Ruokakesko on johtava toimija Suomen päivittäistavarakaupassa. Yli 1 000 K-ruokakaupan asiakastyytyväisyydestä vastaavat K-ruokakauppiaat, joiden kanssa Ruokakesko toimii ketjuliiketoimintamallilla. Ruokakesko johtaa K-ruokakauppaketjuja, joita ovat K-citymarket, K-supermarket, K-market ja K-extra. Ruokakeskon keskeisinä tehtävinä ovat tuotteiden keskitetty hankinta, valikoimanhallinta, logistiikka sekä ketjukonseptien ja kauppapaikkaverkoston kehittäminen. Ketjutoiminnalla varmistetaan toiminnan tehokkuus ja kilpailukyky. Ruokakeskon tytäryhtiö
Kespro on hotelli-, ravintola- ja catering-toimialan johtava tukkukauppa Suomessa. Se tarjoaa asiakkailleen alan parhaat hankintaratkaisut.
Suomen päivittäistavarakaupan markkinat olivat vuonna 2010 noin 14,6 mrd. euroa (sis. alv) ja ne kasvoivat 0,3 % vuodesta 2009. Ilman arvonlisäveron vaikutusta Suomen päivittäistavarakaupan kokonaismarkkinoiden arvioidaan kasvaneen vuonna 2010 noin 2,5 % edelliseen vuoteen verrattuna (PTY:n tilasto ja oma arvio).
K-ruokakaupoissa käy päivittäin 900 000 asiakasta. Asiakkaiden erilaisten tarpeiden täyttäminen sekä onnistuminen jokaisen asiakkaan kohtaamisessa ovat
K-ruokakaupan tavoitteena on huomioida asiakkaiden erilaiset tarpeet ja odotukset entistäkin paremmin ja sitä kautta vahvistaa asiakkuuksia.
K-ruokakaupan asiakaslähtöiset kilpailuedut ovat:
Paikallisesti toimiva K-kauppias huolehtii oman kauppansa asiakkaiden palvelusta, henkilökunnan osaamisesta, laadusta ja liiketoiminnan tuloksellisuudesta. Kauppias rakentaa asiakkaiden tarpeita vastaavan valikoiman ja palvelun asiakastietoa hyödyntäen ja ottaa valikoimiinsa muun muassa lähiruokaa paikallisilta tuottajilta lisänä ketjun yhteiselle valikoimalle.
Laadun varmistamiseksi K-ruokakaupoilla on laadunkehittämis- ja mittausjärjestelmä. Sen tavoitteena on varmistaa kaupan ja koko ketjun toiminnan jatkuva kehittäminen asiakkaita parhaiten palvelevaksi. Laatujärjestelmä koostuu muun muassa asiakastyytyväisyyden ja kaupan kunnon mittaamisesta sekä hintahallinnan ja johtamisen arvioinnista. Parasta vähittäiskauppaosaamista ylläpidetään jatkuvalla valmentamisella yhteistyössä K-ryhmän valmennuskeskuksen K-instituutin kanssa.
Ruokakeskon ja K-ruokakauppiaan tehokas yhteistoiminta perustuu ketjusopimuksessa määriteltyyn ketjutoimintaan. Ketjutoiminnalla taataan asiakaslähtöisyys, toiminnan tehokkuus sekä kilpailuetujen toteutuminen.
Ketjukonseptit ovat K-ruokakauppojen vahvuus ja ketjutoimintaa edistetään systemaattisesti. Ketjutoiminnalla Ruokakesko varmistaa K-kauppiaalle vahvat edellytykset tavaroiden hankintaan, valikoiman muodostamiseen, markkinointiin ja hintakilpailuun. Tavoitteena on koko toimitusketjun tehostaminen.
K-citymarketit tarjoavat asiakkaille laajimmat valikoimat päivittäis- ja käyttötavaroita sekä edullisen ostoskorin ja parhaat tarjoukset – joka päivä. Vahvuuksina ovat erityisesti tuore leipä, liha ja kala, hedelmät ja vihannekset, monipuolinen ruokaosaaminen sekä elämykselliset kaupat myyntiesittelyineen.
