• Etusivu
• Vuosi 2010
• Toimialat
• Konserni
• Tilinpäätös
• Lisätietoja
• Downloads

Etusivu Toimialat Rautakauppa

Rautakauppa

Rautakesko on rakentamisen, kodin kunnostamisen ja sisustamisen vähittäiskauppaa harjoittava kansainvälinen palveluyritys, joka toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Rautakesko johtaa ja kehittää K-rauta-, Rautia-, K-maatalous-, Byggmakker-, Senukai- ja OMA-vähittäis-kauppaketjuja sekä yrityspalvelumyyntiä toiminta-alueellaan. Rautakeskon päätehtäviä ovat keskitetty ketjuvalikoimien kehittäminen, keskitetty osto ja logistiikka sekä ketjukonseptien ja kauppapaikkaverkoston kehittäminen. Rautakauppoja on yhteensä 331 kahdeksassa toimintamaassa ja maatalouskauppoja on Suomessa 88. Suomessa kauppoja johtavat rauta- ja maatalous-kauppiaat. Myös Norjassa on 96 kauppiasvetoista vähittäiskauppaa.

Parhaat rakentamisen, kodinkunnostamisen ja sisustamisen kokonaisratkaisut

Rauta- ja sisustuskaupan markkinat

Rautakesko toteuttaa asiakkaidensa kanssa parempaa asumista. Rautakeskon tavoitteena on olla johtava kansainvälinen rauta- ja sisustuskaupan vähittäiskauppayhtiö, joka on markkinajohtaja toiminta-alueellaan. Rautakeskon rauta- ja sisustuskauppaketjut K-rauta, Rautia, Byggmakker, Senukai ja OMA palvelevat kuluttaja- ja ammattiasiakkaita. Kuluttaja-asiakkaat ovat pääasiassa kodin, vapaa-ajan asunnon ja pihan rakentajia, remontoijia ja sisustajia. Tärkeitä ammattiasiakkaita ovat rakennusliikkeet, teollisuus ja julkiset yhteisöt.

Ketjujensa vähittäismyynnillä mitattuna Rautakesko on kuuden suurimman yrityksen joukossa Euroopan rakentamisen ja kodinkunnostamisen markkinoilla. Suurimmat rautakauppa-alan toimijat Rautakeskon markkina-alueella ovat DT Group, Bauhaus, OBI, Leroy Merlin ja Castorama. Rautakesko on osakkaana hankintayhteistyötä tekevässä tooMax-x GmbH -yhtiössä, joka on ostovoimaltaan Euroopan kolmanneksi suurin kodinrakentamisen ja sisustamisen tuotteiden hankintakanava.

Rautakeskon toimialueella alan vähittäiskaupan markkinat ovat noin 25 mrd. euroa (alv 0 %). Markkinat kääntyivät vuoden 2010 aikana nousuun Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Baltiassa ja Venäjällä supistuminen pysähtyi.

Rautakeskon ketjujen vähittäismyynti vuonna 2010 oli yhteensä 3 314 milj. euroa (alv 0 %) ja se kasvoi 7,2 % edellisestä vuodesta. Rautakeskon rautatavarakaupan markkinaosuus sen koko toiminta-alueella on noin 15 % (oma arvio) .

Suomessa rauta- ja sisustuskaupan vähittäiskaupan markkinat ovat noin 3,4 mrd. euroa (alv 0 %, RaSi ry) ja vuonna 2010 ne kasvoivat 11 % (RaSi ry). K-ryhmän rautakaupan markkinaosuus on noin 37 % (RaSi ry, oma arvio).

Suomessa Rautakeskolla on K-rauta- ja Rautia-vähittäiskauppaketjut sekä rakennusliikkeitä, teollisuutta ja muita yritysasiakkaita palveleva Rautakesko Yrityspalvelu. Lisäksi Rautakeskolla on 32 asiakassopimuskauppaa.

K-rauta-ketjuun kuuluu 41 kauppaa, joiden myynnistä noin 70 % on kuluttaja-asiakasmyyntiä. Rautia-ketjuun kuuluu 106 kauppaa, joista 50 on samalla myös K-maatalous-kauppoja. Rautiassa myynnin rakenne painottuu enemmän perusrakentamisen tuotteisiin. Kaikissa Suomen ketjukaupoissa on kauppiasyrittäjä.

