Kesko

Vastuullisuus on osa jokapäiväistä työtä

Yhteiskuntavastuuta ohjataan Keskossa osana johtamismallia ja toteutetaan osana linjaorganisaation jokapäiväistä työtä. Kehittämisestä, koordinoinnista ja tulosten raportoinnista vastaa konsernin viestintä ja yhteiskuntavastuu -yksikössä toimiva yhteiskuntavastuutiimi.

Tiimin tukena toimii konsernijohtoryhmän nimeämä yhteiskuntavastuun ohjausryhmä, jossa istuu viisi Keskon eri toimialayhtiöiden johtoon kuuluvaa jäsentä. Ohjausryhmän tehtävänä on määrittää vastuullisuuden strategia ja sen toteuttamiseen tarvittavat toimintaperiaatteet ja -mallit sekä seurata tavoitteiden toteutumista. Vuonna 2008 yhteiskuntavastuun ohjausryhmän työ keskittyi Keskon vastuullisuusohjelman tavoitteiden laatimiseen vuosiksi 2008– 2012. Ohjelma hyväksyttiin konsernijohtoryhmässä loppuvuodesta 2008.

Vuoden 2009 tärkein tavoite on viedä vastuullisuusohjelma osaksi brändi- ja markkinointistrategiatyötä, vahvistaa Keskon, sen toimialayhtiöiden ja eri tuotebrändien vastuullisuusmielikuvaa sekä saada vastuullisuustyölle konkreettista asiakasnäkyvyyttä kaupan tasolle asti. Vastuullisuusohjelma julkaistaan kokonaisuudessaan Keskon yhteiskuntavastuun raportissa 2008.

Ympäristöasioiden kehittämisestä ja koordinoinnista eri toimintamaissa vastaa ympäristötoimintojen ohjausryhmä. Verkostomallista ohjausryhmätyöskentelyä toteutettiin vuoden aikana konserninlaajuisesti uuden eurooppalaisen kemikaalilainsäädännön (REACH) vaatimusten läpiviennissä tavarantoimittajaketjuun sekä REACH:n esirekisteröintien suorittamisessa. Myös tuottajavastuuseen perustuvan akku- ja paristodirektiivin kauppatasoisen keräysmallin luominen sekä kauppiaiden koulutus tehtiin konserniyhteistyönä.

Vastuullisen hankinnan koordinoinnista vastaa toimialayhtiöiden ostojohtoon kuuluvista henkilöistä koottu ohjausryhmä. Vuonna 2008 Keskon merkittävimmät vastuullisen hankinnan kehityshankkeet olivat tavarantoimittajia valvovan monitorointitiimin perustaminen Kiinaan sekä riskimaatavarantoimittajien itsearviointilomakkeen käyttöönotto. Osana REACH:n voimaantuloa otettiin käyttöön osin lainsäädännön vaatimukset ylittävä kemikaalikieltolista.

Kesko on Global Reporting Initiativen (GRI) tukijayritys (Organisational Stakeholder) ja noudattaa yhteiskuntavastuun raportoinnissa GRI:n laatimaa kestävän kehityksen raportointisuositusta. Keskon hallitus käsittelee vuosittain yhteiskuntavastuuraportin sen ilmestymisen jälkeen. Keskon yhteiskuntavastuun raportointi on vuodesta 2002 alkaen ollut riippumattoman osapuolen varmentamaa. Vuoden 2008 varmennustyöstä vastaa Keskon tilintarkastusyhteisö Pricewaterhouse- Coopers Oy. Yhteiskuntavastuun raportti vuodelta 2008 julkaistaan huhtikuussa 2009.

Keskolle ekotehokkuudesta täydet pisteet

Kesko valittiin kuudennen perättäisen kerran Dow Jonesin kestävän kehityksen indekseihin DJSI World ja DJSI STOXX. Vuoden 2008 arvioinnissa Keskolle annettiin täydet 100 pistettä toiminnan ekotehokkuudesta.

Tammikuussa 2009 World Economic Forum valitsi Keskon viidennen kerran maailman 100 parhaan kestävän kehityksen yrityksen listalle. Lisäksi Keskon vastuullisuustyölle on myönnetty päivittäistavarakaupan sarjassa hopeamitali vuoden 2008 ja 2009 Sustainability Yearbook -kirjoissa. Kultamitalia ei sarjassa jaettu.