Suomessa on 69 K-citymarketia 51 paikkakunnalla.
K-supermarket on tavallista parempi ruokakauppa, jonka vahvuutena ovat erinomainen palvelu ja laajat ruokatuotteiden valikoimat. Kaupoissa palvelee kauppiaan ja muun henkilökunnan ohella yli 160 ruokamestaria, jotka ovat liha- ja kalatuotteiden asiantuntijoita ja neuvovat asiakkaita ruoanvalmistuksessa. Ketjuun kuuluu 181 kauppaa.
K-market on luotettava ja palveleva, paikallinen ja asiakasta lähellä oleva lähikauppa. K-marketeista asiakas löytää hyvien perusvalikoimien lisäksi omassa uunissa paistetun leivän, tuoreet ja laadukkaat hedelmät ja vihannekset sekä parhaat lähipalvelut. Ketjuun kuuluu 489 kauppaa.
K-extra on henkilökohtaisen palvelun lähikauppa, josta asiakas saa päivittäin tarvitsemansa tuotteet. Monilla K-extra-kaupoilla on lisäpalveluja, kuten maatalous- ja rautamyyntiä, polttoainejakelua sekä Veikkauksen ja Postin palveluja. Ketjuun kuuluu 163 kauppaa.
K-ruokakauppoja on Suomessa yhteensä 1 007. K-ruokakauppaverkosto on Suomen kattavin, ja 51 % suomalaisista asuu alle kilometrin päässä K-ruokakaupasta.
K-ruokakauppojen yhteisen perustan muodostavat valikoimaohjauksen, ketjumarkkinoinnin ja esillepanon yhteiset toimintamallit, kaikille ketjuille yhteiset ydintuotevalikoimat sekä Pirkka-tuotteet.
Hyvän asiakastyytyväisyyden edellytyksenä ovat myös kilpailukykyiset hinnat. Edullisten hintojen perustana ovat yhteisten valikoimien enimmäishinnoittelu ja edulliset Pirkka-tuotteet sekä ketjujen kampanjat ja kauppakohtaiset tarjoukset.
K-ruokakauppojen ketjuohjauksessa K-Plussan kanta-asiakastietoa hyödynnetään erityisesti valikoimien muodostamisessa, hinnoittelun ohjauksessa, ketjumarkkinoinnissa sekä asiakastarpeita vastaavan kauppapaikkaverkoston suunnittelussa.
Kilpailukykyä vahvistavat tehokkaat toimintatavat, ketjutoiminta ja pitkäaikaiset yhteistyömallit valittujen kumppaneiden kanssa. Ostovolyymien yhdistämisellä saavutetaan merkittäviä hyötyjä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Ruokakesko on osa kansainvälistä hankintayhteenliittymää (AMS). AMSin merkittävimpiin jäseniin Ruokakeskon lisäksi kuuluvat Ahold, Dansk SG, ICA, Migros ja Système U.
Pirkka-tuotesarjan lähes 2 000 tuotetta ovat merkittävässä roolissa osana
Pirkka-tuotteita oli vuoden 2010 lopussa kaikkiaan 1 966. Pirkka-sarjaan kuuluvat Pirkka Luomu- ja Pirkka Reilun kaupan tuotteet. Pirkka Luomu -tuotteita on jo noin 50 ja Pirkka Reilun kaupan tuotteita lähes 40.
Pirkka-tuotteiden laatu varmistetaan Ruokakeskon omassa Pirkka-tuotetutkimuksessa, jossa kaikki uudet Pirkka-tuotteet tutkitaan huolellisesti. Pirkka-tuotetutkimuksen laboratoriolla on kansainvälinen pätevyystunnustus, ISO 17025 -akkreditointi. Se on Suomen ainoa kaupan omien merkkituotteiden laadunvarmistuksesta vastaava laboratorio, joka on saanut kyseisen tunnustuksen.
