Etusivu Tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus

TALOUDELLINEN KEHITYS

Liikevaihto ja tulos 2011

Konsernin liikevaihto oli 9 460 milj. euroa, mikä on 7,8 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (8 777 milj. euroa). Suomessa liikevaihto kasvoi 7,3 % ja muissa maissa 10,1 %. Kansainvälisen toiminnan osuus liikevaihdosta oli 17,1 % (16,7 %). Liikevaihdon kasvu jatkui vakaana ruokakaupassa, rautakaupassa sekä auto- ja konekaupassa.

1–12/2011		Liikevaihto M€	Kehitys, %	Liikevoitto ilman    kertaluonteisia eriä M€	Muutos M€
Ruokakauppa		4 182	+7,3	172,2	+12,1
Käyttötavarakauppa		1 564	-0,3	36,6	-29,4
Rautakauppa		2 716	+7,8	26,6	+2,6
Auto- ja konekauppa		1 174	+23,0	51,8	+18,7
Yhteiset toiminnot ja eliminoinnit		-176	+8,2	-8,3	+6,7
Yhteensä		9 460	+7,8	278,9	+10,8

 

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 278,9 milj. euroa (268,1 milj. euroa). Se oli 2,9 % liikevaihdosta (3,1 %). Kannattavuus parani auto- ja konekaupassa, ruokakaupassa ja rautakaupassa. Vuoden 2010 liikevoittoa ilman kertaluonteisia eriä paransi eläkevakuutusten kannansiirron yhteydessä tuloutunut 8 milj. euroa. Keskon
Eläkekassan etuuspohjaiseen lisäeläkevastuuseen liittyvän ylikatteen kohdistamisperiaatetta toimialoille on muutettu vuoden alusta vastaamaan eläkevastuiden jakautumista. Muutoksen vaikutus 2011 liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä on ruokakaupassa -1,7 milj. euroa ja käyttötavarakaupassa -4,0 milj. euroa.

Liikevoitto oli 280,6 milj. euroa (306,7 milj. euroa). Liikevoittoon sisältyy kertaluonteisia eriä 1,7 milj. euroa. Vertailukauteen sisältyy kertaluonteisia kiinteistöjen myyntivoittoja sekä Ruokakeskon tytäryhtiön Pikoil Oy:n liikenneasematoiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyviä varauksia nettomääräisesti yhteensä 38,6 milj. euroa. Konsernin tulos ennen veroja oli 282,1 milj. euroa (312,4 milj. euroa).

Konsernin tulos osaketta kohden oli 1,84 euroa (2,06 euroa). Konsernin oma pääoma osaketta kohden oli 22,20 euroa (21,81 euroa).

K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) vähittäis- ja yritysasiakasmyynti (alv 0 %) oli 11 767 milj. euroa ja se kasvoi 7,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. K-ruokakauppojen päivittäistavaramyynti kasvoi 5,9 % (alv 0 %). K-ryhmän ketjujen K-Plussa-pisteisiin oikeuttava veroton myynti oli 5 699 milj. euroa ja se kasvoi 4,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. K-Plussa-kanta-asiakasohjelmaan liittyi 88 736 uutta taloutta. K-Plussa-talouksien määrä oli vuoden 2011 lopussa 2 154 717 ja K-Plussa-kortinhaltijoita oli 3,7 miljoonaa.

Rahoitus

Liiketoiminnan rahavirta oli 215,7 milj. euroa (438,2 milj. euroa). Vertailukauden kassavirtaan sisältyi 151,6 milj. euroa eläkesaamisten palautusta. Investointien rahavirta oli -441,1 milj. euroa (-239,6 milj. euroa). Siihen sisältyi tuloja käyttöomaisuuden myynneistä 8,2 milj. euroa (123,6 milj. euroa).

Konsernin likviditeetti ja vakavaraisuus pysyivät erinomaisella tasolla suuresta investointiohjelmasta huolimatta. Likvidejä varoja oli kauden lopussa 367 milj. euroa (847 milj. euroa). Korolliset velat olivat vuoden 2011 lopussa 400 milj. euroa (477 milj. euroa) ja korolliset nettovelat 33 milj. euroa (-370 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli kauden lopussa 53,9 % (53,5 %). Kesko Oyj kasvatti konsernin rahoitusreservejä allekirjoittamalla marraskuussa kaksi 50 milj. euron 5 vuoden lainalimiittiä.

Konsernin nettorahoitustuotot olivat 0,8 milj. euroa (6,0 milj. euroa).

Verot

Konsernin verot olivat 85,2 milj. euroa (96,7 milj. euroa). Efektiivinen veroaste, johon vaikutti ulkomaisten yhtiöiden liiketoiminnan tappiollisuus, oli 30,2 % (31,0 %).

Investoinnit

Konsernin investoinnit olivat yhteensä 425,4 milj. euroa (325,3 milj. euroa) eli 4,5 % (3,7 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkainvestoinnit olivat 361,8 milj. euroa (209,2 milj. euroa), yrityshankinnat 21,8 milj. euroa ja muut investoinnit 41,8 milj. euroa (116,0 milj. euroa). Investoinnit ulkomaan liiketoimintaan olivat 31,7 % (13,1 %) kokonaisinvestoinneista.

Henkilökunta

Kesko-konsernin henkilökuntamäärä oli kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin 18 960 (18 215) henkilöä. Suomessa keskimääräinen henkilömäärän lisäys oli 141 henkilöä ja Suomen ulkopuolella 604 henkilöä.

Vuoden 2011 lopussa henkilömäärä oli 23 375 (22 124), joista Suomessa työskenteli 13 124 (12 720) ja Suomen ulkopuolella 10 251 (9 404) henkilöä. Henkilömäärän lisäys 2010 loppuun verrattuna oli Suomessa 404 henkilöä ja Suomen ulkopuolella 847 henkilöä.

Konsernin henkilöstökulut olivat 570,5 milj. euroa ja ne kasvoivat 9,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vertailukauden henkilöstökuluja pienensi eläkevakuutusten kannansiirron yhteydessä tuloutunut 8,0 milj. euroa.

SEGMENTIT

Toiminnan kausiluonteisuus

Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy kausivaihtelua. Raportoitavien segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät kerry tasaisesti, vaan ne vaihtelevat vuosineljänneksittäin kunkin segmentin ominaispiirteiden mukaisesti.

Ruokakauppa

	1–12/2011	1–12/2010
Liikevaihto, milj. e	4 182	3 896
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, milj. e	172,2	160,1
Liikevoitto-% ilman kertaluonteisia eriä	4,1	4,1
Investoinnit, milj. e	221,5	117,2
Liikevaihto, milj. e	1–12/2011	Kehitys, %
Myynti K-ruokakaupoille	3 251	+8,4
Kespro	740	+7,5
Muut	191	-8,6
Yhteensä	4 182	+7,3

 

Ruokakaupan liikevaihto oli 4 182 milj. euroa (3 896 milj. euroa) ja se kasvoi 7,3 %. Pirkka-tuotteiden myynti K-ruokakaupoille kehittyi erinomaisesti +32,3 % (alv 0 %). K-ruokakauppojen päivittäistavaramyynti kasvoi samalla ajanjaksolla 5,9 % (alv 0 %). Myynti kehittyi erityisen hyvin K-citymarketin ja K-supermarketin osalta. Suomen päivittäistavarakaupan kokonaismarkkinoiden (alv 0 %) arvioidaan kasvaneen noin 5,5 % edelliseen vuoteen verrattuna (Keskon oma arvio). Päivittäistavaramarkkinoilla hintojen muutoksen arvioidaan olleen noin +4 % edelliseen vuoteen verrattuna (alv 0 %, Keskon oma arvio).

Ruokakaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 172,2 milj. euroa (160,1 milj. euroa), eli 12,1 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Kannattavuutta paransi K-ruokakauppojen ja Kespron hyvä myynnin kehitys sekä kustannusten hallinta. Liikevoitto oli 173,7 milj. euroa (158,4 milj. euroa). Vertailukauden kertaluonteiset erät olivat yhteensä -1,7 milj. euroa, johon sisältyy merkittävimpinä erinä kiinteistöjen myyntivoittoja sekä Ruokakeskon tytäryhtiön Pikoil Oy:n liikenneasematoiminnan uudelleenjärjestelyvaraukset.

