« Edellinen | Seuraava »

LIITE 41

Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinnassa konsernissa noudatetaan yhtenäistä rahoituspolitiikkaa, joka on yhtiön hallituksen hyväksymä. Sen noudattamista ja konsernin rahoitustilanteen kehitystä seuraa hallituksen tarkastusvaliokunta. Konsernirahoitus vastaa keskitetysti konsernin rahoituksen hankinnasta, likviditeetin hallinnasta, rahoittajasuhteista ja rahoitusriskien hallinnasta. Pääsääntöisesti konsernin rahoitus on hankittu emoyhtiön kautta ja konsernirahoitus järjestää tytäryhtiöiden rahoituksen kunkin yhtiön toiminnallisessa valuutassa. Yhtiöissä, joissa on merkittävää ulkopuolista omistusta, konserni on antanut takauksia rahoitusvastuista vain konsernin omistusosuuden suhteessa.

Valuuttariskit

Kesko-konserni harjoittaa liiketoimintaa kahdeksassa maassa, minkä lisäksi sillä on ostotoimintaa lukuisista eri maista. Näiden seurauksena konserni altistuu erilaisille valuuttariskeille. Valuuttariskejä aiheutuu ulkomaisiin yksiköihin tehdyistä nettosijoituksista (translaatioriskit) sekä ulkomaanrahan määräisistä varoista, veloista ja ennakoiduista liiketapahtumista (transaktioriskit).

Konserniyhtiöiden rahoitus on järjestetty kunkin yhtiön toiminnallisessa valuutassa. Emoyhtiö kantaa rahoittamisesta syntyvän valuuttariskin ja suojaa sitä johdannaisilla tai valuuttamääräisellä lainanotolla. Tilikauden 2010 aikana konserniyhtiöiden rahoituksesta aiheutunut suojauskustannus, eli euron ja suojattavan valuutan välinen korkoero kaventui huomattavasti ja oli 1,8 milj.euroa (17,9 milj. euroa).

Translaatioriskit

Konserni altistuu taseen muuntoriskeille euroalueen ulkopuolisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten osalta. Tätä taseriskiä on suojattu alkuvuodesta vähäisessä määrin valuuttamääräisellä lainanotolla ja valuuttatermiineillä. Toisen kvartaalin aikana nettoinvestointien suojaus lopetettiin. Riskiä suojataan, jos omaa pääomaa ollaan kotiuttamassa tai valuuttaan uskotaan kohdistuvan merkittävän devalvaatioriskin. Merkittävimmät translaatiopositiot ovat Viron, Norjan ja Ruotsin kruunuissa, Venäjän ruplassa, Liettuan litissä ja Latvian latissa. Positio ei sisällä määräysvallattomien omistajien osuutta omasta pääomasta. Muuntoriski on konsernin toiminnan volyymiin ja taseen kokoon suhteutettuna pieni.

Venäjällä Pietarissa ja Moskovassa toimivien kiinteistöyhtiöiden toimintavaluutaksi on määritetty euro, minkä vuoksi näihin yhtiöihin tehdyt nettosijoitukset eivät ole muuntoriskille alttiita eikä niitä siten huomioda myöskään translaatiopositiossa.

Transaktioriskit

Kansainvälinen ostotoiminta sekä emoyhtiön tytäryhtiöille antama valuuttamääräinen rahoitus altistavat konsernin useiden eri valuuttojen transaktioriskeille. Valuuttakohtainen transaktioriski koostuu taseen valuuttamääräisistä saamisista ja veloista, ulkomaanrahan määräisistä ennustetuista kassavirroista sekä ulkomaan tytäryhtiöiden veloista ja saamisista emoyhtiölle. Riskiä hallitaan kaupallisesti esim. siirtämällä kurssimuutokset myyntihintoihin tai vaihtamalla tavarantoimittajaa. Jäljelle jäävät avoimet positiot suojataan valuuttajohdannaisilla. Kaupallisten riskien suojausasteesta päättävät asianomaiset tytäryhtiöt dokumentoitujen suojauspolitiikkojen rajoissa. Tytäryhtiöt raportoivat omat valuuttapositionsa konsernirahoitukselle kuukausittain.

Tytäryhtiöt toteuttavat suojauksensa pääsääntöisesti konsernirahoituksen kanssa, joka puolestaan suojaa riskipositiot markkinakaupoin vahvistettujen limiittien puitteissa. Sisäiset johdannaissopimukset kohdistetaan segmenteille segmenttiraportoinnissa.