Kaikki omat ruokareseptit on kehitetty ja testattu Pirkka-tuotetutkimukseen kuuluvassa Pirkka-koekeittiössä. Monipuolisia reseptejä julkaistaan Pirkka-lehdessä, Pirkka.fi:ssä, K-ruokakaupoissa jaettavassa K-RuokaPirkka-lehdessä, Mitä tänään syötäisiin? -televisio-ohjelmassa sekä Pirkka-tuotteiden pakkauksissa.
Ruokakeskon tytäryhtiö Kespro on Suomen johtava hotelli-, ravintola- ja catering-toimialan tukkukauppa, joka toimii asiakasyritystensä sekä kuntien kumppanina Suomessa. Kespro tuottaa asiakkailleen toimitus- ja noutopalveluja. HoReCa-markkinat (hotellit, ravintolat ja catering) olivat vuonna 2010 Suomessa noin 2,5 mrd. euroa (oma arvio).
Korkea asiakastyytyväisyys edellyttää jatkuvaa toiminnan kehittämistä. Kespro auttaa asiakkaitaan menestymään omassa liiketoiminnassaan tarjoamalla asiakkailleen HoReCa-alan parhaat hankintaratkaisut.
Kespron tavoitteena on olla alansa halutuin yhteistyökumppani. Laaja, asiakaslähtöinen valikoima käsittää ruokatuotteet, alkoholit, astiat ja kattaustuotteet. Kespron oma Menu-tuotesarja on monipuolinen, korkealaatuinen ja edullinen.
Kespro toimii koko Suomen alueella. Kesprolla on kuusi myyntialuetta, kuusi toimitusmyyntiyksikköä, 16 tukkua ja henkilöstöä 520.
Ruokakaupan liikevaihto vuonna 2010 oli 3 896 milj. euroa ja se kasvoi 2,6 %.
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 160,1 milj. euroa ja se kasvoi 27,0 milj. euroa. Kannattavuutta paransi vähittäismyynnin hyvä kehitys sekä ostotoiminnan, logistiikan, kauppapaikka- ja ketjutoiminnan tehostaminen.
Vuoden aikana avattiin yksi uusi K-citymarket Iisalmeen, seitsemän K-supermarketia ja kahdeksan K-marketia. Kankaanpään K-supermarket laajennettiin K-citymarketiksi. Lisäksi tehtiin muita uudistuksia ja laajennuksia.
Ruokakeskon keskeinen tavoite on lisätä markkinaosuutta Suomessa. Strategiassa keskeistä on asiakastyytyväisyyden parantaminen ja kannattava kasvu.
K-ruokakaupassa huomioidaan asiakkaiden erilaiset tarpeet ja odotukset. Tavoitteena on vahvistaa asiakkuuksia ja siten kasvattaa keskiostosta. Tavoitteena on myös lisätä asiakkuuksien määrää. K-ruokakaupan suurin asiakaskohderyhmä ovat lapsiperheet.
K-ruokakauppa tarjoaa asiakkailleen alueensa parhaan hedelmä- ja vihannes- sekä leipäosaston ja tuoretta lihaa, kalaa ja aterioita tarjoavan palvelutiskin. Ruokakesko on käynnistänyt kilpailuetuhankkeet näiden osastojen valikoimien, palvelun ja esillepanojen vahvistamiseksi. Keskeisiä kilpailuetuja K-ruokakaupalle ovat lisäksi laajimmat valikoimat, Pirkka-tuotteet, elämykselliset kaupat myyntiesittelyineen sekä hyvä palvelu.
Valikoimien edullisuuden ja liiketoiminnan kannattavuuden perustana on toiminnan tehokkuuden jatkuva parantaminen, tehokas ketjuohjaus sekä kauppapaikkaverkoston aktiivinen kehittäminen.
Ruokakeskon keskeisenä strategisena painopisteenä lähivuosina on kauppapaikkaverkoston voimakas rakentaminen ja kehittäminen. Kauppapaikkojen laatutason ylläpito, valikoimien laajentuminen, uudet palvelutarpeet ja muuttoliike vaativat jatkuvaa verkoston kehittämistä. Erityisesti uusiin K-supermarket- ja
Ruokakesko kehittää voimakkaasti myös sähköisiä palvelujaan ja selvittää ruoan verkkokaupan mahdollisuuksia. Lähtökohtana on, että kaupan ja sähköisen asioinnin pitää palvella asiakkaiden tarpeita ja helpottaa ostamista.