Ruokakaupan investoinnit olivat 221,5 milj. euroa (117,2 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit olivat 211,3 milj. euroa (102,4 milj. euroa).

Merkittävimmät rakenteilla olevat kauppapaikat ovat K-citymarketit Hyvinkäälle, Kauhajoelle, Kokkolaan, Kouvolaan ja Valkeakoskelle. K-supermarketit Lieksassa, Loimaalla ja Mäntsälässä laajennetaan K-citymarketeiksi ja K-citymarket Imatraa laajennetaan. Uusia K-supermarketeja on rakenteilla Helsingin Kaisaniemeen, Lahteen, Kiiminkiin, Nurmijärvelle, Pihtiputaalle, Poriin, Sotkamoon sekä Vantaalle Hämeenkylään, Louhelaan ja Nikinmäkeen. K-market Pälkäneellä laajennetaan K-supermarketiksi.

Käyttötavarakauppa

	1–12/2011	1–12/2010
Liikevaihto, milj. e	1 564	1 569
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, milj. e	36,6	66,0
Liikevoitto-% ilman kertaluonteisia eriä	2,3	4,2
Investoinnit, milj. e	61,8	45,3
Liikevaihto, milj. e	1–12/2011	Kehitys, %
K-citymarket käyttötavara	642	+3,5
Anttila	474	-6,0
Intersport Suomi	170	-2,0
Intersport Venäjä	7	-
Indoor	178	+15,3
Musta Pörssi	74	-23,2
Kenkäkesko	23	-0,1
Yhteensä	1 564	-0,3

 

Käyttötavarakaupan liikevaihto oli 1 564 milj. euroa (1 569 milj. euroa) ja se laski 0,3 %. K-citymarketin käyttötavarakauppa sekä Asko ja Sotka kasvattivat myyntiään. Anttilan myynti laski. Helmikuun alussa suljettiin Tikkurilan Anttila-tavaratalo vuokrasopimuksen päättymisen vuoksi. Hämeenlinnan Anttila-tavaratalo muutettiin K-citymarketiksi, joka avattiin syyskuussa 2011. Huhtikuussa avattiin K-citymarketit Vantaan Tammistoon sekä Jyväskylän Palokkaan. Toukokuussa avattiin K-citymarket Seinäjoen Päivölään. Marraskuussa avattiin K-citymarketit Lahden Karismaan sekä Äänekoskelle. Lokakuussa avattiin Kodin Ykkönen Kuopioon. Asko ja Sotka avasivat marraskuussa uudet myymälät Porvoossa. Verkoston tervehdyttämisen seurauksena Musta Pörssi -kauppoja oli vuoden lopussa 14 vähemmän edellisvuoteen verrattuna.

Käyttötavarakaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 36,6 milj. euroa (66,0 milj. euroa), mikä on 29,4 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kannattavuutta heikensi Anttilan myynnin laskun lisäksi Anttilan uuden logistiikkakeskuksen käyttöönotto, K-citymarketin ja Anttilan ostotoiminnan uudistaminen ja myymäläverkoston laajentaminen. Venäjän Intersport-toiminnan liiketappio elo-joulukuussa oli 6 milj. euroa, mihin vaikuttivat käynnistyskulut. Liikevoitto oli 37,0 milj. euroa (103,4 milj. euroa). Vertailukauden liikevoittoon sisältyi 37,4 milj. euroa kiinteistöjen myyntivoittoja.

Käyttötavarakaupan investoinnit olivat 61,8 milj. euroa (45,3 milj. euroa).

Venäjän Intersport-toimintojen haltuunotto eteni suunnitelman mukaisesti. 31.12.2011 mennessä Keskon tytäryhtiölle oli siirtynyt 36 kauppaa. Jatkossa tavoitteena on kaksinkertaistaa Venäjän Intersport-kauppapaikkaverkosto vuoden 2015 loppuun mennessä.

Rautakauppa

	1–12/2011	1–12/2010
Liikevaihto, milj. e	2 716	2 519
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, milj. e	26,6	24,0
Liikevoitto-% ilman kertaluonteisia eriä	1,0	1,0
Investoinnit, milj. e	109,8	78,2
Liikevaihto, milj. e	1–12/2011	Kehitys, %
Rautakesko Suomi	1 233	+6,0
K-rauta Ruotsi	215	+3,3
Byggmakker Norja	592	+8,2
Rautakesko Viro	59	+13,6
Rautakesko Latvia	53	+11,1
Senukai Liettua	249	+9,8
Stroymaster Venäjä	237	+16,4
OMA Valko-Venäjä	80	+9,2
Yhteensä	2 716	+7,8

 

Rautakaupan liikevaihto oli 2 716 milj. euroa (2 519 milj. euroa) ja se kasvoi 7,8 %. Myynnin kehitys ja rakenne vaihtelevat maittain ja asiakasryhmittäin. Myös tuotelinjakohtaisissa myynninkehityksissä on olennaisia vaihteluita, vahvinta kasvu on ollut rakennustarvikkeissa.

Suomessa liikevaihto oli 1 233 milj. euroa (1 163 milj. euroa) ja se kasvoi 6,0 %. Suomen liikevaihdosta rautakauppatarvikkeiden tuotelinjojen osuus oli 892 milj. euroa ja se kasvoi 5,9 %. Maataloustarvikekaupan osuus liikevaihdosta oli 341 milj. euroa, jossa oli kasvua 6,4 %.

Rautakaupan ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 1 483 milj. euroa (1 357 milj. euroa) ja se kasvoi 9,3 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto kasvoi paikallisissa valuutoissa laskettuna 12,6 %. Ruotsissa kruunumääräinen liikevaihto laski 2,2 %. Norjassa liikevaihto kasvoi kruunuissa 5,3 %. Venäjällä liikevaihto kasvoi ruplissa 18,2 %. Valko-Venäjällä liikevaihto kasvoi ruplissa 101,6 % korkeasta inflaatiosta johtuen. Rautakaupan liikevaihdosta 54,6 % tuli ulkomaan toiminnoista.

Rautakaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 26,6 milj. euroa (24,0 milj. euroa) ja se kasvoi 2,6 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tuloskehitykseen vaikuttivat myynnin kasvun painottuminen matalakatteisiin perusrakennustarvikkeisiin, myymäläverkoston laajentaminen sekä kansainvälisen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto- ja kehityskulut. Liikevoitto oli 26,3 milj. euroa (23,9 milj. euroa).

Rautakaupan investoinnit olivat yhteensä 109,8 milj. euroa (78,2 milj. euroa), josta ulkomaisten investointien osuus oli 85,8 % (54,4 %). Investoinneista 89,3 % kohdistui kauppapaikkoihin.

Suomessa avattiin vuoden aikana uusi K-rauta Kuopiossa ja rakenteilla on K-raudat Kouvolassa ja Ylivieskassa. Oulussa avattiin uusi Rautia sekä Turussa ja Suonenjoella uudet Rautia-K-maataloudet. Ruotsissa avattiin K-rauta Haaparannassa, rakenteilla on K-raudat Uppsalassa ja Linköpingissä. Venäjällä avattiin Pietarissa ja Moskovassa uudet K-raudat. Moskovassa on rakenteilla yksi K-rauta ja lisäksi hankittuna kaksi tonttia uusia K-rautoja varten. Lisäksi toteutettiin useita konseptiuudistuksia ja laajennuksia eri maissa.

K-rauta ja Rautia -ketjujen vähittäismyynti kasvoi Suomessa 6,6 % ja oli 1 075 milj. euroa (alv 0 %). Yrityspalvelun myynti yritysasiakkaille kasvoi 13,9 %. Kokonaisuutena Rautakeskon rakennustarvikekaupan arvioidaan edelleen kasvaneen Suomessa markkinoita nopeammin. K-maatalousketjun vähittäismyynti oli 417 milj. euroa (alv 0 %) ja se kasvoi 10,2 %.