Kesko osallistui vuonna 2008 edellisvuoden tapaan Carbon Disclosure Projectin arviointiin ja saavutti arvioinnissa 85 pistettä (73 vuonna 2007). Kesko ei kuitenkaan antanut lupaa julkistaa vastauksiaan, mistä johtuen Kesko ei ole mukana vuoden 2008 CDP Leadership -indeksissä. Keskon sijoittuminen eri indekseissä on luettavissa osoitteessa www.kesko.fi/vastuullisuus.

Taloudellinen vastuu

Hyvä taloudellinen tulos helpottaa ympäristö- ja sosiaalisen vastuun kantamista, ja vastaavasti ympäristö- ja sosiaalisen vastuun avulla voidaan vähentää kustannuksia ja edistää työtyytyväisyyttä. Yhteiskuntavastuun raportissa taloudellista tulosta tarkastellaan yksityiskohtaisemmin eri sidosryhmien kannalta.

Teollisuus merkittävä kumppani

Kesko tuottaa toiminnallaan taloudellista hyötyä monille eri tahoille. Keskon ostot (jatkuvat toiminnot) tavaroiden toimittajilta olivat vuonna 2008 noin 8,1 miljardia euroa. Aktiivisia toimittajia (Keskon ostot yli 1 000 euroa vuodessa) oli noin 31 000. Näistä Suomessa toimivia yrityksiä on noin 18 000, joiden osuus kokonaisostoista oli 66 %. Keskon investoinnit olivat 338,4 miljoonaa euroa, josta Suomeen kohdistui 240,3 miljoonaa euroa. Yhteiskuntavastuun raportissa eritellään taloudellisen hyödyn jakaumaa Suomessa sidosryhmittäin ja maakunnittain sekä tuonnin jakaumaa maittain.

Asiakkaille kattava kauppaverkko

Kesko vastaa yhdessä K-kauppiaiden kanssa Suomessa koko maan kattavasta palveluverkostosta, jota postimyynti ja verkkokauppa täydentävät. Vuoden 2008 lopussa K-ruokakauppoja oli 15 vähemmän kuin edellisenä vuonna eli 316 kunnassa yhteensä 1 055, kun kuntia on Suomessa 348 (tilanne 1.1.2009). Uusia K-kauppiaita aloitti vuoden aikana 139. Suomessa oli vuonna 2008 yhteensä 144 K-ryhmän rautakauppaa, 81 maatalouskauppaa, 28 Anttila-tavarataloa, 2 Anttila Store -erikoisliikettä, 8 Kodin Ykkönen -sisustustavarataloa sekä 332 erikoistavarakauppaa. Baltian maissa oli 31 rauta- ja 13 maatalouskauppaa sekä 11 huonekalukauppaa. Muissa Pohjoismaissa oli 36 rautakauppaa. Venäjällä oli 9 rautakauppaa, joista 3 on uusia K-rauta-konseptin mukaisia kauppoja. Keskon myynnistä vajaa 49 % oli myyntiä K-kauppiaille. Keskon omien vähittäiskauppojen osuus kokonaismyynnistä oli 26 %.

Yleishyödyllinen tuki

Kesko ja sen tytäryhtiöt tukivat taloudellisesti noin 100 yleishyödyllistä yhteisöä ja järjestöä yhteensä noin 1,6 milj. eurolla. Keskon yhteistyö Nuori Suomi -järjestön kanssa on jatkunut jo yli kymmenen vuotta. Lapsiperheet ovat K-ryhmälle tärkeä yhteistyön kohde. Yhteistyönä toteutettavien kampanjoiden avulla halutaan tuoda esille liikunnallisten elämäntapojen ja terveellisen ruoan merkitystä.

