Näkökulma

Näkökulma on blogi, jossa eri kirjoittajat ottavat vuorollaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Uusi Näkökulma-kirjoitus julkaistaan noin kuukauden välein.

Kirjoituksia voi tarjota osoitteeseen pirjo.nieminen@kesko.fi. Kirjoituksen enimmäispituus on 2000 merkkiä.

K-maatalouden koetilalla harpotaan kohti kiertotaloutta

Itämeri, suomalaisten lähimeri, on ainutlaatuinen ekosysteemi, joka on ollut valtavan kuormituksen alla jo pitkään. Ravinnepäästöjen ja sisäisen kuormituksen aiheuttama rehevöityminen sekä vaarallisten aineiden kertyminen mereen ovat keskeisiä ongelmia, joiden ratkaisemiseen Baltic Sea Action Group -säätiö tekee työtä. Kuten niin usein, näidenkin ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan toimia eri puolilla yhteiskuntaa.

BSAG:n Itämeri-sitoumukset tarjoavat yrityksille ja julkisyhteisöille kanavan kantaa vastuuta Itämeren tilan parantamiseksi. Samalla esiin tulee usein myös ilmastotyö – yhteen nivoutuneiden ongelmien ratkaisussa, vaikuttamalla toiseen vaikutetaan toiseenkin. Myös keinovalikoima on usein yhtenevä.

K-maatalouden koetila teki alkuvuodesta Itämeri-sitoumuksen, jonka tarkoitus on kehittää mittauskäytäntöjä- ja laitteita maan kasvukunnon ja maaperän ja maaveden ravinteiden seuraamiseksi. Koetilalla Hauholla testataan uusien mittalaitteiden soveltuvuutta maatalouden käyttöön.

Toimivat mittausmenetelmät edistävät kestävää maataloutta kun viljelyn panostukset voidaan optimoida satotavoitteiden, sadon käyttötarkoituksen, maan satopotentiaalin ja lajikkeiden vaatimusten mukaan. Viljelijän tulosta parantavat maan hyvä kasvukunto, tarpeenmukainen lannoitus ja ravinteiden saaminen takaisin hyvinä satoina. Oikein hoidettu maaperä sitoo myös hiiltä ja kamppailee siten ilmastonmuutosta vastaan.

Meren hyvinvoinnin kannalta oleellista on tietysti, että ravinnevalumat vähenevät. Se saavutetaan pitämällä ravinteita kierrossa ja hyötykäytössä ja käyttämällä niitä tarpeen mukaan ja kestävästi.

Laajemmallakin perspektiivillä suunta kohti ravinteita kierrättävää ja niitä järkevästi käyttävää yhteiskuntaa on jo otettu. Tästä kertoo esimerkiksi nykyiseen hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet ravinteiden talteenotosta erityisesti Itämeren ja vesistöjen kannalta herkillä alueilla niin, että vähintään 50 prosenttia lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä prosessoitaisiin ja kierrätettäisiin vuoteen 2025 mennessä. EU-tasolla sama suunta näkyy alkuvuodesta julkaisussa kiertotalouspaketissa, jonka ensimmäisinä aloitettuina toimenpiteinä on ollut lannoiteasetuksen muuttaminen tavalla, joka avaisi sisämarkkinat kierrätysravinnevalmisteille.

Jotta tällainen järjestelmämuutos ravinteitä kestävästi käyttävää yhteiskuntaa voi syntyä, tarvitaan tietoa, esimerkkejä ja käytännön ratkaisuja, kuten K-maatalouden koetilalla nyt testattavia uusia mittaamiskäytäntöja -ja laiteita. Askel kerrallaan oikeaan suuntaa, ja välillä saa harppoakin!

Pieta Jarva
Baltic Sea Action Group

Kalansyönnin terveysvaikutukset ovat varsin hyvin tiedossa niin ravitsemusasiantuntijoiden kuin kuluttajienkin keskuudessa. Korkean D-vitamiinipitoisuuden ja hyvän rasvahappokoostumuksensa ansiosta kalaa kehotetaankin syömään vähintään kaksi kertaa viikossa.

