Kaupan tekijä

Ruoan hinta on puhuttanut aina, mutta tänä vuonna aiheesta on inflaation myötä tullut päivittäinen keskustelunaihe. Tämä ei ole ihme, sillä aihe koskee kuluttajina meistä jokaista.

Ruoan hinnan nousun taustalla on muun muassa maatalouden tuotantopanosten, kuten energian ja lannoitteiden hintojen nousu. Kustannukset ovat kuitenkin kasvaneet elintarvikeketjun joka portaalla: esimerkiksi energian hinnan nousu vaikuttaa niin alkutuottajien, elintarviketeollisuuden kuin kaupan toimintaan.

Ruoan lopullinen hinta määräytyy aina markkinassa, ja kauppojen vähittäismyyntihintoihin vaikuttaa myös kilpailu. Se on ruokakaupan alalla kovaa, minkä osoittaa muun muassa se, että ilman arvonlisäveroa tarkasteltuna ruoan hinta on Suomessa alle EU-keskiarvon.

Ymmärrän, että tämä tieto ei kuitenkaan ole päällimmäisenä kuluttajan mielessä kaupan hyllyjen välissä. Siksi pyrimme K-ryhmässä huolehtimaan siitä, että kaupoissamme on tarjolla runsaasti myös edullisia vaihtoehtoja. Olemme muun muassa lisänneet huokeiden K Menu -tuotteiden osuutta valikoimissamme ja panostaneet tarjoustuotteisiin vielä tavanomaista enemmän. Ruoan hintatasoa seurataan erilaisin puolueettomin hintavertailuin ja panostuksemme edullisiin hintoihin  ovat näkyneet hyvänä menestyksenä useammassa viimeaikaisessa hintakoritutkimuksessa.

Hinta on nyt hyvästä syystä vahvasti esillä, mutta asia ei ole täysin mustavalkoinen. Myös laadulle ja premiumille on havaintojemme mukaan edelleen ostajakuntansa. Useat kuluttajat tekevät myös priorisointia painottaen yhdessä tuotteessa laatua ja toisessa hintaa. Tämä on hyvä muistutus siitä, että ruoalla on hinnan lisäksi myös muita kuluttajien tärkeinä pitämiä ominaisuuksia. Esimerkiksi kotimaisuudella on tiivis yhteys paitsi laatuun myös työllistävyyteen ja omavaraisuuteen.

Reagointi akuuttiin tilanteeseen tuonut tulosta, mutta tehtävää riittää

Kaupan alan yhtiöiden tulokset ja kannattavuus ovat olleet tänä syksynä esillä ruoan hinnasta puhuttaessa. Esimerkiksi Keskossa päivittäistavarakaupan kannattavuus syntyy monista tekijöistä: niin myynnin kasvusta ja neliötehokkuuden parantumisesta, kansainvälisestikin vertaillen tehokkaasta logistiikasta kuin systemaattisesta datan käytöstä toiminnan kehittämisessä. Tuloskeskustelussa usein myös unohtuu, että Kesko toimii kolmella eri toimialalla, ja kehitys rakentamisen ja talotekniikan toimialallakin on ollut hyvää.

Laajemmassa kuvassa kauppa on käynyt 2000-luvulla läpi rakenneuudistuksen, jonka taustalla on markkinoiden muuttuminen ja tarve vastata kansainvälisen toimintaympäristön haasteisiin. Uudistuminen on alasta ja toimijasta riippumatta edellytys toiminnan jatkuvuudelle – eikä sen myötä syntyneen menestyksen pitäisi olla huono asia. On koko elintarvikeketjun tulevaisuuden kannalta tärkeää, että meillä on vahva kotimainen kauppa, jolle kotimaisten elintarvikkeiden myyminen on merkittävä arvo.

Olemme Keskossa käyneet tänä vuonna entistä tiiviimpää keskustelua paitsi pääasiallisen yhteistyökumppanimme eli elintarviketeollisuuden, myös suoraan alkutuottajien kanssa. Tilannekuva on selvä: kustannusten noustua alkutuottajien asema on vaikea. Reagoimme jo keväällä tilanteeseen avaamalla yli 200 kotimaisen tavarantoimittajan kanssa neuvottelut, joissa tavoitteena oli hakea tuottajien tilannetta helpottavia sopimusmuutoksia. Olemme sparranneet kesäjakson muutosten toimivuutta kumppaneiden kanssa ja haemme myös jatkoon joustavuutta yhteisen näkymän kautta. Tilastot osoittavat, että reagointi on tuonut tulosta: edellisvuoteen verrattuna tuottajahinnat ovat olleet viime kuukaudet lähes 40 % korkeammalla tasolla, kun samaan aikaan kuluttajahintojen nousu on ollut noin 10-15 %.

