Näkökulma

Näkökulma on blogi, jossa eri kirjoittajat ottavat vuorollaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Uusi Näkökulma-kirjoitus julkaistaan noin kuukauden välein.

Kirjoituksia voi tarjota osoitteeseen pirjo.nieminen@kesko.fi. Kirjoituksen enimmäispituus on 2000 merkkiä.

Joulupata auttaa läpi vuoden

Eija Kornilow - Pelastusarmeijan viestintäpäällikkö | 15.12.2014

Joulupatakeräys lienee tunnetuin kuva Pelastusarmeijasta. Miltei jokainen on nähnyt sen ja moni on myös pudottanut pataan oman ’lanttinsa’ joulun alla.

Ei arvannut Pelastusarmeijan kapteeni Joseph McFee, kun laittoi padan pystyyn kolmijalkaan San Franciscon satamassa vuonna 1891 ja alkoi kerätä ruokaa nälkäisille merimiehille, että tästä hänen keksinnöstään tulisi maailmankuulu - yksi tunnetuimmista brändeistä. Innovaationa pata on säilyttänyt edelleen voimansa ja tänäkin vuonna lukemattomat joulupadat eri puolella maailmaa tuovat jouluiloa heille, jotka elävät puutteen keskellä. Tämä on osoitus siitä, kuinka pienellä, yksittäisellä teolla voi olla kauaskantoiset seuraukset.

Omille kotikulmillemme joulupata tuli 1906 ja siitä lähtien Pelastusarmeijan patakeräys on välittänyt jouluiloa suomalaisiin koteihin. Perinteisten ulkopatojen rinnalle syntyi vuonna 1998 joulupata.fi –sivusto ja keräys alkoi internetissä. Tänä vuonna toiminta laajenee jälleen, kun miehittämättömät padat ilmestyvät moniin K-citymarketeihin ja VR:n lipunmyyntipisteisiin eri puolella Suomea.

Suomalaiset auttavat

Suomalaiset ovat ottaneet joulupatakeräyksen omakseen ja siksi voimme tänäkin vuonna auttaa tuhansia ihmisiä ruokalahjakorttien, henkisen tuen, neuvonnan ja muun elämän arkea tukevan toiminnan kautta. Viime jouluna jaoimme apua 7 600 kotitalouteen. Joulupatakeräystuotto mahdollistaa avun antamisen myös pitkälle seuraavan vuoteen, joten kaikkiaan patakeräyksen tuotoilla autetaan vielä huomattavasti suurempaa ihmisjoukkoa.  Lahjoitusten turvin voimme myös järjestää erilaisia lasten ja perheiden leirejä ja tapahtumia läpi vuoden.

Kannetaan vastuuta yhdessä

Viime vuonna aloitimme yhteistyön Keskon kanssa. K-kauppojen ja K-citymarketien padat keräävät tänäkin jouluna apua vähävaraisille. Yhteistyökumppanimme ovat meillä tärkeä tuki tässä työssä.

Pelastusarmeijalla on kristillinen tausta, jonka oppien mukaan kannetaan toisten kuormia ja autetaan hädässä olevia. Olemme yhtä ihmiskunnan perhettä ja vastuussa toisistamme. Yhdessä voimme tehdä enemmän kuin yksin, siksi olemme kiitollisia jokaiselle lahjoittajalle sekä yhteistyökumppaneillemme.

Maailmamme tarvitsee uusia innovaatioita, jotta hyvä leviäisi. Kuka tahansa meistä voi olla uusi Joseph McFee, joka löytää uuden tavan tehdä hyvää ja auttaa lähimmäistään. Anna mielikuvituksen lentää ja mieti, mitä sinä voisit tehdä. Lähimmäisen paras koituu aina myös omaksi parhaakseni. Auttaminen antaa voimaa ja iloa. Se jättää jäljen, jota ei voi unohtaa.

Hyvää joulua!

Kirjoittaja Eija Kornilow on Pelastusarmeijan viestintäpäällikkö.

Pelastusarmeijan Joulupadat ilmestyvät katukuvaan 15.12. Joulupadat ovat tänä vuonna näkyvästi esillä K-ruokakauppojen yhteydessä. Varmimmin Joulupata löytyy tänä vuonna K-citymarketeista.

Vastuullisuusraportointi osaksi yrityksen arkipäivää

Tuulia Syvänen - GRI:n Chief of Staff | 05.12.2014

Yrityksen yhteiskuntavastuu, yritysvastuu tai vastuullisuus. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Yritysvastuu ja siihen liittyvä läpinäkyvyyden tavoite on vakiintunut osaksi erityisesti suurten ja keskisuurten yritysten toimintaa. Yritysvastuuraportti on yksi merkittävimmistä keinoista kertoa yrityksen vaikutuksista ympäristöön, yhteiskuntaan, talouteen sekä tuoda läpinäkyvyyttä yrityksen hallintoon.