Auto- ja konekauppa

	1–12/2011	1–12/2010
Liikevaihto, milj. e	1 174	955
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, milj. e	51,8	33,1
Liikevoitto-% ilman kertaluonteisia eriä	4,4	3,5
Investoinnit, milj. e	29,9	17,8
Liikevaihto, milj. e	1–12/2011	Kehitys, %
VV-Auto	849	+27,0
Konekesko	326	+13,6
Yhteensä	1 174	+23,0

 

Auto- ja konekaupan liikevaihto oli 1 174 milj. euroa (955 milj. euroa) ja se kasvoi 23,0 %. Auto- ja konekaupan vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 26,0 %. Vertailukelpoisesta liikevaihdosta on eliminoitu Baltian lopetettu vilja- ja tuotantotarvikekauppa.

VV-Auton liikevaihto oli 849 milj. euroa (668 milj. euroa) ja se kasvoi 27,0 %. Suomessa henkilöautojen ensirekisteröinnit kasvoivat 12,6 % ja pakettiautojen 31,2 % edellisvuoteen verrattuna.
VV-Auton maahantuomien henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu markkinaosuus oli 20,7 % (19,3 %). Volkswagen oli Suomen myydyin henkilö- ja pakettiautomerkki.

Konekeskon liikevaihto oli 326 milj. euroa (287 milj. euroa) ja se kasvoi 13,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Konekeskon vertailukelpoinen liikevaihto, josta on eliminoitu Baltian lopetettu vilja- ja tuotantotarvikekauppa, kasvoi 23,5 %. Liikevaihto Suomessa oli 219 milj. euroa ja se kasvoi 13,3 %. Konekeskon ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 111 milj. euroa ja se kasvoi 14,7 %. Konekeskon vertailukelpoisen liikevaihdon kasvuun vaikutti maatalouskonekaupan hyvä kehitys Baltiassa.

Auto- ja konekaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 51,8 milj. euroa (33,1 milj. euroa) ja se kasvoi 18,7 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Vahva tulos oli erinomaisen myynnin kehityksen ansiota. Liikevoitto oli 51,9 milj. euroa (33,9 milj. euroa).

Auto- ja konekaupan investoinnit olivat 29,9 milj. euroa (17,8 milj. euroa).

Muutokset konsernin rakenteessa

Kesko perusti Venäjän Intersport-toimintaa varten Venäjälle tytäryhtiön, josta Kesko Oyj omistaa 80 % ja Melovest Ltd 20 %. Venäjän Intersport-toimintojen kauppa toteutui 24.8.2011. Keskon tytäryhtiölle oli 31.12.2011 mennessä siirtynyt 36 kauppaa.

Varsinaisen yhtiökokouksen 2011 ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksiä

4.4.2011 pidetty Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2010 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti myös jakaa osinkoa hallituksen ehdotuksen mukaisesti 1,30 euroa osakkeelta eli yhteensä 128 233 679,60 euroa. Osingon maksupäivä oli 14.4.2011. Yhtiökokous päätti myös pitää hallituksen jäsenten lukumäärän ennallaan seitsemässä jäsenessä, valitsi yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Johan Kronberg sekä hyväksyi hallituksen ehdotukset hallituksen valtuuttamisesta hankkimaan enintään 1 000 000 yhtiön omaa B-osaketta ja osakeantivaltuutuksesta luovuttaa enintään 1 000 000 yhtiön hallussa olevaa B-osaketta. Yhtiökokous hyväksyi myös hallituksen ehdotuksen sen valtuuttamisesta päättää vuonna 2011 yhteensä enintään 300 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin.

Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa Kesko Oyj:n hallitus päätti pitää tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan kokoonpanot ennallaan.

Varsinaisen yhtiökokouksen ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä tiedotettiin tarkemmin pörssitiedotteilla 4.4.2011.

Osake, osakemarkkinat ja hallituksen valtuudet

Kesko Oyj:ssä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 98 645 042 osaketta, joista 31 737 007 eli 32,2 % oli A-osakkeita ja 66 908 035 eli 67,8 % B-osakkeita. Kesko Oyj:n hallussa 31.12.2011 oli 700 000 omaa B-osaketta. Jokainen A-osake tuottaa kymmenen (10) ääntä ja jokainen B-osake yhden (1) äänen. Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla yhtiö ei voi äänestää. Kesko Oyj:n osakepääoma oli vuoden 2011 lopussa 197 282 584 euroa. Katsauskauden aikana B-osakkeiden lukumäärää on lisätty kaksi kertaa vuoden 2007 optio-ohjelmaan perustuvilla optio-oikeuksilla tehtyjä osakemerkintöjä vastaavasti. Lisäykset on tehty 31.5.2011 (2 750 B-osaketta) ja 1.8.2011 (1 000 B-osaketta) ja niistä on kerrottu saman päivän pörssi-ilmoituksilla. Merkityt osakkeet on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq OMX Helsingissä (Helsingin Pörssi) yhdessä vanhojen B-osakkeiden kanssa 1.6.2011 ja 2.8.2011. Yhtiön osakkeista yhteensä saamat merkintähinnat 87 637,50 euroa on kirjattu yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Keskon A-osakkeen pörssikurssi Nasdaq OMX Helsingissä oli vuoden 2010 lopussa 34,70 euroa ja vuoden 2011 lopussa 24,82 euroa, missä oli laskua 28,5 %. B-osakkeen kurssi oli vastaavasti vuoden 2010 lopussa 34,93 euroa ja vuoden 2011 lopussa 25,96 euroa, missä oli puolestaan laskua 25,7 %. A-osakkeen ylin kurssi oli vuonna 2011 36,00 euroa ja alin 22,35 euroa. B-osakkeen ylin kurssi oli 35,97 euroa ja alin 22,21 euroa. Helsingin Pörssin (OMX Helsinki) yleisindeksi laski vuoden 2011 aikana 30,1 % ja painotettu OMX Helsinki CAP -indeksi laski 28,0 %. Päivittäistavarat-toimialaindeksi laski vastaavasti 24,3 %.

Vuoden 2011 lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 788 milj. euroa ja B-osakkeiden 1 719 milj. euroa, joka ei sisällä emoyhtiön hallussa olevia osakkeita. A- ja B-osakkeiden yhteinen markkina-arvo oli 2 506 milj. euroa ja se laski vuoden 2010 lopusta 932 milj. euroa. Helsingin Pörssissä A-osakkeita vaihdettiin vuoden 2011 aikana 2,1 milj. kpl ja vaihtoarvo oli 62 milj. euroa. B-osakkeita vaihdettiin 63,3 milj. kpl ja vaihtoarvo oli 1 856 milj. euroa. Helsingin Pörssin osuus Keskon osakkeiden kaupankäynnista vuonna 2011 oli 79 %. Keskon osakkeilla on käyty kauppaa myös monenkeskisessä kaupankäynnissä. Merkittävimmät näistä olivat Chi-X 12 %, BATS 5 % ja Turquoise 3 %. (lähde: Nasdaq OMX)

Yhtiöllä on johtoon kuuluville ja muille avainhenkilöille suunnattu vuoden 2007 optio-ohjelma, johon perustuvista optio-oikeuksista 2007A optio-oikeuksien osakkeiden merkintäaika on 1.4.2010–30.4.2012, 2007B optio-oikeuksien 1.4.2011–30.4.2013 ja 2007C optio-oikeuksien osakkeiden merkintäaika alkaa 1.4.2012 ja päättyy 30.4.2014. 2007A ja 2007B optio-oikeudet on myös listattu Helsingin Pörssin pörssilistalle osakkeiden merkintäaikojen alusta alkaen. 2007A optio-oikeuksia vaihdettiin katsauskaudella 221 662 kpl 184 113 euron arvosta. 2007B optio-oikeuksia vaihdettiin katsauskaudella 102 410 kpl 1 081 731 euron arvosta.