Konserni ei noudata IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa ostoihin ja myynteihin liittyvän transaktioriskin suojaamisessa. Johdannaisinstrumentit kirjataan alunperin hankinta-arvoonsa ja arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Ostoja ja myyntejä suojaavien valuuttajohdannaisten arvonmuutos kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Konserni seuraa transaktioriskiä taseessa olevien sekä ennustettujen kassavirtojen osalta. Oheisessa taulukossa on esitetty transaktiopositio ilman tulevia kassavirtoja. Tämä ei kuvaa konsernin todellista valuuttariskiä suojausten jälkeen. Kun ennustetut erät lasketaan mukaan transaktiopositioon, merkittävimmät erot alla olevaan taulukkoon ovat USD- ja LTL-positioissa. Avoin USD-riski 31.12.2010 on -14,5 milj. euroa ja LTL-riski 5,2 milj. euroa.

Konsernin translaatiopositio 31.12.2010

             
Milj. € LVL NOK EEK SEK RUB LTL BYR
Nettosijoitus 7,3 24,9 61,4 17,7 29,2 37,2 2,0
Suojaavat johdannaiset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Suojaavat lainat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Avoin positio 7,3 24,9 61,4 17,7 29,2 37,2 2,0
               

Konsernin translaatiopositio 31.12.2009

             
Milj. € LVL NOK EEK SEK RUB LTL BYR
Nettosijoitus 2,7 32,4 63,8 24,3 28,3 45,8 1,6
Suojaavat johdannaiset 0,0 0,0 -44,7 -10,5 -19,2 -26,6 0,0
Suojaavat lainat -2,8 -18,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Avoin positio -0,1 13,6 19,1 13,8 9,1 19,1 1,6


Seuraavassa taulukossa on esitetty, miten konserniyhtiöiden toimintavaluuttojen 10 %:n muutos vaikuttaisi konsernin omaan pääomaan. Herkkyys on laskettu nettopositiosta, eli suojattavan position lisäksi on laskettu myös suojaavien johdannaisten tai lainojen vaikutus.

Herkkyysanalyysi, vaikutus omaan pääomaan 31.12.2010

             
Milj. € LVL NOK EEK SEK RUB LTL BYR
Muutos +/-10 % 0,7 2,5 6,1 1,8 2,9 3,7 0,2
               

Herkkyysanalyysi, vaikutus omaan pääomaan 31.12.2009

             
Milj. € LVL NOK EEK SEK RUB LTL BYR
Muutos +/-10 % 0,0 1,4 1,9 1,4 0,9 1,9 0,2

Lainojen korkoriski ja herkkyysanalyysi

Korkotason muutokset vaikuttavat konsernin korkokuluihin. Korkoriskin suojauspolitiikalla pyritään tasoittamaan korkotason muutosten vaikutusta eri tilikausien tuloksiin.

Korkoriskiä hallitaan keskitetysti konsernin rahoitusyksikössä, joka muokkaa lainojen korkosidonnaisuusaikaa käyttämällä korkojohdannaissopimuksia. Tavoiteduraatio on kolme vuotta ja sen sallitaan vaihdella puolentoista ja neljän vuoden välillä. Toteutunut korkosidonnaisuusaika oli tilikauden aikana keskimäärin 3,5 vuotta (3,5 vuotta).

Kesko Oyj laski 10.6.2004 liikkeelle Yhdysvalloissa 120 milj. USD:n arvosta suunnattuja velkakirjalainoja (USD Private Placement). Järjestely käsittää kolme kertalyhenteistä lainaerää: 10 vuotta (60 milj. USD), 12 vuotta (36 milj. USD) ja 15 vuotta (24 milj. USD). Kesko Oyj:n USD-määräisen Private Placement -luottojärjestelyn suojauksessa sovelletaan suojauslaskentaa sekä valuutta- että korkoriskin osalta. Suojauksissa on käytetty valuutan- ja koronvaihtosopimuksia, joiden määrä ja maturiteetti on sama kuin lainalla. Siten kyseisen lainan valuutta- ja korkoriski on kokonaan suojattu. Tilikauden aikana ei ole kirjattu tehottomuutta tuloslaskelmaan kyseisestä luottojärjestelystä.

Herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty yritystodistusvelkojen osalta tilikauden aikana toteutuneita keskimääräisiä saldoja. Tilinpäätöstilanteessa 31.12.2010 vaihtuvakorkoisten velkojen vaikutus tulokseen ennen veroja olisi ollut -/+ 2,6 milj. euroa, jos korkotaso olisi noussut tai laskenut 1 % -yksikön (-/+ 3,3 milj. euroa).