Raportointi antaa yritykselle itselleen sekä sen sidosryhmille kuten sijoittajille ja kuluttajille tietoa siitä, mitkä ovat yrityksen positiiviset ja negatiiviset ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset. Raportointi, lukujen ja datan kerääminen ja esimerkeistä kertominen eivät kuitenkaan riitä. On tärkeää, mitä lukuja ja tietoja yritys kertoo, mitä teemoja sen vastuullisuusraportti kattaa ja miten se kertoo haasteista ja jopa epäonnistumisista. Läpinäkyvyys ja konkreettiset toimet negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi ovat olennainen osa korkealaatuista raportointia.

Yritysvastuuraportointi on prosessi, jonka arvo on paljon merkittävämpi kuin raportin julkaisu vuosittain. Raportointiprosessi antaa arvokasta tietoa yritykselle siitä, missä sen haasteet ja mahdollisuudet ovat ja mihin tulee kiinnittää huomiota riskienhallinnan näkökulmasta. Esimerkiksi lapsi- tai pakkotyövoimariski tai muut ihmisoikeuskysymykset yrityksen omassa toiminnassa tai alihankintaketjussa ovat merkittäviä tietoja.

Raportointiprosessissa kerätty tieto on kullanarvoista dataa myös yrityksen johto- ja hallitustasolla, ja fiksu yritys liittää vastuullisuuden osaksi niin hankintaketjua, strategista suunnittelua, palkitsemisjärjestelmiä kuin hallituksen keskusteluja.

Global Reporting Initiative julkaisee maailman laajimmin käytettyä vastuullisuusraportointikriteeristöä. Uudessa kriteeristön G4-versiossa painopiste on toiminnan tärkeimpien vaikutusten määrittelyssä yhdessä sidosryhmien kanssa ja niistä raportointi. Kriteeristössä on mukana myös alihankintaketjun vaikutusten raportointi, mikä voi olla haastavaa, mutta erittäin olennaista tarkasteltaessa esimerkiksi vähittäiskaupan sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Jo vuodesta 1997 alkaen GRI on tarjonnut myös mittarit ilmastonmuutokseen ja kasvihuonepäästöihin.

Kirjoittaja Tuulia Syvänen on Chief of Staff Global Reporting Initiativessa GRIssa. Lisätietoa www.globalreporting.org.

Keskon yhteiskuntavastuun raportti on tehty G4 –kriteeristön pohjalta.

Tukea työkykyyn ja oppimiseen työuran alussa

Johanna Korkeamäki | 02.09.2014

Kuntoutussäätiö ja Kesko toteuttavat yhdessä Tukea työkykyyn ja oppimiseen työuran alussa -hanketta. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tunnistaa ja lisätä tietoisuutta oppimisvaikeuksista.

Nuorille työntekijöille hankkeessa tehdyn kyselyn mukaan kaupan alalla ja varastotyössä oppimisvaikeudet ovat tavallista yleisempiä. Yleisin oppimisvaikeus on lukivaikeus.

Kaupan ala ja varastotyö tarjoavat monelle nuorelle työpaikan, jossa voi oppia työssäoppimalla. Kouluun verrattuna työelämä tarjoaa paremman mahdollisuuden hyödyntää omia vahvuuksiaan, joita lukivaikeuksien kohdalla voivat olla kokonaisuuksien hahmottaminen, hyvät kädentaidot, uuttera työnteko ja hyvät sosiaaliset taidot. Väitetään myös, että yrittäjien joukossa on paljon lukivaikeuksisia.

Oppimisvaikeudet ja niihin liittyvät selviytymiskeinot ovat monesti yksilöllisiä. Suurimpana ongelmana suomalaiset aikuiset kokevat vieraiden kielten taidon. Lukeminen sujuu hitaasti, ja etenkin miehillä voi olla kirjoittamisvaikeuksia. Myös muistamisen ja keskittymisen pulmat ovat yleisiä. Osalla suomalaisista aikuisista on vaikeuksia selviytyä arkipäivän lukemisesta. Työntekijän koulutushaluttomuuden tai lukemista ja kirjoittamista vaativien työtehtävien välttelyn taustalla voi joskus olla oppimisvaikeus.

Oppimisvaikeuksista ei useinkaan kerrota työpaikalla tai esimiehelle, koska niiden ei ajatella vaikuttavan työntekoon tai niitä halutaan peitellä muilta. Lisäksi on paljon nuoria ja aikuisia, joiden oppimisvaikeuksia ei ole kouluaikoina tunnistettu.

Tukea työkykyyn ja oppimiseen työuran alussa -hankkeen työpajoissa on pohdittu oppimisvaikeuksien huomioimista työelämässä. Huomion kiinnittäminen nuorten työkykyyn antaa eväitä koko työuralle.

Oppimisvaikeudet on tärkeää huomioida viestinnässä ja oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä. Työterveyshuolto voi tarjota luottamuksellisen paikan keskustella oppimisvaikeuksista ja niiden mahdollisista vaikutuksista työhön. Kehityskeskusteluissa voi avata työntekijälle erilaisia koulutus- ja uramahdollisuuksia sekä puhua työkyvyn edistämisestä ja oppimisesta. Usein työelämässä on myös järkevää pohtia oman työn ydinsisältöjä.



Keskossa on kiinnitetty hyvin huomiota uusien työntekijöiden perehdytykseen ja työkykyasioiden puheeksi ottoon. Tässä hankkeessa tarkastellaan näitä myös oppimisvaikeuksien kannalta. Onko työntekijöillä mahdollisuus kerrata asioita? Ovatko ohjeet selkeitä? Miten oppimisvaikeus voi vaikuttaa työkykyyn?