Ympäristövastuu

Sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä kattoi Keskon merkittävimmät ympäristövaikutukset. Keväällä 2008 Anttila Oy:n ISO 14001 -järjestelmä uudelleensertifioitiin. Järjestelmä kattoi kaikki Anttila Oy:n toiminnot. Uusina tavarataloina järjestelmään lisättiin Mikkelin, Rovaniemen, Porin ja Nummelan tavaratalot. VV-Autotalot Oy ja Turun VV-Auto Oy noudattivat Autoalan Keskusliiton (AKL) toimintaohjelmaa, joka on laadittu suomalaisille autoliikkeille ja korjaamoille. Toimintaohjelma täyttää ISO 9001 ja ISO 14001 -standardien laatu- ja ympäristöjohtamisvaatimukset sekä Volkswagenkonsernin laatuvaatimukset. Lisäksi kiinteistöjen rakentamis-, ylläpito- ja jätehuoltopalveluja Keskolle tuottavilla yhteistyökumppaneilla on vastaavat järjestelmät. Myös Keslogin kuljetus- ja varastotoiminnoilla on ISO 14001 -sertifiointi.

K-ympäristökauppoja 510

K-ympäristökauppadiplomin vaatimukset täytti vuoden lopussa 423 K-ruokakauppaa, 59 K-rauta- ja Rautia-kauppaa ja 28 K-maatalouskauppaa. Rauta-maatalousyhdistelmäkaupat on tässä tilastoinnissa laskettu rautakauppojen lukumäärään. K-rauta- ja Rautia-ketjut asettivat vuonna 2008 tavoitteekseen saada kaikki ketjujen kaupat K-ympäristökaupoiksi vuoden 2009 loppuun mennessä. Työ on sujunut ennakoitua nopeammin ja kaikki vuodenvaihteessa toiminnassa olleet 144 K-rauta- ja Rautia-kauppaa saavat diplomin kesään 2009 mennessä. Myös K-maa talouskaupat saavuttavat ko. tavoitteen samassa aikataulussa.

Energia

Vuonna 2008 Keskon ja sen hallinnoimissa kiinteistöissä toimivien K-kauppojen yhteenlaskettu sähkönkulutus Suomessa oli runsaat 751 GWh. Sähkönkulutus pysyi lähes ennallaan (kasvua 0,6 %) kun samanaikaisesti kiinteistöjen kokonaispinta- ala kasvoi 2,0 %. Koko kiinteistökannan ominaiskulutus väheni sähköenergian osalta 1,4 %. Lämpöenergiaa kului 288 GWh (291 GWh vuonna 2007). Lämpöenergian osalta kiinteistökannan ominaiskulutus pieneni 3,0 %. Kesko osti sähköstä keskitetysti 77 %. Keskon K-ryhmälle ostama sähkö oli hiilivapaata.

Kuljetukset

Vuonna 2008 Keslogin kuljetusraportointia laajennettiin kattamaan kaikki jakelu-, kaukojakelu- ja runkokuljetukset sekä ulkoistetut kuljetukset. Suurin osa sopimuskuljettajista osallistui taloudellisen ajotavan koulutukseen. Loput kuljettajat koulutetaan vuoden 2009 aikana. Jakelukuljetusten ajokilometrejä kertyi 17,7 miljoonaa, kauko- ja runkokuljetusten 11,6 miljoonaa sekä ulkoistettujen kuljetusten 8,8 miljoonaa. Kuljetuksista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä syntyi yhteensä noin 44 000 tonnia. Suhteutettuja CO2-päästöjä kuljetettua kiloa kohden syntyi 0,024 kg. Suhteutetut CO2- päästöt kasvoivat 1,1 % edellisvuoteen verrattuna.

Jätehuolto ja kierrätys

Jätehuollon tavoitteena oli sekajätteen määrän minimointi ja korkea hyötykäyttöaste. Ruokakeskon varastotoimintojen kokonaisjätemäärä väheni 6 % ja hyötykäyttöaste oli 89 %. Anttila Oy:n korkea hyötykäyttöaste (96 %) laski 2 % edellisvuodesta. Uusina toimintatapoina aloitettiin valtakunnallinen kierrätysmuovipullojen keräys, joita kerättiin paluulogistiikan kautta 18 milj. pulloa, sekä käytettyjen paristojen ja pienakkujen talteenotto. Palautettujen tölkkien määrä pysyi edellisvuoden tasolla 81,9 miljoonassa. Käytetyille muovikasseille avattiin kierrätyspiste 55 K-ruoka kaupassa.

Sosiaalinen vastuu

Keskon sosiaalinen vastuu jakautuu välittömään eli omaa henkilökuntaa koskevaan ja välilliseen eli myytävien tuotteiden tuotantoon osallistuvaa henkilökuntaa koskevaan vastuuseen.