Maksuvalmiusriski ja korollisten saamisten herkkyysanalyysi

Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on riittävien likvidien varojen ja luottolimiittien ylläpitäminen, jotta konsernin liiketoiminnan rahoituksen jokahetkinen riittävyys on turvattu.

Tavoitteena on sijoittaa rahoitusvaroista koostuvaa likviditeettiä rahamarkkinoille tehokkaalla tuoton ja riskin yhdistelmällä. Konsernin johto hyväksyy säännöllisin väliajoin konsernirahoituksen analysoimien sijoituskohteiden joukosta sijoituskohteiksi hyväksyttävät instrumentit ja niille kohdekohtaiset limiitit. Sijoitusten riskiä ja toteutunutta tuottoa seurataan säännöllisesti.

Vaihtuvakorkoisten saamisten herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty sijoitettujen varojen osalta vuoden keskimääräisiä saldoja. Mukana ovat asiakasrahoitussaamiset, rahoitusleasingsaamiset, muut korolliset saamiset ja sijoituksista yritystodistussijoitukset ja korkorahastot. Korkorahastojen herkkyys on määritelty duraation avulla. Näiden erien tulosvaikutus ennen veroja olisi ollut +/- 6,5 milj. euroa (+/- 4,0 milj. euroa) ja vaikutus omaan pääomaan +/- 2,2 (+/- 1,5) milj. euroa tilinpäätöspäivänä, jos korkotaso olisi muuttunut +/- 1 % -yksikön.

Pitkäaikaisia sitovia luottolimiittejä oli tilinpäätöshetkellä nostettavissa 151,5 miljoonan euron vasta-arvosta (227 milj. euroa). Sitovat luottolimiitit erääntyvät vuoden 2012 lopussa. Lisäksi konsernin ei-sitovaan rahoitusreserviin kuuluu euromääräisiä yritystodistusohjelmia 359 milj. euroa (329 milj. euron vasta-arvosta).

Private Placement-luottojärjestelyn ja sitovan limiitin ehdoissa on käytössä tavanomaisia kovenantteja. Näiden kovenanttien vaatimukset on pystytty täyttämään. Lainaehtoihin sisältyy taloudellinen kovenantti nettovelan ja käyttökatteen maksimisuhteesta, jonka raja-arvo on ollut kaukana koko tilikauden.

Konsernin transaktiopositio 31.12.2010

               
Milj. € USD SEK NOK EEK LVL LTL RUB BYR
Konsernin transaktioriski -0,7 104,9 59,8 -32,9 21,8 -4,6 38,5 0,1
Suojaavat johdannaiset 26,2 -87,7 -25,6 0,0 -11,4 -8,7 -31,7 0,0
Suojaavat lainat 0,0 0,0 -25,6 0,0 -7,0 0,0 0,0 0,0
Avoin positio 25,5 17,2 8,5 -32,9 3,4 -13,3 6,8 0,1
                 

Konsernin transaktiopositio 31.12.2009

               
Milj. € USD SEK NOK EEK LVL LTL RUB BYR
Konsernin transaktioriski -4,5 69,7 43,5 -23,9 39,8 -20,4 32,1 -2,3
Suojaavat johdannaiset 10,1 -68,9 -37,8 25,8 -13,5 -3,8 -38,8 0,0
Suojaavat lainat 0,0 0,0 -5,3 0,0 -18,3 0,0 0,0 0,0
Avoin positio 5,6 0,8 0,4 1,9 7,9 -24,2 -6,7 -2,3

Transaktioposition herkkyysanalyysissä on laskettu, mikä olisi konsernin sisäisten valuuttamääräisten saamisten ja velkojen sekä suojaavien valuuttajohdannaisten ja -lainojen tulosvaikutus, jos kurssimuutos olisi +/- 10 %.

Herkkyysanalyysi, vaikutus tulokseen ennen veroja 31.12.2010

             
Milj. € USD SEK NOK EEK LVL LTL RUB BYR
Muutos +/-10 % 2,6 1,7 0,9 3,3 0,3 1,3 0,7 0,0
                 

Herkkyysanalyysi, vaikutus tulokseen ennen veroja 31.12.2009

             
Milj. € USD SEK NOK EEK LVL LTL RUB BYR
Muutos +/-10 % 0,6 0,1 0,0 0,2 0,8 2,4 0,7 0,2

Käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat ja -velat

Konsernin likvidejä varoja on sijoitettu pääosin suurten suomalaisten yritysten velkainstrumentteihin, Keskon markkina-alueella toimivien pankkien sijoitustodistuksiin sekä talletuksiin ja Suomen Valtion sekä valikoitujen yritysten joukkovelkakirjalainoihin. Näiden sijoitusten tuotto vuodelta 2010 oli 1,5 % (2,2 %). Maksimiluottoriski on näiden sijoitusten seuraavassa eritelty käypä arvo taseessa tilinpäätöspäivänä.