Hyvässä työyhteisössä pystyy hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Oppimista auttavat hyväksyvä ilmapiiri, yksityiskohtien ymmärtäminen osana laajempaa kokonaisuutta ja asioiden oppiminen yksi kerrallaan pidemmän ajan kuluessa. Huomion kiinnittäminen tiedonkulun ja oppimisen ongelmakohtiin sekä työuraan kokonaisuutena auttavat kaikkia työntekijöitä.

Kirjoittaja Johanna Korkeamäki toimii tutkijana Kuntoutussäätiössä.

Lisätietoja oppimisvaikeuksista: http://www.oppimisvaikeus.fi/
Tukea työkykyyn ja oppimiseen työuran alussa -hanke toteutetaan vuosina 2013–2015. Hankkeen päärahoittaja on Työsuojelurahasto.

Kohti integroitua raportointia

Mikael Niskala | 27.08.2014

Integroitu raportointi on ollut viime aikoina laajasti esillä. Se tarjoaa uusia mahdollisuuksia yritysten raportoinnin kehittämiseen. Tavoitteena on antaa aikaisempaa parempi kokonaiskuva yrityksen kyvystä luoda arvoa ja tuoda yhteen arvonluonnin kannalta kaikki olennainen tieto.

Erilaisia raportteja on yrityksissä laadittu viime vuosien aikana paljon. Niiden vaativuus ja laajuus on jatkuvasti kasvanut. Integroitu raportointi tähtää olennaisen kiteyttämiseen ja sirpaleisen tiedon vähentämiseen. Pakollisia raportointeja se ei kuitenkaan poista, mutta linkittää eri raportointien tärkeimmät tiedot yhteen.

Perinteisesti raportointi on tarkastellut yrityksen toimintaa taaksepäin. Integroitu raportointi sen sijaan suuntaa katseet menneen lisäksi tulevaan. Tavoitteena on auttaa erityisesti sijoittajia, mutta myös muita sidosryhmiä muodostamaan nykyistä parempi kokonaiskuva yrityksen toiminnasta ja kyvystä luoda arvoa eri aikajänteillä sekä arvon luontiin vaikuttavista tekijöistä.

Integroitu raportointi kuvaa nykyistä haastavammin yrityksen liiketoimintamallia, strategiaa, ansaintalogiikkaa, riskejä, tavoitteita ja toteutunutta kehitystä suhteessa arvonluontikykyyn. Taloudellisen tiedon lisäksi tarvitaan tietoa aineettomista tekijöistä ja vastuullisuuden liiketoimintavaikutuksista. Lähtökohtana on integroitu ajattelu toimintatavoissa, johtamisessa ja liiketoiminnassa.

Maailmalla integroitu raportointi ottaa vasta ensi askeleitaan. Uutta mallia on kehitetty monikansallisena projektina International Integrated Reporting Councilin (IIRC) toimesta. Viime joulukuussa IIRC julkaisi <IR> -viitekehyksen, joka esittelee integroidun raportoinnin peruskäsitteet ja opastaa toteutuksessa.


<IR> -viitekehyksen lähtökohta on arvon luomiseen vaikuttavien tekijöiden tarkastelu ”isossa kuvassa”.  Yritys luo arvoa omalla toiminnallaan, mutta arvon syntymiseen vaikuttavat myös yrityksen toimintaympäristön taloudelliset, sosiaaliset, tekniset ja ympäristöasioihin liittyvät olosuhteet, vuorovaikutus ja yhteistyö asiakkaiden, henkilöstön, toimittajien, paikallisyhteisöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä erilaisten resurssien saatavuus, hinta, laatu ja hallinta.  Nämä tekijät tiivistyvät yrityksen liiketoimintamallissa ja sen kuvauksessa. <IR>- viitekehyksen avulla yrityksen on mahdollista ottaa haltuun ja kiteyttää monimutkainen arvon luomisen prosessi kaikkine tekijöineen.
 

Kuva 1. Yritys toimii vuorovaikutuksessa toimintaympäristönsä kanssa ja käyttää erilaisia pääomia luodakseen arvoa. Integroitu raportointi kuvaa tätä arvon luomisen prosessia ja siihen vaikuttavia tekijöitä eri aikajänteillä. Lähde: Niskala, Pajunen & Tarna-Mani, Yritysvastuu –raportointi- ja laskentaperiaatteet, KHT-Media (2013).

Mikael Niskala on yritysvastuun ammattilainen, joka toimii Senior Adviserina Mitopro Oy:ssä.

Erilaisten ihmisten ekosysteemi

Mikko Routti | 23.06.2014

Ruuhkavuosiprojekti, Mutkaton Työ, Monenlaisia Tuloksentekijöitä, Puhutaan Työ Kuntoon, Monikulttuurinen Työ ja Perheystävällinen Työpaikka – tässä konkreettisia esimerkkejä Suomen Monimuotoisuusverkoston innostavista hankkeista.  FIBSin 2012 lanseeraamassa Suomen Monimuotoisuusverkostossa on jo 35 edelläkävijätoimijaa, jota työllistävät satojatuhansia ihmisiä, ja kasvu jatkuu.