K-rauta- ja Rautia-ketjujen, Rautakesko Yrityspalvelun sekä K-asiakassopimuskauppojen yhteenlaskettu vähittäismyynti Suomessa oli 1 259 milj. euroa (alv 0 %) ja se kasvoi 7,8 % edellisestä vuodesta. Pääkilpailijat Suomessa ovat Starkki (DT Group) Kodin Terra, S-rauta, Agrimarket ja Bauhaus.

Ruotsissa rautakaupan kokonaismarkkinat ovat noin 3,1 mrd. euroa (alv 0 %, oma arvio). Vuonna 2010 markkinat kasvoivat noin 2 % (oma arvio).

Ruotsissa Rautakeskolla oli vuoden 2010 lopussa 20 omaa K-rauta-kauppaa. K-rauta-kauppojen vähittäismyynti Ruotsissa oli 209 milj. euroa (alv 0 %) ja se kasvoi 11,2 % edellisestä vuodesta. Rautakeskon markkinaosuus on noin 7 % (oma arvio).

K-raudan asiakkaista on kuluttaja-asiakkaita noin 85 %. Keskeiset kilpailijat ovat Bauhaus, Byggmax, Beijer Bygg (DT Group) ja paikalliset erikoisliikkeet.

Norjassa rautakaupan kokonaismarkkinat ovat noin 4,9 mrd. euroa (alv 0 %, oma arvio). Vuonna 2010 markkinat kasvoivat 4,5 % (oma arvio).

Rautakeskon omistama Byggmakker Norge AS johtaa Byggmakker-rautakauppaketjua. Ketjuun kuuluu 112 kauppaa, joista 16 on Byggmakkerin omia kauppoja. Ketjun muut kaupat ovat kauppiasyrittäjien omistuksessa. Kauppiasyrittäjillä on ketjusopimus Byggmakkerin kanssa. Ketjun kauppojen vähittäismyynti vuonna 2010 oli 864 milj. euroa (alv 0 %) ja se kasvoi 13,0 %. Rautakeskon markkinaosuus Norjassa on noin 18 % (oma arvio). Yli puolet myynnistä on ammattiasiakasmyyntiä. Rautakeskon pääkilpailijat ovat Monter/Optimera (Saint Gobain), Maxbo, Coop ja Bauhaus.

Viron rautakauppamarkkinat ovat noin 0,3 mrd. euroa (alv 0 %, oma arvio). Vuonna 2010 markkinat laskivat 12 % (oma arvio). Virossa Rautakeskolla on 9 rautakauppaa. Rautakauppojen vähittäismyynti vuonna 2010 oli 52 milj. euroa (alv 0 %) ja se laski 17,5 % edellisestä vuodesta. Ammattiasiakkaiden osuus myynnistä on noin 60 %. Rautakeskon markkinaosuus Virossa on noin 18 % (oma arvio). Rautakeskon merkittävimmät kilpailjat ovat Ehitus ABC (Saint Gobain), Bauhof ja Espak sekä Bauhaus Tallinnassa.

Latviassa rautakaupan kokonaismarkkinat ovat noin 0,3 mrd. euroa (alv 0 %, oma arvio). Vuonna 2010 markkinat laskivat 5 % (oma arvio). Rautakeskolla on Latviassa 9 omaa K-rauta-kauppaa. K-rauta-kauppojen vähittäismyynti vuonna 2010 oli 47 milj. euroa (alv 0 %) ja se laski 3,9 %. Rautakeskon markkinaosuuden Latviassa arvioidaan olevan 16 % (oma arvio). Rautakeskon keskeiset kilpailijat ovat Depo DIY ja Kursi.