Oman henkilöstön osalta Keskon sosiaalisen vastuun ydinalueita ovat hyvä työyhteisö, tasa-arvo, osaamisen kehittäminen sekä terveys ja turvallisuus. Keskossa työyhteisön kehittymistä mitataan vuosittaisella henkilöstötutkimuksella. Henkilöstötutkimus uudistettiin vuonna 2008 ja toteutettiin samansisältöisenä koko Keskossa ja sen ketjujen kaupoissa. Uudistetulla tutkimuksella saadaan entistä konkreettisempaa tietoa työyhteisöjen vahvuuksista ja kehittämiskohteista.

Vuonna 2008 henkilöstöjohtamisen yksi tärkeimmistä painopisteistä oli loppuvuodesta 2007 julkaistun Vastuulliset toimintatapamme -oppaan jalkauttaminen kaikissa toimintamaissa. Vastuullisuuteen perehtymistä tuettiin muun muassa esimiesten verkkokoulutusohjelmalla ja esimiesten pitämillä yksikkökohtaisilla henkilöstötilaisuuksilla.

Henkilöstöasioita esitellään tarkemmin sivuilla 49–50 sekä yhteiskuntavastuun raportissa 2008.

Vastuullinen hankinta

Kiina on Keskon tärkein EU:n ulkopuolinen tuontimaa. Shanghaihin perustettiin oma paikallinen kahden hengen monitorointitiimi lokakuussa 2008.

Monitoroijat arvioivat kiinalaisten tavarantoimittajien tehtaiden vastuullisuuskäytäntöjä Keskon asettamia kriteerejä vasten, määrittelevät tarvittavat korjaavat toimenpiteet ja tukevat tehtaita näiden toimenpiteiden toteuttamisessa. Monitoroinnin lopullisena tavoitteena on aina riippumaton auditointi, jonka suorittavat BSCI:n tai SAI:n akkreditoimat auditoijat (SA 8000 -standardia hallinnoiva riippumaton järjestö). Tiimin tavoitteena on tehdä vuodessa vähintään 160 tehdaskäyntiä 50 tavarantoimittajan tehtailla. Kiinan eri alueilta valitut tavarantoimittajat toimittavat Keskolle mm. tekstiilejä, kodintekstiilejä, huonekaluja, kenkiä ja urheiluvälineitä.

Keväällä 2008 otettiin käyttöön kemikaalikieltolista, joka määrittelee Keskolle toimitettavissa kodintekstiileissä, vaatteissa, nahkatavaroissa ja päällystetyissä huonekaluissa kielletyt tai rajoitetusti käytettävät kemikaalit ja kieltää REACH:n mukaisten erityistä huolta aiheuttavien aineiden yli 0,1 painoprosenttia ylittävän käytön. Kiinassa kemikaalisäännösten noudattamisen tarkistaminen tehdään aina monitorointikäynnin yhteydessä.

Kesko toimii aktiivisesti Business Social Compliance Initiative (BSCI) -organisaatiossa, joka on kansainvälinen yhteistyöhanke sosiaalisten auditointien edistämiseksi hankintaketjussa. Vuoden 2008 lopussa 32 Keskon riskimaiden tavarantoimittajaa oli auditoitu BSCImallin mukaisesti ja seitsemän tavarantoimittajaa oli itse jäsenenä BSCI:ssa. Lisäksi Keskolla oli SA 8000 -standardin mukaisesti sertifioituja käyttötavarantoimittajia 21, ja myös kaikki Keskolle banaaneja toimittavat Chiquitan plantaasit on auditoitu sekä SA 8000 että Rain Forest Alliance -standardien vaatimusten mukaisesti.

Yli 30 Keskon tavarantoimittajaa osallistui BSCI:n järjestämiin koulutuksiin Kiinassa ja Intiassa. Vietnamissa käynnissä olevaan kehitysprojektiin osallistuville Keskon tavarantoimittajille tehtiin BSCImallin mukainen uudelleenauditointi, ja kaikissa tehtaissa on saatu aikaan lukuisia merkittäviä parannuksia.