Hallituksella on varsinaisen yhtiökokouksen 4.4.2011 antama 30.9.2012 asti voimassa oleva valtuutus enintään 1 000 000 yhtiön oman B-osakkeen hankkimisesta. Lisäksi varsinainen yhtiökokous antoi hallitukselle 30.6.2014 asti voimassaolevan valtuutuksen päättää enintään 1 000 000 yhtiön hallussa olevan oman B-osakkeen luovuttamisesta. Varsinaisen yhtiökokouksen aiemmin 30.3.2009 myöntämä valtuutus antaa enintään 20 000 000 uutta B-osaketta maksua tai muuta vastiketta vastaan 30.3.2012 mennessä on edelleen voimassa. Valtuutta ei ole käytetty. Osakkeiden hankkimisvaltuutuksen perusteella on katsauskauden aikana hankittu Helsingin Pörssistä yhteensä 700 000 yhtiön omaa B-osaketta. Hankinnan aloittamisesta tiedotettiin 28.4.2011 pörssitiedotteella. Hankinnan etenemisestä on tiedotettu aina kunkin hankintapäivän pörssi-ilmoituksella. Osakeantivaltuutusten perusteella ei ole annettu yhtiön osakkeita. Lisätietoja hallituksella olevista valtuutuksista löytyy osoitteesta www.kesko.fi.

Osakkeenomistajien määrä oli vuoden 2011 lopussa 41 215. Se on 2 957 enemmän kuin vuoden 2010 lopussa. Ulkomaisten osakkeenomistajien omistusosuus kaikista osakkeista oli vuoden 2011 lopussa 20 %. Ulkomaisten osakkeenomistajien omistusosuus B-osakkeista oli vuoden 2011 lopussa 29 %.

Liputusilmoitukset

Kesko Oyj ei saanut liputusilmoituksia katsauskaudella.

Tilikauden keskeisiä tapahtumia

Kesko Oyj:n viestintäjohtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi nimitettiin 1.4.2011 alkaen VTM Merja Haverinen. Viestintäjohtaja, kauppaneuvos Paavo Moilanen jäi johtajasopimuksensa mukaisesti eläkkeelle 1.4.2011. (Pörssitiedote 4.2.2011)

Keskon varsinainen yhtiökokous pidettiin maanantaina 4.4.2011. Pääjohtaja Matti Halmesmäki kertoi katsauksessaan, että Ruokakesko avaa Venäjälle vuosina 2012–2013 neljä suurta päivittäistavarakauppaa. Ruokakeskon tavoitteena on saavuttaa Venäjällä vuoteen 2015 mennessä 500 miljoonan euron liikevaihto ja positiivinen liiketulos. Investoinnit ovat arviolta 300 miljoonaa euroa vuosina 2011–2015. Uusperustannan rinnalla Ruokakesko jatkaa yritysostoselvityksiä sekä Pietarissa että Moskovassa. (Pörssitiedote 4.4.2011)

Keskon hallitus päätti 4.4.2011 ottaa käyttöön uuden, noin 150:lle Keskon johtoon kuuluvalle ja nimetylle muulle avainhenkilölle suunnatun osakepalkkiojärjestelmän, jossa kohderyhmään kuuluville voidaan antaa kolmen vuoden aikana yhteensä enintään 600 000 yhtiön hallussa olevaa Keskon B-osaketta. Osakepalkkiojärjestelmän tarkoituksena ovat Keskon liiketoiminnan edistäminen ja yhtiön arvon lisääminen yhdistämällä osakkeenomistajien ja johtoon kuuluvien henkilöiden tavoitteet. Järjestelmä sitouttaa henkilöt Kesko-konserniin ja antaa heille mahdollisuuden yhtiön osakkeiden saamiseen osakepalkkiojärjestelmässä asetettujen tavoitteiden täyttyessä. Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa: kalenterivuodet 2011, 2012 ja 2013. Palkkiona annettaviin osakkeisiin liittyy kutakin ansaintajaksoa seuraava kolmen kalenterivuoden mittainen sitouttamisjakso, jonka aikana osakkeita ei saa luovuttaa. (Pörssitiedote 4.4.2011)

Kesko Oyj:n hallitus sopi Kesko Oyj:n toimitusjohtajan ja Kesko-konsernin pääjohtajan Matti Halmesmäen toimikauden jatkamisesta vuoden 2015 toukokuun loppuun, jolloin Halmesmäki täyttää 63 vuotta. Aiemman sopimuksen mukaan Halmesmäen toimikausi olisi päättynyt toukokuussa 2012. (Pörssitiedote 25.5.2011)

Kesko allekirjoitti Intersport Internationalin ja Intersport CIS:n kanssa sopimukset Venäjän Intersport-lisenssin siirtymisestä
Keskolle. Samassa yhteydessä solmitun aiesopimuksen mukaan Kesko perusti Venäjän Intersport-toimintaa varten yhdessä
Intersport CIS:n omistajan Melovestin kanssa uuden yhtiön. Melovest tuli osakkaaksi uuteen yritykseen 20 %:n omistusosuudella. Venäjän Intersport-toimintojen kauppa toteutui ja toimintaa varten perustetun tytäryhtiön toiminta käynnistyi elokuussa 2011. (Pörssitiedotteet 3.6.2011 ja 24.08.2011)

Rautakesko Oy:n toimitusjohtaja ja Keskon konsernijohtoryhmän jäsen Jari Lind irtisanoutui tehtävästään 9.6.2011. Uuden toimitusjohtajan hakuprosessin ajan Rautakeskon toimitusjohtajan tehtäviä hoiti oman toimensa ohella Rautakeskon tavarakaupan johtaja Antti Ollila. Irtisanoutumisen myötä Lindin jäsenyys Keskon konsernijohtoryhmässä päättyi. (Pörssitiedote 9.6.2011)

Keskon konsernijohtoryhmä uudistui. KTM, eMBA Arja Talma (49) nimitettiin 1.11.2011 alkaen Rautakesko Oy:n toimitusjohtajaksi ja Keskon rautakaupasta vastaavaksi konsernijohtoryhmän jäseneksi. Varatuomari Minna Kurunsaari (46) nimitettiin 1.12.2011 alkaen Keskon konsernijohtoryhmän jäseneksi vastuualueenaan käyttötavarakauppa. Minna Kurunsaaren vastuulla ovat myös Keskon sähköisen markkinoinnin ja palvelujen hankkeet. KTM, eMBA Jukka Erlund (37) nimitettiin 1.11.2011 alkaen Kesko Oyj:n talous- ja rahoitusjohtajaksi (CFO) ja Keskon konsernijohtoryhmän jäseneksi. (Pörssitiedote 26.10.2011)

Vastuullisuus

Kesko valittiin seitsemännen kerran maailman 100 vastuullisimman yrityksen listalle (The Global 100 Most Sustainable Corporations). Vuonna 2011 Kesko oli 26. sijalla, kun sijoitus vuonna 2010 oli 33.

SAM (Sustainable Asset Management) arvioi Keskon vastuullisuustyön Sustainability Yearbook 2011:n päivittäistavarakaupan sektorin hopeasijalle. Päivittäistavarakaupan vastuullisuustyön arvioinnissa otettiin huomioon muun muassa yritysten terveys- ja ravitsemustyö, ympäristöjärjestelmät, toiminnan ekotehokkuus ja tavarantoimittajavaatimukset.

Kesko valittiin syyskuussa yhdeksännen kerran Dow Jonesin kestävän kehityksen indekseihin DJSI World ja DJSI Europe. Kesko sai toimialansa korkeimmat pisteet asiakkuuksien johtamisesta sekä vastuullisista toimintatavoista, raportoinnin oikeellisuudesta ja toimintatavoista korruption ja lahjonnan estämiseksi.

Kesko valittiin syyskuussa kolmannen kerran mukaan arvostettuun vastuullisen sijoittamisen FTSE4Good-indeksiin. Keskon työ ilmastomuutoksen hillitsemiseksi sai arviossa 5 pistettä asteikolla 0-5.

Keskon yhteiskuntavastuun raportti 2010 valittiin Suomen parhaaksi vastuullisuusraportiksi sekä opiskelijoiden suosikiksi Vastuullisuusraportointi-kilpailussa marraskuussa.

Kesko jakoi yhtiökokouksen hallitukselle myöntämistä lahjoitusvaroista yhteensä 30 000 euroa kestävän kehityksen palkintoja kestävän kehityksen edelläkävijöille. Lahjoitusvaroista jaettiin myös
1 000 euron suuruisia stipendejä 42 lahjakkaalle nuorelle urheilijalle ja taideaineiden opiskelijalle.