Liettuassa rautakaupan kokonaismarkkinat ovat noin 0,3 mrd. euroa (alv 0 %, oma arvio). Vuonna 2010 markkinat laskivat 15 % (oma arvio). Liettuassa Rautakesko omistaa osake-enemmistön UAB Senuku prekybos centrasista, joka on Liettuan rauta- ja sisustuskaupan markkinajohtaja noin 25 %:n markkinaosuudella. Sekä kuluttaja- että ammattiasiakaskauppaa harjoittavaan Senukai-ketjuun kuuluu 17 omaa kauppaa, logistiikkakeskus ja 58 partnerikauppaa. Senukain vähittäismyynti vuonna 2010 oli 228 milj. euroa (alv 0 %) ja se laski 12,4 % edellisestä vuodesta. Sen kilpailijoita ovat paikalliset rakennustarvike- ja erikoisliikkeet.

Venäjällä rauta-, sisustus- ja kodintavarakaupan kokonaismarkkinat ovat noin 12 mrd. euroa (alv 0 %, oma arvio). Vuonna 2010 markkinat olivat samalla tasolla kuin edellisvuonna (oma arvio). Venäjällä on 12 K-rauta-kauppaa. Niiden vähittäismyynti vuonna 2010 oli 204 milj. euroa (alv 0 %) ja se kasvoi 20,5 % edellisestä vuodesta. Rautakeskon markkinaosuus sen toiminta-alueella Luoteis- ja Keski-Venäjällä on noin 5 % (oma arvio). Rautakeskon pääkilpailijat ovat Leroy Merlin, OBI, Castorama, Maxidom ja Metrika.

Valko-Venäjällä rautakaupan kokonaismarkkinat ovat noin 1,0 mrd. euroa (alv 0 %, oma arvio). Senukailla on määräysvalta valko-venäläisessä OOO OMAssa, jolla on 5 kauppaa sekä jakelupisteitä ammattiasiakkaita varten. Niiden vähittäismyynti vuonna 2010 oli 72 milj. euroa (alv 0 %) ja se kasvoi 37,9 %. OMA:n markkinaosuus on noin 7 % kokonaismarkkinoista (oma arvio).

Maatalouskaupan markkinat

K-maatalous-ketjuun kuuluu Suomessa 88 K-maatalous-kauppaa. Ketjun kaupoista 51 on yhdistettyjä Rautia-K-maatalous- tai K-rauta-K-maatalous -kauppoja. Tärkeimmät asiakasryhmät ovat maatalousyrittäjät ja -urakoitsijat.

Maatalouskauppa siirtyi osana Keskon toimialajärjestelyjä osaksi Rautakeskoa vuonna 2009. Vuonna 2010 maataloustarvikekaupan liikevaihto kasvoi 3,2 %.

Vahvat ketjukonseptit

Rautakeskon toiminta perustuu asiakaslähtöisiin ketjukonsepteihin, tehokkaaseen tavarahankintaan ja kansainvälisesti monistettuihin parhaisiin käytäntöihin. Rautakeskon kansainvälinen toimintamalli yhdistää sen eri maissa toimivien ketjujen tavararyhmähallinnan, ostotoiminnan, logistiikan, tietojärjestelmäohjauksen ja verkostokehityksen. Näin syntyvien kokonaissynergiaetujen avulla asiakkaalle pystytään tarjoamaan tuotteita ja palveluja kilpailukykyiseen hintaan.

K-rauta on Rautakeskon kansainvälinen konsepti. K-rauta toimii Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Venäjällä. K-rauta-konseptin painopistealueita ovat laajat valikoimat, asiakkaan elämää helpottavat kokonaisratkaisut sekä luotettava hinta-laatusuhde. Konseptissa yhdistyvät kuluttajien, rakentajien ja ammattiasiakkaiden kokonaispalvelut ja -ratkaisut, valikoimat ja toimintamallit.

Rautia-ketju on kauppapaikkaverkostoltaan Suomen laajin rautakauppaketju. Sen valikoima palvelee erityisesti rakentajia, remontoijia ja rakennusalan ammattilaisia. Keskeisiä kilpailuetuja ovat kokonaisvaltainen asiakaspalvelu, paikallinen asiakastuntemus ja yhteistyöverkosto. Useat Rautia-kaupat täydentävät lisäksi tarjontaansa maataloustarvikekaupalla.