Pidemmällä tähtäimellä ratkaisuja on kuitenkin haettava yhdessä koko ruokaketjun kesken. Avainasemassa on kotimaisen kysynnän lisääminen ja viennin merkittävä kasvattaminen. Elintarvikeviennissä olisi meillä paljon parannettavaa: Suomessa ruokaviennin arvo oli viime vuonna 1,8 miljardia euroa siinä missä Tanskassa arvo oli 16 miljardia ja huomattavasti pienemmässä Irlannissa 13 miljardia. Kaupalla on olemassa vahvat hankintakanavat ja yhteistyöverkostot maailmalle. Voisiko niitä hyödyntää viennin kehittämisessä nykyistä paremmin?

Vienti- sekä laajemmin ruokaketjun haasteiden ratkaiseminen on monitahoinen asia. Mikäli haaste olisi yksinkertaisempi, se olisi oletettavasti jo selvitetty. Olemme Keskossa ja K-ryhmässä edelleen vahvasti sitoutuneet yhteistyöhön ja ratkaisujen hakemiseen. Työ jatkuu, joka päivä.

Ari Akseli
toimialajohtaja
Keskon päivittäistavarakauppa

Kun kysytään, millaista kauppaa Suomi haluaa tulevaisuudessa, on vastaus selvä: sellaista kuin asiakas haluaa. Ostamisen tavat ja kohteet voivat muuttua, mutta yksi asia säilyy - asiakas päättää, kuka eurot ansaitsee.

Suomi on kansainvälisesti vertaillen ihan omanlaisensa markkina: harvaan asuttu ja väestömäärältään pieni maa, jossa on muuta Eurooppaa vaikeampaa operoida tehokkaasti - etenkin valtakunnallisesti. Ehkä siksi suomalainen markkina ei ainakaan toistaiseksi ole ollut kovin houkutteleva kansainvälisille ruokakaupan ketjuille. Olkoonkin, että ulkomaisilla ketjuilla on takanaan valmiit ja tehokkaat kansainväliset hankintakanavat.

Ruokakauppa tarvitsee pyöriäkseen riittävän volyymin ja vaade on Suomen markkinaa laajempi ilmiö: kilpailukyvyn ja tehokkuuden varmistaminen sekä kova kilpailu on johtanut siihen, että ruokakauppa Euroopassa on keskittynyt. Erityisen selvästi kehitys näkyy Suomen tapaisissa maissa, joissa on vähän asukkaita ja logistiikka haastavaa. Pohjoismaissa markkina onkin samankaltainen kuin Suomessa: niin Ruotsissa, Norjassa kuin Tanskassa kolmen suurimman ruokakaupan toimijan markkinaosuus oli vuonna 2021 suurempi kuin 80 %. 

Kaupan tulevaisuudessa ja kehittymisessä keskeisimmässä roolissa ovat todetusti asiakkaat. Asiakaskokemukseen panostaen Suomeen on jo saatu esimerkiksi K-Citymarket Tammiston ja Järvenpään kaltaisia kansainvälisesti palkittuja ruokakauppoja. Se mikä on vetovoimaista tänään, ei kuitenkaan päde tulevaisuudessa, sillä kuluttajien ostokäyttäytyminen muuttuu koko ajan.

Viime vuosina asiakkaat ovat siirtäneet ostoksiaan yhä enemmän verkkoon. Verkkokaupan myötä kilpailukenttä erikoiskaupassa on muuttunut kansainväliseksi, kun suuret globaalit toimijat ulottavat palvelunsa myös suomalaisten saataville. Edellä mainittu todentuu myös luvuissa: Muoti- ja urheilukauppa ry:n mukaan suomalaiset ostivat vuonna 2021 vaatteita ja kenkiä ulkomaisista verkkokaupoista yli puolella miljardilla eurolla. Maassa toimii myös useita kansainvälisiä erikoiskaupan ketjuja.