Suomessa on ajateltu perinteisesti, että olemme kansana hyvin samanlaisia ja että samat palvelut myyvät hyvin Helsingistä Joensuuhun. Tähän yksi maa-samat palvelut -ajatteluun on tullut muutoksia toisaalta eri kuluttajasukupolvien esiinmarssin tuloksena ja toisaalta ulkomaalaisten asiakasryhmien vaatimana erilaisena palveluna. 

Mobiilibusineksessa on viime vuosina lainattu biologien harmiksi heidän perinteistä ekosysteemikäsitettään, jossa erilaisten toimijoiden yhteisössä tapahtuu innovatiivista palikoiden yhdistämistä uuteen järjestykseen. Kukoistavan ekosysteemin perusoletus on monimuotoisuus eli erilaisuudesta tulee uutta voimaa. Tätä peräänkuulutetaan hallitusneuvotteluissakin eli talouskasvun vauhditusta tekemällä asioita uudella tavalla ja paremmin. 

Yritystenkin pitää tunnustaa se, että ostajien puolella on valtavasti erilaisia ihmisiä ja tarpeita, ja saman pitää koskea myös myyjäpuolta. Yritysmaailman monimuotoisuus on oleellinen osa yritysten yhteiskuntavastuuta ja myös eräs monien edelläkävijäyritysten itse vaalima ominaisuus. FIBSin vuoden 2014 yritysvastuututkimuksessa, jossa haastateltiin 200 yritysjohtajaa, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja monimuotoisuus olivat jo kolmanneksi tärkein työelämäteema. 

Monimuotoisuuden johtaminen tähtää siihen, että yritysten sisällä ylintä johtoa myöten on riittävän erilaisia ihmisiä. Tämän on nähty parantavan yrityksen tehokkuutta, ilmapiiriä ja tuottavuutta. Yhdenvertaiset mahdollisuudet edetä työssä luovat valtavasti positiivista energiaa joka tasolla. Tämä näkyy käytännössä mm. rekrytoinnissa, johtajuuspolkujen suunnittelussa, joustavina työaikaratkaisuina, nuorten työllistämisenä ja iän huomioivana johtamisena. Nopeimmin hyödyt näkyvät asiakastyössä, esimerkiksi eri kielien ja kulttuurin tuntijoiden käyttönä asiakaspalvelussa. 

Suomessa on tälläkin hetkellä työntekijöiden ja osaajien puutetta ja samanaikaisesti kaikki osaajat eivät pääse etenemään kykyjensä mukaisiin tehtäviin sukupuolen tai muiden seikkojen vuoksi. Myös EU ajaa syrjimättömyyttä sekä sukupuolikiintiöiden että henkilöstön monimuotoisuutta koskevan raportoinnin kautta. Luonnollisesti yhdenvertaisuuslaki meilläkin tähtää samaan. 

Olemme nähneet, että monet yritykset ja toimialat ovat itse saaneet sekä sisäinen ilmapiirinsä että ulkoisen maineensa nousuun hyvällä erilaisuuden johtamisella. Tämä on kestävämpää kuin direktiivien seuraaminen. Kauppa, joka kohtaa kuluttajat joka päivä, on ollut mukana erilaisissa hyvissä hankkeissa ja kokeiluissa.

FIBSin 2012 lanseeraamassa Suomen Monimuotoisuusverkostossa on jo 35 edelläkävijätoimijaa, jota työllistävät satojatuhansia ihmisiä, ja kasvu jatkuu. Ulkoinen ilmenemismuoto halusta muuttaa asioita on toimitusjohtajan allekirjoittama monimuotoisuussitoumus, jolla viestitetään, että yritysjohto suhtautuu asiaan vakavasti. Verkosto on myös mukana Työelämä 2020 -hankkeessa, jossa Suomen työelämän laatua parannetaan euroopanmestaruusluokkaan asti. 

Eikö tämä kuulosta siltä, että sinunkin kannattaisi olla mukana? 

Lisätietoa: Kilpailuetua erilaisuudesta: http://www.fibsry.fi/fi/monimuotoisuusverkosto

Kirjoittaja Mikko Routti on yritysvastuuverkosto FIBSin toiminnanjohtaja.

Olen 20-vuotias nuorimies Espoosta ja työskentelen Ruoholahden Intersportissa. Valmistuin ylioppilaaksi vuonna 2013, jonka jälkeen olin armeijassa puoli vuotta. Tarkoituksenani on opiskella itselleni ammatti lähivuosina, mutta en ole vielä täysin varma opiskelualasta.

En ehtinyt olla työttömänä kuin viisi kuukautta, ja se aika tuntui lähinnä rentouttavalta ja vapauttavalta pitkän koulu- ja armeijarutistuksen jälkeen. Asioin TE-toimiston kanssa työttömyyskuukausien aikana muutaman kerran, mutta en ehtinyt saada sieltä mitään merkittävää tukea.