Luotto- ja vastapuoliriski

Asiakassaamisiin liittyvän luottoriskin hallinnasta vastaavat toimialojen liiketoimintayhtiöt. Yhtiöllä on luottopolitiikka, jonka toteutumista valvotaan. Saamiset pyritään varmistamaan asiakkaiden luottokelpoisuuden huolellisella arvioinnilla, tarkentamalla asiakasluototuksen ehtoja ja vakuusvaateita sekä tehokkaalla luotonvalvonnalla ja lisäksi soveltuvin osin luottovakuuttamalla. Suomessa konsernin liiketoiminnan keskeinen osa tapahtuu yhteistyössä kauppiaiden kanssa. Kauppiassopimukset edellyttävät, että kauppias asettaa Keskon kyseiselle tytäryhtiölle tililuottovakuuden ostovelkojensa vakuudeksi.

Konserniyhtiöt noudattavat yhtenäistä menettelyä erääntyneiden saamisten arvostamisessa. Saaminen kirjataan alas silloin kun on objektiivista näyttöä siitä, että saamisen arvo on alentunut. Myyntisaamisten ikäjakauma 31.12. oli seuraava:

Myyntisaamisten ikäjakauma

 
Milj. € 2010 2009
Erääntymättömät myyntisaamiset 579,1 550,0
1–7 päivää erääntyneet myyntisaamiset 12,3 14,5
8–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset 12,3 9,2
31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 3,6 4,8
yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 12,4 15,1
Yhteensä 619,6 593,6


Edellä esitettyyn ikäjakaumaan sisältyy sellaisia saamisia, joihin kohdistuu arvonalennusta, yhteensä 27,0 milj. euroa.

Myyntisaamisista 346,5 milj. euroa (319,5 milj. euroa) oli ketjukauppiassaamisia ja luottokorttisaamisia 24,3 milj. euroa (38,0 milj.euroa). Ketjukauppiassaamisten vakuutena on Keskon osakkuusyhtiön Vähittäiskaupan Takaus Oy:n antama tililuottovakuus, jonka enimmäismäärä on aina rajoitettu Vähittäiskaupan Takauksen K-kauppiasyritykseltä ja -yrittäjältä saaman vastavakuuden realisointiarvoon. Vastavakuuksien yhteisarvo oli tilikauden päättyessä 224,3 milj. euroa. Lisäksi saamisten vakuutena on muita vakuuksia kuten yrityskiinnityksiä ja muuta pantattua omaisuutta.

Myyntisaamisiin sisältyy erillisellä vähennystilillä seurattavaa arvonalennusta yhteensä 14,2 milj. euroa (19,9 milj. euroa). Tilikauden tulokseen on kirjattu luottotappioita ja arvonalennuksia yhteensä 3,6 milj. euroa (12,6 milj. euroa).

Sellaisia saamisia, joiden maksuehdoista on neuvoteltu uudelleen, oli 31.12.2010 yhteensä 4,6 milj. euroa (13,0 milj. euroa).

Rahoituksellinen luottoriski

Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitettaan. Kesko tekee valuutta- ja muita johdannaisia vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien pankkien kanssa. Likvidejä varoja sijoitetaan vuosittain vastapuolikohtaisesti vahvistettavien limiittien rajoissa instrumentteihin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Korkosijoitusten sallitut sijoituslimiitit määritetään euromääräisesti ja aikasidonnaisesti yritys- ja pankkikohtaisesti. Näitä limiittejä tarkistetaan vuoden aikana aina markkinatilanteen mukaisesti.

Rahoitusvelkojen ja niihin liittyvien rahoituskulujen diskonttaamattomat kassavirrat 31.12.2010

 
               
