Näkökulma on blogi, jossa eri organisaatioiden edustajat ottavat vuorollaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Uusi Näkökulma-kirjoitus julkaistaan noin kuukauden välein.
Kirjoituksia voi tarjota osoitteeseen viestinta@kesko.fi. Kirjoituksen enimmäispituus on 2000 merkkiä.
Huvitun aina, kun säätiedotuksissa puhutaan mökkeily- tai lomakeleistä, vaikka säät ovat tärkeitä ihmisten ruoan saannille. Olisi katastrofi Suomen ruokatuotannolle, jos sateiden ja kylmyyden takia tulisi katovuosi.
Rainingon Luomutilan pellot sijaitsevat Paimionjoen välittömässä läheisyydessä Liedossa. Isämme vuonna 1946 ostamat pellot ovat olleet luomuviljelyssä vuodesta 1995 alkaen.
Tuolloin ajattelimme, että luomu on hyvä vaihtoehto, koska haluamme pitää yllä pellon monimuotoisuutta. Runsas mikrobikanta ja pieni määrä rikkakasvejakin kuuluvat luomupellolle, sillä maaperän elinvoima on olennainen tekijä kaikessa viljelyssä.
Luomupellon voi tunnistaa siitä, että kevätkylvöjen aikaan runsas lokkiparvi vierailee pellolla syömässä tiettyjä lieroja, jotka ovat hävinneet tavanomaisilta pelloilta lähes kokonaan.
Maaperässä on oltava kaikki kunnossa ja työvaiheet tehtävä huolella, jotta voimme tuottaa laadukasta raaka-ainetta jalostavalle osapuolelle.
Veljeni Karin ohella puolisoni Terhi työskentelee tiiviisti mukana, samoin poikani Tapani, jolla on omakin tila hoidettavanaan. Sofia-tyttäremme osallistuu tarvittaessa tilan töihin.
Viljelemme luomuna ruokahernettä, puhdaskauraa, rapsia, apilaa ja hieman ruistakin, mutta kvinoa on meille tärkeä tuote. Sen viljelyn aloitimme 2009.
Muutaman vuoden opeteltuamme aloimme uskoa, että kvinoan viljely kannattaa Suomessakin. Se on hyvin herkkä kasvi, siksi kylvön jälkeen taimettumista on seurattava päivittäin.
Kun siementä kertyi varastoon riittävästi, päätimme alkaa kehittää jatkotuotteita. Hankimme laitteet ja rakensimme osan niistä itse. Onnistuimme myös poistamaan kitkerää makua antavan saponiinin siementen pinnoilta lähes täysin.
Ensimmäinen teollisesti valmistettu tuotteemme oli suurimo, eli ”puurokvinoa”, jota myydään kilon pusseissa K-kaupoissa.
Kvinoassa on poikkeuksellisen laaja kirjo eri ravintoaineita, esimerkiksi kaikki välttämättömät aminohapot, joita on maidossa. Myös arginiini-aminohappoa on runsaasti. Se osallistuu kehossa typpioksidin tuotantoon, jota tarvitaan muun muassa sydämen toimintaan ja lihasten aktivaatioon. Löydöksistä myönnettiin Lääketieteen Nobel 1998.
Kvinoassa on B-vitamiineja, mineraaleja ja hivenaineita, antioksidantteja, rasvahappoja ja kuituja. Gluteenittomana se sopii keliaakikoille, ja eräiden tutkimuslähteiden mukaan kvinoa auttaa tasaamaan verensokeria ja on hyödyksi korkeasta kolesterolista kärsiville.
Vuonna 2014 osallistuimme ensi kertaa Naantalin Lähiruokatreffeille, missä esittelimme ja maistatimme kvinoaa. Sattumalta eräs K-ryhmän edustaja tykästyi makuun ja tuotteeseen ja halusi sen ketjun jakeluun. Yhteistyömme käynnistyi.
Tällä hetkellä K-ryhmän valikoimissa puurokvinoan ohella on kaksi muuta helppokäyttöistä tuotettamme: nopeasti valmistuva Lisukekvinoa ja lisäaineeton Raksui-murotuote. Viiden kilon kvinoapussit menevät Kespron kautta HoReCa-sektorin tarpeisiin.
Olen sitä mieltä, että jos haluaa olla mukana elintarvikeliiketoiminnassa, pitää olla mukana myös kauppaketjun jakeluverkostossa.
Uusi kylvökausi lähestyy. Mielestäni parasta keväässä on se, kun menee tuonne muokatulle pellolle, niin ympärillä pörräilee monenlaisia hyönteisiä ja ilmassa leijuu muheva mullan tuoksu. Silloin tulee tunne, että nyt kaikki on kunnossa.
Juha Raininko
Rainingon Luomutila Lieto