K-maatalous-ketjun vahvuutena ovat paikalliset asiakkaat ja olosuhteet tuntevat K-maatalous-kauppiaat, laaja tuotevalikoima sekä palveluiden ja verkoston kattavuus. Aktiivinen yhteydenpito, myynti sekä tiedon ja tietotekniikan hyödyntäminen luovat edellytykset maatalousyrittäjän ja K-maatalouden tiiviille yhteistyölle.

Byggmakker-ketju on Norjan laajin rautakauppaketju. Erityisiä vahvuuksia ovat rakennustarvikemyynti ja ammattiasiakasosaaminen. Norjan konseptia on uudistettu täyden palvelun Byggmakker-kaupoilla.

Senukai-ketju on Liettuan markkinajohtaja. Mega Store -konsepti tarjoaa asiakkailleen lähes kaikki rakentamisen ja asumisen tuotteet yli 20 000 m2:n myymälöissä. Senukain tytäryhtiö OMA avasi kesäkuussa 2010 Minskissä Valko-Venäjän ensimmäisen täyden palvelun myymälänsä.

Rautakesko Yrityspalvelu toimii Suomessa. Yrityspalvelun asiakkaita ovat mm. valtakunnalliset valtakunnalliset rakennusliikkeet, teollisuus ja muut alan yritysasiakkaat. Rautakesko Yrityspalvelun vahvuutena on kiinteä yhteistyö Suomen K-rauta- ja Rautia-verkoston kanssa. Suuri osa Yrityspalvelun toimituksista kulkee tämän verkoston toimipisteiden kautta.

Vuosi 2010

Vuonna 2010 rautakaupan markkinat kääntyivät kasvuun Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Baltiassa ja Venäjällä markkinoiden supistuminen pysähtyi.

Rautakaupan liikevaihto oli 2 519 milj. euroa ja se kasvoi 9,0 %. Suomessa liikevaihto oli 1 163 milj. euroa ja se kasvoi 10,2 %. Suomen liikevaihdosta rautakauppa oli 842 milj. euroa ja maataloustarvikekauppa 321 milj. euroa. Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 1 357 milj. euroa ja se kasvoi 8,0 %. Rautakeskon liikevaihdosta 53,9 % tuli muiden maiden kuin Suomen toiminnoista.

Rautakaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 24,0 milj. euroa ja se kasvoi 12,1 milj. euroa. Rautakaupan investoinnit olivat 78,2 milj. euroa, joista ulkomaisten investointien osuus oli 54,4 %.

Vuonna 2010 avattiin yksi K-rauta Jyväskylässä Suomessa, yksi Tukholmassa Ruotsissa ja kaksi Moskovan lähialueilla Venäjällä. Valko-Venäjällä OMA avasi Minskissä ensimmäisen täyden palvelun rautakauppansa. Lisäksi kauppapaikkaverkostoa vahvistettiin Salon Rautia-K-maatalouskaupalla. K-raudat Lappeenrannassa, Porissa ja Viron Haaberstissa laajennettiin.

Vuonna 2010 Rautakesko jatkoi erityisesti tavarahankintatoiminnassaan kokonais-synergian entistä parempaa hyödyntämistä kaikissa toimintamaissa.

Keskitetyn tuotelinjaohjauksen tärkeimpiä painopistealueita olivat tavararyhmähallinta, osto, logistiikka ja varastojen hallinta. Rautakeskon organisaatiota kehitettiin tukemaan kansainvälisiä toimintamalleja ja prosesseja, painopisteenä vähittäiskaupan johtaminen. Tuotelinjaosastot vastaavat keskitetysti yhteisten valikoimien luomisesta kaikissa maissa. Koko toiminta-alueen kattavan logistiikkaverkoston rakentaminen jatkui suomalaisen logistiikkayhtiö Itellan kanssa. Rautakesko ja Itella allekirjoittivat uuden, Suomen varastojakelua koskevan kuljetussopimuksen.

K-rauta-ketjun uutta suunnittelu- ja palvelualue -toimintamallia laajennettiin. Keskitetty näyttelyalue helpottaa asiakkaan asiointia. Rautia-ketjussa painotettiin erityisesti uutta Kotipiha-konseptia ja talomyyntiä. K-raudan ja Rautian internetpalvelut uudistuivat Suomessa.

