä mahdollisuus säästää sähköä. Sammuta kaikki valaisimet aina kun valoa ei tarvita.
  • Osta uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä ja seuraa energiankulutustasi sähköyhtiöiden raporteista.


Kuva: Tomi Mäkipelto

Kokeile. Tavat eivät ole vaikeita, ja niistä tulee helposti rutiinia.

Rakentajat panostavat omalta osaltaan merkittävästi kiinteistöjen hiilijalanjäljen pienentämiseen. Uudet asunnot ovat ympäristöystävällisempiä kuin vanhat. Kuluttaja kuitenkin päättää, valitseeko hän energiatehokkaan vai vain standardien mukaisesti rakennetun asunnon, ja kiinteistötyypistä riippumatta omalla käyttäytymisellä on aina iso merkitys.

Kirjoittaja Tomi Mäkipelto on YIT:n energia-asioiden kehitysjohtaja.

Takaisin ylös