Koventunut kansainvälinen kilpailu on haaste koko suomalaiselle kaupalle, joten siksi on tärkeää, että kotimaiset kaupan toimijat pystyvät vastaamaan kilpailuun ja kehittämään palvelujaan asiakaslähtöisesti. Suomalaiset ruokakaupan toimijat myyvät vuosittain yli 12 miljardilla eurolla suomalaista ruokaa, mikä vastaa 80 % kotimaisesta ruoantuotannosta. Kotimainen kauppa pitää myös elintarviketeollisuuden pyörät pyörimässä, sillä ruokaviennin osuus Suomessa on poikkeuksellisen pieni.

Kyky kuunnella asiakkaita ja vastata toimintaympäristön muutoksiin on kaupan ykköstehtävä – ilman sitä ei tule myöskään menestystä. Kuluttajien toiveiden kuuntelu ja toimintaympäristön muutosten tunnistaminen vaatii herkkyyttä myös päättäjiltä. Kun puhutaan alkoholilain uudistamisesta, ei Alkon monopolia pidä nähdä itseisarvoisena suojelukohteena, vaan on tarpeellista käydä keskustelua lähtökohtaisen rakenteiden suojelemisen sijaan myös kuluttajien näkökulmasta.

Kuluttajat ovat entistä vahvemmin sitä mieltä, että mietoja viinejä pitäisi saada ostaa ruokakaupoista: suomalaisista 59 % haluaisi viinit ruokakauppoihin. Lisäksi yhä useampi kuluttaja pitää hyvänä vuoden 2018 alkoholilain uudistusta, joka salli vahvempien oluiden ja lonkeroiden myynnin ruokakaupassa. Näiden uudistusten myötä valtion verotulot kasvoivat ja samaan aikaan alkoholin kokonaiskulutus on edelleen laskenut.

Mietojen viinien myynnin vapauttaminen lisäisi tervettä kilpailua, tarjoaisi uusia mahdollisuuksia erikoiskaupalle sekä vahvistaisi pienten kauppojen elinvoimaa. Ennen kaikkea tämä olisi kuitenkin sen tärkeimmän, eli asiakkaan etu.

Ari Akseli
Päivittäistavarakaupan toimialajohtaja
Kesko

K-Supermarketeissa kesä on parasta sesonkia lähellä tuotetulle ruoalle. Meillä satsataan lähiruokaan vuoden ympäri, mutta erityisesti kesällä kauppojen valikoimat pullistelevat lähituottajien tuotteita, kun hedelmä- ja vihannesosastolle saapuu kesäsesongin tuotteita, kuten mansikoita, herneitä, salaatteja, varhaisperunaa, ja muita satokauden herkkuja. Hevin lisäksi paikalliset tuotteet korostuvat K-Supermarketeissa leipä-, liha-, kala- ja pienpanimotuotteissa. Omiin lähiruokasuosikkeihini kuuluvat ehdottomasti paikalliset leivät ja leivonnaiset, ravintolayhteistyön tuotteet ja hunaja. Kierrän työni puolesta eri puolella Suomea ja aina kauppakäyntien yhteydessä ostan paikallista leipää kotiin tuliaiseksi ja näin pääsen tutustumaan erilaisiin makuelämyksiin eri puolelta Suomea. Esimerkiksi rieska on hyvin erilaista Etelä-Savossa, Lappeenrannassa ja Lapissa. Kesäisin suosikkituotteeni ovat hyvin perinteisiä ja silloin suosinkin lähialueen mansikoita, herneitä, tomaatteja, perunoita, sieniä, kalaa ja erilaisia leivonnaisia.

Olemme tehneet systemaattisesti töitä lähiruoan lisäämiseksi valikoimiin, ja jokaisessa K-Supermarketissa on laaja valikoima lähellä tuotettua ruokaa. Lähiruoka on ollut esillä näkyvästi niin markkinoinnissa kuin kaupoissamme, ja tänä vuonna olemme tuoneet ensimmäistä kertaa lähi- ja pientuottajien tuotteita myös K-Ruoka.fin verkkokauppaan kootusti – Näin verkossakin voi entistä helpommin suosia pientuottajia. Lähiruoan asema ketjussamme on vahvistunut, ja paikalliset tuotteet ovat osa jokaisen K-Supermarketin liikeideaa.