Globaalisti kalalla on merkittävä rooli ihmiskunnan ruokahuollossa. Pääasiallisena proteiinilähteenä kalaa käyttää maailmassa noin miljardi ihmistä. Viljelty maa on jo pääosin tehokäytössä ja kalavarat kalastettu vähiin monien lajien ja merien osalta. Nopeassa kasvuvauhdissa olevalle vesiviljelylle löytyy kuitenkin tilaa kasvaa, kun huolehdimme siitä, että kasvu tapahtuu kestävästi ja ympäristöä kunnioittaen.

Kotimaisten kalanrehujen kehitystyössä on panostettu jo pitkään rehujen ravintoaineiden hyväksikäytön tehostamiseen ja vesistöjen ravinnekuormituksen pienentämiseen. Viimeisin kehitysaskel otettiin kesällä 2016, jolloin Raisio-konserniin kuuluva Raisioaqua aloitti Itämeren ravinteiden kierrättämiseen perustuvan Baltic Blend -rehun valmistamisen. Baltic Blend -rehun ansiosta tuotamme ruokaa varsin ravinneneutraalisti ensimmäistä kertaa.

Ympäristötekijät ohjaavat entistä enemmän myös kuluttajien valintoja ruokakaupassa. K-citymarketien ja K-supermarketien kalatiskeihin on ilmestynyt uusi kotimaisten sopimustuottajien kasvattama Benella Kirjolohi, joka maistuu tuoreutta ja laatua arvostavalle sekä vastuullisesti valitsevalle kuluttajalle. Tuotemerkin omistaa Raisioaqua, joka antaa sen Raision vastuulliseen ruokintakonseptiin ja rehuihin sitoutuneiden kalankasvattajien käyttöön.

Benella tekee hyvää terveydelle. Kotimainen kirjolohi on erityisen hyvä D-vitamiinin lähde. Toimivan ruokintakonseptin ja kotimaisten pohjoisen olosuhteisiin kehitettyjen rehujen avulla Benellan omega-3-rasvahapot, EPA ja DHA, ovat oikealla tasolla. Siksi Benella Kirjolohelle on myönnetty Sydänmerkki, joka kertoo terveydelle paremmasta vaihtoehdosta.

Benella tekee hyvää myös ympäristölle. Baltic Blend -rehujen raaka-aineena käytettävä kotimainen kalajauho ja -öljy valmistetaan Itämeren silakasta ja kilohailista, joiden kannat ovat kestävällä tasolla. Ravinteita kierrättämällä vesistöjen fosforikuormitus pienenee ja Itämeren tila paranee Benella-kala kerrallaan. Lisäksi Benella Kirjolohen rehuissa kalaöljy on osittain korvattu rypsiöljyllä. Siten säästetään valtamerien hupenevia kalavaroja.

Kotimainen kasvatettu kirjolohi on nostettu WWF Suomen kalaoppaan vihreälle listalle osoituksena kotimaisen kalankasvatuselinkeinon ympäristötyöstä. Yhteisen Itämeremme suojelussa kalankasvatusala on hoitanut mallikkaasti osansa. Siksi kotimainen taatusti tuore ja maistuva Benella Kirjolohi on hyvä valinta.

Juha-Matti Mäkelä
Markkinointipäällikkö
Raisioaqua / Raisioagro Oy

Yhä useammat perinteiset yritykset ottavat tällä hetkellä merkittäviä askeleita digitalisaation polulla. Mitä digitalisaatio tarkoittaa? Miksi se on kenties yksi suurimmista teknologian vauhdittamista murroksista ihmiskunnan historiassa?

Digitalisaatiolla ei ole vain yhtä vakiintunutta määritelmää, mutta yleisesti sillä tarkoitetaan digitaalista uusiutumista – digitalisoidaan kaikki mikä on digitalisoitavissa ja integroidaan tämä jokapäiväiseen elämäämme. Kuluttajat ovat vuosien saatossa ottaneet teknologian tuomat mahdollisuudet omikseen, yrityksillä sen sijaan on vielä paljon kirittävää.