Vähittäiskauppojen johtamiseen liittyvän SMS-projektin (Store Management System) Master Training -koulutus pidettiin kaupan henkilökunnalle Virossa, Latviassa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä.

Rautakesko oli mukana Demos Helsingin ja Sitran Peloton-hankkeessa, jonka tavoitteena on tehdä suomalaisille helpoksi muuttaa energiankäyttötottumuksiaan energiaa säästävään suuntaan.

Tavoitteet ja strategiset painopisteet

Rautakeskon tavoitteena on vuonna 2011 markkinoita parempi myynnin kasvu ja alan paras asiakastyytyväisyys. Asuntorakentamisen kasvaessa rautakaupan markkinoiden ennakoidaan vahvistuvan Pohjoismaissa ja kääntyvän kasvuun muissakin toimintamaissa. Korjausrakentamisessa ja sisustustavarakaupassa kysynnän uskotaan pysyvän hyvällä tasolla ja piha- ja puutarhatuotteiden myynnin kasvavan edelleen. Asiakkaiden ajanpuutteen, ikärakenteen muuttumisen ja yksilöllisten tarpeiden vuoksi palveluiden, kuten suunnittelun, kuljetusten ja asennustöiden kysynnän ennakoidaan edelleen kasvavan.

Asiakkaiden ostokäyttäytymisessä ja kulutustottumuksissa energiatehokkuuden, ympäristöarvojen ja vastuullisuuden merkitys kasvaa. Kiinteistöjen energiankulutus ja energiatehokas rakentaminen korostuvat. Kaupan tehtävä on tarjota asiakkaalle vastuullisia vaihtoehtoja. Rautakeskon tavoite on olla paras energiatehokkuuspalveluiden osaaja ja myyjä. K-raudoissa ja Rautioissa on tarjolla monipuolisia asumisen energiatehokkuutta parantavia palveluita.

Internetiä hyödynnetään entistä enemmän tiedon hakemiseen. Sosiaalinen media vaikuttaa tulevaisuudessa yhä enemmän asiakkaan valintoihin. Digitaalisuuden hyödyntäminen, monikanavaisuus ja asiakkaiden tarpeiden parempi ymmärtäminen nousevat toiminnan painopistealueiksi tavararyhmähallinnan ja perinteisen vähittäiskaupan rinnalle. Vuonna 2011 jatketaan sähköisen asiakaspalvelun vahvaa kehittämistä ja uusia ketjujen verkkopalveluja otetaan käyttöön myös muissa toimintamaissa.

Myymälöissä korostuvat asioinnin helppous ja nopeus sekä aktiivinen myyntityö. Tuotekokonaisuudet esitellään keskitetyllä näyttelyalueella, jonka yhteyteen on sijoitettu palvelu- ja suunnittelupisteet. Kattavammalla tuoteinformaatiolla ja opasteilla helpotetaan itsepalvelua.

Maatalouskaupassa tavoitteena on kehittää asiakaslähtöistä K-maatalous-konseptia ja parantaa markkina-asemaa. Tämä toteutetaan aktiivisella myynnillä ja parhaalla tuote- ja palvelutarjonnalla.

Rautakeskon uusi SAP-pohjainen toiminnanohjausjärjestelmä RAKSA yhtenäistää ketjukauppojen ja Rautakeskon liiketoimintaa tukevat toimintamallit ja vähittäiskaupan tietojärjestelmät kaikissa toimintamaissa. RAKSA etenee vuonna 2011 muista toimintamaista Suomeen.

Kansainvälistä tavararyhmähallintaa ja ostotoimintaa tiivistetään vähittäiskaupan tehokkaammalla ohjauksella.

Kauppapaikkaverkostoa vahvistetaan. Rakenteilla ovat uusi Rautia-K-maatalous Turkuun sekä uudet K-raudat Suomessa Kuopioon ja Kouvolaan, Ruotsissa Uppsalaan ja Haaparantaan sekä Venäjällä Pietariin ja kaksi Moskovaan.