Vastuullisuus tuotekaupassa

Ruokakeskon valikoimissa oli vuoden lopussa luomutuotteita, Reilun kaupan tuotteita ja ympäristömerkittyä tuotetta yhteensä noin 600. Pirkka-sarjassa oli 30 luomutuotetta ja 59 ympäristömerkittyä tuotetta. K-kauppiaat hankkivat lisäksi paikallisia luomutuotteita ja muuta lähiruokaa asiakkaittensa toiveiden mukaisesti.

K-ruokakaupoissa Reilu kauppa -sertifioitujen tuotteiden lukumäärä oli maan suurin ja vuoden 2008 aikana Ruokakesko kaksinkertaisti tuotevalikoiman. Reilun kaupan tuotteita oli valikoimissa vuoden lopussa yli 120, joista 16 Pirkka-sarjassa. Valikoimiin tuotiin myös ensimmäinen yhdistelmätuote - Pirkka-jogurtti -, jossa yhdistyvät Reilun kaupan raaka-aineet ja suomalainen työ. Luomu-, ympäristömerkittyjen ja Reilun kaupan tuotteiden valikoima- ja markkinointilinjaukset sisältyvät K-ruokakaupan ketjukonsepteihin. Vuoden 2008 aikana tehtiin useita elintarvikkeiden alkuperää ja tuotantoolosuhteita koskevia vastuullisuuslinjauksia. Syyskuusta alkaen kaikki Pirkkakananmunat ovat olleet vapaiden kanojen munia tai luomukananmunia.

Samaan aikaan tuotiin K-ruokakauppoihin Pirkka Reilun kaupan banaanit. Marraskuussa julkaistiin vastuullista kala- ja äyriäistuotteiden hankintaa ohjaava Ruokakeskon ja Kespron yhteinen kala- ja äyriäislinjaus.

Terveellisten elämäntapojen edistäminen on keskeinen osa Ruokakeskon vastuullisuustyötä. Yhteensä 19 Pirkka-tuotteesta vähennettiin suolaa, 17 rasvaa ja kuudesta sokeria. Viitteellinen päiväsaanti -merkintä (GDA) lisättiin useisiin satoihin Pirkka-tuotteisiin. Ravitsemusterapeutti Hanna Partasen ja K-ruokakauppiaiden kanssa järjestettiin yhteensä 69 "Päivän parhaat valinnat" -luentoa ympäri Suomen.

K-citymarket toi markkinoille oman ympäristöarvot huomioonottavan Doogood- vaatemalliston elokuussa 2008. Vaatteet on valmistettu GOTS-luomutekstiilistandardin mukaisesti, ja työntekijöiden työolosuhteet täyttävät kansainvälisen työjärjestön asettamat työelämän minimivaatimukset. Doogood-malliston valmistaja on IMO:n sertifioima yritys. K-citymarketin valikoimiin kuuluu myös Excelgreen-vaatemallisto, joka on valmistettu kierrätysmuovipulloista.

Rautakeskon valikoimissa oli runsaasti ympäristö-, energia- ja päästöluokkamerkittyjä tuotteita. Sertifioidun puutavaran osuus koko puutavaramyynnistä oli noin 90 %. Kestopuuta kierrätettiin K-rauta- ja Rautia-kauppojen kautta 832 tonnia (753 tonnia vuonna 2007). Trooppisen puun ja puutavaran myynti vastasi alle yhtä prosenttia Rautakeskon kokonaismyynnistä. Keskon hankintalinjauksen mukaisesti kaikkien K-ryhmän kauppojen puutarhakalusteet ovat joko FSCsertifioituja tai viljellyistä trooppisista puulajeista valmistettuja.

Rautakesko kehittää kustannus- ja ekotehokkaita rakentamisen ja asumisen palvelukokonaisuuksia. Maaliskuussa 2008 Rautakesko julkaisi Kestävän asumisen oppaan, jota jaetaan K-rauta- ja Rautia-kaupoissa ilmaiseksi asiakkaille. Oppaan teemoja ovat energia, vesi, sisäilma, jätehuolto, yllä- ja kunnossapito sekä turvallisuus.