Kesko oli pääyhteistyökumppanina Your Move Suurtapahtumassa Helsingissä 27.5. – 1.6.2011. Tapahtumaan osallistui yli 42 000 13–19-vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea.

K-ruokakauppojen kuljetuksissa otettiin syyskuussa testikäyttöön uudenlainen kaksitasoinen perävaunu, joka auttaa pienentämään kuljetuksesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä kolmasosan.

Anttilan uusi logistiikkakeskus sai ISO 14001 -ympäristösertifikaatin marraskuussa.

Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyt tiedot

Konsernin henkilöstöä koskevat tiedot on esitetty liitetiedossa 8.

Tiedot optio-oikeuksista ja niiden nojalla saatavista osakkeista ja ääniosuuksista on esitetty liitetiedossa 35.

Lähipiiritapahtumat on esitetty liitetiedossa 40.

Kesko-konsernilla ei ole merkittävää tutkimus- ja kehitystoimintaa.

Kesko julkaisee toukokuussa 2012 erillisen yhteiskuntavastuun raportin, jossa esitellään tuloksia taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun alueella. Yhteiskuntavastuun raportti varmennetaan ulkopuolisen riippumattoman tahon toimesta.

Riskienhallinta

Riskienhallinta on Keskossa ennakoivaa ja olennainen osa johtamista ja päivittäistä toimintaa. Riskienhallinnan päämääränä on varmistaa Kesko-konsernissa asiakaslupausten täyttämistä, tuloskehitystä, osingonmaksukykyä, osakasarvoa, vastuullisten toimintatapojen toteutumista ja liiketoiminnan jatkuvuutta.

Kesko-konsernin riskienhallintaa ohjaa Keskon hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Politiikassa määritellään Kesko-konsernin riskienhallinnan päämäärät ja periaatteet, organisointi ja vastuut sekä toimintatavat. Rahoitusriskien hallinnassa noudatetaan Keskon hallituksen vahvistamaa konsernin rahoituspolitiikkaa. Vastuu riskienhallinnan käytännön toteuttamisesta on liiketoiminta- ja konsernijohdolla.

Kesko-konsernissa riskejä arvioidaan ja hallitaan liiketoimintalähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että keskeisiä riskejä tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan, seurataan ja raportoidaan järjestelmällisesti konserni-, toimiala, yhtiö- ja yksikkötasolla kaikissa toimintamaissa.

Keskossa käytetään yhtenäistä riskien arviointi- ja raportointimallia. Liiketoimintatavoitteet ja -mahdollisuudet sekä määritelty riskinottohalu ovat lähtökohtia riskien tunnistamisessa. Riskit priorisoidaan riskin merkityksen mukaisesti arvioimalla riskin toteutumisen vaikutuksia, todennäköisyyttä ja riskin hallinnan tasoa. Toteutumisen vaikutusta arvioitaessa otetaan huomioon taloudellisten vaikutusten lisäksi myös mm. vaikutukset maineelle, ihmisten hyvinvoinnille ja ympäristölle.

Strategiaprosessin yhteydessä toimialat arvioivat strategiakauden riskejä ja mahdollisuuksia. Lähiajan riskit tunnistetaan ja arvioidaan rullaavan suunnittelun aikataulun mukaisesti. Riskiarviointi kattaa myös toimialan tytäryhtiöiden sekä merkittävien hankkeiden riskit.

Toimialan riskiarviointi, joka sisältää riskienhallintatoimenpiteet, vastuuhenkilöt ja aikataulut, käsitellään toimialan johtoryhmässä tai toimialayhtiön hallituksessa vuosineljänneksittäin ennen osavuosikatsauksen julkistamista. Konsernitoiminnot arvioivat oman vastuualueensa riskit vähintään kerran vuodessa.

Riskeistä ja hallintatoimenpiteistä raportoidaan Keskon raportointivastuiden mukaisesti. Toimialat raportoivat riskit ja niissä tapahtuneet muutokset konsernin riskienhallintaan neljännesvuosittain. Riskit käsitellään riskiraportointiryhmässä, jossa on toimialojen ja konsernitoimintojen edustus. Tämän perusteella konsernin riskienhallinta laatii konsernin riskikartan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä niiden hallinnasta.

Konsernin riskikartta raportoidaan Keskon hallituksen tarkastusvaliokunnalle vuosineljänneksittäin osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja raportoi riskienhallinnasta hallitukselle osana tarkastusvaliokuntaraporttia. Keskon hallitus käsittelee Kesko-konsernin merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät, toimenpiteet niiden hallitsemiseksi sekä arvioi riskienhallinnan tehokkuutta ja toimivuutta vähintään kerran vuodessa. Merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä hallitus raportoi markkinoille tilinpäätöksessä ja olennaisista muutoksista niihin osavuosikatsauksissa.

Seuraavassa on kuvattu merkittäviksi arvioituja riskejä ja epävarmuustekijöitä.

Merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä

Rahoitusmarkkinoiden kriisiytyminen ja jatkuva epävarmuus euroalueella, julkisen sektorin velkaantumisesta aiheutuvat verojen ja julkisten maksujen korotukset sekä työttömyyden kasvu heikentävät ostovoimaa ja investointihalukkuutta sekä vaikuttavat kielteisesti kuluttajaluottamukseen ja kysyntään erityisesti käyttötavara-, rauta- sekä auto- ja konekaupassa.

Venäjällä Kesko laajentaa voimakkaasti liiketoimintaansa rauta- ja urheilukaupassa sekä avaa ensimmäiset ruokakauppansa. Laajentumisen kannalta on keskeistä onnistua hyvien kauppapaikkojen hankinnassa ja rakentamisessa, kauppakonseptien kehittämisessä, ostotoiminnassa ja logistiikassa sekä avainhenkilöstön rekrytoinneissa. Venäjän maariskit kuten korruptio, viranomaistoiminnan ennakoimattomuus ja nopeat muutokset laeissa ja niiden soveltamisessa sekä yllättävät muutokset toimintaympäristössä voivat hidastaa laajentumista ja vaikeuttaa liiketoimintaa.

Verkkokauppa kasvattaa suosiotaan, kansainvälinen verkkokauppa lisää kuluttajien vaihtoehtoja ja ostopäätökset syntyvät entistä useammin verkossa olevan tiedon perusteella. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää asiakkaita kiinnostavia sekä perinteisen että verkkokaupan konsepteja, monikanavaisuuden hyödyntämistä ja tätä tukevaa asiakaskommunikaatiota.

Liiketoimintamuutosten toteuttaminen edellyttää entistä kehittyneempiä ohjaus- ja tietojärjestelmiä. Epäonnistuminen muutosten määrittelyssä, teknologiavalinnoissa, muutosprojektien johtamisessa ja käyttöönotossa hidastaisi liiketoimintamuutosten toteuttamista.

Kaupan alalle on ominaista toimitusketjun monimutkaistuminen, pidentyminen sekä kasvanut riippuvuus tietojärjestelmistä, tietoliikenteestä ja ulkoisista palveluntoimittajista. Häiriöt tietojärjestelmissä, maksuliikenteessä tai muualla toimitusketjussa voivat aiheuttaa merkittäviä myynnin menetyksiä ja asiakastyytyväisyyden heikkenemistä.

Markkinaosuuden kasvattamisen kannalta hyvät kauppapaikat ovat keskeinen kilpailutekijä. Kauppapaikkojen hankintaa voivat hidastaa kaavoittamis- ja lupamenettelyt sekä tonttien saatavuus ja hinta. Kauppakiinteistöihin sitoutuu huomattavia pääomia tai vuokravastuita vuosiksi. Markkinatilanteen muuttuessa riskinä on, että kauppapaikka muuttuu kannattamattomaksi ja toiminta päättyy pitkäaikaisten vastuiden säilyessä.

Kaupan kilpailuedellytyksiä rajoittava säätely on lisääntymässä myös Euroopan unionin tasolta. Toteutuessaan tällainen kehitys heikentää kaupan mahdollisuuksia palvella asiakkaita ja toimia tehokkaasti.