 

Markkinaosuudet ja keskeiset kilpailijat

Rautakauppa
Suomi, markkinaosuus 37 % (Rasi, oma arvio)
Kilpailijat: Starkki, Kodin Terra, S-rauta, Agrimarket, Bauhaus

Ruotsi, markkinaosuus 7 % (HUI, oma arvio)
Kilpailijat: Bauhaus, Byggmax, DT Group ja paikalliset erikoisliikkeet

Norja, markkinaosuus 18 % (TBF)
Kilpailijat: Monter/Optimera (Saint Gobain), Maxbo ja Coop

Viro, markkinaosuus 18 % (oma arvio)
Kilpailijat: Ehitus ABC (Saint Gobain), Bauhof ja Espak

Latvia, markkinaosuus 16 % (oma arvio)
Kilpailijat: Depo DIY ja Kursi

Liettua, markkinaosuus 25 % (oma arvio)
Kilpailijat: paikalliset rakennustarvike- ja erikoisliikkeet

Luoteis- ja Keski-Venäjä, markkinaosuus 5 % (oma arvio)
Kilpailijat: Leroy Merlin, OBI, Castorama, Maxidom, Metrika

Valko-Venäjä, markkinaosuus 7 % (oma arvio)

Maatalouskauppa
Suomi, K-maatalousketju
Pääkilpailija: Agrimarket-ketju

K-ryhmän rautakauppa, kauppojen lukumäärät sekä vähittäis- ja yritysasiakasmyynti
	Lukumäärä		Myynti, (alv 0 %) milj. euroa
	2010	2009	2010	2009
K-rauta*	41	42	546	506
Rautia*	106	107	463	443
Rautakesko Yrityspalvelu			199	162
K-maatalous*	88	90	378	375
K-asiakassopimuskaupat	32	33	52	56
Suomi yhteensä	267	272	1 637	1 543
K-rauta, Ruotsi	20	20	209	188
Byggmakker, Norja	112	113	864	764
Muut Pohjoismaat yhteensä	132	133	1 073	953
K-rauta, Viro	9	9	52	63
K-rauta, Latvia	9	9	47	49
Senukai, Liettua	17	16	228	260
Baltia yhteensä	35	34	328	373
K-rauta, Venäjä	12	10	204	170
OMA, Valko-Venäjä	5	4	72	52
Venäjä ja Valko-Venäjä yhteensä	17	14	277	222
Rautakauppa ulkomaat yhteensä	184	181	1 677	1 547
Rautakauppa yhteensä	451	453	3 314	3 090
* v. 2010 K-raudoista 1 ja Rautioista 50 oli samalla K-maatalouskauppoja * v. 2009 K-raudoista 2 ja Rautioista 50 oli samalla K-maatalouskauppoja

 

Rautakaupan avainluvut
		2010	2009
Liikevaihto	milj.€	2 519	2 312
Liikevoitto	milj.€	23,9	19,6
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä	milj.€	24,0	11,9
Liikevoitto liikevaihdosta ilman kertaluonteisia eriä	%	1,0	0,5
Investoinnit	milj.€	78,2	84,7
Sidotun pääoman* tuotto ilman kertaluonteisia eriä	%	3,8	1,8
Henkilökunta keskimäärin		8 379	8 804
* kumulatiivinen keskiarvo

 

Rautakaupan liikevaihto 2010
	milj. €	muutos %
Rautakauppa, Suomi	1 163	10,2
K-rauta AB, Ruotsi	208	11,1
Byggmakker, Norja	547	14,7
Rautakesko, Viro	52	-17,6
Rautakesko, Latvia	47	-1,1
Senukai, Liettua	227	-12,8
Rautakesko, Venäjä	204	20,5
OMA, Valko-Venäjä	74	38,5
Yhteensä	2 519	9,0

 

Rautakaupan sidottu pääoma 31.12, milj. euroa
	2010	2009
Pitkäaikaiset varat	512	494
Vaihto-omaisuus	254	196
Lyhytaikaiset saamiset	246	222
./. Koroton vieras pääoma	-365	-284
./. Pakolliset varaukset	-2	-4
Sidottu pääoma**	645	624
** sidottu pääoma kuukauden lopussa