Digitalisaatio vaikuttaa yritysten toimintaan kokonaisvaltaisesti. Se ryskyttää olemassa olevia rakenteita, haastaa nykyiset ansaintamallit, sekä kyseenalaistaa perinteiset toimintamallit.

Digitalisaatio koskee kaiken kokoisia yrityksiä kaikilla toimialoilla. Yrityksillä on tasan kaksi vaihtoehtoa suhtautua tähän muutokseen: tarttua digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin ja rakentaa siitä kilpailuetu, tai olla tarttumatta, ja hävitä kisa.

Digitalisaatio ei kuitenkaan ole pelkkä teknologiaharjoitus. Teknologia mahdollistaa muutoksen, mutta itse muutos tulee aivan muualta, meistä ihmisistä. Mielenkiintoista on se, kuinka me itse omaksumme uutta teknologiaa ja otamme sen osaksi arkipäiväämme.

Digitalisaatio koskee meitä jokaista. Se on peruuttamattomasti muuttanut omaa käyttäytymistämme niin töissä kuin vapaa-ajalla. Uusi teknologia ja digitaaliset palvelut ovat pysyvästi muokanneet tapaamme olla, elää ja kuluttaa.

Digitalisaatio muovaa vahvasti yrityskulttuuria. Se raivaa tieltään hierarkkiset esteet ja lisää organisaatioon läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Digitalisaatio pakottaa yritykset hajauttamaan päätöksenteon ja valtuuttaa tiimit ottamaan omistajuutta. Menestyvä organisaatio reagoi nopeasti, kokeilee asioita, eikä pelkää virheitä.

Digitaalinen transformaatio ei tapahdu itsestään, sitä täytyy johtaa aktiivisesti. Johtaminen on ennen kaikkea muutoksen johtamista organisaation kaikilla tasoilla. Se tarkoittaa uusien kyvykkyyksien rakentamista, jäykkien siilomaisten rakenteiden purkamista ja yhteistyön lisäämistä kaikilla tasoilla. Nopean reagoinnin ja toiminnan mahdollistaminen on organisaation elinehto.

Meillä on etuoikeus olla todistamassa näin suurta murrosta - olla todistamassa sitä, kuinka teknologia muuttaa maailmaa ja parantaa jopa miljardien ihmisten elämänlaatua. Toista kertaa vastaavaa murrosta ei omalle kohdalle tule. Työ, jota K-ryhmässä teemme, vaikuttaa kaikkien suomalaisten arkeen. Se pitää mielen nöyränä.

Anni Ronkainen, Chief Digital Officer, SVP, Kesko 

Kestävä kehitys on yksi tämän päivän nousevia trendejä ja siitä puhutaan paljon.

Kestävä kehitys on myös meillä Amerplastilla yksi neljästä arvostamme: Kestävä kehitys, Yhteistyö, Sitoutuminen ja Aloitteellisuus. Korostamme kestävää kehitystä kaikessa toiminnassamme; käytämme vähemmän, käytämme uudelleen ja kierrätämme.

Tärkeä osa tätä toimintaa on myös ympäristön kannalta kestävien pakkausratkaisujen tarjoaminen markkinoille. Koemme tärkeiksi asioiksi kierrätysmateriaalin käytön, hiilidioksidipäästöjen vähentämisen sekä ruokahävikin pienentämisen.

Ruokahävikin pienentäminen on ensisijaisen tärkeää, jotta säästämme tärkeitä resursseja sekä vähennämme metaanipäästöjä. Ruokahävikki on yksi aikamme suurimpia globaaleja haasteita. Tähän olemme vastanneet esimerkiksi tuomalla markkinoille pakkausratkaisun, joka pidentää tuoretuotteiden säilyvyyttä.