Lähiruokavalikoimat K-kaupoille tapa kantaa vastuuta paikallisesta elinkeinosta

Moni paikallinen tuottaja saa ensimmäisenä tuotteensa K-Supermarketin hyllylle. Yhteistyö pienten toimijoiden ja K-kauppiaiden välillä on helppoa ja luontevaa, sillä kauppiaat voivat tehdä valikoimapäätöksiä omassa kaupassaan itse. Paikallistuotteiden tarjoaminen on kauppiaille tapa kantaa vastuuta paikallisesta elinkeinosta, ruokakulttuurista ja työpaikoista. K-Supermarketeissa ollaan aina valmiita tekemään yhteistyötä potentiaalisten lähi- ja pientuottajien kanssa.

Esimerkkejä ympäri Suomen löytyy satoja. K-Supermarket Haapajärvi sijaitsee kunnassa, jossa ei ole montaa ravintolaa, joten yhteistyö lähialueiden ravintoloiden kanssa on mahdollistanut ravintola-annosten tuomisen kaupalle myyntiin. K-Supermarket Turengin hyllyille kaikki lähituottajien tuotteet otetaan ilolla vastaan ja niille annetaan isompi hyllytila. Kysytyimpiä tuotteita ovat Kiipulan puutarhan kurkut ja tomaatit, Selinin mansikat sekä Männistön perunat Lopelta. K-Supermarket Kanuuna Haminassa on auttanut pienempiä toimijoita alkuun. Kaupasta saa esimerkiksi paikallisesti savustettuja juustoja ja paikallisen panimon palkittua olutta.

K-Supermarketeja löytyy myös Ahvenanmaalta. Viimeksi, kun kävin Ahvenanmaalla, keskustelin paikallisten K-Supermarketien henkilökunnan, tavarantoimittajien, tuottajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Olin syvästi vaikuttunut siitä, miten suuri merkitys paikallisten toimijoiden yhteistyöllä oli toisilleen. Muun muassa K-Supermarketit, Ålandsmejeriet, Dahlmans-lihatoimittaja, Stallhagen-panimo, ÅTH Ålands Trädgårdshall -puutarhatoimija ja paikalliset ravintolat tekivät vahvaa, vastuullista yhteistyötä. Kuluttajat puolestaan nauttivat tämän yhteistyön tuloksista herkullisten ruokien muodossa ja samalla tukevat paikallista liiketoimintaa – yhteistyön eri muotoihin ei voinut olla törmäämättä, paikallisen suosiminen oli tehty todella helpoksi. Osa tuotteista on päätynyt myös mantereelle myyntiin muun muassa laadukkaina Pirkka-tuotteina.

Kuvateksti: Ahvenanmaalla K-Supermarketeissa paikalliset tuotteet on tuotu näkyvästi esiin.

Haluamme nostaa paikalliset helmet koko valtakunnan suosikeiksi

Parhaissa tapauksissa pienen paikallisen yrityksen toiminta laajenee hallitusti. Keskon lähiruokatiimi etsii jatkuvasti uusia kiinnostavia pientoimittajia valikoimiimme. Viime vuonna lähiruokatoimittajien määrä kasvoi noin 10 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Esimerkiksi eteläpohjanmaalaisen Voihan Vuohen tuotteet otettiin laajemmin myyntiin toukokuussa 2021. Nyt Voihan Vuohen herkullisia jäätelöitä, juustoja ja vuohenmaitoa löytyy jo lähes 100 K-ruokakaupan, joista 60 K-Supermarketia, valikoimista. Tämän kesän uutuutena Voihan Vuohi toi myyntiin koirien jäätelön. Koska toiminta on laajentunut valtakunnalliseksi, meidän oli mahdollista nostaa tuotteet jo viime kesänä osaksi K-Supermarketin valtakunnallista lähiruokamainoskampanjaa. Näkyvyyden myötä Voihan Vuohen tuotteet ovat entistä tutumpia asiakkaille, ja yhä useampi kauppa on kevään aikana ottanut tuotteita valikoimiinsa.

Kauppojen vastuu suomalaisen ruokakulttuurin kehittäjänä sekä edistäjänä on suuri. Teemme jatkuvasti töitä elinvoimaisen ruokaketjun eteen ja olemme sitoutuneet kehittämään suomalaisen ruoan tulevaisuutta. Myös kuluttajana meistä jokainen voi tehdä valinnan paikallisten yritysten puolesta. Kun itse seuraavan kerran asioit K-Supermarketissa, tutki mitä kaikkea lähellä tuotettua löydätkään tai kysy asiasta kauppiaalta, saatat yllättyä valikoimien laajuudesta!