Milj. € 2011 2012 2013 2014 2015 2016- Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta 3,3 10,7 0,9 0,7 26,3 1,7 43,5
rahoituskulut 1,5 1,3 1,2 1,2 1,2 0,1 6,6
Suunnatut velkakirjalainat (USD)       44,9   44,9 89,8
rahoituskulut 5,6 5,6 5,6 4,2 2,8 4,9 28,7
Eläkelainat 2,9 5,8 5,8 5,8 5,8 20,4 46,7
rahoituskulut 1,9 1,7 1,4 1,2 1,0 1,6 8,8
Rahoitusleasingvelat 14,6 9,3 9,0 11,7 8,2 13,4 66,1
rahoituskulut 3,2 1,9 1,8 1,7 1,5 0,2 10,3
Velat K-kauppiaille 128,9           128,9
rahoituskulut 0,2           0,2
Muut korolliset velat 90,9           90,9
rahoituskulut 0,6           0,6
Yritystodistukset              
rahoituskulut              
Pitkäaikaiset korottomat velat   2,1 0,3 0,0 0,0 0,0 2,5
Lyhytaikaiset korottomat velat              
Ostovelat 838,3           838,3
Siirtovelat 245,4           245,4
Muut korottomat velat 162,2           162,2


Rahoitusvelkojen ja niihin liittyvien rahoituskulujen diskonttaamattomat kassavirrat 31.12.2009

 
               
Milj. € 2010 2011 2012 2013 2014 2015- Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta 8,2 1,2 17,8 0,9 0,7 26,7 55,5
rahoituskulut 4,6 3,4 2,2 1,1 1,1 1,3 13,7
Suunnatut velkakirjalainat (USD)         41,6 41,6 83,3
rahoituskulut 5,2 5,2 5,2 5,2 3,9 7,2 31,8
Eläkelainat   2,9 5,8 5,8 5,8 26,3 46,7
rahoituskulut 1,9 1,9 1,7 1,4 1,2 2,6 10,6
Rahoitusleasingvelat 17,3 23,4 10,8 10,5 13,3 10,5 85,7
rahoituskulut 3,6 1,9 1,6 1,5 1,5 0,4 10,6
Velat K-kauppiaille 109,7           109,7
rahoituskulut 0,5           0,5
Muut korolliset velat 56,6           56,6
rahoituskulut 0,1           0,1
Yritystodistukset              
rahoituskulut              
Pitkäaikaiset korottomat velat   0,0   0,0 0,0   0,1
Lyhytaikaiset korottomat velat              
Ostovelat 703,5           703,5
Siirtovelat 245,0           245,0
Muut korottomat velat 161,6           161,6

 

Johdannaisten diskonttaamattomat kassavirrat 31.12.2010


 
Milj. € 2011 2012 2013 2014 2015 2016- Yhteensä
Velat              
Nettoinvestoinnin valuuttasuojaustermiinit              
Valuuttatermiinit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 222,9           222,9
Nettona selvitettävät velat              
Korkojohdannaiset 0,2 0,1 0,0 0,0     0,2
Sähköjohdannaiset 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0   0,1
Suunnattuihin velkakirjalainoihin liittyvät johdannaiset*              
Valuuttajohdannaiset 0,7 0,7 0,7 5,8 0,3 5,9 14,0
Saamiset              
Nettoinvestoinnin valuuttasuojaustermiinit              
Valuuttatermiinit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 218,7           218,7
Nettona selvitettävät saamiset              
Korkojohdannaiset              
Sähköjohdannaiset 9,0 3,2 1,1 0,2 0,0   13,5
Suunnattuihin velkakirjalainoihin liittyvät johdannaiset*              
Korkojohdannaiset 0,9 0,9 0,9 0,7 0,4 0,8 4,5


Johdannaisten diskonttaamattomat kassavirrat 31.12.2009


 
Milj. € 2010 2011 2012 2013 2014 2015- Yhteensä
Velat              
Nettoinvestoinnin valuuttasuojaustermiinit 141,8           141,8
Valuuttatermiinit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 296,4           296,4
Nettona selvitettävät velat              
Korkojohdannaiset 0,3 0,2 0,1 0,0 0,0   0,6
Sähköjohdannaiset 3,1 2,1 0,6 0,2 0,0   6,0
Suunnattuihin velkakirjalainoihin liittyvät johdannaiset*              
Valuuttajohdannaiset 1,1 1,1 1,1 1,1 9,4 10,0 23,6
Saamiset              
Nettoinvestoinnin valuuttasuojaustermiinit 138,0           138,0
Valuuttatermiinit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 293,4           293,4
Nettona selvitettävät saamiset              
Korkojohdannaiset              
Sähköjohdannaiset 0,2 0,4 0,3 0,0 0,0   0,9
Suunnattuihin velkakirjalainoihin liittyvät johdannaiset*              
Korkojohdannaiset 0,9 0,9 0,9 0,9 0,7 1,2 5,4

* Suunnattujen velkakirjojen ja niihin liittyvien valuutta- ja korkojohdannaisten kassavirrat suoritetaan nettoperiaatteella.