Amerplastilla on tehty kehitystyötä kierrätysmuovin kanssa jo 1990-luvulta lähtien. Tämä päivänä valmistamme kasseja, joissa on jopa yli 90 % kierrätysmateriaaleja. Meillä on ollut asian puitteissa myös kehitysprojekteja asiakkaidemme kanssa.

Tästä hyvä esimerkki on K-ryhmän Pirkka-kierrätysmuovikassi, joka sisältää yli 90 % kierrätysmateriaalia. Raaka-aineesta 30 % on kerätty K-ruokakaupoissa myytävien tuotteiden kuljetussuojamuoveista. Pirkka-kierrätysmuovikassi tuli markkinoille vuoden 2010 elokuussa.

Olemme vahvasti kehitystyössämme uskoneet kierrätysmateriaaliin ja niiden hyötykäyttöön. Kehitystyömme lähtökohtana on ollut, että kassin käyttöominaisuudet tulee säilyä ennallaan.

Lisää meille uskoa kierrätysmateriaaliin on tuonut myös esimerkiksi Suomen Ympäristökeskuksen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tekemä Optikassi-tutkimus, jonka mukaan kierrätysmuovista valmistettu ostoskassi on se paras vaihtoehto. Myös VTT:n Ecoflexobag hanke osoitti meille, että kierrätysmateriaalin määrän kasvattaminen kassissa entisestään pienentää kassin hiilidioksidipäästöjä.

Huhtikuussa 2016 Amerplast allekirjoitti Ekokemin kanssa sopimuksen muoviraaka-aineen toimituksista. Tämän ansiosta voidaan tuottaa ekologisesti kestävämpiä ja ympäristöystävällisempiä pakkausratkaisuja. Sopimuksen mukaan Ekokemin kesällä 2016 toimintansa aloittavan Muovijalostamon tuotteita hyödynnetään Amerplastin muovikassien valmistuksessa. Ekokemin muovijalostamon raaka-aineesta suurin osa on peräisin kuluttajien jätteistä, joita kerätään muovipakkausten keräyspisteissä ympäri maata.

EU:n komissio julkisti joulukuun alussa 2015 uuden kiertotalouspaketin, jonka tavoitteena on edistää Euroopan siirtymistä kiertotalouteen. Työ kierrätysmateriaalien kanssa siis jatkuu edelleen Amerplastilla ja meillä on sen suhteen paljon mahdollisuuksia.

Tiina Pessi, Business Director, Retail
Amerplast Ltd.

Yksi ikäluokka saa tänäkin keväänä oppivelvollisuutensa suoritettua. Se tarkoittaa noin 60 000 peruskoulun jälkeen kesälomalle kirmaavaa nuorta. He ansaitsevat juhlansa ja onnittelunsa. Etappi on kuitenkin vain välipysäkki. Velvollisuus on suoritettu, mutta odotukset jatkuvat. Yhteiskunta vaatii jatkamaan, sillä koulutetussa väestössä on tulevaisuutemme vauraus ja hyvinvointi.

Vaikka opetus toisen asteen oppilaitoksissa Suomessa onkin ilmaista, ei opiskelu suinkaan ole maksutonta. Lukiolainen tarvitsee laskimen, tietokoneen ja ison pinon oppikirjoja. Tutkinnon suorittaminenkin maksaa. Ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan myös alakohtaiset välineet ja varusteet, esimerkiksi kokkiveitset, parturinvälineet, suojavaatteet, työkengät ja muut materiaalit. Välttämättömistä hankinnoista kertyy maksettavaa helposti 2500 euroa.

Monelle pienipalkkaiselle yksinhuoltajalle - ja sellaisille perheille, joissa on työttömyyttä, työkyvyttömyyttä, sairauksia, velkaantumista, konkursseja, lomautuksia, muuttuneita tilanteita ja niihin liittyviä kohtuuttomia kuluja, tai liuta lapsia - se on liikaa.