Ruokakeskon kansainvälistymismahdollisuuksia selvitetään aktiivisesti. Tavoitteena on liiketoiminnan laajentaminen Venäjälle.
Pirkka-kierrätysmuovikassi on kierrätyksen edelläkävijä. Siinä Ruokakeskon tavarankuljetuksissa käyttämät kuljetussuojamuovit kiertävät muovikasseiksi. Vuoden Hyötykäyttöteko -palkinto on tunnustus huomattavasta jätteiden ja uusioraaka-aineiden hyödyntämiseen liittyvästä ratkaisusta. Pirkka-kierrätysmuovikassin valtteina nähtiin muun muassa uudenlainen muovien hyötykäyttötapa polton sijaan, suuret volyymit sekä kotimainen tuotanto.
Helsingissä avattu K-supermarket Torpparinmäki on maailman ensimmäinen kauppa, jonka yleisvalaistus toteutetaan myymälävalaistukseen suunnitellulla ledivalaistusjärjestelmällä. Kaupan ledivalaistus kuluttaa yli 35 % vähemmän energiaa kuin normaalisti käytettävät energiatehokkaat loistelamppuvalaisimet.
K-ruokakaupat, Suomi, markkinaosuus 35 % (oma arvio)
Kilpailijat: Prisma, S-market ja Alepa/Sale (S-ryhmä), Valintatalo, Siwa ja Euromarket (Suomen Lähikauppa Oy) sekä Lidl
HoReCa, Suomi, Kespro
Kilpailijat: Meiranova Oy, Metro-tukku, Heinon Tukku Oy
|
||||
Lukumäärä | Myynti, (alv. 0 %) milj. euroa |
|||
2010 | 2009 | 2010 | 2009 | |
K-citymarket, elintarvike | 69 | 69 | 1 295 | 1 215 |
K-supermarket | 181 | 170 | 1 488 | 1 398 |
K-market (sis. liikenneasemat) | 489 | 487 | 1 293 | 1 279 |
Muut | 268 | 304 | 268 | 292 |
K-ruokakaupat vähittäismyynti | 4 343 | 4 185 | ||
Kespro | 682 | 673 | ||
Ruokakauppa yhteensä | 1 007 | 1 030 | 5 025 | 4 857 |
Ruokakaupan avainluvut |
2010 | 2009 | |
Liikevaihto | milj.€ | 3 896 | 3 798 |
Liikevoitto | milj.€ | 158,4 | 170,6 |
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä | milj.€ | 160,1 | 133,1 |
Liikevoitto liikevaihdosta ilman kertaluonteisia eriä | % | 4,1 | 3,5 |
Investoinnit | milj.€ | 117,2 | 69,4 |
Sidotun pääoman* tuotto ilman kertaluonteisia eriä | % | 27,0 | 20,9 |
Henkilökunta keskimäärin | 2 881 | 3 035 | |
* kumulatiivinen keskiarvo |
Ruokakaupan liikevaihto 2010 |
milj. € | muutos % |
K-citymarket, elintarvike | 907 | 5,5 |
K-supermarket | 1 061 | 5,7 |
K-market ja K-extra | 1 028 | 0,2 |
Kespro | 688 | 1,7 |
Muut | 212 | -8,2 |
Liikevaihto yhteensä | 3 896 | 2,6 |
Ruokakaupan sidottu pääoma 31.12. milj. euroa |
2010 | 2009 |
Pitkäaikaiset varat | 603 | 632 |
Vaihto-omaisuus | 108 | 90 |
Lyhytaikaiset saamiset | 400 | 371 |
./. Koroton vieras pääoma | -557 | -489 |
./. Pakolliset varaukset | -13 | -8 |
Sidottu pääoma** | 541 | 596 |
** sidottu pääoma kuukauden lopussa |