Anne Hujala
K-Supermarket-ketjun johtaja

Kuvateksti: Voihan Vuohi ja monet muut lähi- ja pientuottajien tuotteet muodostavat tärkeän osan K-Supermarketien valikoimaa.

Usean koronavuoden jälkeen ulkona syömisen markkinalla menee jälleen hyvin – osin jopa paremmin kuin koskaan. Muutaman liiketoiminnallisesti haastavan välivuoden aikana emme suinkaan jääneet lepäämään laakereillemme vaan tuon ajan käytimme hyväksemme rasvaten koneistoamme. Onkin hyvä hetki kerrata mennyttä.

Viime vuonna lanseerasimme Kespro Ravintolatukku -palvelun – ensin pääkaupunkiseudulle ja sen jälkeen kaikkiin suurimpiin suomalaisiin kaupunkeihin. Kespron yksi historian suurimmista uudistuksista antoi ravintoloitsijalle vapauden räätälöidä tilaamiaan logistiikkapalveluja, eli päättää tarkasti toimitustensa saapumisajan ja tuotemäärän. Ei enää kiinteitä myyntieriä ja esimerkiksi HeVi-tuotteiden tilaaminen onnistuu nyt kiloittain tai vaikka banaani kerrallaan. Kespro Ravintolatukku -palvelu on saanut asiakkailtamme laajaa kiitosta ja sen asiakasmäärät ovat nousseet tasaisesti aloituksesta lähtien.

Koronan iskiessä pohdimme pitääkö strategiaamme muuttaa. Päätimme kuitenkin pitää siitä kiinni. Keskityimme siihen kuinka sitä toteutetaan. Asiakastarpeisiin vastaaminen korostui entistä voimakkaammin markkinan muuttuessa. Ravintolatukku-palvelumme menestys osoitti, että asiakkaan liiketoiminnalle selkeää lisäarvoa tuottavilla palveluilla on todellakin tarvetta. Ravintolatoimijoille suunnattujen palvelujen myynti- ja markkinointi on Suomen foodservice-kentässä ollut toistaiseksi pienimuotoista. Käsitys ravintolayrittäjyydestä ja ravintolaliiketoiminnan johtamisesta on ollut melko perinteinen – yksin on pärjättävä ja hoidettava lakivelvoitteet ja kehitystoimet itse A:sta Ö:hön.

Tänä keväänä lanseerattu Kespro Palvelut -konsepti luo selvää muutosta entiseen verrattuna. Ensinnäkin uudistus on jälleen suuri meille Kesprossa, kun foodservice-tuotteiden lisäksi ryhdymme yhä enemmän tarjoamaan asiakkaille erilaisia palveluja, joko itse tai kumppaniemme tuottamana. Muutos on suuri myös asiakkaillemme – enää ei tarvitse hoitaa kaikkea itse vaan keskittyä siihen missä ravintola on parhaimmillaan, eli ruoan valmistuksessa ja elämysten tuottamisessa.

Palvelut ovat foodservice-liiketoiminnan tulevaisuutta. Positiivisen markkinakehityksen siivittämänä yhä useampi uusi yrittäjä kaipaa apua ravintola-arjen hoitamiseen ja tässä autamme mielellämme. Kespro Palvelut -tarjoomastamme asiakkaamme saa nyt helposti ja edullisesti ratkaisut esimerkiksi työterveysvelvoitteiden hoitamiseen, henkilöstön vuokraukseen, hävikinhallintaan ja kylmäketjun valvontaan.

Tulevana syksynä tarjoamiemme palvelujen määrä kasvaa edelleen. Muutaman vuoden kuluttua palvelutarjoomamme koostuu jopa 30 kumppanipalvelusta, jotka kaikki tuovat jonkin lisäarvoelementin asiakkaidemme päivittäisen liiketoiminnan harjoittamiseen. Vähitellen Kesprosta kehittyy asiakkaillemme palveluiden tavaratalo ja kumppaneillemme alusta, jonka kautta palvelut tavoittavat asiakkaansa.