Vaihtoehdot ovat kuitenkin vähissä. Alaikäisenä peruskoulupohjalta työelämään siirtyminen ei ole tätä päivää. Työtä tuskin edes olisi. Ei sen puolin ole työttömyysturvaakaan, jos nuori ei aktiivisesti hae koulutukseen. Siis siihen koulutukseen, johon perheessä ei ole varaa.

Syrjäyttämisestä aiheutuu niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin kohtuuttomat kustannukset. Välittömästi, välillisesti, kertautuvasti ja ylisukupolvisesti. Suorina kuluina ja menetettyinä tuloina.

Lapsiin investoimisessa on kyse lasten ihmisoikeuksista, mutta sen vaikutukset hyödyttävät meitä kaikkia. Köyhänkin perheen lapselle pitää turvata aidosti yhdenvertainen mahdollisuus koulutukseen. Kyse on paitsi arvovalinnasta, myös järjen käytöstä.

"Olen nyt suorittanut lukio-opintoni loppuun ja en voi kiittää teitä tarpeeksi tuestanne. Ilman teitä en olisi pystynyt käymään lukiota loppuun, koska minulla ei olisi riittänyt varat kalliiden kirjojen hankintaan. Onneksi autoitte minua ja nyt olen valkolakkia vaille valmis ylioppilas. Tästä jatkan opintojani luokanopettajaksi ja erikoistun musiikinopettajaksi. Pidellään peukkuja, että saan paikan sieltä. Kuitenkin suuri kiitos vielä teille avusta!”
Pelastakaa Lasten paikallisyhdistykseltä oppimateriaalitukea saaneen pojan lähettämä kiitosviesti.

Pelastakaa Lapset ehkäisee Eväitä Elämälle -ohjelmalla lasten ja nuorten syrjäytymistä. Ohjelmassa mukana olevat Pelastakaa Lasten paikallisyhdistykset tukevat syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten koulunkäyntiä ja harrastamista. Nyt voit antaa oman tukesi syrjäytymisen vastaiseen työhön uudella tavalla. Osta arpa pullopantilla. Paina Arvonta -nappia oman ruokakauppasi pullonpalautusautomaatilla.

Kirjoittaja Mari Laiho on Pelastakaa Lapset ry:n kansalaistoiminnan päällikkö.

Lue myösTurun seudun K-supermarketeissa annettiin eväitä elämälle

Petri Salermo: Kiertotalouskin alkaa Koolla

Petri Salermo | 15.03.2016

Kiertotaloudesta puhutaan tänä päivänä paljon. Sinänsä siinä on kysymys vanhoista keksinnöistä, kuten huolto, leasing, korjausliiketoiminta, uudelleenkäyttö ja kierrätys. Kiinnostava mahdollisuus syntyy, kun näihin yhdistetään digitaalisuus ja uudet liiketoimintamallit, jotka rikkovat perinteisten liiketoimintamallien rajoja.

Yksinkertaisimmillaan kiertotalous tarkoittaa kuluttajille sitä, että tavarat pidetään mahdollisimman pitkään käytössä joko korjaamalla niitä tai kierrättämällä ne uusille omistajille tai uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Kaikkea ei myöskään tarvitse omistaa itse, vaan tavaroita voi myös lainata toisilta tai vuokrata.

Kiertotalous tuo tullessaan muutoksia myös päivittäistavarakauppaan vähintään kahdella eri tavalla. Ensimmäinen on perinteinen lähestymiskulma eli sääntely ja määräykset, jotka asettavat uusia velvoitteita myös kaupan alalle. Materiaalien kierrätysvelvoitteet kiristyvät entisestään ja samalla raportoinnin läpinäkyvyysvaatimukset kasvavat. Kesko on erinomaisessa  asemassa, koska olemme yhdessä saavuttaneet hienoja tuloksia materiaalikierrätyksessä ja kehitystyö jatkuu.