Suunnatut velkakirjat ja osa rahoituslaitoslainoista, yhteensä 226,1 milj. euroa, ovat kiinteäkorkoisia ja niiden efektiivinen korkokustannus oli 4,8 %. Vaihtuvakorkoisten rahoituslaitoslainojen, kauppiasvelkojen ja muiden korollisten velkojen keskikorko oli 2,3 % tilikauden päättyessä. Lainoista osa on euromääräisiä, suunnatut velkakirjat ovat USD-määräisiä ja rahoituslaitoslainoissa on 25,6 milj. euron vasta-arvosta NOK-määräisiä (24,1 milj. euroa) ja 7,0 milj.euron vasta-arvosta LVL-määräisiä (21,1 milj. euroa)

Velkojen maturiteettijakauma 2010

Milj. € 31.12.2010 Käytettävissä Yhteensä 2011 2012 2013 2014 2015 ja
myöhemmin
Lainat rahoituslaitoksilta 43,4   43,4 3,3 10,7 0,9 0,7 27,8
Suunnatut velkakirjalainat 100,1   100,1       50,1 50,1
Eläkelainat 46,4   46,4 2,9 5,8 5,8 5,8 26,0
Rahoitusleasingvelat 66,1   66,1 14,6 9,3 9,0 11,7 21,6
Velat K-kauppiaille 128,9   128,9 128,9        
Muut korolliset velat 91,8   91,8 91,8        
Ostovelat 838,4   838,4 838,3 0,1      
Siirtovelat 311,1   311,1 311,1        
Muut korottomat velat 200,8   200,8 196,3 3,1 1,4 0,0  
Sitovat luottolimiitit * 151,5 153,6   151,5      
Yritystodistusohjelmat   359,0 359,0          
Takaukset 28,6   28,6 17,2 1,5     9,8
Yhteensä 1 855,6 510,5 2 368,2 1 604,4 182,0 17,1 68,3 135,2

* Sitovista luottolimiiteistä nostettu määrä sisältyy lainoihin rahoituslaitoksilta

 

Velkojen maturiteettijakauma 2009

               
Milj. € 31.12.2009 Käytettävissä Yhteensä 2010 2011 2012 2013 2014 ja
myöhemmin
Lainat rahoituslaitoksilta 55,3   55,3 8,2 1,2 17,8 0,9 27,3
Suunnatut velkakirjalainat 100,0   100,0         100,0
Eläkelainat 46,4   46,4   2,9 5,8 5,8 31,8
Rahoitusleasingvelat 85,7   85,7 17,3 23,4 10,8 10,5 23,8
Velat K-kauppiaille 109,7   109,7 109,7        
Muut korolliset velat 56,6   56,6 56,6        
Ostovelat 703,6   703,6 703,5 0,0      
Siirtovelat 254,1   254,1 254,1        
Muut korottomat velat 185,5   185,5 179,9 3,0 1,5 1,1 0,0
Sitovat luottolimiitit * 225,0 227,0 76,0 0,9 150,0    
Yritystodistusohjelmat 0,0 329,0 329,0          
Takaukset 23,3   23,3 0,2 1,5 0,0 0,0 21,6
Yhteensä 1 620,3 554,0 2 176,2 1 405,5 33,0 185,9 18,3 204,6

* Sitovista luottolimiiteistä nostettu määrä sisältyy lainoihin rahoituslaitoksilta

Annetuissa takauksissa ei ole esitetty takauksia, jotka liittyvät konsernitaseessa esitettyyn velkaan tai vuokravastuisiin, jotka on eritelty liittessä 34.

Velat K-kauppiaille sisältävät kahdenlaisia Keskon korollisia velkoja K-kauppiaille: kauppiaan ennakkomaksuja Keskolle ja Keskon ketjuhyvitevelkoja kauppiaille. Ketjuhyvitteet ovat kauppiaille jälkikäteen myönnettyjä alennuksia, joiden ehdot vaihtelevat ketjuttain. Suunnatuissa velkakirjalainoissa on mukana valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutos.

Seuraavassa taulukossa esitetään käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit arvostusmenetelmän mukaan jaoteltuna.