Mikäli tuoteturvallisuuden valvonta epäonnistuu tai toimitusketjun laadun varmistus pettää, voi seurauksena olla taloudellisia tappioita, asiakkaiden luottamuksen menettäminen tai pahimmassa tapauksessa asiakkaiden terveyden vaarantuminen.

Yksittäisistä päämiehistä ja tavarantoimittajista voimakkaasti riippuvaisilla toimialoilla kuten auto- ja konekaupassa voivat omistusjärjestelyt sekä päämiehen tai tavarantoimittajan strategiamuutokset tuotevalikoimissa, tuotteiden hinnoittelussa ja jakelukanavaratkaisuissa merkitä kilpailukyvyn heikkenemistä, myynnin vähenemistä tai liiketoiminnan menetystä.

Yhä suurempi osa rikoksista tehdään tietoverkon välityksellä ja rikollisuus on muuttumassa ammattimaisemmaksi. Epäonnistuminen erityisesti maksutapahtumien ja henkilötietojen suojaamisessa voi aiheuttaa menetyksiä, vahingonkorvausvaatimuksia ja maineen vaarantumisen. Riskinä on, että kontrollit eivät ole riittäviä tällaista rikollisuutta vastaan.

Vastuullisuusnäkökulmien merkitys asiakkaille on entistä korostuneempi. Mahdolliset epäonnistumiset vastuullisuuden toteuttamisessa heikentävät Keskon mainetta. Keskon vastuullisuustyön haasteita ovat vastuullisuusperiaatteiden viestintä tavarantoimittajille, kauppiaille ja asiakkaille sekä tuotteiden hankintaketjun vastuullisuuden varmistaminen.

Lakien ja sopimusten noudattamatta jättämisestä voi seurata sakkoja, vahingonkorvauksia ja muita taloudellisia menetyksiä sekä luottamuksen ja maineen menetystä.

Keskon tavoite on tuottaa ja julkistaa luotettavaa tietoa oikea-aikaisesti. Mikäli Keskon julkistama tieto osoittautuisi virheelliseksi tai tiedottaminen ei muutoin täyttäisi säännöksiä, seurauksena voi olla sijoittajien ja muiden sidosryhmien luottamuksen menettäminen ja mahdolliset sanktiot.

Onnettomuuksista, luonnonilmiöistä ja epidemioista voi aiheutua vahinkoja tai liiketoiminnan keskeytyksiä, joita ei pystytä ennalta ehkäisemään.

Tuloskehitykseen liittyvät muut riskit ja epävarmuustekijät on kuvattu konsernin tulevaisuuden näkymissä.

Tulevaisuuden näkymät

Kesko-konsernin tulevaisuuden näkymiä arvioidaan liikevaihdon ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä osalta katsauskautta seuraavalta 12 kuukauden ajanjaksolta (1/2012–12/2012) verrattuna katsauskauden päättymistä edeltävään 12 kuukauteen (1/2011–12/2011).

Euroopan valtiontalouksien ja rahoitusmarkkinoiden ongelmien seurauksena kokonaistuotannon kehitys ja kuluttajien luottamus ovat heikentyneet, mistä johtuen kulutuskysynnän kehitysnäkymiin liittyy merkittävää epävarmuutta. Lisäksi julkisen talouden kustannusleikkaukset ja verotuksen kiristyminen voivat vaikuttaa negatiivisesti ostovoiman ja kulutuskysynnän kehitykseen.

Päivittäistavarakaupan kasvun ennakoidaan jatkuvan vakaana. Käyttötavarakaupan ja rautakaupan kasvun ennakoidaan tasaantuvan yleisen kulutuskysynnän mukaisesti. Auto- ja konekaupassa markkinoiden ennakoidaan kääntyvän laskuun, mihin osaltaan vaikuttaa autoveron nousu Suomessa 1.4.2012 alkaen.

Kesko-konsernin liikevaihdon ennakoidaan kasvavan seuraavan kahdentoista kuukauden aikana. Talouskehitykseen ja kulutuskysyntään liittyvästä epävarmuudesta sekä kauppapaikkaverkoston ja Venäjän liiketoimintojen laajentamiskustannuksista johtuen varaudutaan, että vuoden 2012 liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä alittaa vuoden 2011 liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä.

Voitonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 1 101 552 277,88 euroa, joista tilikauden voitto on 100 553 189,98 euroa.

Hallitus ehdottaa 16.4.2012 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

Osinkona jaetaan osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille 1,20 euroa osaketta kohden. Osingonmaksun täsmäytyspäivänä yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa.

Voitonjakoehdotuksen tekopäivänä 1.2.2012 yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oli 97 945 042 osaketta, jota vastaava osingon kokonaismäärä on 117 534 050,40 euroa.

Varsinainen yhtiökokous

Hallitus päätti kutsua koolle varsinaisen yhtiökokouksen 16.4.2012 klo 13.00 alkaen Helsingin Messukeskukseen. Kesko Oyj julkistaa yhtiökokouskutsun myöhempänä ajankohtana.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Kesko julkistaa erillisen selvityksen Keskon hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) viikolla 12 internet-sivuillaan osoitteessa www.kesko.fi.

Konsernin keskeiset tunnusluvut

Konsernin tunnusluvut

Jatkuvat toiminnot		2008	2009	2010	2011
Tuloslaskelma
Liikevaihto	milj.€	9 591	8 447	8 777	9 460
Liikevaihdon muutos	%	3,3	-11,9	3,9	7,8
Henkilöstökulut	milj.€	578	535	521	571
Henkilöstökulut liikevaihdosta	%	6,0	6,3	5,9	6,0
Poistot ja arvonalentumiset	milj.€	178	131	121	125
Liikevoitto	milj.€	286	232	307	281
Liikevoitto liikevaihdosta	%	3,0	2,8	3,5	3,0
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä	milj.€	217	155	268	279
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä liikevaihdosta	%	2,3	1,8	3,1	2,9
Rahoitustuotot ja -kulut	milj.€	1	-16	6	1
Osuus osakkuusyritysten tuloksista	milj.€	2	0	0	1
Tulos ennen veroja	milj.€	289	217	312	282
Tulos ennen veroja liikevaihdosta	%	3,0	2,6	3,6	3,0
Tuloverot	milj.€	90	82	97	85
Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista	milj. €	178	125	205	182
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista	milj.€	42	0	0	0
Investoinnit	milj. €	338	198	325	425
Investoinnit liikevaihdosta	%	3,5	2,3	3,7	4,5
Henkilökunta keskimäärin tilikauden aikana		21 327	19 200	18 215	18 960
Henkilökunta, 31.12.		24 668	22 207	22 124	23 375
Tulos/osake, laimennusvaikutuksella oikaistu	€	1,81	1,27	2,06	1,84
Tulos/osake, laimentamaton	€	1,82	1,28	2,08	1,85

 