Kun aloitin työnhaun, haaveilin ensisijaisesti urheiluun liittyvästä työpaikasta. Hain työpaikkaa kuitenkin monipuolisesti kaupan eri aloilta – ja ehdin hakea melkein 20 eri paikkaan ennen kuin tärppäsi. En kuitenkaan lannistunut, vaikka en saanutkaan heti kutsua työhaastatteluun, vaan jatkoin reippaasti yrittämistä.

Olin saanut TE-toimistosta Sanssi-kortin, josta oli hyötyä vasta tämän nykyisen työpaikkani työhaastattelussa. Sain Intersport Ruoholahdesta työpaikan todella yllättäen. Olin edellisenä päivänä laittanut työnantajille sähköpostilla CV:ni ja minuun otettiin yhteyttä heti seuraavana päivänä työhaastattelua koskien. Sovin työhaastattelun seuraavalle viikolle ja olin siitä erittäin innostunut.

Työhaastattelun koittaessa minua luonnollisesti hieman jännitti, minkä vuoksi en ehkä pystynyt olemaan täysin oma itseni. Haastattelu oli melko lyhyt, mutta mielestäni työnantajat kysyivät täysin oleellisia kysymyksiä, esimerkiksi taustaani ja myyjän tehtäviin liittyen.

Työsuhteeni on tällä hetkellä osa-aikainen ja olen neljän kuukauden koeajalla. Työtehtäviini kuuluvat tuotteiden myynti, asiakaspalvelu ja tavaroiden käsittely. Työni on juuri minulle sopivaa, sillä olen asiakaspalveluhenkinen ja työpaikan ilmapiiri on erinomainen. Jokainen työpäivä on innostava niin asiakkaiden kuin työkavereidenkin vuoksi.

Intersportissa työskentely on erittäin lähellä sydäntäni, sillä olen monipuolisesti kiinnostunut urheilusta. Näin ollen paneutuminen työhön ja tuotteisiin oli enemmänkin mielenkiintoista kuin väkinäistä. Lisäksi saan iloisen mielen sekä itselleni että asiakkaalleni siitä, kun löydämme juuri hänelle sopivat tuotteet.

Tällä hetkellä haluan tehdä työtä, joten opiskelusuunnitelmani siirtyvät hieman myöhemmäksi.

Haluan sanoa muille nuorille työnhakijoille, että työnhaussa kannattaa olla oma itsensä ja sinnikäs, vaikkei sopivaa työtä heti löytyisikään. Reippaus ja tietynlainen vaatimattomuus helpottavat kuitenkin työnhakua, sillä useissa työpaikoissa on tärkeää osata sopeutua eri työtehtäviin.

Omalta kannaltani vähäinen työkokemus ei ollut este saada mielenkiintoista työpaikkaa, vaan uskon, että positiivinen asenteeni ja haluni saada kyseinen  työ ratkaisivat.

Kirjoittaja Joni Yliviitala työskentelee Intersport Ruoholahdessa Helsingissä.

Yhdysvalloissa on pitkä Buy American -perinne. Osana valtavaa 1930-luvun New Deal -elvytyspakettiansa Presidentti Rooseveltin hallinto lanseerasi julkisia hankintoja suuntaavan Buy American -ohjelman vuonna 1933. Ohjelma on edelleen voimassa ja sitä on sittemmin myös täydennetty muilla kotimaisuutta suosivilla ohjelmilla.

”Suosi jenkkiläistä” -ajattelu kukoistaa taas. Maailman suurin vähittäiskauppaketju, Walmart, julkisti tammikuussa 2014, että se lisää Yhdysvalloissa valmistettujen tai kasvatettujen tuotteiden ostoja 50 miljardilla. Tänä kesänä Walmart kokosi yli 1000 merkittävää toimittajayritystä miettimään, miten tämä toteutetaan.

Ilmiön takana on teollisuustuotannon paluumuutto Yhdysvaltoihin. Uusteollistumista tukevat työ- ja logistiikkakustannuserojen kaventuminen USA:n ja Aasian välillä sekä energian hinnan merkittävä lasku USA:n sisämarkkinoilla. Kiitos kuuluu myös määrätietoiselle työlle, jota Yhdysvalloissa sekä liittovaltio- että osavaltiotasolla on tehty esimerkiksi kuljetusinfrastruktuurin tehostamiseksi sekä kotimaisten ja ulkomaisten teollisuusinvestointien houkuttamiseksi takaisin Yhdysvaltoihin. 

Buy American -ilmiön takana on kuitenkin ennen kaikkea kansan tuki, kuluttajien halu tukea Yhdysvaltain työllisyyttä.

Suomessa kuluttajien halu tukea työllisyyttä ja suosia suomalaisia tuotteita on asennetutkimusten mukaan jopa korkeampi kuin Yhdysvalloissa.

Suomalaisen Työn Liiton teettämien tuoreiden tutkimusten mukaan 90 % suomalaisista haluaa tietää ostamansa tuotteen alkuperän. Peräti 82 % on sitä mieltä, että yritys, jonka tuotteita tai palveluita he ostavat, tulisi kantaa yhteiskunnallisen vastuunsa. Lisäksi 75 % pitää Suomessa tuotettujen tuotteiden ja palveluiden suosimista vastuullisena tekona. Suomalaisia tuotteita ja palveluita ollaan valmiita suosimaan sen johdosta, että ne yhdistetään laatuun, vastuullisuuteen ja työllisyyden tukemiseen.