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat arvostushierarkian mukaan jaoteltuna

     
  Käypä arvo 31.12.2010
Milj. € Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat        
Yritystodistukset   15,8   15,8
Pankkien sijoitustodistukset ja talletukset   215,9   215,9
Korkorahastot 10,4     10,4
Yhteensä 10,4 231,7   242,1
         
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaiset        
Johdannaissaamiset   18,4   18,4
Johdannaisvelat   16,4   16,4
         
Myytävissä olevat rahoitusvarat        
Pääomarahastot     4,4 4,4
Yritystodistukset (maturiteetti alle 3 kk)   172,0   172,0
Pankkien sijoitustodistukset ja talletukset (maturiteetti alle 3 kk)   281,3   281,3
Joukkovelkakirjalainat 95,7     95,7
Yhteensä 95,7 453,3 4,4 553,4


       

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat arvostushierarkian mukaan jaoteltuna

     
  Käypä arvo 31.12.2009
Milj. € Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat        
Yritystodistukset       0,0
Pankkien sijoitustodistukset ja talletukset   202,9   202,9
Korkorahastot 10,1     10,1
Yhteensä 10,1 202,9   213,1
         
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaiset        
Johdannaissaamiset   3,5   3,5
Johdannaisvelat   31,9   31,9
         
Myytävissä olevat rahoitusvarat        
Yritystodistukset (maturiteetti alle 3 kk)   214,1   214,1
Pankkien sijoitustodistukset ja talletukset (maturiteetti alle 3 kk) 3,8 199,6   203,4
Joukkovelkakirjalainat 10,2     10,2
Yhteensä 14,0 413,7   427,7


Tason 1 instrumentit ovat markkinoilla aktiivisen kaupankäynnin kohteena, jolloin käyvät arvot perustuvat suoraan markkinahintaan. Tason 2 instrumenttien käypä arvo perustuu markkinoilta saataviin tietoihin, mutta kaupankäynti näillä instrumenteilla ei ole yhtä aktiivista.

Tason 3 instrumenttien käypä arvo ei perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot).

Seuraavassa taulukossa esitetään tasolle 3 kuuluvien instrumenttien muutokset 1.1.-31.12.2010:


Milj. € Pääomarahastot
Alkusaldo 1.1.2010 0,0
Ostot 4,4
Tulosvaikutteisesti kirjatut voitot ja tappiot -
Yhteensä 4,4

Tilikauden aikana ostetut pääomarahastot on luokiteltu pitkäaikaisiin myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Pääomarahastot arvostetaan rahastoyhtiöiltä saatujen arvostuslaskelmien perusteella. Pääomarahastoista ei ole kirjattu voittoja tai tappioita tilikaudelle 2010.

Lainasopimukset määräysvallan (yli 50 %) muutostilanteissa

Kesko Oyj:n USD-määräisen Private Placement -luottojärjestelyn ehtojen mukaan määräysvallan muutostilanteissa Keskolla on velvollisuus tarjota takaisin maksettavaksi koko lainapääoma kaikille velkakirjan haltijoille. Velkakirjan haltijoilla on oikeus hyväksyä tai hylätä takaisinmaksu.

Kesko Oyj:llä olevan syndikoidun lainalimiitin ehtojen mukaan Syndikaatilla on oikeus irtisanoa lainalimiitti ja mahdollisesti nostetut lainaerät.

Määräysvallan muutokseksi ei kummankaan lainasopimuksen ehtojen mukaan lueta omistuksen muutosta kauppiaille tai kauppiaiden muodostamalle yhdistykselle.

Luottoluokitukset

Kesko Oyj ei toistaiseksi ole hankkinut luottokelpoisuusluokitusta, koska sitä ei ole yhtiön nykyisessä rahoitustilanteessa pidetty tarpeellisena.

Hyödykeriskit ja niiden herkkyysanalyysi

Konserni käyttää sähkötermiinejä energiakustannusten tasaamiseen. Sähkön hintariskiä tarkastellaan viiden vuoden aikajänteellä. Tilikauden aikana toimitetun sähkön hintaa suojaavien johdannaisten osalta arvonmuutokset sisältyvät ostojen oikaisueriin. Tulevaisuuden ostoja suojaavien sopimusten osalta noudatetaan suojauslaskentaa. Suojauslaskennan kriteerit täyttävien johdannaisten tehokas osuus kirjataan oman pääoman arvonmuutosrahastoon ja tehoton osuus tuloslaskelmaan, liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Omaan pääomaan kirjattavan arvonmuutosrahaston muutos esitetään laajan tuloslaskelman erässä Rahavirran suojauksen arvonmuutos.

Suojauslaskennan tehoton osuus oli vuoden lopussa 0,0 milj. euroa (-0,4 milj. euroa).