Toinen kiertotalouden mukanaan tuoma muutos linkittyy vahvasti kuluttajakäyttäytymiseen: kuluttajat haluavat yhä enemmän ja yhä nopeammin. Kivijalkakaupoista on syntymässä kohtaamispaikkoja, joissa mahdollisimman moni asia tulee kerralla hoidetuksi. Juuri tässä kohtaa kaupan kannattaa yhdistää kiertotalouden mahdollisuudet osaksi liiketoimintaa.

Voisiko ajatella, että kaupasta tulee myös eri materiaalivirtojen kohtaamispaikka? Voisimmeko hyödyntää samaa paluulogistiikan logiikkaa, jota olemme jo vuosien ajan menestyksekkäästi hyödyntäneet Keskon omassa toiminnassa esimerkiksi pakkausmuovien keräämisessä ja hyödyntämisessä? Eli voisivatko kuluttajat palauttaa käytöstä hylkäämänsä materiaalit samalla, kun he ostavat uutta ajatuksella ”tuo tullessasi, vie mennessäsi”?  

Esimerkki tehokkaasta paluulogistiikasta: Pirkka-kierrätysmuovikassit, jotka valmistetaan Keslogin ylijäävistä pakkausmuoveista.

Toinen menestystarina, josta voisimme ottaa opiksi on Palpan panttijärjestelmä, joka hakee vertaistaan jopa maailman mittakaavassa.  Rahallinen pantti voisi toimia hyvänä motivaattorina muissakin kierrätysmateriaaleissa tai ehkä pantilla voisikin saada alennusta uudesta vastaavasta tuotteesta?

Kiertotalous voisi hyödyntää kaikkia osapuolia: tuoda lisää aktiviteettia kivijalkakauppaan, parantaa kuluttajien palveluita ja tehdä tämän kaiken vielä kaupalle taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Mielestäni näitä muutoksia ei kannata jäädä odottelemaan, vaan tarttua niihin välittömästi. Keskossa on tehty valtavan hienoa työtä kiertotalouden eteen jo vuosikausia. Nyt olisi otollinen aika monistaa nämä ajatukset myös kuluttajarajapintaan.

Miksi uskon, että nämä ajatukset voisivat oikeasti toimia? Siksi, että suomalaiset haluavat uusia kiertotalousinnovaatioita. Teettämämme kyselytutkimuksen mukaan kysyntää uusille palveluille on, kunhan ne tehdään tarpeeksi helpoiksi ja kiinnitetään osaksi meidän jokapäiväistä arkea.

Petri Salermo
Toimialajohtaja
Lassila&Tikanoja Oyj

Usein kaakaon vastuullisuuteen liittyvissä keskusteluissa esille nousee kysymys siitä, miksi kaikista panostuksista huolimatta asiat eivät etene toivotulla vauhdilla. Koko kaakaosektori on panostanut viimeisten vuosien aikana arvoketjun vastuullisuuden parantamiseen satoja miljoonia euroja, mutta silti lapsityövoima, viljelijöiden huono tulotaso, koulutuksen puute ja monet muut haasteet nousevat edelleen esille.  

Miksi sitten asiat eivät etene halutulla tahdilla? Teemmekö vääriä asioita vai asioita väärin? Vai tavoittelemmeko jotain sellaista, mikä ei ole helposti tehtävissä? Uskon itse jälkimmäiseen: haasteet ovat laajoja ja kehitys vie aikaa, mutta tavoitteiden asettaminen korkealle on tärkeää.

Ilman tavoitetta mekään Fazerilla olisimme tuskin siinä, missä olemme nyt. Asetimme itsellemme tavoitteen vuonna 2010, että vuonna 2017 kaikki käyttämämme kaakaoraaka-aine on jäljitettävää ja täyttää vastuullisen tuotannon kriteerit. Ylitimme vuodelle 2015 asettamamme 70 % tavoitteen ja tänä vuonna tavoitteemme on saavuttaa jo 85 % kriteerit täyttävää kaakao raaka-ainetta. 