Nyt meidän tulisi tehdä kuluttajille helpoksi toteuttaa nämä asenteet käytännössä ja tukea näin työllisyyttä Suomessa. Tästä missiosta syntyi Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja, joka lanseerattiin joulukuussa 2013.


Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja on Suomalaisen Työn Liiton, K-ryhmän kauppojen (K-citymarketit, K-supermarketit, K-marketit, K-extrat, Anttilat ja Kodin Ykköset) ja suomalaisten elintarvikevalmistajien ja käyttötavarateollisuuden yhteiskampanja suomalaisen työn puolesta.

Koko vuoden 2014 kestävä kampanja muistuttaa kuluttajia siitä, että heidän tekemillään kulutusvalinnoilla on merkitystä. Kampanja kokoaa yhteen myös paikalliset tavarantoimittajat sekä laajan joukon järjestöjä kuten MTK, Ruokatieto ry, Kotimaiset kasvikset ry sekä SEL ry.
 
Lisätietoja: www.sinivalkoinenjalanjälki.fi.

Tero Lausala on Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja.

Ravitsemussuositukset – kenelle ja miksi?

Ursula Schwab | 18.03.2014

Päivitetyt ravitsemussuositukset julkistettiin tammikuussa 2014. Edelliset olivat vuodelta 2005, joten olikin jo aika päivittää suositukset uuden tutkimustiedon valossa. Varsinainen päätyö tehtiin pohjoismaisessa asiantuntijaryhmässä, jonka johdolla uusin tutkimusnäyttö käytiin huolella läpi noin 150 asiantuntijan voimin. Tutkimusnäytön arviointi perustui kansainvälisiin kriteereihin. Pohjoismaiset suositukset, joihin suomalaiset suositukset siis perustuvat, julkistettiin loppuvuodesta 2013.

Ravitsemussuositukset on tarkoitettu terveelle, kohtalaisesti liikkuvalle väestölle ja niiden keskeinen tavoite on väestön terveyden edistäminen ja ruokavaliosta riippuvien sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja lihavuuden, ehkäisy.

Ne luovat myös pohjan toiminnalle terveydenhuollossa, vaikka eivät hoitosuosituksia olekaan. Esimerkiksi luuston haurastumista (osteoporoosia) sairastava tarvitsee D-vitamiinia ja kalsiumia enemmän kuin terve ihminen, mutta muilta osin ravitsemussuositukset sopivat hänelle hyvin.

Yksittäisten vitamiinien ja kivennäisaineiden osalta ravitsemussuositukset antavat pidemmän aikavälin tavoitteen eli ei tarvitse huolestua, vaikka joinakin päivinä tai esim. lomamatkalla ruokavalio olisi poikkeuksellinen. Elimistömme ei onneksi ole niin herkkä!

Ravitsemussuositusten yksi tavoite on arvioida väestön ravinnon saantia. Esimerkiksi vuoden vaihteessa julkistetun Finravinto 2012 -tutkimuksen tuloksia peilataan suosituksiin. Sen mukaan saamme ruoastamme liiaksi suolaa ja kovaa rasvaa ja sokerin saantikin on aivan suositellun ylärajalla. Kuitua, pehmeää rasvaa ja B-ryhmän vitamiineihin kuuluvaa folaattia saamme puolestaan liian vähän. Ruokavaliossamme on myös liian vähän kasviksia, marjoja ja hedelmiä.

Ravitsemussuositusten tavoitteena on myös ohjata terveyspoliittisia päätöksiä. 2000-luvun alussa havaittiin, että suomalaisten D-vitamiinin saanti oli suosituksiin nähden riittämätöntä. Tämän vuoksi maitovalmisteisiin päätettiin lisätä D-vitamiinia. Tämä paransi suomalaisten D-vitamiinin saantia, mutta ei vielä riittävästi. Niinpä maitovalmisteiden D-vitamiinin määrää lisättiin entisestään, samoin margariinien. Tällä hetkellä suomalaisten keskimääräinen D-vitamiinin saanti onkin riittävää.



Ruokakolmio antaa suuntaviivat ruokavalion koostamiseen - pohjalta reilusti ja huipulta harvoin.

Lautasmalli puolestaan antaa suuntaviivat yksittäiselle aterialle. Hyvää ruokahalua!

Suomalaiset ravitsemussuositukset pdf

Ursula Schwab
ravitsemusterapian apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampus
pohjoismaisten ja valtakunnallisten ravitsemussuositusten asiantuntijaryhmän jäsen

Nuorisotakuu toimii K-ryhmässä

Johanna Kinnunen | 12.03.2014

Julkisessa keskustelussa on esitetty väitteitä, ettei hallitusohjelmaan kirjattu nuorisotakuu toteutuisi käytännössä. Tuntuu, että kritisoivia henkilöitä ja tahoja löytyy enemmän kuin työttömiä työnetsijöitä. Mutta kuten tiedetään, positiivisuus, ennakkoluulottomuus ja ryhmähenki ovat avaimia muutokseen ja hyvään lopputulokseen. K-ryhmä on toiminut kurkiauran lailla näyttäen epäilijöille, että nuorisotakuu ja nuorten työllistäminen toimivat sittenkin käytännössä.