Sähköjohdannaisilla oli tilinpäätöspäivänä ostettu sähköä yhteensä 1 131 120 MWH (955 344 MWH) ja suojausaste 1–12 kuukaudessa oli 79,5 % (70,2 %), 13–24 kuukaudessa 67,0 % (47,3 %), 25–36 kuukaudessa 39,7 % (29,6 %), 37–48 kuukaudessa 5,8 % (9,6 %) ja 49–60 kuukaudessa 0,0 % (0,0 %).

Herkkyysanalyysin laskennassa sähköjohdannaisten osalta on oletettu, että alle 12 kuukauden kuluttua erääntyvien johdannaisten vaikutus tulisi tulokseen. Jos sähköjohdannaisten markkinahinta muuttuisi tilinpäätöspäivän 31.12.2010 tasosta +/- 20 %-yksikköä, olisi vaikutus vuoden 2011 tulokseen +/- 6,0 milj. euroa (+/- 3,4 milj. euroa) ja omaan pääomaan +/- 6,4 milj. euroa (+/- 4,4 milj. euroa). Vaikutukset on laskettu ennen veroja.

Johdannaissopimusten käyvät arvot

           
Milj. € 31.12.2010
Positiivinen käypä arvo
(tasearvo)
  31.12.2010
Negatiivinen käypä arvo
(tasearvo)
  31.12.2010
Netto
käypä arvo
31.12.2009
Netto
käypä arvo
Korkojohdannaiset 3,7 * -0,1   3,6 0,6
Valuuttajohdannaiset 1,4   -16,2 * -14,8 -24,0
Sähköjohdannaiset 13,3   -0,1   13,2 -5,0
             
Johdannaissopimusten nimellisarvot            
Milj. €     31.12.2010
Nimellisarvo
    31.12.2009
Nimellisarvo
Korkojohdannaiset     205,4 *   206,7
Valuuttajohdannaiset     324,8 *   541,7
Sähköjohdannaiset     63,2     40,1

*) Johdannaissopimuksiin sisältyy valuuttamääräiseen lainajärjestelyyn liittyviä koronvaihtosopimuksia, joiden nimellisarvo on bruttomääräisenä 200,8 milj. euroa ja
käypä arvo 3,7 milj. euroa (0,6 milj. euroa) sekä valuutanvaihtosopimuksia, joiden nimellisarvo on 100,4 milj. euroa ja käypä arvo on -10,6 milj. euroa (-17,2 milj euroa).


Johdannaisten maksimiluottoriski on tilinpäätöspäivän taseen käypä arvo.

Pääomarakenteen hallinta

Kesko-konsernin pääoman hallintaa koskevat tavoitteet käsittävät konsernin vakavaraisuuteen ja maksuvalmiuteen liittyvät tavoitteet. Konsernin pääomarakennetta (oman ja vieraan pääoman suhdetta) optimoidaan konsernitasolla. Konsernin vakavaraisuudelle ja maksuvalmiudelle asetettujen tavoitteiden tarkoituksena on turvata konsernin likviditeetti kaikissa markkinatilanteissa, mahdollistaa konsernin strategian mukaisten investointiohjelmien toteuttaminen ja omistaja-arvon säilyttäminen. Tavoitteet on asetettu tunnusluvuille omavaraisuusaste sekä korolliset nettovelat/käyttökate. Konsernin korollisten velkojen osalta on tietyiltä osin käytössä kovenantteja, joiden mukaiset ehdot on huomioitu edellä mainituissa tavoitetasoissa. Konsernilla ei ole käytössä ulkoisen luottoluokituslaitoksen antamaa julkista luottoluokitusta.

Kesko-konsernin tunnuslukujen tavoitetasot hyväksytään konsernin hallituksessa. Hallitus on 4. helmikuuta 2009 hyväksynyt osana konsernin taloudellisia keskipitkän aikavälin tavoitteita seuraavat arvot tunnusluvuille omavaraisuusaste ja korolliset nettovelat / käyttökate:

  Tavoitetaso Toteuma 2010 Toteuma 2009
       
Omavaraisuusaste 40–50 % 53,4 % 54,1 %
Korolliset nettovelat/käyttökate < 3 -0,9 -0,7
       
Omavaraisuusaste   2010 2009
Oma pääoma   2 209,9 2 069,4
       
Taseen loppusumma   4 176,5 3 841,8
-Saadut ennakot   35,0 17,3
Yhteensä   4 141,5 3 824,6
       
Omavaraisuusaste   53,4 % 54,1 %
       
Korolliset nettovelat      
Korolliset velat   476,8 456,2
Rahoitusomaisuus   847,2 714,7
Korolliset nettovelat   -370,5 -258,5
       
Käyttökate   427,6 363,6
       
Korolliset nettovelat / käyttökate -0,9 -0,7