Ravintolamarkkinan yllä leijuu jälleen tummia pilviä inflaatiopaineiden ja työvoiman saatavuushaasteiden muodossa. Tänä kesänä lyötäneen kuitenkin monessa ravintolassa jälleen myyntiennätyksiä. Se antaa hyvät eväät tulevaisuuteen varautumisessa ja liiketoiminnan kehittämisessä – esimerkiksi uusia, juuri ravintolalle suunnattuja palveluita hyödyntämällä.

Toivotan erittäin kaupallista kesää!

Mika Halmesmäki
Kespro

Kirjoittaja johtaa Kespron toimintaa.

Jokaisella meillä on muistoja lähiruoasta, esimerkiksi paikallisia leipomoja löytyy ympäri Suomen ja jokaisesta maakunnasta omat suosikit. Lähiruoka vei sydämeni jo lapsuudessa. Yksi lämmin lähiruokamuistoni liittyy silloisen kotipaikkakuntani paikallisen leipomon bebe-leivoksiin, jota kävin usein hakemassa lähi-K-Marketin palvelutiskiltä. Onneksi vielä tänäkin päivänä K-kauppojen hyllyt ovat pullollaan paikallisten tuottajien tuotteita.

Suomalaisten pientuottajien osaaminen ja tuotteiden määrä yllättävät jatkuvasti. Tuotteiden laatu sekä harkitut ja puhtaat, lisäaineettomat raaka-aineet ovat keskeisiä. Myös erikoistuminen yhteen raaka-aineeseen nostaa osaamisen tason erittäin korkealle. Suomalainen ruokaperinne ja perinteiset raaka-aineet, kuten marjat, viljat ja kala – joko itsessään tai osana tuotetta – ovat vahvoilla, mutta esiin nousee myös innovatiivisia tuotteita, kuten vuohenmaitojäätelö tai hävikkihevistä tehty glögi.

Kuluttajat hakevat uusia elämyksiä, ja niitähän lähiruokatuotteet tarjoavat. Monien tuotteiden takana on tarinoita sekä yrittäjyydestä että tahdosta luoda jotain ainutlaatuista, kuten Suomen tai jopa koko maailman paras tuote tai maku. K-ryhmän Ruokailmiöt 2022 -tutkimukseen vastanneista noin puolet kertoo arvostavansa ja suosivansa suomalaista ruokaa sekä pitävänsä lähellä tuotettuja ja vastuullisia raaka-aineita trendikkäinä.

K-ruokakaupoissa suomalaisten pientuottajien tuotteiden myynti kehittyi vuonna 2021 keskimäärin paremmin kuin muiden tuotteiden myynti. Erityisen vahvoja tuoteryhmiä tällä saralla ovat leivät, säilykkeet, maustaminen ja pienpanimo-oluet. Korona on vaikuttanut valmisruokien määrään ja uusia pientoimittajia on tullut runsaasti lisää, erityisesti paikallisten ravintoloiden ansioista. Myös kala ja virvoitusjuomat ovat vahvistaneet asemiaan. Suunta jatkunee samankaltaisena.

K-ryhmälle suomalainen ruoka on sydämenasia ja lähes 80 prosenttia kauppojemme myymästä ruoasta on suomalaista. Kaupoissamme on maan laajin paikallisten tuotteiden valikoima, noin 50 000 – 60 000 paikallista tuotetta, ja kiitos tästä kuuluu K-ruokakauppiaille. Kaupan valikoimien räätälöinti paikallisesti asiakkaiden toiveita kuunnellen on olennainen osa K-kauppiasyrittäjyyttä, ja paikalliset tuotteet sekä monipuolinen valikoima kilpailuetu. Paikallistuotteiden tarjoaminen on kauppiaille myös tapa kantaa vastuuta paikallisesta elinkeinosta, kulttuurista ja työpaikoista. Osa tuotteista liikkuu kauppoihin Keskon rattailla. Me K:n lähiruokatiimissä pyrimme auttamaan kauppoja rakentamaan lähiruokatuotteiden valikoimaa siten, että pientuottajien tuotteet olisivat entistä enemmän K-ruokakauppoja erilaistava ja kauppakohtaista liikeideaa täydentävä tekijä.