Koko konserni		2008	2009	2010	2011
Tilikauden tulos (sis. määräysvallattomien omistajien osuuden)	milj.€	240	134	216	197
Tilikauden tulos liikevaihdosta	%	2,5	1,6	2,5	2,1
Emoyhtiön omistajille	milj.€	220	125	205	182
Määräysvallattomille omistajille	milj.€	21	9	11	15
Liiketoiminnan rahavirta	milj. €	131	379	438	216
Investointien rahavirta	milj. €	-46	31	-240	-441
Kannattavuus
Oman pääoman tuotto	%	12,0	6,6	10,1	8,9
Oman pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä	%	8,1	3,8	8,7	8,8
Sidotun päoman tuotto	%	15,3	11,0	16,0	13,2
Sidotun pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä	%	10,2	7,4	14,0	13,1
Korolliset nettovelat/käyttökate		0,1	-0,7	-0,9	0,1
Rahoitus ja taloudellinen asema
Korollinen nettovelka	milj. €	47,4	-258,5	-370,5	32,8
Nettovelkaantumisaste	%	2,3	-12,5	-16,8	1,5
Omavaraisuusaste	%	52,5	54,2	53,5	53,9
Muut tunnusluvut
Investoinnit	milj.€	340	198	325	425
Investoinnit liikevaihdosta	%	3,5	2,3	3,7	4,5
Henkilökunta keskimäärin tilikauden aikana		21 529	19 200	18 215	18 960
Henkilökunta, 31.12.		24 668	22 207	22 124	23 375
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos/osake, laimennusvaikutuksella oikaistu	€	2,23	1,27	2,06	1,84
Tulos/osake, laimentamaton	€	2,24	1,28	2,08	1,85
Tulos/osake ilman kertaluonteisia eriä, laimentamaton	€	1,44	0,71	1,78	1,84
Oma pääoma/osake	€	20,10	20,39	21,81	22,20
Osinko/osake	€	1,00	0,90	1,30	1,20*
Osinko tuloksesta	%	44,5	70,5	62,6	64,9*
Osinko tuloksesta ilman kertaluonteisia eriä	%	69,3	126,9	72,9	65,3*
Liiketoiminnan rahavirta/osake, oikaistu	€	1,34	3,86	4,45	2,20
Hinta/voitto-suhde (P/E), A-osake, oikaistu		9,85	18,55	16,82	13,55
Hinta/voitto-suhde (P/E), B-osake, oikaistu		7,97	18,14	16,93	14,14
Efektiivinen osinkotuotto, A-osake	%	4,5	3,8	3,7	4,8*
Efektiivinen osinkotuotto, B-osake	%	5,6	3,9	3,7	4,6*
Osakkeen kurssi 31.12.
A-osake	€	22,00	23,60	34,70	24,82
B-osake	€	17,80	23,08	34,93	25,96
Osakkeen keskikurssi
A-osake	€	28,30	21,92	30,42	29,20
B-osake	€	23,51	19,18	29,83	29,36
Osakekannan markkina-arvo 31.12., A-osake	milj. €	698	749	1 101	788
Osakekannan markkina-arvo 31.12., B-osake	milj. €	1 176	1 537	2 337	1 719
Pörssivaihto
A-osake	milj. kpl	1	1	4	2
B-osake	milj. kpl	121	78	53	63
Suhteellinen vaihto
A-osake	%	4,5	3,1	13,8	6,6
B-osake	%	183,3	117,4	78,8	94,6
Osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistu lukumäärä 31.12.	1 000 kpl	98 256	98 382	99 121	98 919
A-osakkeen tuotto viideltä viimeeksi kuluneelta tilikaudelta	%	10,9	9,2	11,9	-4,6
B-osakkeen tuotto
Viideltä viimeksi kuluneelta tilikaudelta	%	12,9	10,3	12,6	-4,3
Kymmeneltä viimeksi kuluneelta tilikaudelta	%	11,7	14,9	20,6	16,9
* ehdotus yhtiökokoukselle

 

Liikevaihto segmenteittäin

Milj. €	1–12/2011	1–12/2010	Muutos-%
Ruokakauppa Suomi	4 182	3 896	7,3
Ruokakauppa muut maat*	-	-	-
Ruokakauppa yhteensä	4 182	3 896	7,3
- josta segmenttien välistä	168	162	4,1
Käyttötavarakauppa Suomi	1 541	1 553	-0,8
Käyttötavarakauppa muut maat*	23	15	50,3
Käyttötavarakauppa yhteensä	1 564	1 569	-0,3
- josta segmenttien välistä	20	23	-15,8
Rautakauppa Suomi	1 233	1 163	6,0
Rautakauppa muut maat*	1 483	1 357	9,3
Rautakauppa yhteensä	2 716	2 519	7,8
- josta segmenttien välistä	12	0	(..)
Auto- ja konekauppa Suomi	1 064	859	23,8
Auto- ja konekauppa muut maat*	110	96	15,4
Auto- ja konekauppa yhteensä	1 174	955	23,0
- josta segmenttien välistä	1	0	(..)
Yhteiset toiminnot ja eliminoinnit	-176	-162	8,2
Suomi yhteensä	7 844	7 309	7,3
Muut maat yhteensä*	1 616	1 468	10,1
Konserni yhteensä	9 460	8 777	7,8
* Liikevaihto muissa maissa kuin Suomessa. (..) Muutos yli 100 %

 

Liikevoitto segmenteittäin

Milj. €	1–12/2011	1–12/2010	Muutos
Ruokakauppa	173,7	158,4	15,4
Käyttötavarakauppa	37,0	103,4	-66,4
Rautakauppa	26,3	23,9	2,4
Auto- ja konekauppa	51,9	33,9	18,0
Yhteiset toiminnot ja eliminoinnit	-8,3	-12,8	4,4
Konserni yhteensä	280,6	306,7	-26,1

 

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä segmenteittäin

Milj. €	1–12/2011	1–12/2010	Muutos
Ruokakauppa	172,2	160,1	12,1
Käyttötavarakauppa	36,6	66,0	-29,4
Rautakauppa	26,6	24,0	2,6
Auto- ja konekauppa	51,8	33,1	18,7
Yhteiset toiminnot ja eliminoinnit	-8,3	-15,0	6,7
Konserni yhteensä	278,9	268,1	10,8

 

Konsernin tunnusluvut vuosineljänneksittäin
	1–3/ 2010	4–6/ 2010	7–9/ 2010	10–12/ 2010	1–3/ 2011	4–6/ 2011	7–9/ 2011	10–12/ 2011
Liikevaihto, milj. e	1 958	2 279	2 231	2 310	2 103	2 472	2 404	2 481
Liikevaihdon muutos, %	-3,0	6,4	4,6	7,3	7,4	8,5	7,8	7,4
Liikevoitto, milj. e	20,9	79,0	123,9	82,8	35,7	83,9	88,2	72,8
Liikevoitto, %	1,1	3,5	5,6	3,6	1,7	3,4	3,7	2,9
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, milj. e	20,9	78,1	88,7	80,5	34,9	83,3	89,2	71,5
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, %	1,1	3,4	4,0	3,5	1,7	3,4	3,7	2,9
Rahoitustuotot/kulut, milj. e	0,8	-0,2	0,8	4,6	-0,6	0,3	0,3	0,8
Tulos ennen veroja, milj. e	21,9	78,7	124,5	87,3	36,1	84,0	88,0	74,0
Tulos ennen veroja, %	1,1	3,5	5,6	3,8	1,7	3,4	3,7	3,0
Sidotun pääoman tuotto, %	4,4	16,1	26,4	17,5	7,2	16,0	16,4	12,8
Sidotun pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä, %	4,4	15,9	18,9	17,0	7,0	15,9	16,6	12,5
Oman pääoman tuotto, %	2,9	10,6	16,1	11,5	4,5	10,6	10,9	10,0
Oman pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä, %	2,9	10,5	11,1	11,2	4,4	10,6	11,1	9,8
Omavaraisuusaste, %	51,3	51,4	53,4	53,5	54,4	52,1	54,0	53,9
Investoinnit, milj. e	42,0	45,7	35,9	201,6	64,1	130,5	126,3	104,5
Tulos/osake, laimennettu, e	0,15	0,51	0,81	0,59	0,25	0,55	0,53	0,51
Oma pääoma/osake, e	19,69	20,30	21,11	21,81	22,04	21,21	21,66	22,20
Liikevaihto segmenteittäin
Milj. €	1–3/ 2010	4–6/ 2010	7–9/ 2010	10–12/ 2010	1–3/ 2011	4–6/ 2011	7–9/ 2011	10–12/ 2011
Ruokakauppa	912	976	986	1 022	948	1 077	1 049	1 108
Käyttötavarakauppa	355	334	378	501	348	339	376	501
Rautakauppa	495	712	687	625	570	757	731	657
Auto- ja konekauppa	236	298	218	203	279	342	290	263
Yhteiset toiminnot ja eliminoinnit	-40	-41	-39	-42	-42	-43	-42	-48
Konserni yhteensä	1 958	2 279	2 231	2 310	2 103	2 472	2 404	2 481
Liikevoitto segmenteittäin
Milj. €	1–3/ 2010	4–6/ 2010	7–9/ 2010	10–12/ 2010	1–3/ 2011	4–6/ 2011	7–9/ 2011	10–12/ 2011
Ruokakauppa	31,7	42,2	47,3	37,2	42,1	45,9	45,7	40,0
Käyttötavarakauppa	0,1	7,0	50,6	45,6	-7,4	2,8	8,7	32,9
Rautakauppa	-13,8	17,9	19,9	-0,2	-9,1	18,8	21,0	-4,5
Auto- ja konekauppa	6,4	15,0	8,6	3,9	12,2	19,7	13,0	7,0
Yhteiset toiminnot ja eliminoinnit	-3,4	-3,2	-2,5	-3,7	-2,2	-3,3	-0,2	-2,6
Konserni yhteensä	20,9	79,0	123,9	82,8	35,7	83,9	88,2	72,8
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä segmenteittäin
Milj. €	1–3/ 2010	4–6/ 2010	7–9/ 2010	10–12/ 2010	1–3/ 2011	4–6/ 2011	7–9/ 2011	10–12/ 2011
Ruokakauppa	31,7	42,1	49,5	36,8	41,4	45,8	46,4	38,6
Käyttötavarakauppa	0,1	7,0	13,2	45,7	-7,4	2,4	8,7	32,9
Rautakauppa	-13,8	17,9	20,0	-0,2	-9,1	18,8	21,3	-4,4
Auto- ja konekauppa	6,4	14,1	8,7	3,9	12,2	19,6	13,0	7,0
Yhteiset toiminnot ja eliminoinnit	-3,4	-3,1	-2,8	-5,7	-2,2	-3,3	-0,2	-2,6
Konserni yhteensä	20,9	78,1	88,7	80,5	34,9	83,3	89,2	71,5