K-ryhmä aloitti oman nuorisotakuuohjelman virallisesti elokuussa 2013. Kesän aikana laadittiin tietopaketteja, luotiin kontakteja ja lähdettiin liikkeelle iloisella mielellä jakamaan nuorisotakuun sanomaa. Havaittuihin porsaanreikiin tartuttiin välittömästi.

Elo-joulukuun välillä yli 520 nuorta löysi tien K-ryhmään nuorisotakuun kautta. Yhteensä K-ryhmä on työllistänyt alle 30-vuotiaita nuoria elo-joulukuussa 2013 noin 3 600. Onnistuminen on edellyttänyt jatkuvaa kehittämistä, eikä pelkästään oman työn vaan myös yhteistyökumppanien työn.  Rehellisyys ja avoin vuoropuhelu ovat mahdollistaneet ohjelman etenemisen ja tehneet siitä menestyvän.

Nuorisotakuun työllistämiseen tarvitaan kolminaisuutta; Koordinaattori, Kauppias ja Kontaktihenkilö TE-toimistossa. Toisin sanoen; Kolme Kovaa Koota, työnetsijän tukena.  Kaikki tahot toimivat toisensa apuna. Jokainen hoitaa oman työkenttänsä hyvin eikä ketään osapuolta jätetä yksin.  Informaation jakaminen ja byrokratian täytyy olla nopeaa, koska työ odottaa tekijäänsä.

Olemme luoneet K-ryhmälle omat TE-toimiston kontaktihenkilöt, jotka avustavat työnantajia löytämään parhaimman nuoren työhön. Sama virkailija auttaa esim. palkkatukiprosessissa, jotta työllistyminen toteutuisi sovittuna aikana.

Myös K-ryhmän sisällä on luotu keskitettyä toimintaa nuorisotakuun puitteissa. Koordinaattori toimii yhteistyössä ulkopuolisten ja sisäisten tahojen kanssa ns. liimana yhdistäen eri tahot ja jakaen informaatiota.

Tärkeintä on onnistunut lopputulos. Työlle on löydetty tekijänsä ja nuori on saanut mahdollisuuden astua työelämään. Nyt muutkin yritykset ja tahot haluavat tietää, miten päästä toivottuun lopputulokseen ja miten me K-ryhmässä olemme tämän tehneet. 

Jotta voimme yhteistyöllä työllistää vielä loput nuorisotakuun tavoitteestamme, lue ja innostu Pirkanmaan TE-toimiston kirjoittamasta blogista, jossa kerrotaan Nuorisotakuusta K-ryhmässä.

Kirjoittaja Johanna Kinnunen toimii K-ryhmän nuorisotakuuohjelman projektikoordinaattorina.

Kauppa täynnä tarinoita

Minna-Maari Harmaala | 05.02.2014

Tapasin jokin aika sitten Adrien Kouadion, Norsunluurannikolla asuvan kaakaonviljelijän. Varsinainen velikulta, intohimoinen jalkapalloilija, joka halusi isänsä lailla tulla viljelijäksi. Rakastui vaimoonsa ensisilmäyksellä, toistuvasti ilahduttaa yhteisöään positiivisuudellaan ja nauttii ajasta perheen kanssa. YouTuben kautta sinä ja tuhannet muutkin voivat tavata hänet ja saada hymyn kasvoille Adrienin ylitsepursuilevasta iloisuudesta ja tarttuvasta hymystä.

Tarinat ovat kautta vuosisatojen ja kulttuurien olleet olennaisia tiedon siirtämisen välineitä, oppimisen tärkeitä työkaluja. Tarinoiden kautta varoitettiin, opastettiin, suojattiin ja kehitettiin. Tarinat säilyvät ja siirtyvät sukupolvilta toisille muuttaen muotoaan juuri sen verran kun kulloinkin on tarpeen. Tarinat myös liittävät meidät yhteisöön ja kulttuuriin. Tarinoiden kautta opimme tuntemaan itsemme ja ympäristömme paremmin. Tarinaan usein liittyy ripaus jotakin taianomaista.

Vastuullisuus on ja tulee olemaan yhä enemmän tarinoita. Tarinoiden kautta vastuullisuus ja yritysten vastuullisuusteot tulevat konkreettisiksi. Tarinat lisäävät uskottavuutta. Olemme kivuliaan tietoisia siitä, miten juhlavat vastuullisuuspuheet ja politiikat eivät estäneet esimerkiksi Rana Plazan onnettomuutta tai alhaisten palkkojen ja ylipitkien työpäivien luomaa nykyajan orjuutta. Kuluttajakin on havahtunut sanojen ja tekojen väliseen ristiriitaan ja kyselee miksi isot yritykset eivät tiedä mistä tuotteet tulevat, kuka ne tekee ja miltä todellisuus tuotteen matkalla näyttää. Julistukset ja juhlapuheet sekä toisiinsa sekoittuvat sadat vastuullisuusmerkit eivät enää riitä, tarvitsemme aitoja, todellisia tarinoita.