Tuoteturvallisuus

Ruokakeskon tuotetutkimus vastaa hankinnan laadunvarmistuksesta, elintarvikelainsäädännön seuraamisesta, lainsäädännön edellyttämien omavalvontasuunnitelmien ylläpidosta ja tuesta sekä omien merkkituotteiden kehityksestä yhdessä osto- ja markkinointiyksiköiden kanssa. Yksikössä toimivan K-koekeittiön reseptipalvelu tuotti vuoden aikana 859 reseptiä sekä K-ryhmän yksiköille että suoraan kuluttajille. Ruokakeskon kuluttajapalvelu vastaa kuluttajien kyselyihin ja ottaa vastaan palautetta. Vuonna 2008 näitä yhteydenottoja oli 21 482 kappaletta.

Hankintatoimen laadunvalvontaa toteutetaan auditoimalla tuotteita valmistavien yritysten toimintaa sekä analysoimalla tuotteiden koostumusta ja laatua. Vuonna 2008 tuotetutkimus auditoi 31 tavarantoimittajaa, joista 19 oli kotimaisia tavarantoimittajia. Pääosa auditoitavista yrityksistä on Keskon omien merkkituotteiden tavarantoimittajia. Elintarvikkeiden uutuus- ja tuotekehitysnäytteitä tutkittiin 5 744 kappaletta, erävalvonta- ja muita omavalvontanäytteitä 1 341 kappaletta. Ruokakeskon tuotetutkimuksella on keskeinen rooli myös poikkeustilanteissa, jolloin markkinoille saatettu tuote ei ole turvallisuus- tai laatuvaatimusten mukainen.

Tuotteiden takaisinvetoja oli 66, joista suurin osa johtui laatu-, maku-, valmistus- tai pakkausvirheestä. Tapauksista 18 koski Ruokakeskon omia merkkituotteita, lopuissa tuotetutkimus avusti valmistavaa teollisuutta. Neljä takaisinvetoa oli ns. julkisia takaisinvetoja, jolloin tuotevirheellä voi olla terveydellisiä vaikutuksia. Ei-julkisista takaisinvedoista mediahuomiota sai Pirkka-oluen takaisinveto. Kyseisissä erissä oli alkoholia 0,1–0,2 tilavuusprosenttia yli ruokakaupassa sallitun rajan 4,7 til.-%. Yhteensä 735 000 tölkkiä palautettiin tavarantoimittajalle.

Suomen kansallinen akkreditointielin (FINAS) auditoi Ruokakeskon tuotetutkimuksen laboratorion toiminnan huhtikuussa ISO 17025 -akkreditointia varten. Käynnillä ei havaittu merkittäviä poikkeamia, ja korjaukset havaittuihin pienempiin poikkeamiin on toimitettu FINAS:lle. Kun akkreditointiprosessi on loppuunsaatettu, Ruokakeskon tuotetutkimuksen laboratorio on ensimmäinen akkreditoitu kaupan alan laboratorio Suomessa. Vuonna 2008 ISO 17025 -akkreditoituja laboratoriota oli Suomessa yhteensä 45 kpl. Näistä lähes kaikki olivat viranomaislaboratorioita, poikkeuksena muutama suuren elintarvikevalmistajan laboratorio.

Ruokakesko ja Finfood järjestivät yhteisen seminaarin elintarvikkeiden turvallisuudesta toukokuussa 2008. Seminaarissa julkaistiin Ruokakeskon TNS Gallupilta tilaama kartoitus suomalaisten asennoitumisesta elintarvikkeiden turvallisuuteen. Tutkimus toteutettiin maalis- huhtikuun vaihteessa ja siihen osallistui 1 391 vastaajaa. Tutkimuksen mu kaan luottamus suomalaiseen tuotantoketjuun on pysynyt hyvänä ja suomalainen ruoka koetaan muualla tuotettua turvallisemmaksi. Nuoret luottivat selvästi eniten tuotantoketjun turvallisuuteen. Myös terveellinen ruokavalio koettiin vahvasti osaksi tuoteturvallisuutta.

Kiinalaisen maidon sisältämä melamiini ja italialaisten juustojen väärennysskandaali nousivat otsikoihin syksyllä ja irlantilaisen sianlihan dioksiini ennen joulua. Ruokakeskon tuotetutkimus seurasi kaikkia tapauksia tarkkaan ja varmisti toimillaan Pirkka-tuotteiden raakaaineiden puhtauden. Melamiinin osalta tuotetutkimus tarkasti kaikki valikoimissa olleet tuotteet ja varmisti, etteivät ne sisältäneet kiinalaista alkuperää olevia maidon ainesosia.