Vauhditamme lähiruoan pääsyä kaupan hyllylle muun muassa Lähiruokatreffeillä – messumaisilla pientapahtumilla, joissa alueen lähiruokayrittäjät ja paikalliset K-ruokakauppiaat kohtaavat. Järjestimme Tampereella 26.4. vuoden ensimmäiset Lähiruokatreffit, jossa 30 lähi- ja pientuottajaa ja 80 K-ruokakaupan edustajaa pääsivät verkostoitumaan. Päivä ylitti odotukset monilta osin - oli mahtava päästä tapaamaan ihmisiä ja maistelemaan uusia makuja, ja uusia kontaktejakin solmittiin päivän aikana. Seuraavat Lähiruokatreffit järjestetään Turussa 25.8. ja Helsingissä 4.10.

Laura Koponen

Keskon lähiruoan osto- ja myyntipäällikkö

Tuottajien tilanne on viime viikkoina puhuttanut paljon. Hankalan tilanteen taustalla on alkutuotantoon liittyvä pidempiaikainen kannattavuuden kehitys. Lisäksi tuotantopanosten hintojen nousu sekä Ukrainan sota ovat heikentäneet tilannetta nopeasti. Kauppaan kohdistuu paljon odotuksia ja kysymyksiä siitä, miten voisimme parantaa tuottajan hankalaa tilannetta. Toisaalta kuluttajan näkökulmasta ruoan hinta ei saa nousta liian korkeaksi. Alkutuotannon kustannuskriisi on kuitenkin tosiasia ja siksi K-ryhmä tekee aktiivisesti toimia asian eteen.

K-ruokakaupat profiloituvat laadulla. Tämä on valinta, joka tukee myös suomalaista tuotantoa. K-kaupoissa on korkea kotimaisuusaste ja maan laajin paikallisten tuotteiden valikoima: K-kauppiaat tekevät paljon paikallisia lähiruokaostoja ja tavoitteena on lisätä lähiruoan myynnin osuutta entisestään. Jatkamme kaupoissa ja asiakasviestinnässämme toimenpiteitä suomalaisen ruoan menekin tukemiseksi. 

Käsillä oleva tilanne on osoittanut, että nämä eivät kuitenkaan yksistään ole riittäviä keinoja akuutin tilanteen parantamiseksi, eikä tilannetta pysty kukaan ratkaisemaan yksin. Avasimmekin maaliskuun puolivälissä yli 200 tavarantoimittajan kanssa neuvottelut, jotka koskevat kesään jo aiemmin sovittuja ostosopimuksia. Poikkeukselliset neuvottelut on avattu ensi sijassa omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvissä tuoretuotteiden tuoteryhmissä. Tällainen on muun muassa lihakategoria. Muutokset näkyvät eri tuoteryhmissä vaiheittain alkaen toukokuusta.

Ensisijaista keskusteluissa on ollut, että muutokset välittyvät täysimääräisesti tuottajille. Kyseessä on todella poikkeuksellinen toimi akuutissa tilanteessa, näin laajaa neuvottelujen uudelleen avaamista ei ole tehty koskaan aiemmin. Kesäjakson toimenpiteiden lisäksi olemme uudelleenarvioineet koko poikkeusvuoden aikataulut neuvottelujen osalta, ja muuttaneet myös syksyn aikatauluja joustavammiksi. Nopeat poikkeukset vaativat hurjan määrän lisätöitä, joten haluan kiittää myös kumppaneita sekä meidän omaa henkilöstöä venymisestä.

Positiivista tilanteessa on ollut keskustelun lisääminen erityisesti suoraan tuottajien kanssa. Viimeisten kuukausien aikana on ollut ilo tavata lukuisia tuottajia. Olen itse ollut mukana useissa tapaamisissa, ja olemme saaneet ajantasaista palautetta tuottajien tilanteesta. Tämä on ollut erittäin hyödyllistä ja tulemme jatkossakin vahvistamaan keskusteluyhteyttämme suoraan tuottajiin.

Uskon, että selviämme poikkeuksellisesta tilanteesta yhdessä - hyvää yhteistyötä ja toimivaa keskusteluyhteyttä tarvitaan myös tulevaisuudessa. Koko ruokaketjun yhteinen haaste on nostaa  suomalaisen ruoan ja ruokatuotannon arvostus uudelle tasolla. K-ryhmä on jatkossakin sitoutunut tekemään konkreettisia tekoja ja vahvaa yhteistyötä suomalaisen ruoan eteen.  

Harri Hovi
Keskon päivittäistavaratoimialan tavarakaupasta ja vastuullisuudesta vastaava johtaja