 



Tarina tuo tuotteen pitkän matkan konkreettiseksi. Se kertoo, mitä välillistä hyvää kuluttaja voi saada aikaiseksi tuotteen kautta. Tarina antaa tuotteelle kasvot ja toimii myös vastuullisuuden pienenä vakuutuksena. Tarinat ovat myös erinomainen paikka brändin vahvistamiseen ja brändimarkkinointiin. Ihan lähitulevaisuudessa jo kaupassa voi olla pieniä interaktiivisia tauluja tai kylttejä kertomassa tarinoita vastuullisesti tuotettujen tuotteiden matkasta.

Haluan olla osa tarinaa, jotakin minua suurempaa. Ostan kernaasti suklaan Adrienin kaakaoista; lamput Jukan tehtaasta, jossa kannustetaan vammaisia työhön; lihat Kallelta, jonka luomutilalla käymme perheen kanssa katsomassa pikkuvasikoita ja omenahillon suoraan mummolasta. Elämääni mahtuisi vielä monta tarinaa; toivottavasti myös kauppaan. Toivonkin kauppaa, joka olisi täynnä tarinoita! Pienessä mittakaavassa tämä jo toimii mökkipitäjän pikkuputiikissa, mutta haaste onkin saada tarina mukaan myös globaaliin toimitusketjuun. Kannustankin kaupan tarttumaan tarinannälän nujertamiseen!

Kirjoittaja Minna-Maari Harmaala  on Haaga-Helian ammattikorkeakoulun vastuullisen liiketoiminnan yliopettaja.

Mihin käytetyt vaatteet – kiertoon vai polttoon?

Veli-Matti Kankaanpää | 07.01.2014

Suomessa pohditaan, mitä tehdä tekstiileille ja vaatteille, joita ei enää käytetä. EU myös pohtii asiaa, kun se aloittaa jätelainsäädännön uudelleen arvioinnin ensi vuoden aikana ja tekstiilijäte noussee jälleen keskiöön.

Mutta miksi puhumme jätteestä. Voisiko vaatteet käyttää vielä uudelleen tai edes niiden materiaalin?

Lainsäätäjän kiinnostuksen kohteena on tehokkaan keruujärjestelmän luominen. Keruuta ennen tulisi kuitenkin tietää, miten tekstiilikuitujätettä voi hyödyntää kestävästi ja vieläpä kannattavasti, sillä vasta  kannattavuus tekee toiminnasta myös kestävää.

Asia kiinnostanee vaateostajaa, sillä kuluttaja maksaisi vaatehinnoissa erilliskeräyksen kustannukset. Vaateostaja on erittäin hintaherkkä. Kovin korkeaa hintaa ei kuluttaja kierrätyksestä ole valmis maksamaan.

Tekstiilijätteen ja sen raaka-aineen, kuitujen, hyötykäyttö on moniongelmainen asia. Eri tekstiilikuitujen uudelleen käytettävyys on hyvin erilainen ja sekoitteina vielä ongelmallisempi. On sanottu, että puuvillan ja polyesterin kierrätys on yhtä lähellä toisiaan kuin paistinpannun ja limsapullon.

Runsaan kahden vuoden päästä kaatopaikoille ei tekstiilijätettä enää saa viedä. Onko tekstiilijätteelle muuta käyttöä kuin poltto energiaksi muun jätteen mukana?  Energian talteenotto eli poltto houkuttaa, sillä vaatekilo poltettuna antaa enemmän energiaa kuin kilo halkoja!

Jotkut yritykset tekevät  tekstiili- ja kuitujätteestä kannattavaa liiketoimintaa.

Jotta tekstiilijätettä kannattaisi tai olisi ylipäätään järkevää kerätä erikseen, tulisi kuitenkin lähes koko tekstiilijäte voida hyödyntää.

Menetelmiä tekstiilijätteen hyödyntämiselle jatkuvasti kehitetään. Tekokuitujen uudelleen sulakehräämisessä on omat ongelmansa kuten myös luonnonkuitujen mekaanisessa kierrätettävyydessäkin.  Suuressa mittakaavassa kierrätystekstiilikuidun laatu ja hinta ovat useimmiten epärealistisia ja ympäristövaikutukset uusiokuituja suuremmat. Usein kierrätys  ja kuitujen talteenotto on mahdotonta.

Tekstiilijätteen hyödyntämisen tulee perustua kustannuste

hokkaimpaan tapaan ja ehdottomasti olla kokonaisuudessa markkinaehtoista. Miksi kuluttajalla maksatettaisiin jotain sellaista, josta olisi ympäristöllekin vain haittaa? Miksi kerätä kasvava tekstiilijätevuori, jota ei voitaisi hyödyntää?

Öljyn hinnan nousun, Aasian oman vaatekysynnän kasvun ja kuituhintojen nousun uskotaan lisäävän tekstiilijätteen kysyntää raaka-aineeksi. Odotusaikana vaatteet lämmittävät ensin käyttäjää ja sitten ne voidaan polttaa sekajätteen mukana lämmöksi.

Kirjoittaja Veli-Matti Kankaanpää on Tekstiili- ja Muotialat TMA:n toimitusjohtaja.

Takaisin ylös