Kaakaota viljellään pienillä tiloilla Päiväntasaajan läheisyydessä. Viljelijöitä on arvioitu olevan 5-6 miljoonaa. Jotta voimme varmistaa, että kaakaon viljelystä elantonsa saavien ihmisten elinolot ja elintaso paranevat, on meidän kannettava vastuu myös niiden viljelijöiden mukaan saamisesta, jotka ovat heikoimmassa asemassa ja jotka ovat sertifiointijärjestelmien ulkopuolella. Tämän vuoksi tuemme kaakaonviljelijöitä Nigeriassa ja Ecuadorissa suorien vastuullisuusohjelmien kautta sen lisäksi, että hankimme sertifioitua raaka-ainetta. Ohjelmat alkuperämaissa toteutetaan yhteistyössä raaka-ainetoimittajiemme kanssa. Yhdessä olemme luoneet toimintatavan, joka näyttää aidosti tuottavan tulosta viljelijäyhteisöissä. Yhteisen työmme tuloksena osa viljelijöistä on mm. siirtynyt sertifiointijärjestelmien piiriin.

Näen tarpeelliseksi sen, että niin nyt kuin jatkossakin olemme avoimia ja kriittisiä tekemisemme suhteen koko sektorilla ja pidämme tarkasti mielessämme sen, että vastuullisuustyön keskipisteessä täytyy olla viljelijä. Tulevaisuus riippuu siitä, että suuri pienviljelijäjoukko, joka toistaiseksi on sertifiointijärjestelmien ulkopuolella, pystyy parantamaan elintasoaan parempien satojen ja paremman hinnan kautta samalla huomioiden ympäristön kannalta kestävät viljelytavat. 

Toivon, että suklaasta nauttivat luottavat meihin ja tekemäämme työhön. Teemme kaikkemme, jotta myös jatkossa ylittäisimme sidosryhmiemme odotukset.    
  
Nina Elomaa, Corporate Responsibility Director, Fazer Group

Suomen kestävän kehityksen politiikan korkea profiili ja pitkä jatkumo ovat maailmalla arvostettuja. Viimeisin laajasti yhteiskuntaa osallistava innovaatio, Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, on saanut kiitosta ja herättänyt kiinnostusta. Tammikuussa Suomi arvioitiin ympäristösuorituskyvyn ykköseksi juuri yhteiskuntasitoumuksen vauhdittamana.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päämääränä on luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi. Se on sekä Suomen kansallinen linjaus kestävästä kehityksestä että toiminnallinen työkalu kestävän kehityksen konkretisoimiseen. Isäntänä toimii Suomen kestävän kehityksen toimikunta, jota johtaa pääministeri Juha Sipilä.

Sitoumuksen kahdeksan tavoitetta tarkastelevat kestävää kehitystä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin, terveen ja kestävän talouden sekä kestävien elämäntapojen edistämisen näkökulmasta. Eri tahot antavat konkreettiset, seurattavat ja heille uutta luovat toimenpidesitoumukset, joka vievät käytäntöön yhtä tai montaa sitoumuksen tavoitetta. Tähän mennessä jo yli 200 yritystä, järjestöä, virastoa, oppilaitosta ja yksityishenkilöä on antanut julkisia toimenpidesitoumuksia.

Miksi kannattaa tulla mukaan? Kestävän kehityksen sitoumus on muutoksen teon väline. Se antaa mahdollisuuden asettaa omia tavoitteita ja viedä niitä läpi yhteisen kansallisen sateenvarjon alla. Se on myös viestinnän väline. Mistä kestävän kehityksen hankkeista tai toimista organisaatiosi haluaisi viestiä omistajille, asiakkaille ja muille sidosryhmille? Moni osallistuva taho on kokenut vahvistaneensa mainettaan ja rakentaneensa uusia kotimaisia ja kansainvälisiä verkostoja. Parasta on, että toimenpidesitoumus vie kestävää kehitystä aidosti arjen käytäntöihin.

Marja Innanen on Kestävän kehityksen toimikunnan apulaispääsihteeri.

Katso K-ryhmän ja muiden antamat sitoumukset osoitteesta https://sitoumus2050.fi/

Takaisin ylös