 

Tunnuslukujen laskentakaavat
Kannattavuus
Oman pääoman tuotto, %	=	(Voitto/tappio ennen veroja – tuloverot)	x 100
		Oma pääoma
Oman pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä, %	=	(Voitto/tappio oikaistuna kertaluonteisilla erillä ennen veroja – tuloverot oikaistuna kertaluonteisten erien verovaikutuksella)	x 100
		Oma pääoma
Sidotun pääoman tuotto, %	=	Liikevoitto	x 100
		(Pitkäaikaiset varat + Vaihto-omaisuus + Saamiset + Muut lyhytaikaiset varat – Korottomat velat) keskimäärin 12 kuukaudelta
Sidotun pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä, %	=	Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä	x 100
		(Pitkäaikaiset varat + Vaihto-omaisuus + Saamiset + Muut lyhytaikaiset varat – Korottomat velat) keskimäärin 12 kuukaudelta
Käyttökate	=	Liikevoitto + poistot + arvonalentumiset
Rahoitus ja taloudellinen asema
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma	x 100
		(Taseen loppusumma – saadut ennakot)
Nettovelkaantumisaste, %	=	Korolliset nettovelat	x 100
		Oma pääoma
Korolliset nettovelat/käyttökate	=	Korolliset nettovelat
		Käyttökate
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos/osake, laimennettu	=	Tulos – määräysvallattomien omistajien osuus
		Keskimääräinen optioiden laimennusvaikutuksella oikaistu osakkeiden lukumäärä
Tulos/osake, laimentamaton	=	Tulos – määräysvallattomien omistajien osuus
		Keskimääräinen osakkeiden lukumäärä
Tulos/osake ilman kertaluonteisia eriä, laimentamaton	=	Tulos oikaistuna kertaluonteisilla erillä – määräysvallattomien omistajien osuus
		Keskimääräinen osakkeiden lukumäärä
Oma pääoma/osake	=	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
		Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko tuloksesta, %	=	(Osinko/osake)	x 100
		(Tulos/osake)
Hinta/voitto-suhde, (P/E)	=	Tilinpäätöspäivän osakekurssi
		(Tulos/osake)
Efektiivinen osinkotuotto-%	=	(Osinko/osake)	x 100
		Tilinpäätöspäivän kurssi
Osakekannan markkina-arvo	=	Tilinpäätöspäivän kurssi x osakkeiden lukumäärä
Liiketoiminnan rahavirta/osake	=	Liiketoiminnan rahavirta
		Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
A-osakkeen ja B-osakkeen tuotto	=	Osakkeen kurssimuutos + osinkotuotot vuosituottona

 

Osakeomistuksen jakautuminen

Osakeomistuksen jakautuminen omistajaryhmittäin 31.12.2011
Kaikki osakkeet	Osakkeiden määrä, kpl	Osuus kaikista osakkeista, %
Yritykset ja asuntoyhteisöt	28 785 760	29,18
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	5 238 693	5,31
Julkisyhteisöt*	10 085 573	10,22
Kotitaloudet	28 439 926	28,83
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt**	6 478 763	6,57
Ulkomaiset	961 666	0,97
Hallintarekisteröidyt	18 654 661	18,91
Yhteensä	98 645 042	100,00

 

10 suurinta osakkeenomistajaa osakelukumäärän perusteella 31.12.2011
		Osakkeiden määrä, kpl	Osuus osakkeista, %	Äänimäärä	Osuus äänimäärästä, %
1.	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	3 573 257	3,62	6 182 915	1,61
2.	K-kauppiasliitto ry	3 514 958	3,56	34 781 930	9,05
3.	Vähittäiskaupan Takaus Oy	3 491 771	3,54	27 148 568	7,06
4.	Kruunuvuoren Satama Oy	2 635 046	2,67	26 350 460	6,86
5.	Valluga-sijoitus Oy	1 340 439	1,36	13 404 390	3,49
6.	Keskon Eläkekassa	1 288 839	1,31	8 523 390	2,22
7.	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	1 130 986	1,15	1 130 986	0,29
8.	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola	1 100 000	1,12	1 100 000	0,29
9.	Oy The English Tearoom Ab	1 008 400	1,02	1 008 400	0,26
10.	Vähittäiskaupan Ammattikasvatussäätiö	975 547	0,99	8 384 518	2,18
10 suurinta osakkeenomistajaa äänimäärän perusteella 31.12.2011
		Osakkeiden määrä, kpl	Osuus osakkeista, %	Äänimäärä	Osuus äänimäärästä, %
1.	K-kauppiasliitto ry	3 514 958	3,56	34 781 930	9,05
2.	Vähittäiskaupan Takaus Oy	3 491 771	3,54	27 148 568	7,06
3.	Kruunuvuoren Satama Oy	2 635 046	2,67	26 350 460	6,86
4.	Valluga-sijoitus Oy	1 340 439	1,36	13 404 390	3,49
5.	Keskon Eläkekassa	1 288 839	1,31	8 523 390	2,22
6.	Vähittäiskaupan Ammattikasvatussäätiö	975 547	0,99	8 384 518	2,18
7.	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	3 573 257	3,62	6 182 915	1,61
8.	Food Paradise Oy	389 541	0,39	3 895 410	1,01
9.	K-Ruokakauppiasyhdistys ry	384 617	0,39	3 846 170	1,00
10.	Heimo Välinen Oy	362 000	0,37	3 431 000	0,89
* Julkisyhteisöt esim. kunnat, Ahvenanmaan maakuntahallinto, työeläkelaitos ja sosiaaliturvarahastot. ** Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt mm. apurahoja jakavat säätiöt, edunvalvontajärjestöt ja erilaiset yleishyödylliset yhdistykset.

 

Johdon osakeomistus

Kesko Oyj:n hallituksen jäsenet ja pääjohtaja sekä edellä mainittujen määräysvallassa olevat yhteisöt omistivat joulukuun 2011 lopussa 229 720 Kesko Oyj:n A-osaketta ja 109 420 Kesko Oyj:n B-osaketta, eli yhteensä 339 140 kpl, mikä edustaa 0,34 % yhtiön koko osakekannasta ja 0,63 % äänistä.

Pääjohtajalla oli 31.12.2011 Kesko Oyj:n A-osakkeita 2 000 kappaletta ja Kesko Oyj:n B-osakkeita 10 000 kappaletta, mitkä edustavat 0,01 % yhtiön koko osakekannasta ja 0,01 % äänistä. Lisäksi pääjohtajalla on optio-oikeuksia 130 000 kappaletta.

Jos pääjohtajan optio-oikeuksilla merkittäisiin osakkeita, ne vastaisivat 0,13 %:n osuutta osakkeista ja 0,03 %:n osuutta kaikista äänistä.